Tapahtumatiedot

Ukkosmyrskyn yhteydessä syntynyt syöksyvirtaus oli vahingoittanut vakuutuksenottajan maatilan rakennuksia 1.8.2018. Muun muassa alun perin konehalliksi vuonna 1997 rakennettu halli oli nyrjähtänyt vinoon. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta vahingoista maatilavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön hankkiman 24.9.2018 päivätyn rakennusteknisen asiantuntijalausunnon mukaan noin 1,5 metrin korkuisella betonisokkelilla olleen puurunkoisen hallin etu- ja sivuseinät olivat vääntyneet vinoon. Hallin takaseinä oli pysynyt suunnilleen muodossaan. Osaa hallin seinärakenteita jäykistäneistä vinositeistä ei ollut kiinnitetty seinän alaohjauspuuhun vaan sen yläpuolelle runkotolppiin eikä vinositeitä ollut lovettu runkoon. Hallin kattotuolien ylä- ja alapaarteita ei ollut erikseen tuettu eikä katon nurkissa ollut vinotukia. Lausunnon mukaan seinien jäykistykset olivat olleet hallin kokoon nähden kevyet ja ne oli asennettu osin virheellisesti. Kattorakennetta ei ollut vaakasuunnassa jäykistetty.

Rakennusteknisen selvityksen perusteella vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta hallirakennuksen myrskyvahinkoa. Vakuutusyhtiö on katsonut päätöksessä 27.9.2018, että vahinko oli johtunut hallin puutteellisesti tehdyistä seinä- ja kattorakenteiden jäykistyksistä. Kyse oli korvauspiirin ulkopuolelle rajoitetusta vakuutusehtojen kohdassa 4.2.2.3 määritellystä työ- ja valmistusvirheestä.

Vakuutuksenottaja vaati päätöksen muuttamista kertoen, että hän oli käsittänyt vakuutusta ottaessaan myrskyvahinkojen kuuluneen korvauksen piiriin. Vakuutusyhtiön olisi myös pitänyt havaita rakennuksen väitetty viallisuus tilan riskikartoituksessa. Vakuutusyhtiö kieltäytyi muuttamasta ratkaisua sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 12.11.2018 antamassaan päätöksessä. Riskikartoituksessa tai vakuutusten vuositarkastuksissa ei tutkittu, olivatko vakuutettavat kohteet rakentamismääräysten mukaiset, vaan vastuu rakennusten kunnosta oli aina kiinteistön omistajalla. Myrskyvahingot kuuluivat vakuutuksen piiriin, mutta nyt vahingon syynä oli ollut rakennusvirhe. Jos hallin seinä- ja kattorakenne ei ollut kestänyt kovaa tuulta rakennusvirheen takia, vahinkoa ei korvattu, sillä objektiivisesti arvioiden ei ollut kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt ratkaisusuositusta hallirakennuksen korjauskustannusten korvattavuudesta. Perusteluinaan vakuutuksenottaja on lausunut, että halli oli rakennettu vuonna 1997 sen aikaisten määräysten mukaisesti ja rakennus oli hyväksytty käyttöön. Tilalla oli tehty vakuutusyhtiön riskikartoitus ja vuositarkastuksia, joissa ei ollut ilmennyt, ettei rakennukselle tapahtuva vahinko olisi korvattavissa. Myrskyvahingot kuuluivat vakuutuksen piiriin.

Vakuutuksenottaja on lausunut lisäkirjelmässään 18.6.2019, että vakuutusyhtiön asiamies oli käynyt tilalla 14.3.2013, jolloin oli tehty turvakartoitus ja kierretty perusteellisesti koko tila. Hallirakennuksesta ei mainittu mitään, vaikka asiamies oli käynyt sen sisällä. Asiaan olisi pitänyt puuttua jo tuolloin, jos rakennus oli vakuutuskelvoton. Nyt on maksettu vakuutusmaksua vakuutuskelvottomasta kohteesta. Vakuutuksenottaja ei ollut rakennuttanut hallia, vaan oli luottanut virallisiin lopputarkastusasiakirjoihin. Vakuutuksenottaja on pitänyt vakuutusyhtiön kantaa yllättävänä ja kohtuuttomana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vedonnut hallista hankkimaansa asiantuntijalausuntoon, rakentamismääräyskokoelman määräyksiin vuodelta 1983 rakennusten varmuudesta ja kuormituksista sekä maatilavakuutuksen vakuutusehtojen kohtien 4.2.2.1 ja 4.2.2.3 rajoituksiin kulumisen sekä valmistusvian ja työvirheen aiheuttamista vahingoista.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että selvitysten perusteella hallin seinä- ja kattorakenteiden jäykistys oli tehty puutteellisesti. Määräysten edellyttämä riittävä varmuus haitallisten muodonmuutosten syntymistä vastaan oli laiminlyöty, kun kattorakenteen muodonmuutosta suunnikkaaksi ei ollut estetty. Vahinko oli johtunut puutteellisesti tehdyistä seinä- ja kattorakenteiden jäykistyksistä, joten vahinko oli aiheutunut työvirheestä ja rajautui siten vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajoitusehdon 4.2.2.3 perusteella.

Riskikartoituksesta ja vuositarkastuksista todetun osalta vakuutusyhtiö on toistanut 12.11.2018 antamassaan päätöksessä lausumansa. Myrskytuulen aiheuttamat vahingot kuuluivat vakuutusturvan piiriin sikäli, kuin jokin vakuutuksen rajoitusehdoista ei tullut sovellettavaksi.

Lisävastineessa 21.5.2019 vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutus oli alkanut 22.3.2013. Asiakaskontaktitiedoista ilmeni, että vakuutusyhtiön edustaja oli käynyt vakuutuksenottajan luona 14.3.2013. Käynnin osalta oli kirjattu: "Käytiin läpi maatilan turva perusteellisesti. Uusilla tiedoilla tarjous vakuutuksista. Myös yksityispuoli." Vakuutuksenottajalle oli lähetetty 21.3.2013 päivätty kirje, jossa oli kerrottu liitteenä olleen turvaselvityksen mukaisen vakuutusturvan tarjoamisesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että sen edustajan vuonna 2013 tekemästä merkinnästä voitiin päätellä, että myös vakuutuksen rajoitusehdot oli käyty tuolloin läpi vakuutuksenottajan kanssa. Vakuutuksenottaja ei ole väittänytkään, että kyseisestä rajoitusehdosta ei olisi myyntitilanteessa kerrottu. Vakuutusyhtiö onkin katsonut, ettei sen puolelta ollut sattunut sellaista tiedonantovirhettä, jonka johdosta vakuutuksenottajalla olisi ollut virheellinen käsitys vakuutuksen sisällöstä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asia koskee ukkosmyrskyn 1.8.2018 vakuutuksenottajan maatilan hallirakennukselle aiheuttaman rakennuksen vääntymisen korvattavuutta maatilavakuutuksesta. Lähemmin tarkasteltuna asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön hankkimassa rakennusteknisessä asiantuntijalausunnossa mainitussa hallin seinä- ja kattorakenteiden jäykistysten puutteellisuudessa ollut kyse vakuutusehdoissa mainitusta valmistusviasta tai työvirheestä ja sen aiheuttamasta vahingosta, joka on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan maatilavakuutukseen sovellettavien 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4.2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Vakuutusehtojen vakuutuksen ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskevien rajoitusten kohdan 4.2.2.1, Kuluminen, mukaan vakuutuksesta ei korvata esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, sienettymistä, homehtumista, lahoamista tai aineen väsymistä tai vastaavaa vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 4.2.2.3, Valmistusviat ja työvirheet, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut käyttö-, työ-, laite- tai materiaalivirheestä, valmistusvirheestä, laskenta- tai piirustusvirheestä, tai virheellisestä neuvosta korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle raaka-aineelle, puolivalmisteelle, valmisteelle tai asiakkaan omaisuudelle.

Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet rakennuksen, esineen tai sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei siinäkään tapauksessa, että syynä olisi ollut laskenta- tai piirustusvirhe, taikka virheellinen neuvo tai ohje tai näistä virheistä rakennukselle aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että vakuutuksenottajan maatilan rakennuksille on aiheutunut 1.8.2018 vakuutusehtojen kohdan 4.2 mukaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia ukkosmyrskyn aiheuttamia vahinkoja ja että myös nyt riidan kohteena oleva hallirakennus on vahingoittunut samassa myrskyssä. Lautakunnan käsityksen mukaan vakuutuksenottaja ei ole kiistänyt 24.9.2018 päivätyssä rakennusteknisessä asiantuntijalausunnossa selostettuja vaurioituneen hallin runkorakenteiden puutteita.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen hallin rakenteissa todettujen puutteiden perusteella vedoten vakuutusehtojen kulumista sekä valmistusvikoja ja työvirheitä koskeviin rajoitusehtoihin 4.2.2.1 ja 4.2.2.3. Vakuutuksenottaja on kiistänyt tienneensä rakenteiden puutteista ja on vedonnut kyseisen kaltaisten myrskyvahinkojen korvattavuudesta vakuutussopimusta tehtäessä saamaansa käsitykseen. Jos rakennuksessa oli niin ilmeinen rakennusvirhe, että se esti korvauksen saamisen, vakuutusyhtiön olisi vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan tullut huomauttaa tästä jo vakuutusta tehtäessä.

Lautakunta toteaa vakuutuksenottajan esittämien väitteiden osalta ensiksikin, ettei vakuutettavien rakennusten rakennusteknillisen kunnon arvioiminen ole yleisen vakuutuskäytännön mukaan vakuutusyhtiön tehtävä, vaan ensisijainen vastuu vakuutettavan omaisuuden kunnon ja ominaisuuksien selvittämisestä ja esimerkiksi omaisuuden arvon arvioimisesta kuuluu omaisuuden omistajalle. Asiassa ei ole kyse siitä, että puheena olevan kaltainen myrskyvahinko ei sinänsä kuuluisi vakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen tekemisestä esittämä selvitys huomioon ottaen lautakuntaa katsoo, ettei vakuutuksenottaja myöskään ole saattanut todennäköiseksi, että hänellä olisi ollut perusteltu aihe käsittää vakuutuksen olevan voimassa ilman rajoituksia.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakija on velvollinen esittämään selvityksen korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Mikäli vakuutuksenantaja väittää sen jälkeen, että kyseessä on kuitenkin vakuutussopimuksen ulkopuolelle rajattu vahinko, on tämä seikka vakuutuksenantajan näytettävä. 

Vakuutusyhtiö ei ole asiasta antamissaan päätöksissä ja lautakunnalle toimittamassaan vastineessa yksilöinyt, millä perusteella se olisi katsonut hallin äkillisen myrskyvahingon vetoamansa rajoitusehdon 4.2.2.1 mukaiseksi kulumisesta aiheutuneeksi vahingoksi. Näin ollen lautakunta katsoo jääneen vakuutusyhtiön puolelta näyttämättä, että kyseessä olisi ollut vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.1 rajoituksen mukainen vähitellen tapahtunut kulumisvahinko. 

Rajoitusehdon 4.2.2.3 osalta lautakunta toteaa, että asiassa on kyse vakuutusyhtiön laatimien vakiosopimusehtojen soveltamisesta. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakuutusehtoja on tulkittava kokonaisuutena ja niissä käytetyille ilmaisuille on pääsääntöisesti annettava yleisen kielenkäytön mukaista sisältöä vastaava merkitys. Vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan vakuutuksen rajoitusehtoja on myös tulkittava suppeasti.

Tässä tapauksessa on riidatonta, että vahingon on aiheuttanut ukkosmyrskyyn liittynyt syöksyvirtaus. Vakuutusyhtiön hankkimasta 24.9.2018 päivätystä rakennusteknisestä asiantuntijalausunnosta ilmenee kuitenkin myös, että vaurioituneen hallin runkorakenteet ovat olleet puutteelliset. Lautakunta toteaa, että niin yleisessä kielenkäytössä kuin rakennusteknisessä merkityksessäkin kyseisen kaltaisia puutteita kutsutaan rakennusvirheiksi. Erilaiset rakennusvirheistä aiheutuvat vahingot on tyypillisesti rajoitettu vakuutusten ulkopuolelle. Tässä tapauksessa sovellettavissa vakuutusehdoissa ei kuitenkaan ole nimenomaisesti rajoitettu rakennusvirheestä johtuvia vahinkoja vakuutuksen ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiön vahinkoon soveltaman rajoitusehdon 4.2.2.3, otsikoltaan ”Valmistusviat ja työvirheet”, ensimmäisessä kappaleessa on sen sanamuodon mukaan rajoitettu omaisuusvakuutuskorvausten ulkopuolelle eräät vakuutuksenottajan toimenpiteiden kohteena olevalle omaisuudelle, kuten raaka-aineelle tai asiakkaan omaisuudelle, aiheutuvat vahingot, josta ei ole nyt kysymys. Rajoitusehdossa on niin ikään rajattu vakuutuskorvauksen ulkopuolelle virheellisesti tai virheellisestä materiaalista tehdyn rakennuksen, esineen tai sellaisen osan korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Ehdon mukaan virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko kuitenkin korvataan.

Lautakunta katsoo, että yleisen kielenkäytön mukaan ymmärrettynä puheena olevan rajoitusehdon otsikon mukaisissa työvirheissä olisi kyse lähinnä välittömistä johonkin yksittäiseen esimerkiksi asennustyösuoritukseen liittyvistä vahingoista, mutta ei esimerkiksi rakennuksessa olevasta piilevästä rakennusvirheestä. Otsikoinnistaan huolimatta rajoituksessa on kuitenkin rajattu vakuutuksen korvauspiiristä myös alun perin virheellisesti tehdyn rakennusosan korjauskustannukset, vaikka rakennusvirheiden aiheuttamia vahinkoja ei siinä nimenomaisesti mainitakaan.

Selostamansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että vaikka tässä tapauksessa onkin saadun selvityksen perusteella ilmeistä, että hallin runkorakenteiden puutteet olivat osaltaan vaikuttaneet rakennuksen vahingoittumiseen 1.8.2018, ei vakuutuskorvausta rakennuksen vakuutusehtojen kohdan 4.2 mukaisesti äkillisesti syntyneistä vaurioista voida vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.3 perusteella kokonaan evätä. Vakuutuksesta tulee korvata ukkosmyrskyn hallille aiheuttamien vaurioiden korjauskustannukset. Sen sijaan hallin runkorakenteessa ilmenneiden puutteiden korjaamisesta eli runkorakenteiden vahvistamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen ja korvaamaan vakuutuksenottajan maatilavakuutuksesta hallirakennuksen välittömien myrskyvaurioiden osuuden hallin korjauskustannuksista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski 

Jäsenet:
Akselinmäki
Makkula
Paloranta
Sjögren