Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja X Oy oli suorittanut korjaustöitä asunto-osakeyhtiö A:n omistaman rakennuksen toisen kerroksen asuinhuoneistossa 24.4.2018. X Oy:n työntekijä oli osunut kylpyhuoneen seinälaatoitusta piikatessaan heti laatoituksen alla olleeseen kupariseen käyttövesiputkeen, joka alkoi vuotaa. Käyttövesijohtojen nousujen sulkuventtiilien sijainti talon kellarikerroksessa oli selvitetty ennen piikkaustyön aloittamista. Sulkuventtiiliä ei kuitenkaan saatu suljettua sen viallisuuden vuoksi. Kiinteistön pääsulku oli lukitussa tilassa ja vedentulo saatiin katkaistua vasta noin puolen tunnin kuluttua kiinteistön huoltomiehen saavuttua paikalle. Vettä valui avattujen rakenteiden kautta runsaasti huoneiston lattian eristetilaan ja alapuoliseen kioskin käytössä olleeseen liiketilaan.

X Oy on hakenut korvausta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut päätöksellään 1.6.2018 korvaavansa toisen kerroksen asuinhuoneistojen osuuden vahingon korjauskustannuksista. Alapuolisen liikehuoneiston vahinkoa vakuutusyhtiö ei korvannut. Sen mielestä X Oy ei ollut vastuussa vahingon ulottumisesta liikehuoneistoon, koska X Oy ei ollut voinut varautua sulkuventtiilin toimimattomuuteen. Venttiilin toimintaa ei ollut syytä tarkastaa ennakolta, koska putkiin ei ollut määrä koskea ja X Oy oli saanut luottaa asunto-osakeyhtiön laitteiden toimivuuteen. Jos venttiili olisi toiminut, vahinko olisi rajoittunut vain asuinhuoneistojen lattiarakenteisiin. 

Asunto-osakeyhtiö A, joka ei ollut saanut vahingosta korvausta omasta kiinteistövakuutuksestaan, on vaatinut X Oy:n vastuuvakuutuksesta annetun päätöksen muuttamista liikehuoneiston vahingon osalta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin sähköpostissaan 29.11.2018 kieltäytynyt muuttamasta kantaansa sulkuventtiilin toimimattomuuteen vedoten.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö A on vaatinut myös liikehuoneistolle aiheutuneen vahingon korvaamista X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Asunto-osakeyhtiö on vedonnut kiinteistövakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön kantaan, jonka mukaan X Oy:n olisi pitänyt katkaista vedensyöttö jo ennen työhön ryhtymistä, jolloin vesivahinkoa ei olisi syntynyt lainkaan. Vakuutusyhtiö oli katsonut, että koska kyse oli vanhasta rakennuksesta, sulkujen toimivuus olisi tullut tarkistaa. X Oy:n vastuulla oli selvittää ja varmistaa vesijohdoissa olleet sulut sekä putkien sijainti korjausrakennuskohteessa, miltä osin kiinteistövakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö oli vedonnut RT-korttien ohjeisiin (RATU Työlajit 82-0129 purkutyöt ja RATU F61-0143 seinälaatoituksen korjaus).

Vastuuvakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, ettei vastoin määräyksiä ollut toimittu ja että RT-kortit olivat vain ohjeita. Vakuutusyhtiön mukaan purkutöissä vesijohtojen läheisyydessä tuli noudattaa erityistä varovaisuutta. X Oy:n työntekijät olivat selvittäneet sulkujen sijainnin, mikä oli vastuuvakuutusyhtiön näkemyksen mukaan riittävää. Piikkaus oli tehty normaalia huolellisuutta noudattaen. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vesiputki oli kuitenkin sijainnut yllättäen laatoituksessa kiinni, jolloin se oli rikkoutunut. Vastuuvakuutusyhtiön mukaan liikehuoneiston korjaus jäi asunto-osakeyhtiön vastattavaksi.

Asunto-osakeyhtiö A on pyytänyt ratkaisusuositusta siitä, oliko X Oy:n työntekijä toiminut riittävän huolellisesti selvittäessään pelkästään sulkuventtiilien sijainnin tarkistamatta niiden toimintaa tai sulkematta vedentuloa huoneistoon ennen piikkaustyön aloittamista, ja oliko sulkuventtiilin toimimattomuus tehnyt vahingosta ennalta arvaamattoman. Asunto-osakeyhtiö A on katsonut olevan väärin, jos se joutui yksin kantamaan vastuun sille ennalta arvaamattomasta vahingosta. Oli kiistatonta, että ilman putkeen piikkaamista koko vahinkoa ei olisi tapahtunut. Vesivahinkoa ei olisi myöskään tapahtunut, jos sulkuventtiili olisi jo ennen töiden aloittamista ollut kiinni, tai vahinko olisi voinut pienentyä, jos sulkuventtiili olisi saatu suljettua aiemmin. 

Vakuutusyhtiön vastine

X Oy:n vastuuvakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö on lausunut, että vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollisuus syntyi sille, joka on tahallaan tai tuottamuksellaan aiheuttanut vahingon toiselle. Tuottamuksella tarkoitettiin huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellytti ennakoitavissa olevaa (adekvaattista) syy-yhteyttä virheen tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä.

Asiassa oli kyse siitä, missä laajuudessa X Oy oli korvausvastuussa putken rikkoutumisesta aiheutuneesta vahingosta. Sulkuventtiiliä ei ollut laitettu kiinni purkutyön ajaksi, koska kiinteistössä ei ollut huoneistokohtaisia sulkuja, ja sulku olisi katkaissut vedet koko rapusta. Koska toimeksianto koski vain seinälaattojen poistoa eikä tarkoitus ollut purkaa rakennetta syvemmältä, missä vesiputket yleensä olivat, ei vesien sulkemista ollut katsottu tarpeelliseksi.

X Oy oli selvittänyt etukäteen sulkuventtiilin sijainnin ja sen, että siihen oli tarvittaessa pääsy. Venttiilin toimivuuden kokeilemista ennen työn aloittamista ei voitu pitää välttämättömänä, koska tehty työ oli seinälaatoituksen poistoa, eikä vesihanoihin tai -putkiin tai niiden liitoksiin ollut tarvetta koskea. Sulkuventtiilin toimimattomuus oli ennalta arvaamatonta ja tuli X Oy:lle yllätyksenä. X Oy:n vastuulla ei voitu katsoa olleen kiinteistön laitteiston toimintakunnon varmistaminen, vaan se oli voinut luottaa niiden toimivuuteen.

Asuinhuoneistojen vahinkojen osuus korjauskustannuksista oli korvattu vastuuvakuutuksesta, koska huoneistot olisivat putken rikkouduttua oletettavasti kastuneet siinäkin tapauksessa, että sulkuventtiili olisi ollut kunnossa ja saatu suljettua. Kustannukset oli päätetty korvata, vaikka vahinko johtui siitä, että vesiputki oli sijainnut epätodennäköisessä ja yllättävässä paikassa. Sen sijaan liikehuoneiston vahingon ei enää voitu katsoa aiheutuneen X Oy:n huolimattomuudesta vahingon laajenemisen johduttua siitä, ettei kiinteistön sulkuventtiili ollut toiminut. Sen vuoksi vettä oli valunut rakenteisiin puolen minuutin sijasta yli puolen tunnin ajan. Sulkuventtiilin toimimattomuus ei ollut X Oy:n vastuulla eikä ennakoitavissa. X Oy:n toiminnasta aiheutuneen vesiputken rikkoutumisen ja liikehuoneiston vesivahingon välillä ei siten ollut enää syy-yhteyttä. Sen vuoksi X Oy ei ollut lain mukaan korvausvastuussa liikehuoneiston vahingosta, eikä tätä osuutta vahingosta korvattu vastuuvakuutuksesta. 

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut X Oy:lle tilaisuuden lausua oma kantansa asiasta. X Oy ei ole antanut asiassa lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko asunto-osakeyhtiö A:n rakennuksessa huoneistokorjausta suorittanut X Oy tuottamuksensa perusteella korvausvastuussa rakennukselle 24.4.2018 aiheutuneesta vesivahingosta kokonaisuudessaan, vai supistaako vahinkoon myötävaikuttanut rakennuksen käyttövesijohtojen sulkuventtiilin toimimattomuus X Oy:n ja siten myös sille vastuuvakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön korvausvastuuta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että X Oy:n työntekijä oli rikkonut 24.4.2018 asunto-osakeyhtiö A:n käyttövesiputken piikatessaan rakennuksen toisessa kerroksessa sijainneen asuinhuoneiston korjaustyön yhteydessä kylpyhuoneen laatoitusta. Vakuutusyhtiö on lähtökohtaisesti hyväksynyt vahingon korvattavaksi X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta ja korvannut talon rakenteille aiheutuneen vesivahingon korjattavana olleen asuinhuoneiston vaurioiden osalta.

Erimielisyys koskee sitä, onko asunto-osakeyhtiö A:n rakennukselle aiheutunut vesivahinko kokonaisuudessaan korvattava X Oy:n vastuuvakuutuksesta. Rikkoutuneesta käyttövesiputkesta vuotanut vesi oli kastellut pahoin myös alapuolisen liikehuoneiston, koska vedensyöttöä ei ollut saatu sulkuventtiilin viallisuuden vuoksi nopeasti katkaistua, vaan vettä oli päässyt vuotamaan rikkoutuneesta putkesta noin puolen tunnin ajan. Vakuutusyhtiön mielestä sen yllättäväksi katsoma sulkuventtiilin toimimattomuus ei ole ollut X Oy:n vastuulla. 

Lautakunta toteaa, että vesijohtoon osumisen vaara on piikkaamalla tehtävälle seinälaatoituksen poistotyölle ominainen ja yleisesti tunnettu riski. Sen välttämiseksi seinärakenteen sisällä kulkevien putkien sijainti on pyrittävä ennakolta selvittämään. Vesivahinkojen aiheutuminen on myös mahdollista estää katkaisemalla vedensyöttö työalueella kulkeviin putkiin ennen työn aloittamista. Yleistä velvollisuutta vedensyötön katkaisemiseen aina ennen piikkaustyöhön ryhtymistä ei lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan oikea menettelytapa riippuu kulloinkin kysymyksessä olevista olosuhteista.

Asiakirjatietojen mukaan X Oy:n työntekijä ei ollut tässä tapauksessa sulkenut sulkuventtiiliä ennen piikkaustyön aloittamista, koska rakennuksessa ei ollut huoneistokohtaisia sulkuja ja vedensyöttö olisi sen vuoksi katkennut koko rapusta. Piikkaustyön ei ollut myöskään ajateltu ulottuvan seinärakenteessa käyttövesiputkien asennussyvyyteen saakka. Vahinko oli kuitenkin sattunut käyttövesijohtojen sijaittua yllättäen välittömästi poistettavana olleen laattakerroksen alla. 

Ottaen huomioon piikkaustyössä mahdollisen vahingon suuruuden ja sen, että 26.4.2018 tehdystä vahinkotarkastuksesta laadittuun raporttiin sisältyvien valokuvien perusteella kiinteistön putket ovat olleet vanhoja, joten myös verkoston sulkuventtiilien toimimattomuutta oli ollut syytä varoa, Vakuutuslautakunta katsoo X Oy:n olevan tuottamuksensa perusteella korvausvastuussa vesivahingosta myös siltä osin kuin vahinko on ulottunut korjattavana olleen asuinhuoneiston alapuoliseen liiketilaan. Lautakunta katsoo, että X Oy:n korvausvastuun määrää liiketilaan ulottuneesta vahingosta alentaa kuitenkin se, että asunto-osakeyhtiö A on ollut kiinteistön omistajana ensisijaisessa vastuussa rakennuksen vesijohtojen sulkuventtiilien kunnossapidosta, minkä se oli saadun asiakirjaselvityksen perusteella laiminlyönyt.  Koska vesivahingon suuruuteen on rakennuksen liiketilan osalta näin ollen myötävaikuttanut myös asunto-osakeyhtiön vastuulla ollut sulkuventtiilin toimimattomuus, lautakunta katsoo, että X Oy:n vahingonkorvausvastuu liiketilalle aiheutuneesta vahingosta rajoittuu vain puoleen vahingon määrästä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutussopimuksen asettamissa rajoissa lisäkorvauksena puolet (1/2) asunto-osakeyhtiö A:n liiketilalle 24.4.2018 aiheutuneen vesivahingon korjauskustannuksista X Oy:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski 

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas