Tapahtumatiedot

Vakuutetun kiinteistön pesuhuoneessa oli vuoto suihkusekoittajaan tulevan pinta-asennetun hanakulman liitoksessa. Liitoksesta vuotanut vesi aiheutti kosteusvaurioita rakenteissa. Kylpyhuoneen suihkun ja altaan välinen seinä oli kastunut alareunastaan noin 30 cm korkeuteen lattian pinnasta.

Vakuutusyhtiö antoi kiinteistövakuutuksesta kielteisen korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö totesi, että vuoto on tapahtunut pesuhuoneen pinnoitteiden päällä, huonetilan puolella. Vuotovedet ovat päässeet imeytymään suihkun viereiseen seinään lattia- ja mahdollisesti seinärakenteen läpi. Vakuutusyhtiö vetosi rakennusmääräyksiin, joiden mukaan pesuhuoneen rakenteet on rakennettava niin, ettei vesi pääse tunkeutumaan ympäröiviin tiloihin tai rakenteisiin. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli kiinteistövakuutuksen rajoitusehdoissa mainitusta rakennusvirheestä aiheutunut vahinko.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas toteaa valituksessaan, että rakennus on rakennettu vuonna 1984. Rakennesuunnittelijana oli suurin ja laadukkain suomalainen insinööritoimisto. Ratkaisut ovat maan parhaan ammattitaidon ja rakennusnormien mukaiset. Asiakas viittaa rakenteen poikkileikkauskuvaan ja työselityksen standardipiirustukseen, joissa on osoitettu, kuinka lattia tulee tehdä. Ratkaisun ovat hyväksyneet kaupungin rakennustarkastaja ja rakennuslautakunta. Rakennetarkastuksessa työ on todettu suunnitelman mukaan tehdyksi ja se on vahvistettu, kun rakennus on hyväksytty käyttöönotettavaksi. Asiakas katsoo, että virheellistä tai ohjeiden tai määräysten vastaista rakennustapaa ei voida osoittaa, vaan rakennus on tehty juuri niin kuin viranomaiset ovat vaatineet ja edellyttäneet, maan parasta rakennustapaa noudattaen. Vakuutusyhtiön määräämä korjausrakentamisen asiantuntija suosittelee vahingosta johtuen rankkoja korjaustoimenpiteitä, joiden johdosta asiakas vaatii 12.000 euron kertakorvausta.

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja katsoo edelleen, että liitoksen vuodosta väliseinälle aiheutunut kosteusvaurio ei kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. Rakennuksen valmistumisajankohtana vuonna 1984 voimassa olleiden rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti märkätilassa tulee olla vedeneristys. Asiakkaan toimittamien selvitysten sekä vahinkokartoituksen perusteella tilassa ei ole ollut vedeneristystä. Vaikka tila olisi ollut vedeneristetty, märkätilat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä jo vuosia sitten. Vakuutusyhtiö viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön. Vakuutusyhtiö viittaa myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osiin C2 ja D1 vuosilta 1976, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisuun RIL 107-1981 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet sekä RT-kortistoon.

Sopimusehdot

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen YT130 (voimassa 1.11.2016 alkaen) kohdan 6 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset, ikävähennykset ja korotetut omavastuut) mukaan kiinteistövakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1 - 6.9 määritellyistä tapahtumista.

Vakuutusehtojen kohdan 6.6 Vuoto mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut nesteen, kaasun tai höyryn vuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan 
- rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta 
- rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta, lämminvesivaraajasta tai käyttölaitteesta tai näiden liitoksesta. […]

Vakuutusehtojen kohdan 6.6.2 Korvausrajoitukset mukaan vakuutuksesta ei korvata
[…]
- vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä
[…]
- vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty
[…]
- vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys rakenteille aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta. Vuonna 1984 rakennetun talon pesuhuoneessa on suihkunurkkauksen pinta-asennetusta hanakulmasta vuotanutta vettä päässyt imeytymään rakenteisiin. Vakuutusyhtiö on katsonut, että rakenteiden vahinko on seurausta vedeneristyksen puutteellisuudesta eli rakennusvirheestä. Asiakas taas on katsonut, että rakenne on asianmukaisesti toteutettu.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvataan mm. käyttövesiputkistosta tai käyttövesiputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta vuotaneen nesteen aiheuttama vahinko. Vakuutusehtojen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata mm. rakennusvirheestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutusyhtiö on viitannut rakennuksen rakentamisajankohtana voimassaolleisiin rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 (voimassa 1.7.1976 alkaen) kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (voimassa 1.7.1976 alkaen) kohdan 3.2.4 Lattiaviemäröinti mukaan lattiakaivollisissa tiloissa edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisun RIL 107-1981 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet luvun 2.3 mukaan märkien huonetilojen lattioissa ja tarvittaessa myös seinissä on oltava vedeneristys. Märkien huonetilojen lattioiden vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi, siten että seinää pitkin valuva vesi ei pääse eristyksen taakse.

FINE toteaa, että 1980-luvun alussa voimassa olleet velvoittavat rakentamismääräykset, samoin kuin osaltaan hyvää rakentamistapaa määrittävä em. Suomen rakennusinsinööriliiton julkaisu, ovat edellyttäneet, että märkien huonetilojen ja lattiakaivollisten tilojen lattiarakenteet ovat vedeneristettyjä. Tässä tapauksessa kylpyhuoneen väliseinän alaosassa oli havaittu kosteutta. Vuotovettä oli valunut seinän ulkopuolella olevasta hanakulmasta. Huomioiden väliseinän kastumisen nimenomaan alaosastaan, FINE pitää todennäköisenä että liitoksesta lattialle vuotanut kosteus on päässyt rakenteeseen juuri lattiasta tai seinän alaosasta.

FINEn Vakuutuslautakunnassa on käsitelty lukuisia tapauksia, joissa laite- tai putkivuoto on sattunut pesutiloissa tai muussa huonetilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi vettä on päässyt imeytymään rakenteisiin. Tämä käy ilmi esimerkiksi oheisista ratkaisusuosituksista FINE-000410, VKL 492/15 ja VKL 221/15. Vakuutuslautakunta on näissä tapauksissa katsonut, että rakenteille aiheutuneen vuotovahingon eli rakenteiden kastumisen varsinaisena syynä ei ole huonetilassa sattunut vuoto, vaan lattiarakenteen puutteellisuus. 

FINE katsoo, että rakenteille aiheutuneiden kosteusvaurioiden syynä on tässä tapauksessa kylpyhuoneen vedeneristeen puuttuminen kokonaan tai puutteellisuus esimerkiksi sen ikääntymisen vuoksi. Tällöin on kyse vakuutusehtojen rajoitusehdoissa mainitusta rakennusvirheestä tai vedeneristeen läpi rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. FINE toteaa selvyyden vuoksi, että arvioitaessa rakenteen asianmukaisuutta ei ole merkitystä esimerkiksi sillä seikalla, onko kaupungin rakennusvalvonta hyväksynyt rakenteen. Näillä perusteilla FINE katsoo, että vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtojen perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
               
Jaostopäällikkö Siirala
Esittelijä Salo