Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 26.10.2018 mukaan A:lle (s. 1957) tehtiin 17.8.2018 ohitusleikkaus. Leikkauksen yhteydessä A:lle annettiin verenohennuslääkkeen vaikutusta kumoavaksi lääkkeeksi protamiinia, josta aiheutui leikkauksen loppupuolella vaikea anafylaktinen reaktio. Tästä johtuen A joutui olemaan pitkään tehohoidossa ja hänelle aiheutui näkövamma: vasen silmä sokeutui kokonaan ja oikeaan silmään tuli laajat näkökenttäpuutteet ja näön tarkkuuden heikentyminen. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireilun välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen, jonka mukaan A:lla oli ohitusleikkauksessa vuotoa normaalia runsaammin, mistä johtuen hänelle annettiin protamiinia vuodon hillitsemiseksi. Protamiini ilmeisesti aiheutti verenpaineen voimakkaan laskun ja lääkettä ei enää annettu. Rintakehä jouduttiin avaamaan heti uudelleen ja toistamiseen seuraavana päivänä. Leikkausten jälkeen A oli pitkään huonokuntoisena teho-osastolla. Sairauskertomusmerkinnän 26.8.2018 mukaan A toi esiin näön hämärtymisen ja kaksoiskuvat. Silmälääkäri totesi vasemmassa silmässä pienen lasiaisirtauman ja oikeassa silmässä lasiaisverenvuotoa. Kumpikaan näistä löydöksistä ei selittänyt näön huonontumista. Myöhemmin silmälääkäri tutki A:n uudelleen, kun vasemmasta silmästä hävisi näkö lähes kokonaan. Tuolloin silmälääkäri totesi molempien näköhermojen poikkeavuuden eli ns. optikusneuropatian. Neuropatian todennäköisenä syynä silmälääkäri piti pitkäaikaista teho- ja hengityskonehoitoa. Lääkehoidolla ei ollut osuutta näkökyvyn menetykseen. Yhtiö katsoi, ettei A:lla todettu molempien silmien näkökyvyn heikentyminen ollut todennäköisesti aiheutunut käytetystä protamiinista, vaan näköhermoärsyyntymisestä, joka liittyi pitkäaikaiseen teho- ja hengityskonehoitoon. Henkilövahingon syy-yhteys annettuun lääkkeeseen ei siten ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksesta korvattava vahinko. Tällä perusteella A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että hänelle on protamiinin aiheuttaman anafylaktisen reaktion seurauksena aiheutunut näkökyvyn menetys. Näkövammasta johtuen tasapaino ja liikkuminen ovat hankalia. Fyysinen kunto on romahtanut. A ei pysty käyttämään tietokonetta tai katsomaan televisiota ja hän on menettänyt ajokorttinsa. Työelämään palaaminen ei todennäköisesti onnistu. Ohitusleikkaus tai sydänsairaus eivät itsessään olisi olleet tälle esteenä. Terveytensä lisäksi A on menettänyt itsenäisyytensä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että näkövamma johtuu näköhermon vaurioitumisesta pitkäaikaisen tehohoidon seurauksena. A toteaa, että teho-osastolla pitkään työskennellyt sydänlääkäri ei ole pitänyt mahdollisena näköhermon vaurioitumista tehohoidon seurauksena. Vaikka näköhermon vaurioituminen johtuisi tehohoidosta, on syy-yhteys lääkkeen käyttöön kiistaton, kun lääkevahingon perusteeksi riittää, että lääke on todennäköisesti aiheuttanut vahingon. Anafylaktinen reaktio johtui protamiinista ja johti teho- ja hengityskonehoidon tarpeeseen. Vakuutusyhtiö on lisäksi viitannut siihen, että A on vasta 26.8.2018 ilmaissut näön menetyksen. Koska A oli tehohoidossa nukutettuna 4 ̶ 5 päivän ajan, hän ei tietenkään ole voinut ilmaista näön menetystä. Lisäksi tehohoidosta heräämiseen liittyy harha-aistimuksia, jolloin on vaikea tietää, mitä oikeasti näkee ja mitä ei. Jos protamiini ei olisi aiheuttanut anafylaktista shokkia, A ei olisi joutunut tehohoitoon eikä näönmenetystä olisi aiheutunut. Normaali osastohoitoaika olisi ollut noin kaksi viikkoa.

A katsoo, että hänelle on aiheutunut protamiinin antamisen seurauksena anafylaktinen reaktio, jonka seurauksena on aiheutunut ylimääräistä hoitoa, tilapäistä haittaa ja pysyvä haitta. Nämä seuraukset tulee korvata lääkevahinkona.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa. Yhtiö katsoo, ettei A:lla todettu molempien silmien näkökyvyn heikentyminen ole todennäköisesti aiheutunut käytetystä protamiinista, vaan näköhermoärsyyntymisestä, joka on liittynyt pitkäaikaiseen teho- ja hengityskonehoitoon. Henkilövahingon syy-yhteys annettuun lääkkeeseen ei ole niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehdoissa tarkoitettu lääkevahinko.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:lta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 4.3. ̶ 26.10.2018.

Yliopistollisen sairaalan sydäntautien poliklinikan hoitoaikaa 17.8. ̶ 6.9.2018 koskevan loppuarvion mukaan A:lle on 17.8.2018 tehty ohitusleikkaus, jonka loppupuolella on todettu vaikea protamiinireaktio. Seuraavana päivänä tehtiin hemostaasitoimenpide (verenvuodon tyrehdyttäminen). A oli tehohoidossa 12 vuorokautta ja hengityskonehoito pitkittyi. Hoidon aikana ilmeni sekavuutta. Vuodeosastolla A toipui kohtalaisesti. Näkökyky heikentyi hoidon yhteydessä. Silmälääkärin konsultaatiossa 31.8.2018 todettiin oikeassa silmässä lasiasiverenvuotoa ja vasemmassa lasiaisen takaosan irtaumaa. Muutoin molemmat silmät olivat tarkastuksessa rauhalliset. Yliopistollisesta sairaalasta A on siirtynyt jatkohoitoon keskussairaalaan.

Keskussairaalan silmäpoliklinikan tekstin 10.9.2018 mukaan A on tullut tutkittavaksi kardiologin lähetteellä. Vastaanotolla A on kertonut, että näkö on jonkin verran korjaantunut alkuperäisestä hämärtymisestä. Edellisenä päivänä hän on vuorotellen silmää peittäessään huomannut, että ei näe vasemmalla silmällä oikeastaan mitään. Oikealla näkö on ollut sumea. A ei ole nähnyt lukea, mutta liikkumisnäköä on ollut jonkin verran. Vastaanotolla A ei ole vasemman silmän osalta ilmoittanut edes valontajua. Oikealla näöntarkkuus on ollut 0.4. Silmälääkäri on arvioinut, että näköhermossa on hengityskonehoidon aikana ollut jostain syystä perfuusiovikaa. Hoitoa ongelmaan ei ole tarjolla, mutta erityisesti oikeassa silmässä voi tapahtua spontaania korjaantumista. Tekstin 2.10.2018 mukaan A:lle on tehty näkökenttätutkimus, jonka perusteella A on näkövammainen. On todennäköistä, että näkövamma on pysyvä. Oikean silmän näön korjaantuminen niin paljon, että näkövammaisuuden kriteerit eivät täyttyisi, on erittäin epätodennäköistä. A:lle on asetettu pysyvä ajokielto. Näönmenetyksen taustalla on arvioitu olevan anafylaksian tai hengityskonehoidon aikana tapahtunut näköhermojen perfuusiovika, mahdollisesti keskusvaltimotukos.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n näön menetys korvata protamiinin aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lle on 17.8.2018 ohitusleikkauksen yhteydessä annettu protamiinia verenvuodon hillitsemiseksi. Leikkauksen aikana on ilmennyt vaikea protamiinireaktio. Toimenpiteen jälkeen A on ollut tehohoidossa 12 vuorokauden ajan. Hoidon yhteydessä näkökyky on heikentynyt ja nyttemmin A:n on todettu olevan näkövammainen. A on katsonut, että näön menetys on seurausta protamiinin antamisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on kiistatonta, että protamiini on aiheuttanut A:lle anafylaktisen reaktion ja verenpaineen romahduksen. Lautakunta toteaa kuitenkin, että A:lla on ohitusleikkauksena aikana ilmennyt myös runsasta verenvuotoa, uusintaleikkauksen tarvetta, pitkittynyt tehohoito ja sydämen pumppausvaje. Nämä pitkäkestoiset tekijät ovat lautakunnan näkemyksen mukaan todennäköisimmin todetun näköhermovaurion syynä. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että A:n näön menetys olisi todennäköisessä syy-yhteydessä protamiinin antamiseen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Norio                                               Laine

puheenjohtaja                                 sihteeri

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila