Tapahtumatiedot

Vakuutettu R.H. omistaman huoneiston B rakenteissa on todettu kosteusvahinko, jonka korjauskulut kuuluvat R.H:n näkemyksen mukaan osittain As Oy:n vastuulle. Kyseessä on paritalo, jonka toisen huoneiston A osakkaat ovat R.H:n ja hänen vaimonsa lisäksi As Oy L:n ainoat osakkaat.

Vahinko on aiheutunut, kun ulkopuolinen urakoitsija on asunto-osakeyhtiössä vuonna 2014 tehdyn muutostyön yhteydessä tyhjentänyt taloyhtiön lämminvesivaraajan vedet taloyhtiön hallinnassa olleen lämmönjakohuoneen lattialle, jossa ollut lattiakaivo ei ollut yhdistettynä viemäriputkeen ja näin ollen vesi ohjautui tilan rakenteisiin. Toimenpiteen seurauksena R.H:n ja hänen vaimonsa hallitseman huoneiston B seinä- ja lattiarakenteet ovat vaurioituneet kosteuden vuoksi. Vahingon korjauskustannukset olivat yhteensä 40.902,47 euroa, josta R.H. katsoi As Oy:n vastuulle kuuluvan 24.302,47 euroa.

Vahingon tapahduttua R.H. ja hänen vaimonsa ovat keskustelleet paritalon toisen huoneiston A osakkaiden kanssa huoneiston B hajuhaitoista. Huoneiston A osakkaat eivät missään vaiheessa katsoneet, että kosteusvaurioiden korjaaminen kuuluisi taloyhtiön vastuulle, vaan he ovat tulkinneet yhtiöjärjestystä siten, että osakkaat vastaavat itse kaikista huoneistoaan koskevista korjauksista. 5.10.2016 lähettämässään sähköpostissa huoneiston A osakkaat ovat viimeistään todenneet kantansa siihen, että korjaustyöt kuuluvat yksin huoneiston B osakkaiden vastuulle.

Asiassa tehtiin lopulta 25.6.2018 sovinto, jonka johdosta laaditun sopimuksen mukaan As Oy:n vastuulle katsotaan kuuluvan vaaditusta 24.302.20 euron kustannuksista 19.000 euroa, joka jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaiden kesken. Loput 9.956,00 jäävät huoneiston A osakkaiden vastattavaksi.

R.H. haki oikeusturvaetua vesivahingon korjauskulujen jakautumista koskevaan riita-asiaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, ettei tapauksessa voida myöntää R.H:lle oikeusturvaetua. Päätöksen mukaan kysymyksessä ei ole sellainen riita, joka ehtojen mukaan voitaisiin saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi, koska oikeusturvaetu on lähtökohtaisesti käytettävissä vasta yhtiökokouksen päätöksen riitauttamisesta lukien. Päätöksen mukaan asiassa ei ole edes esitetty, että korjauskustannusvaatimus olisi kohdistettu taloyhtiölle saati, että taloyhtiö olisi antanut asiassa mitään vastausta. Taloyhtiön osakkaat eivät yhtiön näkemyksen mukaan voi keskenään päättää, mikä osuus korjauskustannuksista kuuluu taloyhtiölle ja mikä osakkaille itselleen.

Asiakkaan valitus

Vakuutettu R.H. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan R.H. selventää vielä kertaalleen riitaan johtaneiden tapahtumien kulun ja toteaa erikseen, että hän vaimonsa kanssa ja huoneiston A omistajat omistavat yhdessä koko kysymyksessä olevan paritaloyhtiön osakekannan.  Lisäksi R.H. toteaa, että hän on alusta lähtien vaatinut huoneiston A osakkailta, että osan vahingon korjauskustannuksista tulee katsoa kuuluvan As Oy:n vastuulle, jonka huoneiston A osakkaat ovat kiistäneet todisteellisesti jo 5.10.2016 lähettämällään sähköpostilla. Valituksen mukaan asian on katsottava riitautuneen viimeistään tässä yhteydessä. Vaikka asiassa päädyttiin sovintoon, tapahtui tämä ainoastaan oikeudenkäynnin välttämiseksi. Sopimuksella kuitenkin riidan osapuolet, jotka ovat omistaneet koko taloyhtiön osakekannan, ovat sopineet keskenään siitä, mitkä korjauskustannukset kuuluvat taloyhtiön, eli käytännössä osakkaiden itsensä maksettaviksi.

Valituksen mukaan vakuutusyhtiön näkemys siitä, että osakkaan olisi ensin tullut saattaa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja sitten vasta tarvittaessa nostettava yhtiökokouksen päätöksestä moitekanne käräjäoikeudessa ei ole perusteltu. Näkemyksensä tueksi R.H. viittaa KKO:n ratkaisuun 2015:87, jossa korkein oikeus katsoi, ettei kunnostustarpeesta huomauttamista koskeva kirjallinen muoto ole sellainen muotovaatimus, joka noudattamatta jättämisen seurauksena osakkaan olisi katsottava menettäneen oikeutensa teettää työt taloyhtiön kustannuksella. Kun taloyhtiö oli tosiasiallisesti ollut tietoinen sekä korjaustarpeesta että korjausten suorittamisesta, osakas oli voinut teettää kunnostustyön yhtiön kustannuksella, vaikka hän ei ollutkaan tehnyt kirjallista huomautusta yhtiölle. Edellytyksenä asian saattamiseksi käräjäoikeuden käsiteltäväksi ei myöskään ole ollut yhtiökokouspäätös ja sen moittiminen, eikä kirjallisen huomautuksen tekeminen taloyhtiölle. Tähän liittyen R.H. toteaa kuitenkin, ettei taloyhtiöllä ole ollut sellaista tahoa, jolle vaatimus olisi voitu esittää huoneiston A osakkaan lisäksi. Huoneiston A osakas on puolestaan selkeästi ilmaissut, että R.H:n vaatimat vesivahingon korjauskustannukset kuuluvat R.H:lle eikä taloyhtiölle.

Toiseksi R.H. katsoo, että tapauksessa olisi joka tapauksessa kysymys asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 4 §:n 2-3 momentin mukaisista kiireellisistä taloyhtiön korvattaviksi kuuluvista kunnossapitotöistä, joihin osakas on ryhtynyt lisävahingon välttämiseksi ja joista on myös ilmoitettu taloyhtiölle asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 7 §:n mukaisesti. Valituksessa todetaan myös, että R.H:lla olisi joka tapauksessa ollut mahdollista kohdistaa taloyhtiöön ns. teettämiskanne ja vaatia, että taloyhtiö velvoitetaan suorittamaan sen vastuulla olevat korjaustyöt tai korvaamaan niistä aiheutuneet kustannukset, jos korjaustyöt on suoritettu huolimattomasti.

Edellä selostamillaan perusteilla R.H. katsoo kysymyksessä olleen riita-asia, joka on vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla voitu välittömästi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi ilman asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöstä asiassa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Yhtiö viittaa myös tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja asiassa annettuihin korvauspäätöksiin toisten niissä lausutun kantansa.

Vastineessa vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että vaikka kyseessä on asunto-osakeyhtiö, jossa on vain kaksi huoneistoa, niin sen hallintoon sovelletaan silti asunto-osakeyhtiölakia ja näin ollen osakkaat eivät voi taloyhtiön vastuuseen vaikuttavalla tavalla keskenään riidellä taloyhtiön kannettaviksi kuuluvista kustannuksista. Yhtiön näkemyksen mukaan tässä tapauksessa ei edelleenkään ole missään vaiheessa esitetty taloyhtiölle itselleen vaatimusta korjauskustannusten vastattavaksi ottamisesta taikka kanteen nostamisesta urakoitsijaa vastaan. Sen sijaan asia on ollut riitainen ainoastaan osakkaiden kesken ja näin ollen asiaa ei olisi voitu saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja vakuutusehtojen asettama edellytys oikeusturvan saamiseksi puuttuu. Sillä seikalla, että asia on sittemmin osakkaiden kesken sovittu, ei ole oikeusturvaedun saamisen kannalta merkitystä.

Edellä selostetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei asiassa voida myöntää R.H:lle oikeusturvaetua. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko asiassa syntynyt vakuutusehtojen edellyttämä riita ja onko itse asia sellainen, joka voidaan vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi edellytetään, että ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet Pohjoismaiden alueella.

Ehtokohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ehtokohdan 7.3.1 mukaan jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi tai jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun asia voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Ehtokohdan 7.5.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisen asian selvittelystä tai hoitamisesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuoltaan kohtaan.

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jollei päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole uskottu yhtiön hallitukselle.

Osakkeenomistajat voivat kuitenkin päättää myös yhtiökokousta pitämättä sille kuuluvasta asiasta silloin, kun he ovat yksimielisiä. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutettu R.H. on vaatinut huoneiston A osakkailta, että osan vahingon korjauskustannuksista tulee katsoa kuuluvan As Oy:n vastuulle. Tämän vaatimuksen huoneiston A osakas on kiistänyt viimeistään 5.10.2016 lähettämällään sähköpostilla, jossa huoneiston A osakkaat toteavat remontin kustannusten kuuluvan kokonaisuudessaan huoneiston B osakkaille. Osakkaat pääsivät asiassa lopulta sopimukseen, jonka mukaan As Oy:n vastuulle katsotaan kuuluvan vaaditusta 24.302.20 kustannuksista 19.000 euroa, joka jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaiden kesken. Näin huoneiston A osakkaiden maksettavaksi jää 9.956 euroa kustannuksista.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa on syntynyt ehtojen mukainen riita-asia, kun huoneiston A osakkaat ovat kiistäneet R.H:n vaatimuksen sen suhteen, että taloyhtiön on katsottava olevan vastuussa osasta vahingon korjauskuluja. Lautakunnan ratkaistavaksi jää näin ollen se, onko kysymyksessä sellainen riita-asia, joka voidaan saattaa vakuutusehtojen mukaisesti välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi, vai olisiko asia tullut saattaa ensin yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja tämän jälkeen nostaa yhtiökokouksen päätöksestä tarpeen mukaan mahdollinen moitekanne.

Nyt soveltuvan ehtokohdan asettama edellytys riita-asian saattamista välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi perustuu lautakunnan käsityksen mukaan sille, että oikeusturvavakuutuksen soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoitettu rajata erinäiset erityistuomioistuimissa käytävät prosessit sekä esimerkiksi hallinnolliset prosessit. Ehdoissa ei kuitenkaan edellytetä, että asia olisi käsiteltävä ehtokohdassa edellytetyssä tuomioistuimessa, vaan riittävää on, että riita olisi voitu sinne välittömästi saattaa.

Käsillä olevassa tapauksessa As Oy L:llä ei ole isännöitsijää johtuen siitä, että kyseessä on paritaloyhtiö, jossa on vain kaksi huoneistoa. Vaatimuksen osoittaminen yhtiön toiselle osakkaalle, jolla on ollut myös yhtiöjärjestyksen mukaan enemmistö yhtiön osakkaista, on tässä tapauksessa katsottava tosiasiallisesti vastaavan vaatimuksen osoittamista suoraan taloyhtiölle. Lisäksi lautakunta toteaa, että osakkaalla on oikeus nostaa asunto-osakeyhtiötä vastaan suorituskanne myös ennen asian saattamista yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on sinänsä selvää, että yhtiökokouksen päätöksen moittiminen edellyttää, että päätös on tehty, mutta nyt käsillä olevan kaltainen suoritusvaatimus ei edellytä, että asiasta olisi olemassa yhtiökokouksen päätös. Lautakunnan näkemyksen mukaan asian arvioinnissa on annettava merkitystä myös sille, että ottaen huomioon As Oy L:n osakejakauman, olisi jo keskustelun aloittaminen huoneiston A osakkaiden kanssa saattanut johtaa osakkaiden yksimieliseen päätökseen, joka on osaltaan rinnastettavissa yhtiökokoukseen.

Lautakunta katsoo myös, että vakuutusyhtiön näkemys siitä, että suorituskanne olisi mahdollinen vain, jos on ensin olemassa yhtiökokouksen päätös, on ongelmallinen, johtuen asunto-osakeyhtiölain asettamista edellytyksistä. Ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä voi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 5 §:n mukaan vaatia, jos omistaa 10 % tai yhtiöjärjestyksessä määrätyn pienemmän osan osakkeista. Ottaen huomioon, että iso osa asunto-osakeyhtiöistä on niin suuria, etteivät yksittäisen huoneiston osakkeet muodosta tuota 10 %:ia, voisi As Oy siis ainakin viivyttää tällaisen asian käsittelyä kieltäytymällä ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämisestä.

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä on asia, joka voidaan vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla saattaa välittömästi käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Näin ollen kyseessä on korvattava vakuutustapahtuma.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä myöntämään oikeusturvaedun ja suorittamaan vakuutusehtojen mukaan määräytyvän korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen