Tapahtumatiedot
Asiakas (syntynyt vuonna 1984) on liukastunut asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulla olevalla kiinteistöllä 3.2.2017. Asiakkaan nilkka vääntyi ja asetettiin paikalleen ambulanssissa. 3.2.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakas oli liukastunut ja kaatunut vasemman jalan päälle. Noustessa vasen nilkka oli muljahtanut virheasentoon. Asiakas sai ambulanssissa vahvoja kipulääkeitä. Vasemman nilkan röntgenkuvauksessa talokrunaalinivelen todettiin olevan kongruentti eli yhtenäinen eikä siinä näkynyt murtumia. Diagnoosina oli pohjeluun murtuma ilman sääriluun murtumaa sekä nilkkanivelen sijoiltaanmeno. Asiakas asetettiin leikkausjonoon syndesmoosi- eli sideliitosruuvin asentamista varten, joka tehtiin 10.2.2017.
Asiakas oli käynyt leikkauksen jälkeen useasti fysioterapiassa jalan virheasennon vuoksi. 31.1.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan vasemman nilkan liikkeet olivat hyvät, mutta jalassa oli vahvaa latuskajalkaisuutta. Oikean jalan asento oli hyvä. Asiakkaalla oli vaikeuksia kävellä portaita alas. Lääkärin mukaan asiakkaalla oli nyrjähdyksen seurauksena nivelkapselivaurioita ja niihin liittyen ilmeisesti ligamenttivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vahvan latuskajalkaisuuden. Kyse oli planovalgus-virheasennosta joka yhdistyi alanilkkanivelen abduktioon eli loitonnukseen. Lääkäri arvioi asiakkaalle jääneen pysyvän haitan vastaavan haittaluokkaa neljä.
11.4.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan vasemmassa jalassa oli vahvaa latuskajalkaisuutta ja ero oikeaan jalkaan oli huomattava. Vasemmassa jalassa oli lisäksi koukistusvajetta, mikä haittasi mm. kyykistyessä. Lääkäri arvioi, että asiakkaalla oli todennäköisesti ollut myös jalkapöydän tai alanilkkanivelen jonkinlainen luksaatio. 9.7.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan magneettikuvassa ei havaittu merkittäviä ligamenttivaurioita ja jänteet olivat normaalit. FTA-ligamentissa oli hieman epäsäännöllisyyttä. Jalkaholvi vääntyi vasemmassa nilkassa sisäänpäin toisin kuin oikeassa. Diagnoosina oli muun alaraajamurtuman myöhäisvaikutukset.
Asiakas on vaatinut korvausta hoitokuluista ja pysyvästä haitasta. Asunto-osakeyhtiö on tehnyt vahinkoilmoituksen vastuuvakuutusyhtiöönsä. Vakuutusyhtiö on katsonut 5.6.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä, että vahingon perusteella korvattavat vammat ovat vasemman nilkan sijoiltaanmeno, pohjeluun yläosan murtuma ja syndesmoosi- eli sideliitosvamma. Vakuutusyhtiö on katsonut 4.10.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä kosmeettisen pysyvän haitan jäävän alle lievän kosmeettisen haitan (Liikennevahinkolautakunta soveltamisohje, pysyvä kosmeettinen haittaluokka 1). Vakuutusyhtiö on kuitenkin suorittanut korvausta pysyvästä kosmeettisesta haitasta 400 euroa eli puolet luokan alimmasta korvauksesta. Asiakkaalle on maksettu tilapäisen haitan korvauksena 2 500 euroa.
Vakuutusyhtiö on katsonut 21.3.2018 annetussa päätöksessä, että nilkan liikkeet ja toimintakyky ovat hyvät, eikä asiakkaalla ole poikkeuksellista kipua. Toimintakykyrajoitteet liittyvät lähinnä jalkaterään. Myöskään pohjallistarve ei liity tapaturmaan, vaan rakenteelliseen molemminpuoliseen planovalgukseen eli lattajalkaisuuteen, joka ei ole syy-yhteydessä kaatumiseen. Lääkärinlausuntojen perusteella voidaan todeta, että liukastumisesta aiheutuneesta korvattavasta vammoista eli nilkan sijoiltaanmenosta, pohjeluun yläosan murtumasta ja syndesmoosivammasta ei ole jäänyt pysyvää haittaa.
Vakuutusyhtiö on katsonut 5.6.2018 päivätyssä korvauspäätöksessä, että sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksen mukaan haittaluokka kaksi edellyttää, että nilkka on täysin jäykkä. Jäykällä nilkalla tarkoitetaan tilaa, jossa nilkka ei taivu lainkaan. Ortopedin lausunnon mukaan nilkan koukistuksessa oli vajetta noin 20 astetta, joten taulukon mukaan haitta-aste jää alle haittaluokan yksi. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaalla oli todettu jo ennen tapaturmaa molemmissa nilkoissa latuskajalkavirheasento. Murtuma oli aiheuttanut tilapäisen vasemman alaraajan toiminnanrajoituksen, joka on huonontanut lihasten ja jänteiden kykyä ylläpitää ryhtiä. Murtuman hoito on edennyt hyvin, eikä nilkkaan ole jäänyt virheasentoa tai epävakautta, joka voisi selittää pahentuneen latuskajalkatilanteen. Vakuutusyhtiö on katsonut, että pohjallisten tarve liittyy asiakkaalla jo ennen tapaturmaa todettuun latuskajalkaisuuteen.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta sekä tukipohjallisista. Asiakas on lausunut 5.2.2019 saapuneessa lisäkirjelmässään, että latuskajalkaisuus on seurausta nyrjähdysvammasta, eikä hänellä ollut todettu kyseistä virheasentoa ennen tapaturmaa.
Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että asiassa saatujen potilaskertomusmerkintöjen ja lääkärinlausuntojen mukaan nilkan liikkeet ja toimintakyky ovat hyvät, eikä liukastumisesta ole siten aiheutunut pysyvää haittaa. Lisäksi asiassa saaduista lääkärin käyntimerkinnöistä käy ilmi, että asiakkaalla on molemmissa jaloissa rakenteellista planovalgusta eli latuskajalkaisuutta, eikä pohjallisten tarve siten johdu liukastumisvahingosta. Näin ollen tukipohjallisia ei korvata vastuuvakuutuksen perusteella.
Asiakas on toimittanut 26.3.2019 saapuneen lisäkirjelmän mukana kopion ensikäynnistä 3.2.2017. Sairauskertomuksesta käy ilmi vasemman jalan tapaturman aiheuttama virheasento, josta latuskajalkaisuus on edelleen seurausta ja tämä on todettu useaan kertaan ortopedin ja kuntouttavan fysioterapeutin teksteissä. Nilkan kuntouttamiseen käytettiin yli 40 fysioterapeutin kuntoutuskertaa, ja tästä huolimatta nilkan toimintakyvyssä ja liikeradoissa on huomauttavaa vajautta. Asiakas selviää nykyisin käyttämällä apuvälineitä. Tukipohjalliset otettiin käyttöön ensimmäisen kerran fysioterapeutin suosituksesta 29.5.2017 ja marraskuussa asiakas sai käyttöönsä yksilölliset tukipohjalliset.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden antaa lausuma asiassa.
Asiantuntijalausunto
FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen on todennut lausunnossaan, että asiakkaalle tehtiin 10.2.2017 vasemman nilkan sideliitoksen tueksi ruuvikiinnitys. Toimenpidekertomuksessa todetaan, että vakuutettu oli liukastunut 3.2.2017, minkä seurauksena oikea nilkka meni sijoiltaan ja pohjeluun yläosaan tuli murtuma, ja asiakkaalla todettiin sideliitoksen repeämä. Toimenpiteen jälkeen asiakkaan tuli käyttää nilkkatukea kuuden viikon ajan, ensimmäiset kaksi viikkoa hipaisuvarauksella liikkuen. 7.3.2017 yksityisortopedin kontrollissa nilkkatuen istuvuuden todettiin olevan hyvä, eikä se puristanut. Mobilisaatiossa edettiin suunnitelman mukaan, ja asiakkaalle tehtiin lähete fysioterapiaan.
3.5.2017 yleislääkärin kontrollissa vasemman nilkan liike oli vajavainen, minkä seurauksena asiakkaan kävely oli linkkaavaa. Jalkaterän nosto onnistui 90 asteeseen ja taivutus kymmeneen asteeseen. Jalkaterän sisään ja ulospäin kääntäminen ei onnistunut juurikaan, ja vasen sääri oli kaksi ja puoli senttimetriä oikeaa paksumpi. Jatkohoidoksi asiakkaalle määrättiin mobilisaatiota fysioterapian tukemana.
14.6.2017 saman yksityisortopedin kontrollissa nilkan aktiivisissa liikkeissä oli vajetta. Nilkan nosto onnistui 90 asteeseen ja taivutus 30 asteeseen. Tunnusteltaessa leikkausarvessa oli aristusta. Ruuvin kanta oli tunnusteltavissa ja pohkeessa tuntui arkuutta ja kiristystä, mutta ei tuntopuutoksia. Ortopedi totesi molemmin puolin lattajalkaisuutta, ja jatkohoidoksi määrätiin mobilisaatiota ja fysioterapiaa sekä tukipohjalliset tukemaan jalkaholvia.
6.9.2017 saman ortopedin kontrollissa jalan kliininen tila vastasi aiempaa käyntiä. Jalkaholvissa oli madaltumaa ja vetolaatikkotestissä todettiin jonkin verran epävakautta.
31.1.2018 ortopedin kontrollissa nilkan liikkeet olivat sinänsä hyvät, asiakkaalla oli vahvaa lattajalkaisuutta, mutta oikean jalan asento oli hyvä. Ylänilkkanivel oli vetolaatikkotestissä vakaa. Alanilkan kierroissa oli väljyyttä jonkin verran. Jalassa ei ollut turvotusta. Leikkausarpi oli siisti, eikä ruuvin kanta ollut tunnusteltavissa kunnolla. Jalassa oli tunnustellen aristusta paikallisesti. Ortopedi suositteli lattajalkaisuuden vuoksi tukipohjallisten käyttöä korjaamaan virheasentoa.
11.4.2018 saman ortopedin kontrollissa vasemman nilkan nostossa ylöspäin oli 20 asteen vaje, ja siitä aiheutui haittaa kyykistyessä. Asiakkaalla oli vahvaa lattajalkaisuutta, ja ero oikeaan jalkaan oli huomattava. Ortopedin arvion mukaan sideliitoksen tueksi asetettu ruuvi voitaisiin poistaa tarvittaessa. Ortopedin mukaan jalkaterän magneettitutkimus voisi selvittää asiaa.
9.7.2018 toisen yksityisortopedin vastaanottokäynnin sairauskertomustiedoissa mainitaan, että asiakkaalle oli tehty magneettitutkimus, jossa ei todettu merkittäviä nivelsidevaurioita. Nilkan ulkosivun etumaisen ulomman nivelsiteen rakenteessa todettiin hieman epäsäännöllisyyttä, mutta jännerakenteet olivat ehyet. Leikkausarpi oli siisti, ja nilkka oli vakaa. Syväkyykky ei onnistunut kunnolla. Jalassa ei ollut merkittävää turvotusta. Jatkohoidoksi määrättiin mobilisaatiota ja ortopedi arvioi vakuutetun mahdollisesti hyötyvän sideliitoksen tueksi asetetun ruuvin poistosta. Lattajalkaisuuden johdosta ortopedi suositti jalkaholvin sisäsivun tukemista yksilöllisellä tukipohjallisella.
29.8.2018 aiemmin hoitaneen yksityisortopedin arviossa vasemmalla oli huomattava lattajalkaisuus, oikealla lattajalkaisuutta ei ollut enää todettavissa, ja jatkohoitona asiakkaalle määrättiin vasemman jalkatuen käyttöä. Asiantuntijalääkärillä oli ollut käytössään sairauskertomusmerkintöjen lisäksi valokuva nilkan ulkosivulla olevasta leikkaushaavasta, valokuva hieman levinneestä leikkausarvesta sekä jalkaterien ryhtiä kuvaavia valokuvia.
Vahingon jälkeen todettiin pohjeluun yläosan murtuma ja sideliitoksen repeämä, jonka tueksi asetettiin ruuvi toimenpiteessä. Alkuvaiheen sairauskertomustietoja ei ollut käytettävissä. Vakuutetulla todettiin 14.6.2017 lattajalkaisuus molemmin puolin ja selkeämmin vasemmalla puolella, ja tukipohjalliset otettiin käyttöön.
Kontrollikäynneillä paranemisen oli todettu edenneen hyvin. Magneettitutkimuksessa jännerakenteet olivat ehyet, eikä nivelsiteiden repeämiä todettu. Nivelsiteet olivat tutkimuksessa vakaat. Nilkan toiminnallinen tila oli kontrollikäynnillä 9.7.2018 hyvä, ja sideliitoksen tueksi asetetun ruuvin poisto saattaisi lääkärin mukaan parantaa tilannetta. Vahingon jälkitilasta aiheutuva pysyvä haittaa arvioidaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 29.12.2009 antaman asetuksen 1649 (Liite 1) kohdan 2.1. (Alaraajavammat) alakohdan ”alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento” mukaisesti (haittaluokka kaksi) sekä alakohdan ”ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento” (haittaluokka kolme) mukaisesti. Vammojen jälkitiloista ei aiheudu edellä mainittujen luokkien edellyttämää haittaa. Vahinkoon ei liity hermojen, verisuonten eikä jänteiden tai nivelsiteiden vaurioita, eikä jälkitilaan liity erityistä kivulloisuutta. Kyseisten oireiden perusteella arvioiden asiakkaalle aiheutuisi haittaluokka yhden suuruinen pysyvä haitta.
Jos pysyvää haittaa arvioidaan kohdan 2.2. (Alaraajat kokonaisuutena) mukaisesti, voidaan vammojen jälkitiloista aiheutuvan pysyvän haitan todeta asettuvan kohtaan ”Lievä toiminnanvajavuus”, koska kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut ja apuvälineiden käyttö on ajoittaista. Kyseissä kohdassa haittaluokka on 0-5. Karjalaisen mukaan haitta ei yllä haittaluokkaan yksi 9.7.2018 kliinisen tilankuvauksen perusteella. Asiakkaalle ei siten voida todeta aiheutuneen vammoista korvattavaa pysyvää haittaa. Asiakkaan lattajalkaisuuden ei voida todeta olevan yhteydessä vahinkotapahtumaan, eikä sen hoito kuulu vahinkotapahtumasta korvattavaksi.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Tapaukseen sovellettavien, 20.11.2016 voimaan tulleiden vastuuvakuutusehtojen kohdan 5.1 (Mitä vakuutus korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko asiakkaalle aiheutunut kaatumistapahtumasta pysyvä haitta ja oliko latuskajalkaisuus ja sen hoitoon määrätty tukipohjallisten tarve syy-yhteydessä liukastumiseen 3.2.2017.
Tukipohjallisten tarpeen syy-yhteys kaatumisvahinkoon
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.
Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.
3.2.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakas oli liukastunut ja kaatunut vasemman jalan päälle. Noustessa vasen nilkka oli muljahtanut virheasentoon. Asiakas sai ambulanssissa vahvoja kipulääkeitä. Vasemman nilkan röntgenkuvauksessa talokrunaalinivelen todettiin olevan kongruentti eli yhtenäinen eikä siinä näkynyt murtumia. Diagnoosina oli pohjeluun murtuma ilman sääriluun murtumaa sekä nilkkanivelen sijoiltaanmeno. Asiakas asetettiin leikkausjonoon syndesmoosiruuvin asentamista varten. Leikkaus suoritettiin 10.2.2017.
13.6.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan molemmissa jaloissa oli latuskajalkaisuutta ja asiakkaalla oli käytössään tukipohjalliset.
7.8.2017 päivätyn fysioterapiakäyntimerkinnän mukaan asiakas kävi lääkärin kanssa keskustelua vamman jälkitilana muodostuneen virheasennon vaikutuksista. Lääkärin mukaan yksilöllisesti muotoillut pohjalliset olisivat paremmat ohjaamaan ylemmän nilkkanivelen kuormitusta neutraaliin suuntaan.
6.9.2017 päivätyn E-lausunnon mukaan asiakkaalla oli molemmissa jaloissa latuskajalkaisuutta ja tukipohjalliset. Vasemmassa jalassa oli murtuman jälkitila ja jalkaholvin madaltumaa sekä pientä epävakautta. Lääkäri suositteli asiakkaalle yksilöllisiä jalkaholvitukia.
31.1.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan nilkan liikkeet olivat hyvät, jalassa oli vahvaa latuskajalkaisuutta, oikean jalan asento oli hyvä. Asiakkaalla oli vaikeuksia kävellä portaita alas. Lääkärin mukaan asiakkaalla oli nyrjähdyksen seurauksena nivelkapselivaurioita ja niihin liittyen ilmeisesti ligamenttivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vahvan latuskajalkaisuuden. Kyse oli planovalgus-virheasennosta joka yhdistyi alanilkkanivelen abduktioon eli loitonnukseen. Lääkäri arvioi asiakkaalle jääneen pysyvän haitan vastaavan haittaluokkaa neljä.
Asiakasta hoitanut lääkäri on epäillyt lausunnossa 31.1.2018, että asiakkaalla oli nyrjähdyksen seurauksena nivelkapselivaurioita ja niihin liittyen ilmeisesti ligamenttivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vahvan latuskajalkaisuuden. 14.6.2017 ja 6.9.2017 päivättyjen E-lausuntojen mukaan asiakkaalla oli latuskajalkaisuutta ja tukipohjalliset käytössä myös oikeassa jalassa, joka ei ollut vahingoittunut tapaturmassa. FINEn pyytämässä asiantuntijalausunnossa ortopedi Matti Karjalainen on katsonut, ettei latuskajalkaisuus ole syy-yhteydessä kaatumisessa aiheutuneeseen vammaan. Karjalainen on tosin todennut, ettei hänellä ollut käytössään ensikäyntimerkintöjä. Asiakas on toimittanut FINElle asiantuntijalausunnon saapumisen jälkeen sairauskertomusmerkinnät ensikäynniltä 3.2.2017. Kyseisissä asiakirjoissa on todettu samat löydökset kuin 10.2.2017 laaditussa leikkauskertomuksessa, jonka mukaan asiakkaan oikea nilkka meni sijoiltaan ja pohjeluun yläosaan tuli murtuma. Lisäksi asiakkaalla todettiin sideliitoksen repeämä. FINEn asiantuntijalääkäri Matti Karjalaisella on ollut käytössään kaikki asiakkaan vakuutusyhtiöön toimittama asiakirjaselvitys ja Karjalainen on katsonut asiantuntijalausunnossaan, ettei lattajalkaisuuden ei voida todeta olevan yhteydessä vahinkotapahtumaan.
FINE viittaa edellä selostettuihin lääketieteellisiin selvityksiin sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, ettei latuskajalkaisuuden hoito ole syy-yhteydessä kaatumisessa aiheutuneeseen murtumaan ja sideliitoksen repeämään. Syy-yhteyden puuttumisen vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta tukipohjallisten hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista.
Pysyvä haitta
Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiakkaalle jäänyt pysyvä haitta yllä haittaluokkaan yksi. Asiakas vaatii korvausta pysyvästä haitasta hoitavan lääkärin arvioiman haittaluokan neljä mukaisena.
Vamman aiheuttamaa pysyvää vikaa ja haittaa arvioidessaan FINE on käyttänyt STM:n asetusta tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (768/2015). Haittaa arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan saman ikäisen terveen henkilön toimintakykyyn.
Alaraajavammoja arvioidaan haittaluokitusasetuksen kohdassa 2.1. lueteltujen alaraajavammojen yksityiskohtaisten haittanimikkeiden mukaan. Kohdan 2.1. (Alaraajavammat) alakohdan ”alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento” mukainen tila vastaa haittaluokkaa kaksi. Alakohdan ”ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento” mukainen tila vastaa haittaluokkaa kolme. FINEn pyytämässä asiantuntijalausunnossa ortopedi Karjalainen on katsonut, ettei vammojen jälkitiloista aiheudu edellä mainittujen kuvausten mukaista haittaa. Vahinkoon ei liity hermojen, verisuonten eikä jänteiden tai nivelsiteiden vaurioita, eikä jälkitilaan liity erityistä kivulloisuutta. Kyseisten oireiden perusteella arvioiden asiakkaalle aiheutuisi haittaluokka yhden suuruinen pysyvä haitta.
Jollei yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen, haitta on määritettävä asetuksen kohdassa 2.2. olevan ”Alaraajat kokonaisuutena” -arviointiperusteen mukaan. Lievä toiminnanvajavuus, joka vastaa haittaluokkia 0-5, on kyseessä, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve on ajoittaista. Hoitava lääkäri oli arvioinut 31.1.2018 päivätyssä E-lausunnossa, että haitta vastaa haittaluokkaa neljä. Asiakkaalla oli ongelmia portailla laskeutuessa. Kävely oli hankalampaa ilman tukipohjallista eikä asiakas ollut uskaltanut aloittaa jalkapallon pelaamista. 11.4.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan nilkan selkäpuolella oli koukistusvajetta noin 20 astetta, mikä haittasi muun muassa kyykistyessä. 9.7.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan nilkka oli tukeva. Asiakkaan ei onnistunut mennä kunnolla syväkyykkyasentoon. 29.8.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan vasemmalla jalassa oli huomattavaa latuskajalkaisuutta, mitä oikeassa jalassa ei ollut enää todettavissa.
Haitasta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan asiakkaan kävely ei ole sinänsä ontuvaa, tosin hänellä on käytössään tukipohjalliset eli hän tarvitsee jatkuvasti apuvälinettä vasemmassa jalassa latuskajalkaisuuden vuoksi. Asiakkaan kävely portaissa, eli haittaluokituksen tarkoittamalla tavalla epätasaisella pinnalla, on lievästi rajoittunut. FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon pysyvästä haitasta kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen on katsonut, ettei latuskajalkaisuus ja siitä johtuva apuvälineen tarve johdu tapaturmasta. Karjalaisen mukaan haitta ei yllä edellä mainitun kohdan 2.2 mukaan arvioituna haittaluokkaan yksi 9.7.2018 tilankuvauksen perusteella. Asiakkaalle ei siten voida todeta aiheutuneen vammoista korvattavaa pysyvää haittaa.
FINE viittaa käytettävissään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, ettei asiakkaalle jäänyt pysyvää haittaa kaatumistapahtumasta. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole lisäkorvausvelvollisuutta vahingon perusteella.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä