Haku

FINE-018176

Tulosta

Asianumero: FINE-018176 (2019)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 07.11.2019

Vuotovahinko. Putken liitosrenkaan rikkoutuminen. Näyttö vakuutustapahtumasta. Kondensiosta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunut vahinko. Rajoitusehdot. Vahingon sattumisajankohta.

Tapahtumatiedot

AN oli kesä-heinäkuun vaiheessa 2018 ostanut vakuutuksenottajana olevalta kuolinpesältä kiinteistön ja sillä olevan vakuutetun rakennuksen. Hän oli samana kesänä muuttanut rakennukseen asumaan ja havainnut rakennuksen tuulettuvassa alapohjassa keittiön kohdalla noin 1-2 m2 alueella kosteuden aiheuttamia jälkiä. 

Rakennuksessa 31.8.2018 tehdyssä vahinkokartoituksessa ei ollut havaittu putkivuotoa. 11.12.2018 tehdyssä tarkastuksessa oli todettu vuoto keittiön kaapin alla ja sen jälkeen vuotopaikkaan oli vaihdettu uudet osat.

Vuototurvan sisältänyt kuolinpesän vakuutus oli ollut vakuutusyhtiössä voimassa 1.2.1996 – 4.7.2018 välisen ajan. 

Vakuutusyhtiö on 18.9.2018 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei vahinkoa korvata vakuutuksesta, koska se on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Kiinteistössä ei ole todettu vuotavia vesiputkia ja vaurioista päätellen vakuutusyhtiö katsoi kyseessä olleen pidempiaikaisen vahingon. 

Asiakkaan valitus

Valituskirjelmässään kuolinpesän asiamiehenä toimiva AN on todennut, että vakuutusyhtiö oli arvioinut vesivahingon johtuneen pääosin tai vain osittain putkistoihin tiivistyneestä vedestä. Vasta myöhemmin vakuutusyhtiö oli katsonut, että putkistovaurio ja vuoto olisivat alkaneet vasta syksyllä 2018. Näkemykset ovat asiakkaan mielestä ilmeisen virheelliset.

Rakenteissa havaittujen vaurioiden perusteella vuoto rakenteissa on alkanut jo ennen kesää 2018, mutta toisaalta ei vuosikymmen sitten, koska silloin puu- ja levypinnat olisivat alkaneet jo pehmetä ja lahota veden tulosyystä riippumatta. Alapohjan puisissa tukirakenteissa ei vielä näy mitään vaurioita eli vesivaurio ei ole ehtinyt edetä niihin asti.

Asiakkaan mielestä rakenteiden vahingoittuminen on johtunut pääasiassa vesiputkistossa olleesta viasta ja vikaantumisen on ilmeisestikin täytynyt olla äkillinen tapahtuma, eli metalliosan halkeaminen. Kyse on normaalisti vakuutukseen kuuluvasta asiasta. Vuoto jatkui vaikka kosteuden tiivistyminen loppui, mutta vuoto loppui saman tien, kun osat oli vaihdettu.

Putken metallisen liitoskappaleen halkeamapinta ei näytä tuoreelta, eikä se ole voinut talvella 2018–2019 jäätyä, koska putkessa on ollut lämmityskaapeli päällä koko syksyn ja talven. Kaapin sokkeli oli ollut auki, mikä oli tuonut sinne lämpöä. AN on asunut talossa kesästä 2018 lähtien ja pitänyt sen lämmitettynä. Alun perin taas on tuskin asennettu haljennutta osaa. 

AN:n mielestä aihetodisteet ja tehdyt havainnot puhuvat hänen puolestaan ja vesivahinko siten kuuluu asunnon myyjän vakuutuksen piiriin. Korjauskustannuksiksi AN on arvioinut noin 3.900 euroa ja hän on laskelmassaan ottanut huomioon myös sijaisasunnon tai mökin vuokrauksen korjausajaksi 4 viikoksi 1.600 euron määrällä.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, ettei Vakuutuslautakunta suosita muuttamaan annettua korvauspäätöstä. Asiassa on kyse siitä, mistä rakennuksen alapohjassa havaittu kosteus on aiheutunut. Asiakas ei ole osoittanut, että putken rikkoutuminen olisi aiheutunut kuolinpesän vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että vaikka näin olisi, olisi putkivuodosta aiheutunut ainoastaan pieni osa alapohjassa olleesta kosteudesta. Vuodosta olisi voinut aiheutua korkeintaan pieni paikallinen vuoto. Kondenssivettä on joka tapauksessa muodostunut sekä määrällisesti enemmän että ajallisesti kauemmin.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiassa on riidatonta, että kondenssivedestä ja puutteellisesta ilmanvaihdosta aiheutunutta vahinkoa ei korvata vakuutuksesta, mutta putkivuodosta aiheutunut vahinko korvataan. Riidatonta on myös se, että vakuutus on päättynyt 4.7.2018, joten putkivuotoakaan ei korvattaisi, jos vuoto olisi alkanut vasta tämän jälkeen. Asiakkaalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Kohteessa on tehty vahinkotarkastus 31.8.2018 ja vahinkotarkastaja on käynyt paikalla myös 11.9.2018. Alapohjassa oli havaittu runsaasti kondenssivettä useassa paikassa keittiön ja wc:n kohdalla. Ammattimainen vahinkokartoittaja tai vakuutusyhtiön edustaja eivät ole havainneet mitään putkivuotoa. Kuten kosteuskartoitusraportin sivun 8 kuvasta ilmenee, putkessa oleva sulku on ollut auki eikä vettä silti ole vuotanut paineella rakenteisiin eikä putkivuotoa ole muutoinkaan ollut havaittavissa.

Vakuutusyhtiö pitää todennäköisenä, että halkeama on syntynyt vasta kyseisten tarkastusten jälkeen. Vaikka näin ei olisi, olisi tarkastushetkellä putkesta tihkuneen veden määrä ollut hyvin vähäinen eikä kyse voisi myöskään olla kovin pitkäaikaisesta vuodosta. Pieni tipottainen vuoto suurenee todennäköisesti melko lyhyessä ajassa putken paineen vuoksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat selvitykset:

- L Oy:n tarkastusraportti 31.8.2018 pidetystä vahinkotarkastuksesta.  Raportin mukaan käyttövesiputket kondensoivat runsaasti vettä suljetussa kotelotilassa  ja kaapistojen alla lattialla on vettä. Myös WC-istuin kondensoi runsaasti vettä ja vettä valuu wc:n lattialle. WC:n käyttövesiputkien liitoksissa tai WC-istuimen tuloveden liitoksessa ei tarkastuksessa havaittu vuotoja. Alapohjan laudoituksen kosteuden syyksi on arveltu kondenssivesivauriota tai mahdollisesti alapohjan puutteellisen tuuletuksen aiheuttamaa kastumista. Raportissa on myös todettu, että purkutöiden yhteydessä tarkastetaan, onko kosteusvaurioille muuta aiheuttajaa kuin kondenssivesivahinko ja onko viemäriputkiston liitoksissa vuotoja.

- Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan 11.9.2018 tehdystä tarkastuksesta laatima tarkastuskertomus, jonka mukaan AN oli alapohjan tuuletusaukon kautta huomannut rakennuslevyn olleen homeessa rakennuksen alla, vesipisteen kohdalla. 

- J.R. Ky:n 9.1.2019 päivätty lausunto, jonka mukaan lausunnonantaja oli 11.12.2018 käynyt toteamassa, että kaapin alla olevan päävesijohdon mittarihuoneen puolella oli vuoto. Hän oli 19.12.2018 käynyt vaihtamassa uudet osat vuotopaikkaan.

- AN:n 16.8.2018 kuolinpesän edustajalle lähettämä sähköpostiviesti, johon on liittynyt kolme valokuvaa. Viestin mukaan kuvissa näkyy homeinen, taipunut rakennuslevy alapohjassa keittiön vesipisteen kohdalla. Viestissä AN on todennut, että vauriot eivät selvästikään ole ihan tuoreita eli ne olisivat siten edellisen vesivahinkovakuutuksen piirissä. Levy näytti samanlaiselta, kuin  mitä edellisessä korjauksessa oli asennettu alapohjaan, eli sen mukaan vesivahinko olisi tapahtunut korjauksen jälkeen. 

- 22.3.2004 päivätty tarkastuskertomus, jonka mukaan talven 2003-2004 aikana rakennuksen rossipohjassa ollut putki oli jäätynyt ja vesimittarin avaamisen jälkeen pieni määrä vettä oli vuotanut lattiarakenteeseen. Vakuutus oli korvannut lattian avauksen ja kastuneiden purujen poiston sekä rakenteiden saattamisen samaan tasoon.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko 3.7.2018 havaitut rakennuksen keittiön kohdalla olevien rakenteiden kosteusvauriot seurausta vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vuotovahingosta. 

Keskeinen ratkaistava kysymys on se, onko vakuutuksenottaja osoittanut kastumisvaurioiden aiheutuneen vesiputken äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena kuolinpesän vakuutuksen voimassaoloaikana. Jos vahingon katsotaan edellä olevan perusteella kuuluvan vakuutuksen korvauspiiriin, asiassa tulee ratkaista kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut rakenteiden kastumisen johtuneen kondenssivedestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä vakuutussopimukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti.

Jos vahinko tai osa siitä on aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta eikä rajoitusehtoa voida soveltaa, asiassa tulee ratkaistavaksi kysymys vahingon suuruudesta ja siitä, kenelle korvaus kuolinpesän vakuutuksen perusteella maksetaan. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3.5 mukaan (Vuototurva) vakuutuksesta korvataan kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko. 

Vakuutusturvien yleisten rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei (kohta 4.2) korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten (esimerkiksi) kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 9.1 (korvauksenhakijan velvollisuudet) mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiaa tarkastellaan rakennuksen AN:lle myyneen kuolinpesän kotivakuutuksen perusteella. Jotta vuotovahinko olisi kuolinpesän vakuutuksesta korvattava, asiakkaan tulee osoittaa vuodon aiheutuneen vakuutuksen voimassaoloaikana, eli viimeistään 4.7.2018. 

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että putkivuodot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vakuutustapahtumia, ellei vahingon todennäköiseksi syyksi ole voitu osoittaa rajoitusehdon mukaista tekijää tai olosuhdetta. 

Vahinkotarkastuksessa 31.8.2018 ei oltu havaittu minkään putken olleen rikki tai muutoinkaan vaurioituneena niin, että kosteuden olisi tuolloin voitu todeta aiheutuneen putken vuodosta. Tarkastusraportissa on kuitenkin todettu, että rakenteiden purkutyön yhteydessä saattaa löytyä joku muu syy rakenteiden kastumiseen kuin kondensio. 

Keittiön kaapin alla olevasta putkesta oli AN:n ilmoituksen mukaan silloin tällöin tippunut vettä hänen vahinkotarkastuksen jälkeen laittamaansa astiaan. Putken liitoskappaleen halkeama oli havaittu joulukuussa 2018, kun rakenteita oli purettu laajemmin kuin vahingon tarkastuksessa elokuun 2018 lopussa. Myös vakuutusyhtiö on pitänyt mahdollisena, että putkessa on tarkastushetkellä ollut halkeama, mutta katsonut, että vuotaneen veden määrä on siinä tapauksessa ollut vähäinen eikä vuoto ole jatkunut pitkään. Vakuutusyhtiön mielestä halkeama on syntynyt vasta 4.7.2018 jälkeen, koska vahinkokartoituksessa 31.8.2018 ei ollut löytynyt rikkoutunutta putkea tai muuta vuotokohtaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei tiedossa ole tarkemmin se, milloin putken liitoskappale on rikkoutunut ja kuinka pitkään vuoto on jatkunut. Lautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että keittiön kohdalla todettu rakenteiden kastumisvahinko on ainakin osaksi johtunut kylmävesiputkistossa olleen metallisen liitoskappaleen halkeamisesta ja että halkeaminen on tapahtunut ennen heinäkuuta 2018. Tähän arviointiin ei vaikuta se, että halkeama on havaittu vasta joulukuussa 2018, koska elokuun lopulla suoritetussa tarkastuksessa oli todettu, että rakenteiden laajemman purkamisen yhteydessä voi löytyä vuoto, jota ei tarkastuksessa oltu havaittu.

Vakuutuslautakunta katsoo liitoskappaleen rikkoutumisesta syntyneen kastumisvahingon aiheutuneen kuolinpesän vakuutuksen voimassaoloaikana, minkä vuoksi kyse on vakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta.

Kosteusvaurioiden aiheuttajana oli vahinkokartoituksessa pidetty kondenssiveden kertymistä rakenteisiin sekä keittiössä että wc:ssä ja sen vieressä olleessa eteisessä. AN on kertonut, että kosteuden tiivistyminen oli loppunut hänen asumisaikanaan syksyllä 2018. Veden aiempaa kondensoitumista rakenteisiin ei ole kiistetty. 

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kondensoituminen on jatkunut pitkään ja sitä on ilmeisesti tapahtunut ainakin vuonna 2004 tehtyjen korjaustoimien jälkeen. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on osoittanut rakenteiden kastumisvahinkojen osaksi aiheutuneen vähitellen tapahtuneen kondensoitumisen seurauksena. Vakuutusyhtiöllä on tämän vuoksi ollut oikeus vedota hitaasti kehittyviä tapahtumia koskevaan rajoitusehtoon. Kondension aiheuttamat vahingot eivät ole kuolinpesän vakuutuksesta korvattavia.

Asiassa tulee tämän jälkeen arvioitavaksi kysymys siitä, mikä on kahden eri kosteudenlähteen osuus kokonaisvahingosta. Asiakas on katsonut vahinkojen johtuneen pääasiassa vesiputkistossa olleesta viasta ja vakuutusyhtiö puolestaan pitkään jatkuneesta veden kondensoitumisesta rakenteisiin.

Selvyyden vuoksi vakuutuslautakunta toteaa, että erillään keittiötilasta olevien WC:n ja eteisen rakenteiden kastumisen ei ole osoitettu aiheutuneen vesi- tai viemäriputken rikkoutumisesta tai mistään muustakaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta tapahtumasta, vaan veden kondensoitumisesta rakenteisiin tai alapohjan mahdollisesti puutteellisesta tuuletuksesta.  

Vakuutuslautakunta katsoo erityisesti tarkastuskertomuksesta ilmenevien tietojen perusteella, että veden kondensoitumisen rakennuksen rakenteisiin on katsottava aiheuttaneen suurimman osa rakenteissa havaituista vaurioista. Toisaalta AN:n kertomuksen mukaan haljenneesta putkiliitoksesta oli tippunut vettä vain silloin tällöin, mistä on pääteltävissä, ettei vuotaneen veden määrä ole ollut erityisen suuri, vaikka vuoto olisikin jatkunut pitkän aikaa. Nämä seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta arvioi, että korvattavan vuotovahingon osuus rakenteiden kastumisvahingosta keittiön kohdalla on ollut 1/3. WC:n ja eteisen kohdalla rakenteiden kastumisen ei ole osoitettu aiheutuneen vakuutuksesta korvattavasta putkiliitoksen vuodosta, eivätkä niiden korjauskustannukset siten vaikuta arviointiin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa kuolinpesän vakuutuksen perusteella vakuutusehtojen mukaisena korvauksena yhden kolmasosan (1/3) alapohjarakenteiden korjauskustannuksista keittiön kohdalta. Korvaus tulee maksaa asianmukaisine viivästyskorkoineen. 

Vakuutuslautakunta ei ota kantaa vakuutuksesta korvattaviin kustannuksiin, niiden määrään tai siihen, kenelle korvaus tulee maksaa, koska vahinkoa ei ole vakuutusyhtiössä vielä käsitelty. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka 

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho


 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia