Tapahtumatiedot
Asiakkaan ammattikäytössä olleen auton moottorin ruiskutussuutin oli alkanut vuotaa. Kun asiakas oli vaihtamassa suuttimen tiivistettä, suuttimen kiinnittimen pultti oli katkennut sylinterikanteen. Autolla ei voinut ajaa vaan se oli vietävä korjaamolle. Asiakas haki korvausta auton käytön estymisestä kaskovakuutukseen sisältyneestä keskeytyspäivärahavakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö ilmoitti asian käsittelyssä korvaavansa auton hinauksen lähimmälle korjaamolle. Keskeytyspäivärahan osalta vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen kohtaan 5.10, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan ajoneuvon menetetyt käyttöpäivät, kun ajoneuvo ei ole ajokuntoinen ajoneuvon vakuutuksesta korvattavan törmäys-, rikos-, palo-, moottorin ja voimansiirron rikkoutumis- tai lasivahingon seurauksena. Vakuutuksen rajoitusehtojen vakuutuksesta ei kuitenkaan korvattu teknisestä viasta aiheutuvia käyttöpäivien menetyksiä, ellei vakuutuksessa ollut moottorin ja voimansiirron rikkoutuminen -turvaa, josta tekninen vika on korvattavissa. Koska asiakkaan vakuutuksessa ei ollut mainittua lisäturvaa eikä auton ajokelvottomuus johtunut keskeytysturvasta korvattavasta törmäys-, rikos- tai palovahingosta, vakuutusyhtiö ei maksanut keskeytyskorvausta.
Asiakas uudisti korvausvaatimuksensa perustellen kantaansa sillä, että hänen mielestään keskeytys ei olut johtunut teknisestä viasta, vaan kyse oli korjaustoimenpiteen yhteydessä tapahtuneesta pultin katkeamisesta, joka oli joko materiaalivirhe tai työvahinko. Korjauksen aikana sattunut inhimillinen vahinko tai mahdollinen materiaalivirhe ei ollut tekninen vika. Vakuutusyhtiö on kuitenkin kieltäytynyt muuttamasta kantaansa asiaan.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas hakee muutosta vakuutusyhtiön päätökseen katsoen, että vakuutusyhtiön päätös on perustunut virheelliseen käsitykseen vakuutusehdoista. Pultin katkeaminen ajoneuvon sylinterikanteen ei ole ollut ajoneuvossa esiintynyt tekninen vika, vaan joko korjaustyön yhteydessä tehty työvirhe tai materiaalivika kyseisessä pultissa. Vakuutusyhtiö on virheellisesti sitonut korjaustyössä sattuneen vahingon sitä edeltäneeseen ajoneuvon vikaantumiseen haluamatta pyytää asiasta lisäselvitystä. Asiakas on vaatinut keskeytyspäivärahakorvauksen maksamista vahinkopäivästä 29.12.2018 alkaen 8.1.2019 saakka.
Vakuutusyhtiö on toistanut kantansa siitä, että keskeytysturvasta korvataan vakuutetun ajoneuvon menetetyt käyttöpäivät, kun ajoneuvo ei ole ajokuntoinen ajoneuvon vakuutuksesta korvattavan törmäys-, rikos-, palo-, moottorin ja voimansiirron rikkoutumis- tai lasivahingon seurauksena. Asiakkaan ajoneuvon vakuutuksessa ei ole ollut moottorin ja voimansiirron rikkoutumisturvaa eikä vahinko ei ole törmäys-, rikos-, tai paloturvasta korvattava, joten keskeytysturvasta ei makseta korvausta.
Sopimusehdot
Kaskovakuutusehtojen kohdan 5.10 (Keskeytyspäiväraha) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun ajoneuvon menetetyt käyttöpäivät, kun ajoneuvo ei ole ajokuntoinen ajoneuvon vakuutuksesta korvattavan törmäys-, rikos-, palo-, moottorin ja voimansiirron rikkoutumis- tai lasivahingon seurauksena. Menetetyiltä käyttöpäiviltä maksetaan vakuutuskirjassa ilmoitettu päiväkohtainen korvaus. Korvausta maksetaan yhdestä vahinkotapahtumasta enintään 40 vuorokaudelta, alkaen vakuutuskirjaan merkittyjen omavastuupäivien jälkeen, jollei vakuutuskirjalla ole muuta merkintää. …
Rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata
- vakuutuksenottajan, kuljettajan, omistajan, haltijan tai korjaamon huolimattomuudesta tai muusta tämän menettelystä aiheutuneesta menetettyjen käyttöpäivien lisääntymisestä
- teknisestä viasta aiheutuvia käyttöpäivien menetyksiä ellei vakuutuksessa ole moottorin ja voimansiirron rikkoutuminen -turvaa, josta tekninen vika on korvattavissa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys keskeytyspäivärahan korvaamisesta asiakkaan auton kaskovakuutuksesta. Asiakkaan vahinkohetkellä voimassa olleen vakuutuskirjan mukaan kyseisen ajoneuvon täyskaskoon on sisältynyt keskeytyspäiväraha.
Keskeytyspäivärahan suoritusperusteita koskevassa vakuutusehdossa on määritelty vakuutuksesta korvattava vahinko siten, että ajoneuvon menetetyt käyttöpäivät korvataan, kun ajoneuvo ei ole ajokuntoinen ajoneuvon vakuutuksesta korvattavan törmäys-, rikos-, palo-, moottorin ja voimansiirron rikkoutumis- tai lasivahingon seurauksena. Jäljempänä vakuutusehtokohdassa on määritelty menetetyiltä käyttöpäiviltä maksettava korvaus ja se, miltä ajalta korvausta maksetaan. Ehtokohdassa on myös mainittu rajoitukset siitä, missä tilanteissa vakuutuksesta ei makseta korvausta.
Keskeytyspäivärahan korvaaminen kaskovakuutuksesta edellyttää siis sitä, että auto ei ole ajokuntoinen siitä syystä, että on tapahtunut jokin kaskovakuutuksesta muutoinkin korvattava vahinko. Asiakkaan tapauksessa korvattavuuden edellytyksenä on, että on tapahtunut jokin vakuutuksesta korvattava törmäys-, rikos-, palo- tai lasivahinko, sillä asiasta saadun selvityksen mukaan kyseisen ajoneuvon kaskovakuutukseen ei ole sisältynyt vakuutusturvaamoottorin ja voimansiirron rikkoutumisen varalta.
Tässä tapauksessa auton ajokunnottomuuden on aiheuttanut pultin katkeaminen moottorin sylinterikanteen. Näin ollen kyse ei ole auton voimassa olleesta kaskovakuutuksesta korvattavasta törmäys-, rikos-, palo- tai lasivahingosta, jolloin keskeytyspäivärahan suorittamisedellytykset eivät ole täyttyneet. Koska vakuutusehtojen mukainen korvattavan vahingon määritelmä ei lähtökohtaisestikaan asiassa täyty, asiakkaan korvausoikeuden kannalta ei ole tarpeen enemmälti arvioida sitä, soveltuisiko myös teknistä vikaa koskeva rajoitusehto asiaan. Näin olen FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Salo