Tapahtumatiedot
Asiakas (syntynyt vuonna 1984) on liukastunut asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulla olevalla kiinteistöllä 3.2.2017. Asiakkaan nilkka vääntyi ja se asetettiin paikalleen ambulanssissa. 3.2.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakas oli liukastunut ja kaatunut vasemman jalan päälle. Noustessa vasen nilkka oli muljahtanut virheasentoon. Asiakas sai ambulanssissa vahvoja kipulääkeitä. Vasemman nilkan röntgenkuvauksessa talokrunaalinivelen todettiin olevan kongruentti eli yhtenäinen eikä siinä näkynyt murtumia. Diagnoosina oli pohjeluun murtuma ilman sääriluun murtumaa sekä nilkkanivelen sijoiltaanmeno. Asiakas asetettiin leikkausjonoon syndesmoosi- eli sideliitosruuvin asentamista varten, joka tehtiin 10.2.2017.
Asiakas oli käynyt leikkauksen jälkeen useasti fysioterapiassa jalan virheasennon vuoksi. 31.1.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan nilkan liikkeet olivat hyvät, jalassa oli vahvaa latuskajalkaisuutta, mutta oikean jalan asento oli hyvä. Asiakkaalla oli vaikeuksia kävellä portaita alas. Lääkärin mukaan asiakkaalla oli nyrjähdyksen seurauksena nivelkapselivaurioita ja niihin liittyen ilmeisesti ligamenttivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vahvan latuskajalkaisuuden. Kyse oli planovalgus-virheasennosta joka yhdistyi alanilkkanivelen abduktioon eli loitonnukseen. Lääkäri arvioi asiakkaalle jääneen pysyvän haitan vastaavan haittaluokkaa neljä.
11.4.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan vasemmassa jalassa oli vahvaa latuskajalkaisuutta ja ero oikeaan jalkaan oli huomattava. Vasemmassa jalassa oli lisäksi koukistusvajetta noin asetta, mikä haittasi mm. kyykistyessä. Lääkäri arvioi, että asiakkaalla oli todennäköisesti ollut myös jalkapöydän tai alanilkkanivelen jonkinlainen luksaatio. 9.7.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan magneettikuvassa ei havaittu merkittäviä ligamenttivaurioita ja jänteet olivat normaalit. FTA-ligamentissa oli hieman epäsäännöllisyyttä. Jalkaholvi vääntui vasemmassa nilkassa sisäänpäin toisin kuin oikeassa. Diagnoosina oli muun alaraajamurtuman myöhäisvaikutukset.
Asiakas on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta yksityistapaturmavakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on katsonut 19.2.2018 päivätyssä korvauspäätöksessä, että tapaturmavammasta on aiheutunut haittaluokan yksi mukainen pysyvä haitta. Vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle lisäkorvausta 29.10.2018 ja arvioinut haitan vastaavan haittaluokkaa kaksi. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei latuskajalkaisuus ole syy-yhteydessä tapaturmaan, eikä sitä näin ollen huomioida pysyvän haitan määrittämisessä.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta. Asiakas on lausunut 5.2.2019 saapuneessa lisäkirjelmässään, että latuskajalkaisuus on seurausta nyrjähdysvammasta, eikä hänellä ollut todettu kyseistä virheasentoa ennen tapaturmaa.
Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan korvauspäätöksissä lausuttuun ja katsoo, ettei asiassa ole perusteita korvauspäätösten muuttamiselle.
Asiakas on toimittanut 26.3.2019 saapuneen lisäkirjelmän mukana kopion ensikäynnistä 3.2.2017. Kyseisestä sairauskertomuksesta käy ilmi vasemman jalan virheasento, josta latuskajalkaisuus on edelleen seurausta ja tämä on todettu useaan kertaan ortopedin ja kuntouttavan fysioterapeutin teksteissä. Nilkan kuntouttamiseen käytettiin yli 40 fysioterapeutin kuntoutuskertaa, ja tästä huolimatta nilkan toimintakyvyssä ja liikeradoissa on huomauttavaa vajautta. Asiakas selviää nykyisin käyttämällä apuvälineitä. Tukipohjalliset otettiin käyttöön ensimmäisen kerran fysioterapeutin suosituksesta 29.5.2017 ja marraskuussa vuonna 2017 asiakas otti käyttöön yksilölliset tukipohjalliset.
Asiantuntijalausunto
FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen on todennut lausunnossaan, että asiakkaalle tehtiin 10.2.2017 vasemman nilkan sideliitoksen tueksi ruuvikiinnitys. Toimenpidekertomuksessa todetaan, että vakuutettu oli liukastunut 3.2.2017, minkä seurauksena oikea nilkka meni sijoiltaan ja pohjeluun yläosaan tuli murtuma ja asiakkaalla todettiin sideliitoksen repeämä. Toimenpiteen jälkeen asiakkaan tuli käyttää nilkkatukea kuuden viikon ajan, ensimmäiset kaksi viikkoa hipaisuvarauksella liikkuen. 7.3.2017 yksityisortopedin kontrollissa nilkkatuen istuvuuden todettiin olevan hyvä, eikä se puristanut. Mobilisaatiossa edettiin suunnitelman mukaan ja asiakkaalle tehtiin lähete fysioterapiaan.
3.5.2017 yleislääkärin kontrollissa vasemman nilkan liike oli vajavainen, minkä seurauksena asiakkaan kävely oli linkkaavaa. Jalkaterän nosto onnistui 90 asteeseen, taivutus kymmeneen asteeseen. Jalkaterän sisään ja ulospäin kääntäminen ei onnistunut juurikaan, ja vasen sääri oli kaksi ja puoli senttimetriä oikeaa paksumpi. Jatkohoidoksi asiakkaalle määrättiin mobilisaatiota fysioterapian tukemana.
14.6.2017 saman yksityisortopedin kontrollissa nilkan aktiivisissa liikkeissä oli vajetta. Nilkan nosto onnistui 90 asteeseen, taivutus 30 asteeseen ja tunnustellen leikkausarvessa oli aristusta. Ruuvin kanta oli tunnusteltavissa ja pohkeessa tuntui arkuutta ja kiristystä, mutta ei tuntopuutoksia. Ortopedi totesi molemmin puolin lattajalkaisuutta ja jatkohoidoksi määrätiin mobilisaatiota ja fysioterapiaa sekä tukipohjalliset tukemaan jalkaholvia.
6.9.2017 saman ortopedin kontrollissa jalan kliininen tila vastasi aiempaa käyntiä. Jalkaholvissa oli madaltumaa ja vetolaatikkotestissä todettiin jonkin verran epävakautta.
31.1.2018 ortopedin kontrollissa nilkan liikkeet olivat sinänsä hyvät, asiakkaalla oli vahvaa lattajalkaisuutta, mutta oikean jalan asento oli hyvä. Ylänilkkanivel oli vetolaatikkotestissä vakaa. Alanilkan kierroissa oli väljyyttä jonkin verran. Jalassa ei ollut turvotusta. Leikkausarpi oli siisti, eikä ruuvin kanta ollut tunnusteltavissa kunnolla. Jalassa oli tunnustellen aristusta paikallisesti. Ortopedi esitti lattajalkaisuuden johdosta tukipohjallisia virheasentoa korjaamaan.
11.4.2018 saman ortopedin kontrollissa vasemman nilkan nostossa ylöspäin oli 20 asteen vaje ja siitä aiheutui haittaa kyykistyessä. Asiakkaalla oli vahvaa lattajalkaisuutta, ja ero oikeaan jalkaan oli huomattava. Ortopedin arvion mukaan sideliitoksen tueksi asetettu ruuvi voitaisiin poistaa tarvittaessa. Ortopedin mukaan jalkaterän magneettitutkimus voisi selvittää asiaa.
9.7.2018 toisen yksityisortopedin vastaanottokäynnin sairauskertomustiedoissa mainitaan, että asiakkaalle oli tehty magneettitutkimus, jossa ei todettu merkittäviä nivelsidevaurioita. Nilkan ulkosivun etumaisen ulomman nivelsiteen rakenteessa todettiin hieman epäsäännöllisyyttä, mutta jännerakenteet olivat ehyet. Leikkausarpi oli siisti, ja nilkka oli vakaa. Syväkyykky ei onnistunut kunnolla. Jalassa ei ollut merkittävää turvotusta. Jatkohoidoksi määrättiin mobilisaatiota ja ortopedi arvioi vakuutetun mahdollisesti hyötyvän sideliitoksen tueksi asetetun ruuvin poistosta. Lattajalkaisuuden johdosta ortopedi suositti jalkaholvin sisäsivun tukemista yksilöllisellä tukipohjallisella.
29.8.2018 aiemmin hoitaneen yksityisortopedin arviossa vasemmalla oli huomattava lattajalkaisuus, oikealla lattajalkaisuutta ei ollut enää todettavissa ja jatkohoitona asiakkaalle määrättiin vasemman jalkatuen käyttöä. Asiantuntijalääkärillä oli ollut käytössään sairauskertomusmerkintöjen lisäksi valokuva nilkan ulkosivulla olevasta leikkaushaavasta, valokuva hieman levinneestä leikkausarvesta sekä jalkaterien ryhtiä kuvaavia valokuvia.
Vahingon jälkeen todettiin pohjeluun yläosan murtuma ja sideliitoksen repeämä, jonka tueksi asetettiin ruuvi toimenpiteessä. Alkuvaiheen sairauskertomustietoja ei ollut käytettävissä. Vakuutetulla todettiin 14.6.2017 lattajalkaisuus molemmin puolin ja selkeämmin vasemmalla puolella, ja tukipohjalliset otettiin käyttöön.
Kontrollikäynneillä paranemisen oli todettu edenneen hyvin. Magneettitutkimuksessa jännerakenteet olivat ehyet, eikä nivelsiteiden repeämiä todettu. Nivelsiteet olivat tutkimuksessa vakaat. Nilkan toiminnallinen tila oli kontrollikäynnillä 9.7.2018 hyvä ja sideliitoksen tueksi asetetun ruuvin poisto saattaisi lääkärin mukaan parantaa tilannetta. Vahingon jälkitilasta aiheutuva pysyvä haittaa arvioidaan ensisijaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 29.12.2009 antaman asetuksen 1649 (Liite 1) kohdan 2.1. (Alaraajavammat) alakohdan ”alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento” mukaisesti (haittaluokka kaksi) sekä alakohdan ”ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento” (haittaluokka kolme) mukaisesti. Vammojen jälkitiloista ei aiheudu edellä mainittujen luokkien edellyttämää haittaa.
Vahinkoon ei liity hermojen, verisuonten eikä jänteiden tai nivelsiteiden vaurioita, eikä jälkitilaan liity erityistä kivulloisuutta. Kyseisten oireiden perusteella arvioiden asiakkaalle aiheutuisi haittaluokka yhden suuruinen pysyvä haitta. Jos pysyvää haittaa arvioidaan kohdan 2.2. (Alaraajat kokonaisuutena) mukaisesti, voidaan vammojen jälkitiloista aiheutuvan pysyvän haitan todeta asettuvan kohtaan ”Lievä toiminnanvajavuus”, koska kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut ja apuvälineiden käyttö on ajoittaista. Kyseissä kohdassa haittaluokka on 0-5. Karjalaisen mukaan haitta ei yllä haittaluokkaan yksi 9.7.2018 kliinisen tilankuvauksen perusteella. Asiakkaalle ei siten voida todeta aiheutuneen vammoista korvattavaa pysyvää haittaa. Asiakkaan lattajalkaisuuden ei voida todeta olevan yhteydessä vahinkotapahtumaan, eikä sen hoito kuulu vahinkotapahtumasta korvattavaksi.
Sopimusehdot
Tapaukseen sovellettavien, 1.1.2016 voimaan tulleiden henkilö- ja matkavakuutusehtojen kohdan 9.5.1 (Pysyvän haitan määritelmä) mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Pysyvää haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu ja siitä aiheutuva toiminnallinen haitta, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.
Pysyvän haitan suuruus määritetään vahinkohetkellä voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1–20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 prosentin haittaa.
Henkilö- ja matkavakuutusehtojen kohdan 9.5.2 (Pysyvän haitan korvaus) mukaan pysyvän haitan korvaus maksetaan kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta tai myöhemmin. Korvauksena maksetaan pysyvän haitan haittaluokkaa vastaava osa tapaturman sattumishetkellä voimassa olevasta vakuutusmäärästä.
Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun haitta on voitu arvioida pysyväksi, lisäkorvauksena maksetaan haittaluokkien erotusta vastaava määrä. Myöhemmin korvauksen määrää ei vamman pahentumisen johdosta tarkisteta.
Pysyvän haitan korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että turva on voimassa tapaturman sattuessa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko latuskajalkaisuus ja sen hoitoon määrätty tukipohjallisten tarve syy-yhteydessä kyseiseen tapaturmaan, ja kuinka suuri pysyvä haitta asiakkaalle oli aiheutunut kaatumistapaturmasta.
Latuskajalkaisuuden syy-yhteys kaatumisvahinkoon
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.
Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen
3.2.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakas oli liukastunut ja kaatunut vasemman jalan päälle. Noustessa vasen nilkka oli muljahtanut virheasentoon. Asiakas sai ambulanssissa vahvoja kipulääkeitä. Vasemman nilkan röntgenkuvauksessa talokrunaalinivelen todettiin olevan kongruentti eli yhtenäinen eikä siinä näkynyt murtumia. Diagnoosina oli pohjeluun murtuma ilman sääriluun murtumaa sekä nilkkanivelen sijoiltaanmeno. Asiakas asetettiin leikkausjonoon syndesmoosiruuvin asentamista varten. Leikkaus suoritettiin 10.2.2017.
13.6.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan molemmissa jaloissa oli latuskajalkaisuutta ja asiakkaalla oli käytössään tukipohjalliset.
7.8.2017 päivätyn fysioterapiakäyntimerkinnän mukaan asiakas kävi lääkärin kanssa keskustelua vamman jälkitilana muodostuneen virheasennon vaikutuksista. Lääkärin mukaan yksilöllisesti muotoillut pohjalliset olisivat paremmat ohjaamaan ylemmän nilkkanivelen kuormitusta neutraaliin suuntaan.
6.9.2017 päivätyn E-lausunnon mukaan asiakkaalla oli molemmissa jaloissa latuskajalkaisuutta ja tukipohjalliset. Vasemmassa jalassa oli murtuman jälkitila ja jalkaholvin madaltumaa sekä pientä epävakautta. Lääkäri suositteli asiakkaalle yksilöllisiä jalkaholvitukia.
31.1.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan nilkan liikkeet olivat hyvät, jalassa oli vahvaa latuskajalkaisuutta, oikean jalan asento oli hyvä. Asiakkaalla oli vaikeuksia kävellä portaita alas. Lääkärin mukaan asiakkaalla oli nyrjähdyksen seurauksena nivelkapselivaurioita ja niihin liittyen ilmeisesti ligamenttivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vahvan latuskajalkaisuuden. Kyse oli planovalgus-virheasennosta joka yhdistyi alanilkkanivelen abduktioon eli loitonnukseen. Lääkäri arvioi asiakkaalle jääneen pysyvän haitan vastaavan haittaluokkaa neljä.
Asiakasta hoitanut lääkäri on epäillyt lausunnossa 31.1.2018, että asiakkaalla oli nyrjähdyksen seurauksena nivelkapselivaurioita ja niihin liittyen ilmeisesti ligamenttivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vahvan latuskajalkaisuuden. 14.6.2017 ja 6.9.2017 päivättyjen E-lausuntojen mukaan asiakkaalla oli latuskajalkaisuutta ja tukipohjalliset käytössä myös oikeassa jalassa, joka ei ollut vahingoittunut tapaturmassa. FINEn pyytämässä asiantuntijalausunnossa ortopedi Matti Karjalainen on katsonut, ettei latuskajalkaisuus ole syy-yhteydessä kaatumisessa aiheutuneeseen vammaan. Karjalainen on tosin todennut, ettei hänellä ollut käytössään ensikäyntimerkintöjä. Asiakas on toimittanut FINElle asiantuntijalausunnon saapumisen jälkeen sairauskertomusmerkinnät ensikäynniltä 3.2.2017. Kyseisissä asiakirjoissa on todettu samat löydökset kuin 10.2.2017 laaditussa leikkauskertomuksessa, jonka mukaan asiakkaan oikea nilkka meni sijoiltaan ja pohjeluun yläosaan tuli murtuma. Lisäksi asiakkaalla todettiin sideliitoksen repeämä. FINEn asiantuntijalääkäri Matti Karjalaisella on ollut käytössään kaikki asiakkaan vakuutusyhtiöön toimittama asiakirjaselvitys ja Karjalainen on katsonut asiantuntijalausunnossaan, ettei lattajalkaisuuden ei voida todeta olevan yhteydessä vahinkotapahtumaan.
FINE viittaa selostettuihin lääketieteellisiin selvityksiin sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, ettei latuskajalkaisuuden hoito ole syy-yhteydessä kaatumisessa aiheutuneeseen murtumaan ja sideliitoksen repeämään. Syy-yhteyden puuttumisen vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta tukipohjallisten hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista.
Pysyvä haitta
Vakuutusyhtiö on arvioinut, että asiakkaalle on jäänyt tapaturmasta haittaluokkaan kaksi vastaava pysyvä haitta. Asiakas vaatii korvausta pysyvästä haitasta hoitavan lääkärin arvioiman haittaluokan neljä mukaisena.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 9.5.1 mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Pysyvää haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu ja siitä aiheutuva toiminnallinen haitta, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvää haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.
Pysyvän haitan suuruus määritetään vahinkohetkellä voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1–20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 prosentin haittaa.
Alaraajavammoja arvioidaan haittaluokitusasetuksen kohdassa 2.1. lueteltujen alaraajavammojen yksityiskohtaisten haittanimikkeiden mukaan. Kohdan 2.1. (Alaraajavammat) alakohdan ”alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento” mukainen tila vastaa haittaluokkaa kaksi. Alakohdan ”ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento” mukainen tila vastaa haittaluokkaa kolme. FINEn pyytämässä asiantuntijalausunnossa ortopedi Matti Karjalainen on katsonut, ettei vammojen jälkitiloista aiheudu edellä mainittujen luokkien edellyttämää haittaa. Vahinkoon ei liity hermojen, verisuonten eikä jänteiden tai nivelsiteiden vaurioita, eikä jälkitilaan liity erityistä kivulloisuutta. Kyseisten oireiden perusteella arvioiden asiakkaalle aiheutuisi haittaluokka yhden suuruinen pysyvä haitta.
Jollei yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen, haitta on määritettävä asetuksen kohdassa 2.2. olevan ”Alaraajat kokonaisuutena” -arviointiperusteen mukaan. Lievä toiminnanvajavuus, joka vastaa haittaluokkia 0-5, on kyseessä, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve on ajoittaista. Hoitava lääkäri oli arvioinut 31.1.2018 päivätyssä E-lausunnossa, että haitta vastaa haittaluokkaa neljä. Asiakkaalla oli ongelmia portailla laskeutuessa. Kävely oli hankalampaa ilman tukipohjallista, eikä asiakas ollut uskaltanut aloittaa jalkapallon pelaamista. 11.4.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan nilkan selkäpuolella oli koukistusvajetta noin 20 astetta, mikä haittasi muun muassa kyykistyessä. 9.7.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan nilkka oli tukeva. Asiakkaan ei onnistunut mennä kunnolla syväkyykkyasentoon. 29.8.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan vasemmalla jalassa oli huomattavaa latuskajalkaisuutta, mitä oikeassa jalassa ei ollut enää todettavissa.
Haitasta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan asiakkaan kävely ei ole sinänsä ontuvaa, tosin hänellä on käytössään tukipohjalliset eli hän tarvitsee jatkuvasti apuvälinettä vasemmassa jalassa latuskajalkaisuuden vuoksi. Asiakkaan kävely portaissa, eli haittaluokituksen tarkoittamalla tavalla epätasaisella pinnalla, on lievästi rajoittunut. FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon pysyvästä haitasta kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen on katsonut, ettei latuskajalkaisuus ja siitä johtuva apuvälineen tarve johdu tapaturmasta. Karjalaisen mukaan kaatumistapahtumasta aiheutunut haitta ei yllä edellä mainitun kohdan 2.2 mukaan arvioituna haittaluokkaan yksi 9.7.2018 tilankuvauksen perusteella. Asiakkaalle ei siten voida todeta aiheutuneen vammoista korvattavaa pysyvää haittaa.
Vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle korvauksen haittaluokan kaksi mukaisena. FINE ei edellä mainitun lääketieteellisen selvityksen ja pyytämänsä asiantuntijalausunnon perusteella suosita muutosta vakuutusyhtiön suorittamaan korvauspäätökseen pysyvästä haitasta.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi