Haku

FINE-017805

Tulosta

Asianumero: FINE-017805 (2019)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 17.06.2019

Varallisuusvastuuvakuutus. Isännöitsijän vastuu. Vahingon toteaminen vakuutuskauden aikana. Vahinko, josta vakuutuksenottaja oli tietoinen tai josta hänen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa. Korvausvaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen. Selvitykset.

Tapahtumatiedot

A Oy hoitaa asunto-osakeyhtiö B:n isännöintiä. Asunto-osakeyhtiö B:ssä tapahtui 18.3.2013 vesivahinko osakkaan asennuttaman astianpesukoneen vuodon seurauksena. A Oy:n tekninen isännöitsijä sopi kesällä 2013 kyseisen huoneiston osakkaan kanssa, että asunto-osakeyhtiö B vastaa huoneistolle aiheutuneista korjauskustannuksista yhtiön perustasoon saakka myös siltä osin, kuin kustannukset ovat kohdistuneet osakkaan kunnossapitovastuulla oleviin huoneiston osiin. Sittemmin asunto-osakeyhtiö B kuitenkin kieltäytyi maksamasta osakkaalle aiheutuneita kustannuksia osakkaan kunnossapitovastuulla olevien huoneiston osien osalta. Osakas nosti 21.10.2015 kanteen, jossa vaati hänelle vesivahingon korjaamisesta aiheutuneista 6.747,72 euron kustannuksista korvausta asunto-osakeyhtiö B:ltä. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Asian käsittely jatkui hovioikeudessa, joka 17.8.2017 annetussa tuomiossaan velvoitti asunto-osakeyhtiö B:n maksamaan osakkaalle 5.406 euron korvauksen vesivahingon korjauskuluista sekä oikeudenkäyntikuluista yhteensä 20.522 euroa. Hovioikeuden tuomio perustui siihen, että osakkaan katsottiin voineen luottaa siihen, että isännöitsijällä on ollut vähintäänkin asemavaltuutus sopiva vesivahingon korvaamisesta ja että tämä sopimus sitoi myös asunto-osakeyhtiö B:tä. Asunto-osakeyhtiö B ilmoitti 25.8.2017 A Oy:lle, että tulee esittämään A Oy:lle vahingonkorvausvaatimuksen osakkaan oikeudenkäyntikulujen ja oman oikeusturvavakuutuksensa omavastuuosuuden osalta. A Oy teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa. 

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään varallisuusvastuuvakuutuksen ehtoihin, joiden mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on huolimattomuuden tai laiminlyönnin perusteella korvausvastuussa joko toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella tai muulle kuin toimeksiantajalle voimassa olevan oikeuden mukaan. Vakuutus ei kata vahinkoa, josta vakuutuksenottaja oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa. Yhtiö totesi, että A Oy:n varallisuusvastuuvakuutus oli tullut voimaan 1.4.2016. A Oy:n edustaja oli ollut läsnä asunto-osakeyhtiö B:n hallituksen kokouksessa 12.2.2015. Tuossa kokouksessa asunto-osakeyhtiö B:n hallitus oli käsitellyt osakkaan asunto-osakeyhtiölle osoittamaa korvausvaatimusta ja päätynyt esittämään osakkaalle 600 euron suuruisen sovintotarjouksen. Täten A Oy oli viimeistään 12.2.2015 tullut tietoiseksi isännöitsijän väitetysti tekemän virheen johdosta osakkaalle aiheutuneesta vahingosta, jota koskien osakas oli esittänyt asunto-osakeyhtiölle vaatimuksen. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinkoa ei ollut todettu vakuutuskauden aikana, minkä lisäksi vakuutuksenottaja A Oy oli ollut tietoinen vahingosta ennen vakuutuksen voimaantuloa. Näin ollen vahinkoa ei korvattu A Oy:n vastuuvakuutuksesta. A Oy:n myöhemmin esittämän uudelleenkäsittelypyynnön johdosta antamassaan uudessa päätöksessä vakuutusyhtiö katsoi lisäksi, ettei vahinkoilmoitusta ollut tehty vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa eli vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. 

Asiakkaan valitus

A Oy ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Aiemmasta vaatimuksestaan poiketen A Oy vaatii vastuuvakuutuksesta korvattavaksi osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvien huoneiston osien korjauskustannuksia. 

A Oy toteaa, että tekninen isännöitsijä on vuonna 2013 luvannut, että asunto-osakeyhtiö B maksaa vahingoittuneen huoneiston kalusteiden osuuden korjauskustannuksista. Käytäntö, jossa kiinteistö hoitaa käyttölaitevuodoissa vahinkokorjaukset kalusteiden ja pintamateriaalin osalta ja hakee korvaukset näistä kustannuksista kiinteistövakuutuksesta, on hyvinkin yleinen. Asunto-osakeyhtiö B:n hallitus on kuitenkin päättänyt, ettei kalusteiden osuutta korvata. Ennen oikeuskäsittelyä sekä itse oikeudessa riita-asia on ollut asunto-osakeyhtiö B:n ja osakkaan välinen. A Oy:n ei ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä vahinkoilmoitusta tässä vaiheessa varsinkaan, kun mitään vaatimuksia ei ollut A Oy:lle esitetty. 

Vaikka itse asian riitaisuus on ollut selvillä jo vuonna 2013, kyseessä ei A Oy:n mukaan ole ollut selvä varallisuusvastuutapaus. Asunto-osakeyhtiö on kiistänyt korvausvastuunsa asiassa asunto-osakeyhtiölain nojalla. Isännöitsijän antama lupaus on ollut vallitsevan käytännön mukainen. Vielä vuonna 2016 käräjäoikeudessa asunto-osakeyhtiön näkemys on vaikuttanut oikealta, eikä isännöitsijälle ole voinut tulla mieleen, että asunto-osakeyhtiölle syntyisi taloudellista vahinkoa isännöitsijän lupauksen vuoksi. Vahinko on konkretisoitunut asunto-osakeyhtiölle ja sen jälkeen A Oy:lle vasta hovioikeuden tuomion jälkeen. Asunto-osakeyhtiölle on syntynyt maksuvelvoite osakasta kohtaan vasta vuonna 2017. 

A Oy tiedustelee, olisiko ollut edes järkevää tehdä vahinkoilmoitusta ennen kuin elokuussa 2017, kun korvausvaatimus oli esitetty. Tapaukseen ei ole liittynyt tarvetta selvittää vakuutuksenottajan tuottamusta ennen kuin vaatimuksia on esitetty. Jos vahinkoilmoituksia tehtäisiin varmuuden vuoksi ennen kuin vakuutuksenottajalle on esitetty korvausvaatimus, kasvaisi vahinkoilmoitusten määrä huomattavasti. Vahinkoilmoitus huonontaa aina vakuutuksenottajan vahinkohistoriaa ja sillä on usein korottava vaikutus tulevan kauden vakuutusmaksuun, joten kynnys ilmoituksen tekemiseen on korkea. A Oy katsoo, että vahinko on vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla todettu vuonna 2017 ja se on siten korvattava vastuuvakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiön Vakuutuslautakunnalle antaman vastineen johdosta toimittamassaan lisäkirjelmässä A on vielä todennut, että vahinkopäiväksi voitaisiin vakuutusyhtiön periaatteella katsottuna todeta yhtä hyvin myös se ajankohta, jolloin lupaus kalusteiden korvaamisesta on annettu, tai käräjäoikeusprosessin alkaminen, jolloin korvauserimielisyys osakkaan ja asunto-osakeyhtiö B:n välillä on ollut käsiteltävänä ja A Oy:n edustajia on ollut todistajina. Itse korvausvelvollisuus ei kuitenkaan ole ollut tuolloin selvillä. Vahinko on realisoitunut vasta vuonna 2017, kun hovioikeuden tuomio on tullut lainvoimaiseksi. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö katsoo, että A Oy on viimeistään 12.2.2015 tullut tietoiseksi isännöitsijän väitetysti tekemän virheen johdosta osakkaalle aiheutuneesta vahingosta, jota koskien osakas on esittänyt asunto-osakeyhtiölle vaatimuksen. Vahinko on näin ollen todettu ja vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan viimeistään tuolloin. Vahinkoa ei ole todettu vakuutuskauden aikana ehtojen edellyttämällä tavalla, eikä vahinkoa ole ilmoitettu vakuutusyhtiöön ajoissa. Lisäksi kyseessä on ollut vahinko, josta vakuutuksenottaja on ollut tietoinen ennen vakuutuksen voimaantuloa. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset: 

- A Oy:n valitus Vakuutuslautakunnalle 18.1.2019 ja lisäkirjelmä 18.4.2019 
- vakuutusyhtiön vastine 12.3.2019 
- vahinkoilmoitus 24.8.2017 
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 4.10.2017 
- Asunto-osakeyhtiö B:n kirjalliset korvausvaatimukset A Oy:lle 24.5.2018 ja 25.10.2018 
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 1.10.2018, A Oy:n uudelleenkäsittelypyyntö 9.10.2018 ja vakuutusyhtiön vastaus 
- sähköpostikirjeenvaihtoa A Oy:n asiamiehen ja vakuutusyhtiön välillä 
- sähköpostikirjeenvaihtoa osakkaan ja isännöitsijän välillä 
- Asunto-osakeyhtiö B:n ja A Oy:n välinen isännöintisopimus 30.8.2012 ja isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007 
- käräjäoikeuden tuomio 18.5.2016 
- hovioikeuden tuomio 17.8.2017 
- vakuutuskirja vakuutuskaudelle 1.7.2017 ÿ 30.6.2018
- vakuutusehdot. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko ilmennyt varallisuusvahinko todettu vakuutuksen voimassa ollessa, onko kyseessä vahinko, josta vakuutuksenottaja A Oy on ollut tai sen olisi pitänyt olla tietoinen ennen vakuutuskauden alkua sekä siitä, onko korvausvaatimus vakuutusyhtiölle esitetty vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Varallisuusvastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 (Mitä vakuutus korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on huolimattomuuden tai laiminlyönnin perusteella korvausvastuussa, joko 
- toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella tai 
- muulle kuin toimeksiantajalle voimassa olevan oikeuden mukaan. 
Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. 

Ehtojen kohdan 5.2.13 (Tiedossa ollut tapahtuma) mukaan vakuutus ei kata tapahtumaa, josta vakuutuksenottaja oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa. 

Ehtojen kohdan 9.1 (Vahinkoilmoitus) mukaan vakuutuksenottajan pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle välittömästi, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. 

Asian arviointi

A Oy:n varallisuusvastuuvakuutus on tullut voimaan 1.4.2016. Vakuutuksesta korvataan A Oy:n toiselle aiheuttamat taloudelliset vahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana. Tapahtumia, joista vakuutuksenottaja eli A Oy on ollut tietoinen tai joista sen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa, ei korvata. Lisäksi vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. 

A Oy:n tekninen isännöitsijä on vuonna 2013 tapahtuneen vesivahingon jälkeen luvannut vahingoittuneen huoneiston osakkaalle, että asunto-osakeyhtiö B korvaa myös osakkaan kunnossapitovastuulla olevien huoneiston osien korjaamisen yhtiön perustasoon saakka. Asunto-osakeyhtiö B:n hallitus on kuitenkin kieltäytynyt maksamasta korjauslaskuja tältä osin. Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole kokouspöytäkirjaa tai muuta tarkkaa selvitystä siitä, mitä vakuutusyhtiön viittaamassa hallituksen kokouksessa 12.2.2015 on käsitelty. Lautakunnan käytössä ei ole muutenkaan selvitystä siitä, koska osakkaan kanne asunto-osakeyhtiö B:tä vastaan ja erityisesti kanteen perustuminen osaltaan teknisen isännöitsijän korvauslupaukseen on tullut A Oy:n tietoon. Käytössä ei ole esimerkiksi asunto-osakeyhtiö B:n hallituksen pöytäkirjoja kanteen vireilletulon jälkeiseltä ajalta. Tieto ei myöskään ole pääteltävissä lautakunnalle toimitetusta, 18.5.2016 annetusta käräjäoikeuden tuomiosta. Ensimmäinen varma tieto siitä, että korvausvaatimuksen peruste on tullut A Oy:n tietoon, on vastuuvahinkoilmoituksen 24.8.2017 merkintä hovioikeuden tuomion jälkeen 23.8.2017 pidetystä kokouksesta, jossa asunto-osakeyhtiö B on ilmoittanut vaativansa korvausta A Oy:ltä.  

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusehdoissa tarkoitetun vakuutuksenottajan tietoisuuden syntymisen osalta olennaisena sitä, koska vakuutuksenottaja eli A Oy on saanut tietoonsa, että osakkaan asunto-osakeyhtiö B:lle kohdistama korvausvaatimus on osaltaan perustunut A Oy:n palveluksessa olleen teknisen isännöitsijän antamaan korvauslupaukseen. Edellä todettuun viitaten Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että tämä olisi tapahtunut ennen vakuutuksen alkamista 1.4.2016 tai edes ennen 23.8.2017 pidettyä kokousta, jossa asunto-osakeyhtiö B on ilmoittanut tulevansa esittämään korvausvaatimuksen A Oy:lle. Vakuutuslautakunta katsoo esitettyjen selvitysten perusteella, ettei kysymyksessä ole vakuutuskauden ulkopuolella todettu vahinko tai tapahtuma, josta vakuutuksenottaja on ollut tai sen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa.  Kyse ei myöskään ole tilanteesta, jossa vahinkoilmoitus olisi tehty myöhemmin kuin vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuksenottaja on saanut tietää mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä korvausta esittämillään perusteilla. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja  Norros
Sihteeri Laine 

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari 
Karimäki
Korpiola
Rusanen 

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia