Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon huoneiston C 57 katosta oli 8.12.2017 alkanut valua vettä. Vuodon syyksi oli paljastunut määrittelemätön syy ylemmän kerroksen huoneistossa C 61. Huoltomiehen tullessa paikalle asunnon C 61 lattialla oli ollut runsaasti vettä ja asukas ei ollut osannut kertoa, mistä vesi oli peräisin.
Asunnossa C 61 samana päivänä käyneen K Oy:n putkimiehen raportin mukaan vuotovesi oli tullut keittiöstä. Tiskiallas oli ollut täynnä vettä ja allaskaapin ovessa oli valumajälkiä. Allaskaapin edustalle oli heitetty pyyhkeitä ja lattia oli märkä. Raportin mukaan asukas oli kertonut, että vesi oli ”tullut altaan yli vuorokauden aikana”.
P Oy:n tarkastusraportin (kartoituspäivä 2.1.2018) mukaan asunnon C 61 keittiön lattiassa todettiin kohonneita pintakosteusarvoja ja parkettilattia oli kastunut. Lattiapäällysteiden alla oli kosteutta. Allastason vieressä oleva keittiötaso oli turvonnut ja vaurioitunut. Alapuolella olevan asunnon C 57 katossa olevassa ontelolaatassa oli vuotojälkiä rakennusaikaisten vedenpoistoreikien kohdalla.
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 17.4.2018 vahingon määrää vuotovahingoissa koskevaan vakuutusehtojen kohtaan 5.3.5, jonka mukaan kaikista rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella. Koska vuotanut hana on vuodelta 2000, ikävähennys on tässä tapauksessa 10 %. Korvauksista vähennetään 25 %:n omavastuu, sillä vahinko on aiheutunut avoinna olevasta hanasta. P Oy:n kartoitusraportti korvataan selvityskuluna ilman omavastuu- ja ikävähennyksiä.
Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen vedoten siihen, että putken ikä ei ole lainkaan vaikuttanut vahinkoon. Vahingosta ei tämän vuoksi tulisi vähentää ikävähennystä, vaan vain 25 %:n omavastuu.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 8.5.2018 mukaan keittiön hana oli jäänyt auki ja vesi oli tulvinut tiskialtaan yli vuorokauden aikana. Hanasta vuotava vesi ei aiheuta sellaisenaan vahinkoa, vaan vahingon syntymiseen on vaikuttanut myös putkiston tai viemärin ainakin osittainen tukkeutuminen tai viemärin vetämättömyys. Yhtiön mukaan ikävähennyksessä on kyse vahingon määrän ja omaisuuden arvon arvioimista koskevasta korvaussäännöstä, kun taas omavastuu perustuu vahinkotapahtumaan liittyvään riskiin. Jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuksenottajalla on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa määritetty omavastuu. Korvausta laskettaessa vähennetään vahinkomäärästä ensin ikävähennys ja tämän jälkeen omavastuu. Vakuutusyhtiön mukaan tässä tapauksessa vahingon on osaksi aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta virrannut neste ja vahinkotapahtumaan sovelletaan näin ollen vuotovahingon 25 %:n erityisomavastuuta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakas toisti oikaisupyynnössään esitetyt perustelut useissa sähköpostiviesteissään vakuutusyhtiölle ja vetosi isännöitsijän vahinkotapahtumasta toimittamiin selvityksiin. Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 20.12.2018, että vahingon syyksi on tulkittu sekä avoin hana että putkiston tai viemärin tukkeutuminen. Asiakas ei ole osoittanut mitään selvää yksittäistä syytä vahingolle, minkä johdosta putkiston sisäistä tukkeutumista ei voida poissulkea. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, onko sekä ikävähennyksen että korotetun omavastuun vähentäminen vahingon korjauskuluista tässä tapauksessa vakuutusehtojen perusteella perusteltua. Valituksessa vedotaan Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin asioissa FINE-011026 ja VKL 526/12.
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Yhtiön mukaan tapahtumien kulkua on pyritty selvittämään isännöitsijän kautta, mutta täyttä varmuutta vahingon aiheuttajasta ei ole saatu. Todennäköisin syy on ollut keittiön pesualtaan yli vuotanut vesi hanan ollessa auki. Veden pääsyn viemäriin on täytynyt olla tilapäisesti ainakin osittain estynyt, koska vesi on tulvinut tiskialtaan reunojen yli. Vakuutusyhtiö katsoo, että putkiston sisäistä tukkeutumista ei voida poissulkea, mutta veden pääsy viemäriin on voinut olla estynyt myös viemärin päällä olevan esteen takia. Selvitysten perusteella on ilmeistä, että vahinko on aiheutunut keittiön hanan ollessa auki.
Vakuutusehtojen mukaan ikävähennys tehdään, kun vahinko on aiheutunut vesijohdon, viemäriputkiston tai näihin kiinteästi liitetyn koneen, laitteen tai säilytysastian äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuodosta. Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan vesijohdon, putkiston tai laitteen rikkoutuminen ei ole edellytys ikävähennyksen tekemiselle. Ehdoissa ei ole myöskään erikseen määritelty, ettei ikävähennystä tehtäisi tilanteissa, joissa vuoto on seurausta siitä, että veden pääsy viemäriin on estynyt. Ikävähennys vähennetään ennen omavastuuta.
Mikäli vahingon on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta virrannut neste, omavastuu on 25 % vahingon määrästä, ellei kyse ole hanan, sulkuventtiilin tai suihkulaitteen mekaanisesta rikkoutumisesta. Tässä tapauksessa vahingon on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta virrannut vesi, kun veden pääsy tiskialtaan viemäriin on jostain syystä hetkellisesti estynyt ja vesi on tulvinut tiskialtaan reunan yli. Hanan ei ole todettu mekaanisesti rikkoutuneen. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on korvattava vuotovahinko, jossa korvauksen määrä arvioidaan vuotovahinkojen määrää ja omavastuuta koskevien ehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ikävähennystä ja omavastuuta koskevat ehdot eivät ole ristiriidassa keskenään, eikä vakuutusehtoja voida tulkita, niin että ehdot olisivat toisiaan poissulkevat.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, voidaanko kyseisessä vahinkotapauksessa soveltaa sekä avointa hanaa koskevan ehtokohdan mukaista 25 %:n ikävähennystä että vuotovahingon aiheuttaneen putkiston tai laitteen iän mukaan tehtävää ikävähennystä. Erimielisyyttä on myös siitä, mistä syystä vahinkotapahtuma on aiheutunut.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 18.2.2017 alkaen) kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.
Ehtokohdan 5.3.5 (Vahingon määrä vuotovahingoissa) mukaan jos vahingon on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun äkillinen, ennalta arvaamaton vuoto rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
- aineen säilytysastiasta
tehdään vuotovahingoissa vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti.
Johdon, putkiston tai
muun laitteen ikä / v %
11 – 20 10
21 – 30 20
31 – 40 40
41 – 50 50
51 tai yli 60
Ikävähennys on kuitenkin enintään 20 000 euroa vahinkoa kohti.
Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
[…]
Ehtokohdan 5.5.1 (Omavastuut) mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai näissä ehdoissa määritetty omavastuu. Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään ennen omavastuuta mahdolliset ikään perustuvat ikävähennykset.
Ehtokohdan 5.5.1.4 (Omavastuu vuotovahingossa) mukaan mikäli vahingon on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta virrannut neste, omavastuu on jokaisessa vahingossa 25 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu, ellei vahinko ole seurausta hanan, sulkuventtiilin tai suihkulaitteen mekaanisesta rikkoontumisesta.
Asian arviointi
Selvitysten mukaan huoltomies on käynyt 8.12.2017 huoneistossa C61 sen jälkeen, kun alapuolisessa asunnossa oli havaittu valuvan vettä katosta. Huoltomiehen vahinkotapahtuman syytä koskevista havainnoista ei ole esitetty selvitystä lukuun ottamatta mainintoja siitä, että huoneiston C61 lattialla on ollut runsaasti vettä, ja siitä, että asukas ei osaa sanoa, mistä vesi on peräisin. Taloyhtiön vahinkoilmoituksesta ja paikalla ilmeisesti myöhemmin 8.12. käyneen K Oy:n putkimiehen käsin kirjoitetusta raportista ilmenee, että huoneiston C 61 tiskiallas ollut täynnä vettä ja allaskaapin ovessa on ollut valumajälkiä. Allaskaapin edustalle oli heitetty pyyhkeitä ja lattia oli märkä. Raportin mukaan asukas oli nyt kertonut, että vesi oli ”tullut altaan yli vuorokauden aikana”.
Putkimiehen raportista (työmääräin/tuntikortti 8.12.2017) käy ilmi, että allaskaapin vesijohtojen tarkastuksessa on havaittu, että astianpesukoneen viemäröintihaara vesilukosta on ollut auki ja tulppaamatta. Lisäksi hanan pesukoneyhde on ollut avoin ja tulppaamatta. Raportin mukaan hajulukon avoimesta päästä on jossakin vaiheessa valunut käytön aikana vettä allaskaappiin, mutta tästä ei ole aiheutunut vahinkoa. Putkimies tulppasi hanan ja vesilukon yhteet. Viemärille tehtiin rasitustesti, jonka tulokseksi on merkitty ”ok”.
Vakuutuslautakunta pitää putkimiehen raportin perusteella selvitettynä, että vahinkotapahtuman syynä ei tässä tapauksessa ole ollut veden vuotaminen tulppaamattomasta astianpesukoneen hanayhteestä tai tulppaamattomasta viemärihaarasta. Tehdyn rasitustestin tuloksen perusteella kyse ei ole ollut myöskään viemäriputkistosta tapahtuneesta vuodosta.
Putkimiehen raportissa tai myöhemmässä kosteuskartoitusraportissa ei ole mainintoja siitä, että keittiön tiskialtaasta johtava viemäriputkisto olisi ollut sisäisesti tukkeutunut. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta pitää vahingon todennäköisimpänä syynä sitä, että vesi ei ole päässyt tiskialtaasta viemäriin altaassa olleiden esineiden tai muun vastaavan veden pääsyn viemäriin estäneen syyn johdosta.
Ehtokohdan 5.3.5 sanamuodon perusteella siinä olevan taulukon mukaisen ikävähennyksen tekemisen edellytyksenä on, että vahingon on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun äkillinen, ennalta arvaamaton vuoto esimerkiksi rakennukseen kiinteästi asennetusta ja rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäristä. Koska vesihanasta valunut vesi ei tässä tapauksessa ole todennäköisesti lainkaan päässyt viemäriin, eikä viemärin ole osoitettu olleen sisäisesti tukkeutunut, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahingon syynä ei ole ollut ehtokohdassa tarkoitetulla tavalla viemäristä tapahtunut vuoto. Tämän vuoksi ikävähennystä ei tule tehdä viemäriputkiston iän perusteella. Lautakunnan näkemyksen mukaan myöskään veden valumista ehjästä ja toimivasta hanasta ei voida pitää mainitussa ehtokohdassa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vuotona. Lautakunta katsoo, että esillä olevassa tapauksessa vahingon korjauskuluista ei näin ollen voida tehdä ehtokohdan 5.3.5 mukaista vesihanan tai viemäriputkiston ikään perustuvaa ikävähennystä.
Vahingon syynä on tässä tapauksessa ollut veden tulvimisesta vedestä täyttyneen tiskialtaan reunojen yli sen seurauksena, että avoimesta hanasta virrannut vesi ei altaassa olleiden esineiden tai muun vastaavan syyn johdosta ole lainkaan päässyt viemäriin. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkotapahtuma on näin ollen aiheutunut ehtokohdassa 5.5.1.4 tarkoitetulla tavalla avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta virranneesta nesteestä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää vahingon määrästä 25 %:n omavastuu.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman ehtokohdan 5.3.5 mukaisen ikävähennyksen tekemistä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri
Jäsenet:
Maso
Sario
Rantala
Yrttiaho