Haku

FINE-018045

Tulosta

Asianumero: FINE-018045 (2021)

Kategoria: Arvopaperinvälitystoiminta

Ratkaisu annettu: 25.08.2021

Onko asiakkaalle annettu sijoitusneuvontaa tai markkinoitu tuotteita? Onko asiakkaan terveydentilalla ollut vaikutusta sopimusten sitovuuteen? Onko pankki laiminlyönyt velvollisuutensa arvioida riittävällä tavalla asiakkaan luoton takaisinmaksukykyä? Onko pankki toiminut asiakkaan edun mukaisesti vai olisiko pankin tullut puuttua asiakkaan luotonottoon ja osakekauppoihin lojaliteettivelvollisuuden perusteella? Ovatko asiakkaan vaatimukset vanhentuneet tai onko asiakas laiminlyönyt reklamaatiovelvollisuutensa? Arvopaperikaupankäynti. Osake. Sijoitusneuvonta. Markkinointi. Toimeksiannon toteuttaminen. Reklamaatio. Vanhentuminen. Puhelutallenne. Lainan hakeminen.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli tullut toisen palveluntarjoajan sijoitusasiakkaaksi vuonna 2005, ja yrityskauppojen jälkeen asiakkuus oli siirretty käsiteltävänä olevan tapauksen pankkiin vuonna 2009. Asiakas on allekirjoittanut 28.12.2009 pankin sijoitusneuvontapalvelusopimuksen, jonka mukaan pankki tarjoaa asiakkaalle välitys- ja sijoitusneuvontapalvelua sekä mahdollisuuden antaa toimeksiantoja puhelimitse. Pankki järjesteli uudelleen sijoitusneuvontaa koskevaa palveluaan ja sijoitusneuvontapalvelusopimus päättyi 30.9.2016. Tämän jälkeen asiakkaita palveli Private Banking -tiimi, joka ei enää antanut henkilökohtaisia sijoitusvinkkejä 22.7.2016 päivätyn ilmoituksen mukaan.

Asiakkaalle on myönnetty 2.700 euron luotto sijoitustoimintaa varten 27.1.2005. Luoton määrä on sen jälkeen korotettu ja luoton määrä on ollut korotusten jälkeen seuraava:

Luoton myöntämispäivämäärä               Luoton määrä
Aiemman palveluntarjoajan myöntämänä:
27.1.2005                                                  2.700 euroa
9.2.2005                                                    4.000 euroa
23.3.2005                                                  14.000 euroa
5.1.2006                                                    20.000 euroa
20.1.2006                                                  28.000 euroa
5.1.2007                                                    34.000 euroa
Nykyisen pankin myöntämänä:
8.4.2011                                                    40.000 euroa
16.2.2016                                                  65.000 euroa
25.8.2017                                                  100.000 euroa

Asiakas on maksanut luoton takaisin pankille.

Asiakkaalla oli lisäksi ollut käytössä päivänsisäinen luotto, joka mahdollisti osakkeiden oston lainarahalla siten, että luotto oli maksettava takaisin saman päivän aikana. Päivänsisäinen luotto on aina enintään asiakkaan sijoitussalkun pääoman suuruinen. Asiakas on hakenut vuosina 2013–2018 päivänsisäistä limiittiä pankilta yhteensä 18 kertaa, joista 10 kertaa vuonna 2018. Pankki on vuonna 2018 hylännyt kaksi hakemusta ja kahdeksasta hyväksytystä kerrasta kuudella asiakkaalta on jäänyt sulkematta limiitti. Vuonna 2019 asiakas on asetettu estolistalle päivänsisäisen limiitin osalta.

Asiakas solmi 10.9.2013 pankin kanssa sopimuksen arvopaperilainoja koskevasta puitesopimuksesta, joka mahdollisti osakkeiden lyhyeksi myynnin.

Asiakkaan osake- ja rahastosalkku on ollut 1.6.2010 lähtien ylilainoitettuna 98 ajanjaksona 1–11 päivän ajan. Pisimpään kestänyt ylilainoitustilanne koski 9,01 euron negatiivista saldoa. Toiseksi pisin ylilainoitustilanne kesti 3 päivää ja koski 435,10 euron negatiivista saldoa. Yli 1000 euron ylilainoitustilanteita on ollut ajanjakson aikana yhteensä 26 kertaa. Pankki ei ole pakkorealisoinut asiakkaan omistuksia kertaakaan. Asiakas on korjannut ylilainoitustilanteet omatoimisesti rahan talletuksilla tai arvopapereiden myynneillä.

Asiakas on käynyt pankissa osakekauppaa. Asiakkaan sijoitustoiminnan tuotot ja tappiot pankissa ja sen edeltäjässä ovat olleet seuraavat:

Vuosi

Tuotto

2005

1.288,24 euroa

2006

5.157,75 euroa

2007

-27.704,76 euroa

2008

-7.237,55 euroa

2009

-2.432,11 euroa

2010

-4.786,67 euroa

2011

-34.849,07 euroa

2012

-11.795,97 euroa

2013

16.207,70 euroa

2014

-8.309,49 euroa

2015

7.378,12 euroa

2016

3.714,24 euroa

2017

-23.856,55 euroa

2018

-39.319,22 euroa

Yhteensä

-126.545,34 euroa

 

Asiakas on lisäksi saanut samana aikana osinkotuottoja 17.060 euroa (verojen jälkeen 13.278,67 euroa).

Asiakkaan viimeinen kauppa pankissa tehtiin 12.11.2018. Asiakas on nostanut viimeisen myynnin jälkeen varoja seuraavasti:

Päivämäärä                       Noston määrä
13.11.2018                        10.000 euroa
20.12.2018                        51,53 euroa
22.4.2020                          49 euroa
Yhteensä                           10.100,53 euroa

Asiakas on tehnyt 1.5.2018 lähtien nostoja yhteensä nettomääräisesti 27.080,53 euroa (talletukset 25.260,00 euroa ja nostot 52.340,53 euroa). Asiakkaan tilin saldo 21.6.2021 on ollut 1,00 euroa.

Asiakas toimitti pankille 19.11.2018 asiassa ensimmäisen reklamaation, jossa hän katsoi pankin käyttäneen hyväksi hänen peliriippuvuuttaan.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan kertonut, että pankki on myöntänyt hänelle holtittomasti luottoa ja käyttänyt hyväkseen hänen peliriippuvuuttaan, kun asiakas on saatu tekemään päämäärättömiä osakekauppoja. 

Luotot

Asiakas sijoitti osakkeisiin pankin myöntämällä luotolla sekä muista pankeista otetuilla luotoilla. Pankin ei olisi pitänyt myöntää asiakkaalle limiittiluottoa ja korottaa sitä 100.000 euroon elokuussa 2017. Asiakas ei ymmärtänyt, mikä limiitti on ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Pankki oli monta kertaa kieltäytynyt nostamasta limiittiä, mutta asiakas haki aina uudestaan ja lopulta sai aina myönteisen päätöksen ilman palkkatodistuksen tai verotuspäätöksen toimittamista. Pankki on korottanut asiakkaan luottolimiittiä liian suureksi selvittämättä asiakkaan riskinkantokykyä.

Asiakkaalla oli myös pankin kanssa tehty lyhyeksimyyntisopimus, joka oli myönnetty vuonna 2014. Asiakas on lisäksi ottanut luottoja eri pankeista seuraavasti:

Vuosi                                 Myönnetyn luoton määrä
2011                                  15.000 euroa
2013                                  12.000 euroa
2014                                  19.000 euroa
2015                                  22.000 euroa
2017                                  25.000 euroa
2018                                  50.000 euroa (kaksi luottoa)
Yhteensä                           143.000 euroa

Lisäksi asiakkaalla on korttiluottoja eri pankeista yhteensä noin 15.000 euron edestä. Suunnilleen kaikki lainarahat asiakas sijoitti pankin kautta ja menetti ne sitä mukaa, kun hän niitä sinne laittoi. Pankista ei ikinä tiedusteltu mistä sijoitustoimintaan käytetyt rahat olivat tulleet ja miten asiakas kesti niiden menettämisen.

Kaupankäynti

Asiakas aloitti velkavivulla osakesijoittamisen 2002. Asiakkaalla oli pankissa vuosina 2008–2018 oma puhelinmeklari M, jonka olisi tullut neuvoa asiakasta, mutta hän käyttikin hyväksi asiakkaan peliriippuvuutta saadakseen asiakkaan tekemään paljon kauppoja.

Asiakkaan 28.12.2009 allekirjoittamaan sijoitusneuvontapalvelusopimukseen liittyvän sijoittajakartoituksen mukaan asiakkaan kokonaisvarallisuus oli noin 150.000 euroa ja velat 60.000 euroa. Kartoituksen mukaan asiakas tunsi laajasti eri sijoitustuotteita ja hänen riskinottohalukkuutensa oli korkea. Asiakkaan mukaan hän oli varallisuudeksi ilmoittanut puolisonsa kanssa puoliksi omistaman omakotitalon ja puolet yhteisestä asuntolainasta. Asiakkaan mukaan hän ei tuntenut warrantteja, johdannaisia eikä korkoinstrumentteja eikä muitakaan rastittamiaan kohtia. Meklari M oli joskus kertonut, että jos riski on matala, ei tule tuottoa, minkä vuoksi asiakas on valinnut korkean riskinottohalukkuuden.

Asiakas ei tuntenut sijoittamista ja hänen toimintansa on ollut päämäärätöntä. Yleensä ostettiin vain yhtä osaketta ja aina limiitti täyteen.  Asiakkaalla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, jota on käytetty hyväksi. Asiakas luotti meklariinsa. Kun jonkun heidän ostamansa osakkeen kurssi putosi ja salkku joutui ylilainoitustilanteeseen, meklari soitti asiakkaalle ja sanoi, että asiakkaan pitää laittaa lisää rahaa tai myydä osakkeita. Usein asiakas laittoi lisää rahaa ja yritti pitää osakkeet, mutta usein ne piti myydä pakolla, kun ei ollut laittaa lisää rahaa. Asiakas ei olisi muuten milloinkaan myynyt tappiolla. Meklari suositti myymään tappiolla myös silloin, kun salkku ei ollut ylilainoitustilanteessa. Lokakuun 2016 jälkeen meklari ei enää soittanut vakuusvajeen uhatessa, vaan silloin pankki lähetti viestin viestikeskuksen kautta.

Meklari M soitti usein asiakkaalle tai asiakas soitti hänelle ja meklari suositti hänelle osakekauppoja, jotka toteutettiin. Asiakas ja meklari olivat yhteydessä vuodesta 2010 lähtien päivittäin tai vähintään viikoittain. Vuodesta 2005 alkaen sijoitukset eivät olleet execution only -välitystä eikä niitä tehty verkossa, vaan aina puhelimella ja jokainen sijoitus sisälsi jonkinlaista yksilöllistä suositusta tai neuvoa tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi.

Asiakas ei tehnyt kauppoja itse pankin verkkopalvelussa ennen vuotta 2016. Loppuvuodesta 2015 tai alkuvuodesta 2016 asiakas osti tietokoneen, jolla opetteli tekemään kauppoja. Vuoden 2016 kaupoista puolet on tehty puhelimessa. Kauppoja tehtiin myös niin, että asiakas keskusteli meklarinsa kanssa sijoituskohteista puhelimitse joko ennen kauppoja tai niiden jälkeen. Asiakas osti vuonna 2016 älypuhelimen, jolla pystyi seuraamaan kursseja kunnolla ja sillä hän teki syksystä 2017 eteenpäin myös työmaalla ollessaan kauppoja itse.

Syyskuun 2016 jälkeenkin asiakas teki sijoituksia soittamalla meklarille, joka antoi sijoitussuosituksia asiakkaalle. Asiakas tiedusteli meklarilta mm. syyskuussa 2017 Rovion listautumisannista ja meklari piti sijoituskohdetta asiakkaalle sopivana. Asiakas ei kuitenkaan osallistunut antiin, vaan osti osaketta sen tultua pörssiin kaupankäynnin kohteeksi. Meklari suositteli asiakkaalle myös Titaniumin osakkeeseen sijoittamista listautumisen yhteydessä ja asiakas antoi merkintäsitoumuksen 2.10.2017. Meklari antoi lisäksi suosituksia Nokian osakkeesta.

Asiakas oli viimeisen kerran meklari M:n kanssa yhteydessä keväällä 2018. Tällöin asiakas kertoi saaneensa 5.000 euron kenovoiton ja meklari suositti sen laittamista johonkin warranttiin rahan tuplaamiseksi. Asiakas ei tiedä mikä warrantti on eikä ostanut sellaista.

Korvausvaatimus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle pankin ja meklarin aiheuttamina taloudellisina menetyksinä 172.000 euroa ja muista pankin ja meklarin toiminnan aiheuttamista ja sen seurauksena jatkuvista ja pysyviksi tulleista rahalla korvaamattomista menetyksistä ja haitoista asiakkaan elämään 50.000 euroa. Asiakas vaatii lisäksi korvattavaksi pankin ja meklarin toiminnassa tehtyjen laiminlyöntien seurauksena tulleet veronpalautusten menetykset 2.500 euroa vuodelta 2018 ja 1.500 euroa vuodelta 2019, yhteensä 4.000 euroa.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan katsonut, ettei se ole velvollinen korvaamaan asiakkaan vaatimia korvauksia.

Sijoitusneuvontapalvelu

Pankki on vastineessaan todennut, että asiakkaan kanssa sovitun sijoitusneuvontapalvelun tarjoaminen päättyi 30.9.2016, mistä pankki ilmoitti asiakkailleen sekä viestikeskusviestillä että kirjeitse heinäkuussa 2016. Puhelinmeklarit keskustelivat myös asiakkaidensa kanssa tästä puhelimitse tämän jälkeenkin ennen kyseisen lisäpalvelun päättymistä. Tämän jälkeen lokakuusta 2016 eteenpäin asiakkaille tarjottava palvelu käsitti ainoastaan toimeksiantojen toteuttamista (ns. execution only -välityspalvelu).

Erillisen sijoitusneuvontapalvelusopimuksen mukaan pankki tarjosi asiakkaalle välitys- ja sijoitusneuvontapalvelua sekä mahdollisuuden antaa toimeksiantoja puhelimitse. Sijoitusneuvontapalvelussa asiakasta voi palvella kuka tahansa sijoitusneuvontapalvelutiimiin kuulunut puhelinmeklari, vaikkakin asiakkaalle lähtökohtaisesti nimettiin tietty meklari, jolle asiakkaan puhelut pääasiassa ohjattiin. Kyseessä ei ollut varainhoitopalvelu, vaan sellainen palvelu, jossa puhelinmeklari seurasi markkinauutisia ja vallinnutta taloustilannetta – jotka arvopaperimarkkinoilla voivat muuttua hyvinkin nopeasti – ja tuki asiakkaan omaa kaupankäyntiä antamalla esimerkiksi vinkkejä asiakkaan kaupankäyntiin yleisestä markkinatilanteesta ja ajankohtaisista yleisistä tai osakekohtaisista markkinauutisista muodostamansa näkemyksen pohjalta. Palvelun piirissä oli satoja asiakkaita.

Asiakkaat tekivät kauppoja välillä itsenäisesti suoraan verkkopalvelussa ja välillä puhelinmeklarin kautta keskustelun pohjalta. Palvelu ei ollut sellainen, että asiakkaiden sijoitusmenestystä (itsenäisesti online-palvelussa tai puhelimitse meklarin tekemänä) olisi seurattu ja arvioitu jälkikäteen tai asiakkaan kauppojen taloudellista mielekkyyttä tai tuloksellisuutta olisi seurattu ja arvioitu. Sopimukseen ei myöskään kuulunut se, että asiakkaan kaupankäynti estettäisiin pankin toimesta missään kaupankäynnin taloudellisen lopputuleman tilanteessa, vaan asiakas vastasi sopimuksen perusteella kaupoistaan ja kaupankäyntinsä tuloksellisuudesta aina itsenäisesti. Sopimuksessa todetaan nimenomaisesti, että päätöksen osto- tai myyntitoimeksiannosta asiakas tekee aina itse.

Asiakkaan sijoitustoiminta

Asiakkaan arvopaperikaupankäynti suorilla osakkeilla on ollut erittäin aktiivista asiakkuuden alusta saakka. Asiakkaan toiminnassa on ollut johdonmukaista riskinottoa. Hänen kaupankäyntistrategiansa on aika ajoin epäonnistunut tuottaen tappioita, mikä on ilmeisesti johtanut siihen, että asiakas on pyrkinyt paikkaamaan tappioita uusilla, lainarahalla rahoitetuilla arvopaperikaupoilla.

Asiakas on puhelinkeskusteluissa usein oma-aloitteisesti kertonut saavansa rahat sijoitustoimintaan työkeikoista saamistaan palkkatuloista. Asiakas oli usein kertonut myös, paljonko hän on tienannut. Asiakkaan sijoitusprofiilista ja riskinkantokyvystä oli saatu asiakkaan viestien ja läheisen keskusteluyhteyden kautta selkeä ja ajantasainen käsitys asiakassuhteen aikana. Asiakas ei koskaan ollut maininnut, että hänellä olisi harjoittamaansa sijoitustoimintaa varten muita velkoja tai lainoja muista pankeista tai rahoitusyhtiöistä.

Asiakkaalla oli yleensä vahva oma näkemys kaupankäyntiinsä ja hän teki omat päätöksensä sijoitustensa suhteen. Puhelinmeklarin kertoman mukaan asiakas ei läheskään aina noudattanut puhelinmeklarilta saamaansa suositusta, vaan hän teki useammin kuin puolessa tapauksista omia, neuvosta riippumattomia ratkaisujaan. Asiakas oli kysellyt ennen kauppaa uutistietoa tai puhelinmeklarin mielipidettä, mutta päätyi usein niistä huolimatta omiin ratkaisuihinsa. Asiakasta on myös varoiteltu velkavivun käyttämisen riskeistä puhelinkeskusteluissa useankin meklarin toimesta.

Asiakas harjoitti riskipitoista kaupankäyntiä velkavivulla, tehden usein päiväkauppaa pääasiassa yhdellä tai kahdella osakkeella. Asiakas otti usein isohkoa riskiä suhteessa salkun kokoon. Asiakkaan kaupankäyntitavassa ei vaikuta olevan merkittävää muutosta koko hänen asiakkuutensa aikana, riippumatta siitä, oliko hän sijoitusneuvontapalvelun asiakas vai execution only -asiakas. Asiakkaan kaupankäynti on kuitenkin kääntynyt huomattavasti tappiollisemmaksi sen jälkeen, kun sijoitusneuvontapalvelu päättyi.

Pankin rekisterien mukaan asiakas on kirjautunut pankin verkkopalveluun vuonna 2010 ja tästä eteenpäin lukuisia kertoja (vähintään kuukausittain). Asiakkaalla on ollut koko ajan käytettävissään tieto taloudellisesta tilanteestaan ja luottolimiitin käyttämisestä verkkopalvelun ja muun muassa pankin toimittamien vuosiraporttien kautta. Asiakas on voinut seurata tilivarojensa ja sijoitusvarallisuutensa määrää ja näin pysyä selvillä varallisuusasemastaan ajantasaisesti, jolloin hän olisi halutessaan voinut reagoida tappioihinsa ja taloudelliseen asemaansa huomattavasti aiemmin milloin tahansa koko asiakassuhteen aikana. Tieto tappioista ei ole voinut tulla asiakkaalle yllätyksenä jälkikäteen.

Pankki ei ole tarjonnut asiakkaalle sijoitusneuvontaa sijoitusneuvontapalvelun päättymisen jälkeen 30.9.2016. Asiakas on vastineessaan vedonnut meklarin kanssa käymiinsä puhelinkeskusteluihin koskien mm. Rovion ja Titaniumin listautumisanteja sekä erinäisiin keskusteluihin koskien kaupankäyntiä Nokian osakkeilla ja erästä ns. optiokauppaa. Pankki on käynyt läpi kyseisiin tapahtumiin liittyvät puhelut. Pankin näkemys on, että asiakkaan esittämät väitteet puheluista eivät pidä paikkaansa.

Asiakkaan peliriippuvuus

Asiakkaan toimittaman lääkärintodistuksen mukaan asiakkaan peliriippuvuus sairautena on diagnosoitu 19.3.2019 perustuen asiakkaan lääkärille itse jälkikäteen kertomiin asioihin. Asiakas ei ollut kertonut sairaudesta pankille missään vaiheessa ennen kuin pankki vastaanotti asiakkaalta ensimmäisen valituksen asiassa 19.11.2018. Puhelinmeklari ei havainnut asiakkaan käyttäytymisessä, kaupankäyntitavassa tai muissa olosuhteissa mitään sellaista poikkeuksellista, että puhelinmeklarilla olisi herännyt epäilyä mahdollisesta asiakkaan sairauden vuoksi alentuneesta harkintakyvystä.

Asiakkaan väite siitä, että sairautta olisi puhelinmeklarin toimesta käytetty hyväksi, on jo lähtökohtaisesti perusteeton, koska pankilla ei ole ollut sairaudesta minkäänlaista tietoa, eikä pankilla ole sellaista tietoa myöskään pitänyt olla, koska asiakkaan käyttäytyminen ei ole missään vaiheessa poikennut normaalista – verrattiinpa asiakkaan toimintaa sitten hänen omaan aiempaan käyttäytymiseensä tai sijoitusneuvontapalveluasiakkaiden käyttäytymiseen yleensä. On myös huomionarvoista, että asiakkaan tappiot ovat olleet huomattavasti suuremmat sen jälkeen, kun pankki lakkasi tarjoamasta sijoitusneuvontapalvelua asiakkailleen kokonaan syyskuussa 2016.

Kaupankäyntiluotto, Iyhyeksimyyntisopimus ja päivänsisäinen limiitti

Asiakkaalla on ollut palvelussa kaupankäyntiluotto eli ns. luottolimiitti käytössä vuodesta 2005 saakka. Pankin edeltäjä on myöntänyt asiakkaalle siihen korotusta kahdeksan kertaa vuosina 2005–2007 ja pankin aikana korotusta on myönnetty vuosina 2011, 2016 ja 2017. Pankki ei katso tarpeelliseksi pankin edeltäjän myöntämien limiittikorotusten osalta yksityiskohtaisempaa tarkastelua, koska korotukset on toteutettu yli kymmenen vuotta sitten.

Pankin luottolimiitti tai sen korotus myönnetään lainaosaston toimesta riskiperusteisen arvion ja tapauskohtaisen kokonaisharkinnan pohjalta. Pankki suorittaa riskiperusteisen kokonaisarvion asiakkaalta pyydettävien ja hänen toimittamiensa tietojen sekä ulkopuolisesta rekisteristä tehtävän tarkastuksen nojalla. Pankki on asiakkaan limiittiä ja korotusta myöntäessään ja riskiperusteisen arvion tehdessään menetellyt normaalien rutiineidensa ja vallitsevasta lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten mukaisesti.

Asiakas on lisäksi solminut 10.9.2013 erillisen arvopaperilainoja koskevan puitesopimuksen (ns. lyhyeksimyyntisopimus). Tämä mahdollisti sen, että jos asiakkaalla oli näkemys osakekurssin laskemisesta, hän pystyi myymään osakkeita, joita hän ei omistanut myyntihetkellä (lyhyeksi myynti). Asiakkaan tulee sopimuksen perusteella kuitenkin hankkia myydyt osakkeet joko ostamalla tai lainaamalla ne markkinoilta ennen arvopaperikaupan selvitystä.

Asiakas on myöskin hakenut käyttöönsä pankin verkkopalvelun kautta ns. päivänsisäistä luottoa, joka on aktivoitu ensimmäistä kertaa asiakkaan salkkuun 3.12.2013. Tämä palvelu mahdollisti sen, että jos asiakkaalla oli näkemys, että osakekurssi nousee, hän pystyi esimerkiksi ostamaan osakkeet lainarahalla aamulla ja myymään ne iltapäivällä korkeampaan kurssiin.

Ennen tekemäänsä valitusta asiakas ei ole vedonnut siihen, ettei hän ymmärrä, mitä limiitti tarkoittaa. Asiakas on käyttänyt luottolimiittiä aktiivisesti vuodesta 2005 saakka ja päivänsisäistä limiittiäkin vuodesta 2013 saakka, joten hänen on täytynyt pitkän kokemuksensa myötä ymmärtää hyvin, miten ne toimivat.

Reklamaation viivästyminen

Asiakas on esittänyt reklamaation liian myöhään. Asiakas on esittänyt epämääräisiä ja luonteeltaan yleisiä vaatimuksia ja väitteitä pankin edeltäjän asiakkuuden ajalta yli kymmenen vuoden takaa sekä pankin asiakkuuden ajalta useiden vuosien, kaikkiaan käytännössä lähes kymmenen vuoden, ajalta. Asiakkaan reklamaatio useita vuosia sitten tapahtuneista pankin ja sen edeltäjän menettelytavoista on yksiselitteisesti liian myöhään esitetty, ja näin ollen oikeus vaatia korvausta tämän johdosta vanhentunut.

Johtopäätökset

Edellä mainitun johdosta pankki katsoo toimineensa valituksenalaisessa asiakassuhteessaan kaikilta osin voimassaolevien sovellettavien säännösten mukaisesti, eikä pankki siten ole velvollinen suorittamaan asiakkaalle tämän vaatimaa hyvitystä.

Selvitykset

Sopimukset

Asiakas on allekirjoittanut 11.1.2005 pankin edeltäjän kanssa tili- ja sijoituspalvelusopimuksen. Sopimukseen on merkitty asiakkaan olevan vakinaisessa työsuhteessa autonkuljettajana ja hänen bruttovuositulonsa olivat alle 35.000 euroa. Asiakas on ilmoittanut seuraavansa arvopaperimarkkinoita päivittäin ja käyvänsä kauppaa arvopapereilla harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Asiakkaan arvopaperisalkun markkina-arvo oli 3.500–35.000 euroa ja asiakkaan pääasiallinen sijoituskohde oli osakkeet.

Asiakas on allekirjoittanut 28.12.2009 sopimuksen sijoitusneuvontapalvelusta pankin edeltäjän kanssa. Asiakas on ilmoittanut tuntevansa rahoitusvälineistä pankkitalletukset, osakkeet, sijoitusrahastot, korkoinstrumentit, warrantit, johdannaiset ja kiinteistöt. Sijoitushorisontti oli yli 5 vuotta ja riskinottohalukkuus korkea. Asiakkaalla oli yli 5 vuotta sijoituskokemusta omatoimisesta sijoittamisesta. Sijoitustavoitteena oli yleinen sijoitustoiminta (tuoton tavoittelu). Asiakkaan säännölliset tulonlähteet olivat ansiotulot, hankintakauppana pöllien/tukkien myynti omasta metsästä ja halkojen/klapien myynti. Asiakkaan kokonaisvarallisuus oli noin 150.000 euroa ja velat 60.000 euroa. Asiakkaan kuukausittaiset nettotulot olivat 1.001–3.000 euroa ja säännölliset menot 501–1.000 euroa. Omaisuutta oli kiinteistöissä (metsä, ranta). Pankkiin siirrettävien varojen alkuperä oli palkkatuloissa ja säästöissä.

Asiassa on toimitettu pankin säilytystili-/tilisopimuksen yleiset ehdot vuosilta 2014 ja 2018.

Asiakas on allekirjoittanut 10.9.2013 arvopaperilainoja koskevan puitesopimuksen, johon sovelletaan arvopaperilainoja koskevia yleisiä ehtoja. Puitesopimuksen mukaan asiakkaan palveluntarjoajalla säilytettävänä olevat arvopaperit ja rahavarat on pantattu asiakkaan pankin myöntämän lainan vakuudeksi.

Pankin 22.7.2016 päivätyssä kirjeessä asiakkaille on todettu, että sijoitusneuvontapalvelu päättyy 30.9.2016 ja sen jälkeen asiakkaita palvelee Private Banking -tiimi. Ilmoituksen mukaan kaupankäyntimahdollisuudet säilyvät, mutta pankki ei anna henkilökohtaisia sijoitusvinkkejä. Ilmoituksen mukaan asiakkaat pystyvät jatkossakin antamaan toimeksiantoja myös puhelimitse, mutta meklarit eivät enää seuraa markkinoita asiakkaiden puolesta, tarjoa aktiivisesti sijoitusideoita tai muutakaan henkilökohtaiseksi luokiteltua sijoitusneuvontaa.

Tilitapahtumat

Asiassa on toimitettu asiakkaan sijoitustilin tilitapahtumat vuosilta 2010–2018. Vuoden 2010 tapahtumiin kuuluvat vain 31.5.2010 ja sen jälkeen tapahtuneet tilitapahtumat. Tilitapahtumiin lukeutuvat ostot, myynnit, talletukset, nostot ja muut tilitapahtumat. Taulukon luvut ovat euroja.

Vuosi

Panot

Otot

Yhteensä

2010

855 581,37

-870 485,27

-14 903,90

2011

983 884,38

-990 468,06

-6 583,68

2012

679 987,15

-657 678,77

22 308,38

2013

2 608 629,69

-2 474 003,89

134 625,80

2014

1 319 796,20

-1 492 489,28

-172 693,08

2015

2 730 438,42

-2 693 188,56

37 249,86

2016

6 871 522,58

-6 872 009,04

-486,46

2017

3 144 917,35

-3 170 141,35

-25 224,00

2018

4 325 644,64

-4 262 528,17

63 116,47

Yhteensä

23 520 401,78

-23 482 992,39

37 409,39

 

Asiakkaan sijoitussalkku

Asiakkaan sijoitussalkun arvo euroissa kuukauden viimeisenä päivänä ja 16.2.2016 ja 25.8.2017, kun asiakkaalle on myönnetty lisää luottoa, on ollut seuraava:

2016
Tammikuu                         53 110,28
16.2.2016                         46 957,48
Helmikuu                          49 164,81
Maaliskuu                         37 084,98
Huhtikuu                           39 716,79 
Toukokuu                          38 228,63 
Kesäkuu                            34 426,08
Heinäkuu                          34 667,23
Elokuu                               32 459,94 
Syyskuu                            33 742,82
Lokakuu                            19 876,56
Marraskuu                        28 206,82
Joulukuu                           27 096,38

2017
Tammikuu                         24 104,18
Helmikuu                          25 295,76
Maaliskuu                         26 668,21
Huhtikuu                           35 699,26
Toukokuu                          28 784,63
Kesäkuu                           29 064,49 
Heinäkuu                          28 725,20
25.8.2017                         55 909,44
Elokuu                              57 700,84
Syyskuu                            55 839,73
Lokakuu                            41 940,74
Marraskuu                        34 854,22
Joulukuu                           34 479,30

2018
Tammikuu                         36 529,42
Helmikuu                          32 806,91 
Maaliskuu                         27 834,92
Huhtikuu                           55 512,70
Toukokuu                          52 559,11
Kesäkuu                           52 490,17
Heinäkuu                          50 892,26
Elokuu                               41 650,76
Syyskuu                            42 130,03
Lokakuu                            14 698,14
Marraskuu                        155,37
Joulukuu                           0

Asiakkaan sijoitustoiminnan tulos kuukausittain vuosina 2016–2018 on ollut seuraava (luvut euroja):

2016

Tulos

Osingot(brutto)

Yhteensä

Vuositulos

Tammikuu

5 235,27

0,00

5 235,27

 

Helmikuu

-3 853,16

0,00

-3 853,16

 

Maaliskuu

5 623,73

0,00

5 623,73

 

Huhtikuu

3 455,92

0,00

3 455,92

 

Toukokuu

-1 444,55

0,00

-1 444,55

 

Kesäkuu

3 445,34

0,00

3 445,34

 

Heinäkuu

-1 694,75

0,00

-1 694,75

 

Elokuu

-2 985,96

0,00

-2 985,96

 

Syyskuu

4 920,80

0,00

4 920,80

 

Lokakuu

-16 054,59

0,00

-16 054,59

 

Marraskuu

4 966,68

0,00

4 966,68

 

Joulukuu

2 099,16

0,00

2 099,16

3 713,89

2017

       

Tammikuu

1 121,79

0,00

1 121,79

 

Helmikuu

-459,64

0,00

-459,64

 

Maaliskuu

3 110,95

0,00

3 110,95

 

Huhtikuu

1 923,11

0,00

1 923,11

 

Toukokuu

0,00

0,00

0,00

 

Kesäkuu

0,00

0,00

0,00

 

Heinäkuu

0,00

0,00

0,00

 

Elokuu

-5 377,72

0,00

-5 377,72

 

Syyskuu

-1 381,93

0,00

-1 381,93

 

Lokakuu

-13 410,97

0,00

-13 410,97

 

Marraskuu

-7 121,27

0,00

-7 121,27

 

Joulukuu

-2 260,70

0,00

-2 260,70

-23 856,38

2018

       

Tammikuu

1 667,38

0,00

1 667,38

 

Helmikuu

-5 513,70

0,00

-5 513,70

 

Maaliskuu

-1 341,82

0,00

-1 341,82

 

Huhtikuu

-1 835,04

4 992,00

3 156,96

 

Toukokuu

2 789,96

0,00

2 789,96

 

Kesäkuu

-383,52

0,00

-383,52

 

Heinäkuu

1 126,67

0,00

1 126,67

 

Elokuu

-8 629,28

0,00

-8 629,28

 

Syyskuu

-626,84

0,00

-626,84

 

Lokakuu

-11 847,79

0,00

-11 847,79

 

Marraskuu

-14 725,28

0,00

-14 725,28

 

Joulukuu

0,00

0,00

0,00

-34 327,26

 

Verotiedot

Asiakas on toimittanut verotuspäätöksiä ja vuoden 2018 esitäytetyn veroilmoituksen. Taulukon luvut ovat euroja.

 

Ansiotulot

Arvopapereiden
luovutusvoitot

Arvopapereiden
luovutustappiot

2012

47 728,43

5 714,93

17 510,92

2014

41 701,57

10 906,12

13 628,85

2015

33 913,36

33 349,90

25 971,84

2017

50 621,66

41 119,69

64 976,21

2018

49 291,42

34 943,73

74 263,00

 

Asiakkaalla on lisäksi ollut vuonna 2012 muita luovutusvoittoja 13.600 euroa.

Asiakkaan luotot

Asiakkaalle on myönnetty 2.700 euron luottoraja 27.1.2005. Tällöin mm. asiakkaan luottotiedot on tarkistettu. Pankin järjestelmän kuvankaappauksen mukaan asiakkaan bruttotulot olivat 1.500 euroa ja nettotulot 1.300 euroa kuussa. Muut kuukausittaiset tulot olivat 3.416 euroa. Asiakkaan elinkustannukset olivat 1.400 euroa kuussa, lainoja toisissa pankeissa 102.000 euroa ja lainanhoitokustannukset muihin pankkeihin 760 euroa kuussa. Asiakkaalle on ilmoitettu 23.4.2010 limiittiluoton siirtymisestä edelliseltä palveluntarjoajalta uuteen pankkiin.

Pankki on korottanut asiakkaan luottorajan 40.000 euroon 8.4.2011. Tällöin pankille on toimitettu asiakkaan palkkatodistukset helmi- ja maaliskuulta 2011. Helmikuussa asiakkaan ennakkopidätyksen alainen tulo oli 4.099,45 euroa ja maaliskuussa 2.713,93 euroa. Maaliskuussa ennakkopidätyksen alaista tuloa oli kertynyt vuoden alusta 6.813,38 euroa.

Asiakas pyysi luottorajan korotusta 50.000 euroon 4.3.2015, mutta korotusta ei myönnetty. Asiakas toimitti tässä yhteydessä vuoden 2014 verotuspäätöksen.

Asiakas haki luottorajan korotusta 65.000 euroon 3.2.2016. Pankki pyysi asiakasta toimittamaan kopiot kolmesta viimeisimmästä palkkakuitista tai kopion viimeisimmästä verotuspäätöksestä. Asiakirjoista ei ilmene toimittiko asiakas pyydettyjä tietoja. Asiakas ilmoitti myöhemmin samana päivänä, että hän oli keskustellut meklari M:n kanssa ja peruutti korotushakemuksen. Asiakas haki 8.2.2016 uudelleen korotusta 65.000 euroon. Asiakas ilmoitti sähköpostitse pankille seuraavaa:

”Vuoden 2015 bruttotulot olivat 50000 euroa verottomat pr, ja km korvaukset 7000e. yhteensä 57000euroa. 2015 6 kk tulot olivat noin 38000euroa. Olen kausityöläinen ,tavallisesti huhtikuun alusta lokakuun lopuun ja talvikuukausina vähemmän. Päiväraha laskettu keskimääräisestä työtulosta 7000e/kk”

Asiakas on toimittanut pankille 15.9.2015 annetun päätöksen ansiopäivärahasta. Pankin ilmoituksen mukaan se on toimitettu sille 8.2.2016. Päätöksen mukaan päivärahan perusteena oleva asiakkaan palkka oli 6.682,95 euroa kuukaudessa.

Pankki myönsi limiitin korotuksen 65.000 euroon 16.2.2016.

Asiakas haki limiitin korotusta 100.000 euroon. Hän ilmoitti 24.8.2017 sähköpostitse pankille tekevänsä sellaista työtä, että hänen palkkatulonsa vaihtelevat kuukausittain. Asiakkaan mukaan hänen vuoden 2016 palkkatulonsa olivat noin 45.000 euroa ja vuoden 2015 palkkatulot olivat 55.000 euroa nettona. Edelleen asiakkaan mukaan viestiä edeltäneen kolmen kuukauden tulot olivat nettona noin 20.000 euroa, jotka oli ansaittu 6 päiväistä työviikkoa ja 12 tuntia päivässä työtä tekemällä Ruotsissa, minkä jälkeen asiakas palasi Suomeen.

Asiakkaan toimittamien palkkakuittien mukaan hän oli saanut 22.5.–4.6.2017 palkkaa 3.681,36 euroa ja lomakorvausta 236,28 euroa ja 24.–29.7.2017 palkkaa 2.087,62 euroa. Palkkakuittien mukaan asiakas oli tienannut ennakkopidätyksen alaista tuloa 1.1.–29.7.2017 yhteensä 13.706,70 euroa. Limiitin korotusta koskevan 25.8.2017 käydyn pankin sisäisten viestien mukaan asiakkaan tulot olivat 2.440 euroa kuukaudessa. Pankki myönsi limiitin korotuksen 100.000 euroon 25.8.2017.

Asiassa on toimitettu luottosopimuksen ehdot vuosilta 2013 ja 2017 sekä aiemman palveluntarjoajan limiittisopimuksen ehdot vuodelta 2008.

Asiassa on lisäksi toimitettu kuvankaappauksia asiakkaan verkkopankista, mm. päivänsisäisen limiitin ylitysten osalta.

Asiakas on toimittanut kuuden eri luotonantajan luoton perintäkirjeitä maalis–toukokuulta 2019. Yksi luotoista on ollut pääomaltaan noin 20.000 euroa ja toinen noin 30.000 euroa. Muiden luottojen pääoma on ollut noin 6.000 euroa tai alle.

Sijoitussalkun ylilainoitustilanteet

Asiakkaan sijoitussalkussa on ollut yli 1.000 euron ylilainoitustilanteita seuraavasti:

Päivämäärä                       Ylitys
8.3.2011                            -1 072,18
1.4.2011                            -3 903,03
2.4.2011                            -4 028,13
5.4.2011                            -4 028,13
5.5.2011                            -1 278,19
20.7.2011                          -1 360,86
22.7.2011                          -1 624,36
26.7.2011                          -2 064,86
3.8.2011                            -1 717,90
13.9.2011                          -1 387,89
23.9.2011                          -1 685,54
3.5.2012                            -1 677,75
4.5.2012                            -1 845,75
15.5.2012                          -1 249,75
29.4.2014                          -1 228,11
9.2.2016                            -27 203,14
21.11.2017                        -1 085,20
8.12.2017                          -1 383,42
25.1.2018                          -17 250,63
3.2.2018                            -35 378,43
5.4.2018                            -25 825,26
10.4.2018                          -14 087,21
4.5.2018                            -31 218,48
19.6.2018                          -30 286,04
5.10.2018                          -35 321,41
10.11.2018                        -1 420,86

Ylilainoitustilanne on kestänyt kaksi pankkipäivää yhden kerran, 2.–5.4.2011. Muissa tapauksissa asiakas on korjannut ylilainoitustilanteen päivän aikana.

Puhelutallenteet

Pankki on toimittanut litteroinnit niistä puhelinkeskusteluista, joissa on keskusteltu niistä sijoituskohteista, joiden osalta asiakas on katsonut hänelle tarjotun sijoitusneuvontaa sijoitusneuvontapalvelusopimuksen päättymisen jälkeen.

Rovion listautumisannista on keskusteltu 15. ja 18.9. sekä 3. ja 4.10.2017.

15.9.2017 käydyssä puhelinkeskustelussa on keskusteltu seuraavasti:

”Meklari M: Roviokin vissiin kasvaa tällä hetkellä hyvin et se on.. (asiakas keskeyttää.)
Asiakas: Kyllä se kasvaa mutta ei se markkina-arvo ihan hirveeksi Roviolla menny kuitenkaan, mutta onhan se hinnoteltu, kyllä se nousee se heti nousee tuolta [epäselvää].
Meklari M: Nii.
 Asiakas: Jospa sitä sata saa nii eipä sillä merkitystä oo, mutta sitte sitä kauhoo, sitä pitäs uskaltaa ostaa lisää. Next Games kauhee kurssi… (aihe vaihtuu.)”

18.9.2017 käydyn puhelinkeskustelun lopussa on käyty seuraava keskustelu:

”Asiakas: Onko muuta markkinoilla? Entä se Rovionin anti minä alan siihen. Meklari M: Niin, tänään alkoi, en siitä oikein muuta pysty kommentoimaan. Asiakas: Joo et sinä voikkaan, P-luku neljäkymmentä ja sillai, mutta kyllä se kaks euroa nousee, se varmaa että se kävi kans niinku toi mikä gamesi tämä nyt on toi tuommonen nousu on sieltä. Tämä on iso firma ja tulosta kuitenki ja odotukset pyssyy korkeella ja kalliina tulee pysymään aina. Niin se on että pari euroa…
Meklari M: Niillä mun mielestä menee paremmin kuin tällä hetkellä ajatellaan.
Asiakas: Mitä menee paremmin kuin?
Meklari M: Paremmin kuin ajatellaan.
Asiakas: Joo se voi olla kyllä mä tuhat sitä merkkaan oliko 26 vai 25 päivä viiminen keskeyttää yleisöannin.
Meklari M: Tais olla 26, mutta kyllä se kannattaa hyvissä ajoin.
Asiakas: 25 joo, kyllä mä 1000 sitä merkkaan ja raha meni heti, paljonko oli se hintaväli.
Meklari M: 10,25–11,50.
Asiakas: Ja se raha mennee vaikka palauttaa loput sitten.
Meklari M: Joo ja me palautetaan mahdollisimman pian.”

Titaniumin listautumisannista on keskusteltu 21.9. ja kahdesti 29.9. sekä 2.10.2017. Keskusteluissa asiakaspalvelijat ovat vastanneet asiakkaan kysymyksiin annin käytännön järjestelyistä.

Asiakas on kertonut 11.4.2018 meklari M:lle voittaneensa kenossa 5.000 euroa. Meklari M vastasi, että ”nyt tuplaat sen jollain warrantilla”, johon asiakas vastasi, että niin pitäisi tehdä, mutta hän ei osaa warrantteja.

Lääkärinlausunnot

Asiakas on toimittanut sairauskertomuksia vuosilta 2001–2007. Vuonna 2001 lääkäri on kirjoittanut ”[peitetty] tämän jälkeen on alkanut mieli kirkastumaan ja nyt sanoo olevansa rauhallinen ja päässeensä pahimman yli”. Vuonna 2007 asiakkaan sukulainen oli kuollut ja asiakas oli tuntenut ahdistusta. Asiakkaalla oli kertomansa mukaan myös univaikeuksia, mutta ei masennusta. Vuonna 2008 asiakas oli kertonut mielialansa romahtaneen henkilökohtaisten asioiden vuoksi. Asiakkaalle diagnosoitiin keskivaikea masennustila ilman somaattista oireyhtymää.

Asiakas on pyytänyt lääkärinlausuntoa alkuvuodesta 2019 FINEn käsittelyä varten. Lausunnon mukaan lääkäri on seurannut asiakkaan terveydentilaa henkilökohtaisesti 8.1.2019 alkaen. Psykiatrinen sairaanhoitaja on tehnyt diagnostisen kartoituksen ja lääkärinlausunto on annettu 19.3.2019. Asiakkaalle on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö ja pelihimo. Asiakkaan kertoman mukaan hän oli vuonna 2002 tapahtuneen suuren henkilökohtaisen pettymyksen vuoksi aloittanut pakkomielteisen, suunnitelmattoman sijoittamisen, jonka seurauksena oli velkaantuminen. Lääkärinlausunnon mukaan peliriippuvuuden kriteerit osakesijoittamisen muodossa täyttyvät ja että asiakkaan terveydentila on ollut olennainen tekijä hänen velkaantumisensa taustalla. Lisäksi kaksisuuntainen mielialahäiriö voi selittää hypomaanisten vaiheiden yhteydessä korostuvaa pakkomielteisen ostelun käyttäytymistä ja samanaikaista harkintakyvyn alenemaa mielialan kohoamisen seurauksena.

Asiakkaan ensimmäinen reklamaatio

Asiakas on lähettänyt pankille 19.11.2018 korvausvaatimuksen, jossa hän kertoo pörssiosakkeilla tulleiden taloudellisten vahinkojen johtuneen hänen peliriippuvuudestaan. Asiakkaan mukaan meklari M:n olisi tullut huomata tämä.

Muut asiakirjat

Asiassa on toimitettu lisäksi

  • pankin verkkosivujen ohjeet lainoista, lyhyeksi myynnistä ja päivänsisäisestä limiitistä sekä
  • vuoden 2009 lopussa asiakkaalle pankin puhelinmeklareiden lähettämä joulukortti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Sijoituslautakunnan on arvioitava onko asiakkaalle tarjottu sijoitusneuvontaa tai markkinoitu sijoituspalveluita tai -tuotteita vai onko kyseessä vain toimeksiantojen toteuttaminen. Jos asiakkaalle on annettu sijoitusneuvontaa tai markkinoitu palvelua tai tuotetta, lautakunnan on arvioitava onko palveluntarjoaja täyttänyt siihen liittyvät lakisääteiset velvollisuutensa.

Lautakunnan on lisäksi arvioitava mikä on asiakkaan terveydentilan vaikutus tehtyihin toimeksiantoihin. Edelleen lautakunnan on arvioitava ovatko asiakkaan vaatimukset joltain osin vanhentuneet tai onko asiakas menettänyt oikeutensa vaatia korvausta joltain osin sen vuoksi, että hänen reklamaationsa olisi tehty liian myöhään.

Lautakunnan on vielä arvioitava, onko palveluntarjoaja selvittänyt riittävällä tavalla asiakkaan takaisinmaksukykyä, kun asiakkaan luoton määrää on korotettu ja olisiko pankin tullut kieltäytyä korotusten myöntämisestä sekä mikä merkitys mahdollisilla laiminlyönneillä on.

Lopuksi lautakunnan on arvioitava onko pankin toiminta ollut asiakkaan edun mukaista ja olisiko pankin tullut puuttua asiakkaan luotonottoon ja osakekauppaan lojaliteettivelvollisuuden perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Sijoituspalveluiden tarjoaminen

Sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 11 §:n (voimassa 2.1.2018 asti) mukaan:

”Tässä laissa sijoituspalvelulla tarkoitetaan:
1)rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä (toimeksiantojen välittäminen); […]
5)yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi (sijoitusneuvonta)[…]”

3.1.2018 voimaan tulleen sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä (1069/2017) on todettu vastaavasti kuin edellä.

Sijoituspalvelulain (747/2012) lain 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan:

”Sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti.”

Saman luvun 2.1.2018 asti voimassa olleen 4 §:n mukaan:

”Sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä ja palvelua.

Jos sijoituspalveluyritys tarjoaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua sijoituspalvelua eikä kysymyksessä ole rahoitusvälineiden säilyttäminen, sijoituspalveluyrityksen on ennen sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä ei-ammattimaiselta asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai palvelu asiakkaan kannalta asianmukainen. Jos sijoituspalveluyritys katsoo saamansa tiedon perusteella, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaan kannalta asianmukainen, sen on ilmoitettava tästä asiakkaalle. Jos asiakas kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava, ettei se voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske asiakkaan aloitteesta tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamista tai niiden välittämistä, jos asiakkaalle on ilmoitettu, ettei sijoituspalveluyritys palvelua tarjotessaan ole velvollinen arvioimaan palvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta asiakkaalle ja palvelu liittyy:
1)osakkeisiin, jotka ovat kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena muussa valtiossa […]”

Sama pykälä on 3.1.2018 alkaen muutettu lailla 1069/2017 ja siinä on lausuttu seuraavasti:

”Sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta tarjotusta tuotteesta tai palvelusta sekä asiakkaan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien tappionsietokyky, ja sijoitustavoitteista, mukaan lukien riskiraja, jotta sijoituspalveluyritys voi suositella asiakkaalle soveltuvia, erityisesti tämän riskirajan ja tappionsietokyvyn mukaisia sijoituspalveluja ja rahoitusvälineitä. Kun sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitusneuvontaa, jossa suositellaan palvelujen tai tuotteiden yhdistelmää, on arvioitava koko tuote- tai palveluyhdistelmän soveltuvuutta asiakkaalle.

Jos sijoituspalveluyritys tarjoaa muuta sijoituspalvelua kuin sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa, sen on ennen sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko suunniteltu rahoitusväline tai sijoituspalvelu asiakkaan kannalta asianmukainen. Kun suunnitellaan palvelujen tai tuotteiden yhdistelmää, on arvioitava yhdistelmän asianmukaisuutta kokonaisuudessaan. Jos sijoituspalveluyritys katsoo asiakkaalta saamansa tiedon perusteella, ettei tuote tai palvelu ole asiakkaalle asianmukainen, sijoituspalveluyrityksen on varoitettava asiakasta. Jos asiakas ei anna riittäviä tietoja tai kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sijoituspalveluyrityksen on varoitettava asiakasta siitä, ettei se voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle. Varoitus voidaan antaa vakiomuodossa.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske asiakkaan aloitteesta tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamista tai niiden vastaanottamista ja välittämistä oheispalveluin tai ilman, lukuun ottamatta tämän lain 2 luvun 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua luoton- tai lainanantoa, joka ei sisällä asiakkaiden nykyisiä lainojen luottorajoja, käyttötilejä ja tilinylitysoikeuksia, jos asiakkaalle on selkeästi ilmoitettu, ettei sijoituspalveluyritys palvelua tarjotessaan ole velvollinen arvioimaan palvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta asiakkaalle, eikä asiakas tässä tapauksessa kuulu kyseiseen sijoituspalveluun liittyvän menettelytapasääntelyn piiriin ja palvelu liittyy:
1)osakkeisiin, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai vastaavalla kolmannen maan markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, pois lukien laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista tarkoitetut vaihtoehtorahastot ja johdannaisia sisältävät osakkeet […]”

Saman lain 2.1.2018 saakka voimassa olleen 16 luvun 1 §:n 1 momentin (623/2014) mukaan:

”Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin perusteella annettujen Euroopan komission asetusten tai päätösten, EU:n vakavaraisuusasetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä”

Säännös muutettiin 3.1.2018 voimaan tulleella lailla 1069/2017 seuraavaan muotoon:

”Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä.”

Kunnian vastainen ja arvoton oikeustoimi

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929, oikeustoimilaki) 33 §:n mukaan:

”Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.”

Luotonanto

Sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan:

”Sijoituspalveluyritys saa, myönnetyn toimiluvan mukaisesti, sijoituspalvelun lisäksi:
1)myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta […]”

1.12.2010 voimaan tulleen kuluttajansuojalain 7 luvun 14 §:n (746/2010) mukaan:

”Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa (kuluttajan luottokelpoisuus). Arviointi on tehtävä riittävien tietojen perusteella ottaen huomioon luoton määrä ja muut olosuhteet.

Jos osapuolet sopivat myöhemmin luoton määrän tai luottorajan korottamisesta, luotonantajan on varmistettava kuluttajaa koskevien tietojen ajantasaisuus ja, jos luoton määrää tai luottorajaa merkittävästi korotetaan, arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus uudelleen ennen korotuksesta sopimista.”

Sama pykälä on 1.6.2013 alkaen muutettu lailla 207/2013 ja siinä on lausuttu seuraavasti:

”Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa (kuluttajan luottokelpoisuus). Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella.

Jos osapuolet sopivat myöhemmin luoton määrän tai luottorajan korottamisesta, luotonantajan on varmistettava kuluttajaa koskevien tietojen ajantasaisuus ja, jos luoton määrää tai luottorajaa merkittävästi korotetaan, arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus uudelleen ennen korotuksesta sopimista.”

Vanhentuminen ja reklamaatioaika

Velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003), vanhentumislaki) 4 §:n mukaan:

”Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.”

Saman lain 7 §:n mukaan:

”Vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua:
1) sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä taikka hänen olisi pitänyt se havaita;
2) asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen tai, jollei vahingonkorvauksen peruste käy ilmi tilityksen tiedoista, siitä kun päämies on havainnut virheen tai laiminlyönnin taikka hänen olisi pitänyt se havaita;
3) muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta; ja
4) perusteettoman edun palautuksessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta.

Vahingonkorvauksen tai muun 1 momentissa tarkoitetun velan vanhentuminen on kuitenkin katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tai edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Tämä määräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.

Rikoksesta johtuvaa velkaa ei katsota tämän tai muun lain nojalla vanhentuneeksi niin kauan kun rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai kun rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa.”

Saman lain 10 §:n mukaan:

”Velan vanhentuminen katkeaa, kun:
1) osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta taikka siitä, että vanhentuminen on katkaistu;
2) velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle; tai
3) velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa. Jos kysymys on 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, velkojan tekemästä muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa.”

Säilytystili-/tilisopimuksen yleisten ehtojen reklamointia koskevan ehtokohdan mukaan:

Asiakkaan tulee tarkistaa veloituserittely tai muu vastaava raportti toimeksiannon toteutuksesta sekä valvoa että hän saa kyseisen dokumentaation.

Jos Asiakas haluaa huomauttaa virheestä tai puutteista veloituserittelyssä, tiliotteessa tai tilitapahtumaluettelossa, jonka Yhtiö on hänelle toimittanut kotisivujensa kautta sisäänkirjatussa tilassa tai muulla tavalla, tai siitä, ettei Asiakas ole saanut veloituserittelyään tai yleisestä virheestä tai puutteesta tehtävien hoitamisessa näiden Yleisten ehtojen mukaisesti, on Asiakkaan välittömästi ilmoitettava asiasta Yhtiölle (reklamaatio).

Jos Asiakas haluaa pyytää toteutetun osto- tai myyntitoimeksiannon purkamista, pyyntö on toimitettava Yhtiölle kun virhe tai puute huomataan. Ei-ammattimaiseksi sijoittajaksi luokitellun kuluttaja-asiakkaan toteutetun toimeksiannon osalta purkamispyyntö voidaan toimittaa Yhtiölle viipymättä ja hinnanmuutospyyntö voidaan esittää Yhtiölle kohtuullisen ajan kuluessa siitä kun Asiakas huomasi, tai Asiakkaan olisi pitänyt huomata, ne olosuhteet joiden perusteella pyyntö esitetään. Jos reklamaatiota tai purkamis- tai hinnanmuutospyyntöä ei esitetä yllä määritellyn ajan puitteissa, Asiakas menettää oikeutensa vaatia korvausta, purkaa toteutettu toimeksianto tai vaatia muita toimenpiteitä Yhtiöltä.”

Sopimusehdon kohtuuttomuus

Tapahtumien aikana voimassa olleen kuluttajansuojalain (38/1978) 4 luvun 1 §:n (1072/2000) mukaan:

”Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.”

Vahingon määrän arviointi

Oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 17 luvun 2 §:n (732/2015) mukaan:

”Riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu.

Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön.

Jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei todistustaakasta tai näytöltä vaadittavasta vahvuudesta laissa toisin säädetä tai asian laadusta muuta johdu. Mitä 3 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei laissa toisin säädetä.”

Asian arviointi

Sijoitusneuvonta ja sijoitustuotteen markkinointi

Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä ja palvelua.

Edelleen sijoituspalvelulain mukaan jos sijoituspalveluyritys ei tarjoa sijoitusneuvontaa, vaan esimerkiksi markkinoi sijoitustuotetta tai -palvelua, sijoituspalveluyrityksen on ennen sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä ei-ammattimaiselta asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai palvelu asiakkaan kannalta asianmukainen. Jos sijoituspalveluyritys katsoo saamansa tiedon perusteella, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaan kannalta asianmukainen, sen on ilmoitettava tästä asiakkaalle. Jos asiakas kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava, ettei se voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle.

Edellä mainittu ei koske asiakkaan aloitteesta tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamista tai niiden välittämistä, jos asiakkaalle on ilmoitettu, ettei sijoituspalveluyritys palvelua tarjotessaan ole velvollinen arvioimaan palvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta asiakkaalle ja palvelu liittyy julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin osakkeisiin.

Asiakas on ollut pankin asiakkaana loppuvuodesta 2009 marraskuuhun 2018. Riidatonta on, että pankki on tarjonnut sijoitusneuvontaa 30.9.2016 saakka. Pankin mukaan tällöin pankin asiakkaille lähetetyn ilmoituksen mukaisesti pankki on lopettanut henkilökohtaisen sijoitusneuvonnan tarjoamisen. Edelleen pankin mukaan tämän jälkeen asiakkaille tarjottava palvelu käsitti ainoastaan toimeksiantojen toteuttamista (ns. execution only -välityspalvelu).

Asiakkaan mukaan pankki on myös syyskuun 2016 jälkeen tarjonnut hänelle sijoitusneuvontaa. Asiakas on viitannut puhelinmeklari M:n toimintaan liittyen syyskuussa 2017 Rovion listautumisantiin, Titaniumin listautumiseen lokakuussa 2017, keväällä 2018 keskusteluun asiakkaan saaman kenovoiton sijoittamisesta warranttiin sekä Nokian osakkeesta annettuihin suosituksiin, joiden osalta asiakas ei ole yksilöinyt ajankohtaa.

Pankki on toimittanut puhelutallenteiden litteroinnin niistä puhelinkeskusteluista, joissa sen mukaan on keskusteltu edellä mainituista sijoituksista.

Pankki on todennut kuunnelleensa Nokiaa koskevia puheluita eri aikaväliltä koko asiakkuuden ajalta. Pankin mukaan lähes kaikki asiakkaan puhelut koskevat asiakkaan selitystä omista itse tehdyistä osakekaupoistaan eikä asiakaspalveluja ehdi paljoa väliin kommentoida.

Puhelutallenteiden litterointien mukaan meklari M on todennut 15.9.2017 käydyssä puhelinkeskustelussa, että ”Roviokin vissiin kasvaa tällä hetkellä hyvin et se on…”, minkä jälkeen asiakas keskeytti meklarin. Lisäksi 18.9.2017 käydyssä puhelinkeskustelussa meklari M totesi Roviosta, että ”Niillä mun mielestä menee paremmin kuin tällä hetkellä ajatellaan”. Asiakas ei osallistunut Rovion antiin, vaan osti osaketta sen tultua pörssiin kaupankäynnin kohteeksi. Meklari M on todennut 11.4.2018 asiakkaan kerrottua 5.000 euron kenovoitosta, että ”nyt tuplaat sen jollain warrantilla”, johon asiakas vastasi, että niin pitäisi tehdä, mutta hän ei osaa warrantteja. Asiakas ei ole ostanut warrantteja.

Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä pankin väitetystä sijoitusneuvonnasta. Asiakas ei ole puhelinkeskustelujen litteroinnit saatuaan esittänyt tarkempia tietoja muista keskusteluista, joissa olisi annettu asiakkaan väittämällä tavalla sijoitusneuvoja, tai tällaisten keskustelujen ajankohdista.

Sijoituslautakunta katsoo, että asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että asiakkaalle olisi annettu sijoitusneuvontaa 30.9.2016 jälkeen. Edelleen lautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että asiakkaalle olisi annettu virheellistä sijoitusneuvontaa 30.9.2016 tai aikaisemmin. Sijoitustuotteiden markkinoinnin osalta lautakunta katsoo, että asiakkaalle on markkinoitu osakkeita, jotka sinänsä ovat sopineet asiakkaan sijoitusprofiiliin ja markkinointi on siten ollut asianmukaista. Asiakas ei ostanut warranttia, josta oli meklarin kanssa keskustelua.

Asiakkaan terveydentila ja toimeksiantojen toteuttaminen

Asiakkaalla oli pankissa vuosina 2008–2018 oma puhelinmeklari M, joka asiakkaan mukaan käytti hyväksi asiakkaan peliriippuvaisuutta saadakseen hänet tekemään paljon kauppoja.

Asiakas on pyytänyt lääkärinlausuntoa alkuvuodesta 2019 FINEn käsittelyä varten. Lääkärin maaliskuussa 2019 tekemän diagnoosin mukaan asiakkaalla on ollut kaksisuuntainen mielialahäiriö ja pelihimo, joka on ollut olennainen tekijä hänen velkaantumisensa taustalla.

Pankin mukaan asiakas ei ollut kertonut sairaudesta pankille missään vaiheessa ennen kuin pankki vastaanotti asiakkaalta ensimmäisen valituksen asiassa 19.11.2018. Puhelinmeklari ei havainnut asiakkaan käyttäytymisessä, kaupankäyntitavassa tai muissa olosuhteissa mitään sellaista poikkeuksellista, että puhelinmeklarilla olisi herännyt epäilyä mahdollisesta asiakkaan sairauden vuoksi alentuneesta harkintakyvystä.

Sijoituslautakunta toteaa, että asiakkaan toimittamissa sairauskertomuksissa ei ole mainintaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai pelihimosta ennen 19.3.2019 lääkärinlausuntoa, joka on perustunut asiakkaan omaan kertomukseen sekä alkuvuodesta 2019 tehtyihin tutkimuksiin.

Sijoituslautakuntaa edeltänyt Arvopaperilautakunta on ratkaisussaan APL 6/12 käsitellyt vastaavan kaltaista tapausta. Lautakunta on lausunut edellä mainitussa tapauksessa, että asiakkaan sairaudet ovat voineet vaikuttaa hänen harkintakykyään heikentävästi siten, että hän on antanut toimeksiantoja, joita hän muutoin ei olisi antanut lainkaan tai ei ainakaan samansisältöisinä. Oikeustoimilain 33 §:ään viitaten lautakunta katsoi, että sairauden vuoksi alentunut harkintakyky voi olla sellainen tekijä, jonka perusteella arvopaperinvälittäjälle syntyy velvollisuus varmistaa asiakkaaltaan hänen aikomansa toimeksiannon sisältö. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että asiakkaan tila on palveluntarjoajan tiedossa toimeksiantoa annettaessa.

Käsillä olevassa tapauksessa asiakas ei ollut kertonut sairaudestaan pankille ennen kuin marraskuussa 2018 laatimassaan valituskirjelmässä. Asiakkaan kaupankäynti oli volyymiltaan suurta ja menestykseltään vaihtelevaa, mutta pelkästään tästä seikasta pankki ei ole voinut tietää eikä perustellusti epäilläkään, että asiakas on sairas tai muutoin harkintakyvyltään heikentynyt. Selvityksestä ei ilmene, että asiakkaan toimeksiannot olisivat esimerkiksi hinnaltaan poikenneet selvästi markkinahintatasosta. Myöskään pankin toimittamista puhelutallenteista ei ilmene sellaista, että pankin edustajan olisi sen vuoksi tullut huomata asiakkaan sairaus.

Näin ollen lautakunta katsoo, että pankki ei ollut tietoinen asiakkaan sairaudesta ennen marraskuuta 2018, jolloin asiakas lopetti kaupankäynnin ja ilmoitti sairaudestaan pankille, eikä toimeksiantojen toteuttamista tai välittämistä voi pitää moitittavana.

Luottojen myöntäminen

Asiakkaan mukaan pankki myönsi hänelle holtittomasti lainaa ilman riittäviä selvityksiä asiakkaan riskinkantokyvystä. Pankin mukaan se suorittaa riskiperusteisen kokonaisarvion asiakkaalta pyydettävien ja hänen toimittamiensa tietojen sekä ulkopuolisesta rekisteristä tehtävän tarkastuksen nojalla. Pankin mukaan se on asiakkaan limiittiä ja korotusta myöntäessään ja riskiperusteisen arvion tehdessään menetellyt normaalien rutiineidensa ja vallitsevasta lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten mukaisesti.

Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä tai luottorajan merkittävää korottamista arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa. Arviointi on tehtävä riittävien tietojen perusteella ottaen huomioon luoton määrä ja muut olosuhteet.

Takaisinmaksukyvyn arviointia koskevassa lain esitöissä (HE 24/2010) on todettu seuraavasti luotonmyöntäjän selvitysvelvollisuudesta:

”Jatkuvissa luotoissa sekä suuremmissa kertaluotoissa, esimerkiksi asunto- ja autoluottoja myönnettäessä, pelkkien luottotietojen tarkistamista ei voida pitää riittävänä kuluttajan luottokelpoisuuden arvioimiseksi, vaan tällöin luotonantajan tulisi hankkia myös muita tietoja kuluttajan taloudellisesta asemasta kuluttajalta itseltään tai mahdollisista muista käytettävissä olevista lähteistä. Tarpeellisia tietoja kuluttajan maksuvaran ja siten luoton takaisinmaksukyvyn arvioimiseksi ovat esimerkiksi kuluttajan tulot, varallisuus, menot, velat ja mahdolliset takausvastuut. Maksuvaran selvittämisessä tulisi ottaa huomioon myös mahdollinen luoton korkomenojen nouseminen. Samoin tulisi ottaa huomioon tulojen jatkuvuuteen vaikuttavat seikat, kuten työ- tai virkasuhteen laatu. Mitä suuremmasta lainasta on kyse, sitä seikkaperäisemmät selvitykset ovat tarpeen.”

Hallituksen esityksessä HE 78/2012 on todettu kuluttajan antamien tietojen oikeellisuuden varmentamisesta seuraavasti:

”Luotonantajalla olisi velvollisuus kohtuullisin toimenpitein pyrkiä varmistamaan kuluttajan antamien tietojen oikeellisuus. Riittävää ei siis olisi, että lainanhakijaa esimerkiksi internetissä tehtävässä lainahakemuksessa pyydettäisiin vain laittamaan rasti ruutuun, että hänellä on säännölliset, tietyn suuruiset tulot. Tulotietojen varmistamiseksi kuluttajaa tulisi tilanteesta riippuen pyytää toimittamaan esimerkiksi palkka- tai eläketodistus taikka maanviljelijöiden viimeisin verotuspäätös ja erittelyosa.”

Euroopan unionin tuomioistuin on tuomiossaan asiassa C-449/13 todennut kuluttajan luottokelpoisuuden arvioinnista ja tietojen varmentamisesta seuraavasti:

”[…] luotonantajan on ensinnäkin arvioitava kussakin tapauksessa juuri tämän tapauksen erityisten olosuhteiden perusteella, ovatko [kuluttajan luottokelpoisuuden osoittamiseksi käytettävissä olevat] tiedot asianmukaisia ja riittäviä kuluttajan luottokelpoisuuden arvioimiseksi. Tässä yhteydessä näiden tietojen riittävyys voi vaihdella luottosopimuksen tekemiseen liittyvien olosuhteiden, kuluttajan henkilökohtaisen tilanteen tai sopimuksen kohteena olevan rahamäärän mukaan. Tämä arviointi voidaan tehdä kuluttajan taloudellista tilannetta koskevan asiakirjaselvityksen perusteella, mutta mikään ei estä luotonantajaa ottamasta huomioon mahdollisia ennakkotietojaan luotonhakijan taloudellisesta tilanteesta. Kuluttajan laatimia vahvistamattomia ilmoituksia ei kuitenkaan voida pitää sellaisinaan riittävinä, jollei niihin ole oheistettu asiakirjatodisteita.”

Pankki on korottanut 8.4.2011 asiakkaan luottolimiitin 34.000 eurosta 40.000 euroon, 16.2.2016 luotto on korotettu 65.000 euroon ja 25.8.2017 se on korotettu 100.000 euroon. Asiakkaan pankissa säilytettävänä olevat osakkeet ja rahavarat ovat olleet luottolimiitin vakuutena ja siten ne tulee ottaa huomioon arvioitaessa asiakkaan kykyä maksaa luotto takaisin.

Vuoden 2011 korotuksen yhteydessä asiakas on toimittanut palkkatodistukset helmi- ja maaliskuulta 2011, joiden mukaan ennakkopidätyksen alaista tuloa oli kertynyt vuoden alusta maaliskuuhun asti 6.813,38 euroa.

Asiakas on toimittanut vuonna 2015 hylätyn korotushakemuksen yhteydessä vuoden 2014 verotuspäätöksen ensimmäisen sivun. Verotuspäätöksen mukaan asiakkaan palkkatulot olivat 19.448,08 euroa ja etuudet 22.253,49 euroa eli yhteensä asiakkaan ansiotulot olivat 41.701,57 euroa vuonna 2014. Asiakkaan pääomatulot olivat verotuspäätöksen mukaan tappiolliset vuonna 2014. Muita verotuspäätöksiä ei ole pankille toimitettu.

Asiakas on toimittanut pankille 15.9.2015 päivätyn päätöksen ansiopäivärahasta, jonka mukaan päivärahan perusteena oleva palkka oli 6.682,95 euroa kuukaudessa. Pankin mukaan asiakirja on toimitettu sille 8.2.2016. Asiakas ei ole kiistänyt tätä. Lautakunta katsoo siten, että pankilla on ollut päätös asiakkaan ansiopäivärahasta käytössään, kun se on harkinnut asiakkaan luoton korotusta 40.000 eurosta 65.000 euroon vuonna 2016. 

Asiassa ei ole näytetty, että vuoden 2016 korotuksen 65.000 euroon yhteydessä pankille olisi toimitettu muuta selvitystä asiakkaan tuloista edellä mainitun ansiopäivärahapäätöksen lisäksi kuin hänen sähköpostissaan antamansa tiedot, joiden mukaan hänen bruttotulonsa olivat kilometrikorvausten kanssa vuonna 2015 yhteensä 57.000 euroa. Asiakkaan vuoden 2015 verotuspäätöksen, jota ei ole toimitettu pankille, mukaan asiakkaan ansiotulot vuonna 2015 olivat 33.913,36 euroa ja arvopapereiden luovutusvoitot luovutustappioilla vähennettynä olivat 7.378,06 euroa.

Vuoden 2017 korotuksen 100.000 euroon yhteydessä asiakas on toimittanut pankkiin palkkakuitteja, joiden mukaan hän oli ansainnut ennakkopidätyksen alaista tuloa 1.1.–29.7.2017 yhteensä 13.706,70 euroa. Limiitin korotusta koskevan 25.8.2017 käydyn pankin sisäisen viestinvaihdon mukaan asiakkaan tulot olivat 2.440 euroa kuukaudessa. Asiakas on ilmoittanut pankille sähköpostitse, että hänen vuoden 2016 palkkatulonsa olivat noin 45.000 euroa ja vuoden 2015 palkkatulot olivat 55.000 euroa nettona.

Asiassa ei ole myöskään esitetty pankin tiedustelleen asiakkaan muista luotoista kuin asiakkaan asuntovelasta. Esimerkiksi vuoden 2015 veroilmoituksen mukaan asiakkaalla on ollut noin 40.000 euron asuntovelan lisäksi lähes 50.000 euroa muita velkoja.

Takaisinmaksukyvyn arvioinnin riittävyyttä on arvioitava perustuen niihin asiakirjoihin, jotka pankilla on ollut asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Sijoituslautakunta katsoo, että pankki ei ole riittävällä tavalla varmistunut asiakkaan esittämien tulotietojen oikeellisuudesta. Lisäksi on otettava huomioon, että asiassa ei ole esitetty pankin tiedustelleen asiakkaan muista luotoista tai menoista, ja että tällaisten tietojen saaminen olisi voinut vaikuttaa pankin luottopäätökseen.

Sijoituslautakunta katsoo, että pankki ei ole osoittanut selvittäneensä riittävällä tavalla asiakkaan lainan takaisinmaksukykyä myöntäessään luoton korotuksia.

Asiakkaan edun mukainen toiminta

Sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n mukaan sijoituspalvelun ja oheispalvelun (ml. luoton myöntäminen) tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Edelleen sijoituspalvelulain 16 luvun 1 §:n mukaan sijoituspalveluyritys on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle sijoituspalvelulain vastaisella menettelyllä.

Pankin on edellä katsottu laiminlyöneen velvollisuutensa selvittää riittävällä tavalla asiakkaan luoton takaisinmaksukyky. Asiakas on vaikuttanut negatiivisesti omaan tilanteeseensa antamalla liian positiivisen kuvan taloudellisesta tilanteestaan. Lautakunta katsoo kuitenkin, että pankki olisi voinut vähäiselläkin lisäselvityksellä varmistua asiakkaan antamien tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Täten toimiessaan pankki olisi saanut oikean kuvan asiakkaan taloudellisesta tilanteesta.

Vaikka pankilla ei sinänsä ole ollut velvollisuutta seurata asiakkaan taloudellista tilannetta toteuttaessaan asiakkaan antamia toimeksiantoja, on pankki kuitenkin mahdollistanut asiakkaan sijoitustoiminnan volyymin merkittävän kasvun  myöntämällä lisäluottoa asiakkaalle. Kun pankki on jättänyt selvittämättä riittävästi asiakkaan takaisinmaksukykyä tilanteessa, jossa asiakkaan saaman luoton määrä on ollut huomattava asiakkaan tuloihin nähden ja asiakkaan sijoitustoiminnan riskitaso on ollut erittäin korkea, kiihtyneen sijoitustoiminnan tappiot ovat johtaneet asiakkaan velkaantumisen kasvuun. Toisin sanoen pankki on myöntänyt asiakkaalle lisää luottoa ja samalla saanut asiakkaan osakekaupasta tuottoja itselleen palkkioiden muodossa, kun asiakas on velkaantunut lisää ja menettänyt omaisuuttaan tappiolliseksi muodostuneessa osakekaupassa. Asiakkaan vuoden 2017 sijoitustoiminnan tappiot pankissa olivat 23.856,55 euroa ja vuonna 2018 tappiota syntyi 39.319,22 euroa eli yhteensä 63.175,77 euroa tappiota kahdessa vuodessa. 

Edellä mainittu sijoituspalvelulain mukainen rehellinen ja asiakkaan edun mukaisen toiminnan vaatimus kuvastaa yleistä sopimusoikeudellista lojaliteettivelvollisuutta, jonka mukaan sopimussuhteissa osapuolilla on velvollisuus ottaa toiminnassaan huomioon myös toisen sopimusosapuolen etu. Korkein oikeus on todennut mm. tuomiossaan KKO 2007:72, että lojaliteettivelvollisuutensa perusteella pankilla oli ollut rahoittaessaan A:n osakekauppaa velvollisuus huolehtia siitä, että A olisi voinut saada tietoonsa ainakin sellaisia jo pankin tiedossa olleita seikkoja, joilla ilmeisesti olisi ollut ratkaisevaa merkitystä myös A:lle rahoitusjärjestelyn edullisuutta omalta kannaltaan arvioidessaan. Samoin tuomiossaan KKO 2008:91 korkein oikeus katsoi, että tapetointityön suorittajan olisi tullut kertoa asiakkailleen, että työn suorittanut yhtiö ei kuulunut ennakkoperintärekisteriin eivätkä asiakkaat siten voineet saada kotitalousvähennystä tehdystä työstä maksetusta korvauksesta. Molemmissa tapauksissa sopimuskumppanina olevalla yrityksellä katsottiin olevan sellainen neuvontavelvollisuus, joka ei perustunut suoraan sopimuksen ehtoihin vaan siihen, että yrityksen olisi tullut neuvoa sopimuskumppaniaan sellaisesta merkityksellisestä tiedosta, jota yrityksen sopimuskumppani ei ollut osannut huomioida.

Lautakunta katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa pankin olisi tullut viimeistään myöntäessään 16.2.2016 asiakkaalle luoton korotuksen 40.000 eurosta 65.000 euroon huomata asiakkaan luotonkorotusten yhteydessä ja muuten antamien taloudellisten tietojen perusteella sekä sellaisten tietojen, jotka pankin olisi pitänyt pyytää asiakkaalta luotonkorotusten yhteydessä, että asiakkaan hyvin riskipitoinen ja menestykseltään vaihteleva osakesijoittaminen ei ollut järkevässä suhteessa asiakkaan taloudellisiin mahdollisuuksiin maksaa takaisin pankin myöntämää luottoa. Lautakunta katsoo siten, että pankin olisi tullut asiakkaan edun vuoksi jättää myöntämättä luoton korotusta 65.000 euroon ja myöhemmin 100.000 euroon.

Sijoituslautakunta katsoo siten, että pankki on tahallisella tai huolimattomalla menettelyllään toiminut epälojaalisti ja asiakkaan edun vastaisesti ja siten aiheuttanut asiakkaalle korvattavaa vahinkoa.

Sijoituslautakunta katsoo, ettei pankin puolella tapahtunutta lojaliteettivelvollisuuden laiminlyöntiä ja asiakkaan edun vastaista luotonantoa voida pitää sellaisina sopimusrikkomuksina, joihin kytkeytyy sopimusoikeuden yleisten oppien mukaan velvollisuus reklamoida. Sikäli kuin reklamaatiovelvollisuuden katsottaisiin voivan syntyä tapauksessa sovellettavien tilisopimuksen yleisten ehtojen perusteella, lautakunta toteaa, että reklamaatioehdon soveltaminen tapauksen olosuhteissa johtaisi kohtuuttomuuteen kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä mainitulla tavalla ja ehto on siten joka tapauksessa jätettävä huomioon ottamatta tässä yhteydessä.

Pankin mukaan asiakkaan oikeus vaatia korvausta on vanhentunut. Vanhentumislain 7 § 1 momentin 2 kohdan mukaan asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuva vahingonkorvausvastuu vanhentuu kolmen vuoden kuluttua siitä, kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen tai, jollei vahingonkorvauksen peruste käy ilmi tilityksen tiedoista, siitä kun päämies on havainnut virheen tai laiminlyönnin taikka hänen olisi pitänyt se havaita. Koska vahingon syntymiseen johtaneen virheen on katsottava tapahtuneen aikaisintaan 16.2.2016 ja asiakas on reklamoinut aiheutuneesta vahingosta pankille ensimmäisen kerran 19.11.2018 vanhentumisen katkeamiseen johtavalla tavalla, lautakunta katsoo, että asiakkaan korvausvaatimus ei ole vanhentunut.

Vahingonkorvauksen määrä

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle pankin ja meklarin aiheuttamina taloudellisina menetyksinä 172.000 euroa ja muista pankin ja meklarin toiminnan aiheuttamista ja sen seurauksena jatkuvista ja pysyviksi tulleista rahalla korvaamattomista menetyksistä ja haitoista asiakkaan elämään 50.000 euroa. Asiakas vaatii lisäksi korvattavaksi pankin ja meklarin toiminnassa tehtyjen laiminlyöntien seurauksena tulleet veronpalautusten menetykset 2.500 euroa vuodelta 2018 ja 1.500 euroa vuodelta 2019, yhteensä 4.000 euroa.

Sijoituslautakunta toteaa, että aineettomat vahingot ja haitat eivät ole lain mukaan korvattavaa vahinkoa tällaisissa tapauksissa. Korvattavaa voi olla vain taloudellinen vahinko.

Asiakas ei ole perustellut veronpalautuksia koskevia vaatimuksiaan. Mikäli kyse on verotusta koskevasta asiasta, asiakkaan tulisi hakea verotuksen muutosta ensin verottajalta. Mikäli kyse on veronpalautusta koskevien varojen menettämisestä sijoitustappioihin, asiakas ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä varojen menettämisestä. Näyttämättä on jäänyt, että asiakkaalle olisi aiheutunut verotuksesta sellaista tappiota, joka kuuluisi pankin korvattavaksi.

Asiakkaan sijoitussalkun arvo on ollut noin 50.000 euroa ennen 16.2.2016 asiakkaan luoton korotusta 40.000 eurosta 65.000 euroon. Luotonkorotus on siten mahdollistanut asiakkaan kaupankäynnin volyymin kasvattamisen, niin kuin myös 25.8.2017 tapahtunut korotus 100.000 euroon. Luotonkorotukset ovat siten osaltaan mahdollistaneet asiakkaan aiempaa suuremmat sijoitustoiminnan tappiot. Osaltaan tappiot ovat kuitenkin syntyneet kaupankäynnistä sillä sijoitusomaisuudella, jonka asiakas omisti jo ennen 16.2.2016 tapahtunutta luotonkorotusta. Lautakunta on siten ottanut vahingon määrää arvioidessaan huomioon sen, että vain osa asiakkaan 16.2.2016 jälkeisistä sijoitustappioista on johtunut lainankorotuksista.

Sijoituslautakunta arvioi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti, että asiakkaan kärsimän vahingon määrä on 30.000 euroa.

Lopputulos

Sijoituslautakunta suosittaa pankkia korvaamaan asiakkaalle 30.000 euroa.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Sario
Tapanila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia