Tapahtumatiedot
Asiakkaan puolisolla oli korttiluotto pankissa. Asiakkaalle oli myönnetty rinnakkaiskortti, jonka credit-ominaisuus oli liitettynä puolison luottotiliin ja debit-ominaisuus asiakkaan omaan pankkitiliin. Asiakkaan puoliso kuoli 25.10.2018.
Asiakas kävi poikansa kanssa ilmoittamassa kuolemasta pankissa 29.10.2018. Saatuaan automaattisen tiedon puolison kuolemasta väestörekisterikeskuksesta 7.11.2018 pankki asetti puolison nimissä olleeseen pääkorttiin varoituksen, joka on estänyt pääkortin käytön. Pääkortin varoitus ei vielä estänyt asiakkaan rinnakkaiskortin käyttöä. Pankki on sulkenut puolison pääkortin lopullisesti 15.11.2018, jolloin myös asiakkaan rinnakkaiskortti on lakannut.
Asiakas ei tiennyt kortin sulkemisesta, kun hän yritti käyttää korttiaan 16. ja 17.11.2018. Asiakkaan poika matkusti 18.11.2018 asiakkaan luokse lainaamaan hänelle rahaa ja selvittämään asiaa. Poika selvitti asiaa pankin kanssa. Pankki korvasi asiakkaalle 150 euroa 19.11.2018.
Asiakkaan valitus
Asiakas on valituksessaan todennut, että asiakas ja hänen poikansa kävivät pankin konttorissa 29.10.2018 kertomassa puolison kuolemasta. Pankki ei tässä yhteydessä kertonut, että asiakkaan rinnakkaiskortti lakkautetaan. Asiakas hätääntyi 16.11.2018, kun hän ei pystynyt nostamaan rahaa automaatista. Hän oli hyvin huolestunut ja pelkäsi rahojensa kadonneen tililtään eikä saanut asian vuoksi kunnolla nukuttua. Asiakkaan poika matkusti 18.11.2018 asiakkaan huolen ja rahattomuuden vuoksi hänen luokseen rahaa lainaamaan ja asiaa selvittämään. Ilman tätä asiakas olisi ollut kykenemätön tekemään mitään ostoksia ennen puolison hautajaispäivää.
Asiakas katsoo, että hänen ihmisarvoaan on vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti törkeästä huolimattomuudesta loukattu teolla, joka lähestyy rikoslaissa säädettyä luottamusaseman väärinkäyttöä. Asiakkaalla on siten oikeus saada korvausta kärsimyksestä. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle aiheutuneena kärsimyksenä 850 euroa (1.000 euroa - 150 euron korvaus, jonka pankki maksoi aiemmin) korkoineen.
Asiakas on lisäksi vaatinut korvattavaksi pojalleen asian selvittämisestä aiheutuneita matkakuluja (150 km x 0,40 euroa/km) 60 euroa sekä ajanhukasta (4 h x 110 euroa/h) 440 euroa. Korvausvaatimus perustuu oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momenttiin.
Pankin vastine
Pankki on vastineessaan myöntänyt, että rinnakkaiskortin lakkaamisesta olisi tullut kertoa asiakkaalle etukäteen, jotta hän olisi voinut tähän varautua. Asiakkaalle on tapahtuneen johdosta maksettu 150 euron hyvitys. Pankki kuitenkin kiistää asiakkaan esittämät korvausvaatimukset tapahtuneen perusteella jo hyvitetyn 150 euron ylittävältä osin.
Sopimusoikeudellisena lähtökohtana asiassa on pidettävä sitä, että asiakkaalla on rinnakkaiskorttia koskevan sopimuksen tehdessään hyväksynyt korttiehdot itseään sitovaksi. Sopimusehtojen mukaan pankilla on ollut oikeus estää pääkortin ja tähän liittyvän rinnakkaiskortin käyttö luottotilin omistajan kuollessa, jolloin kaikki kortteihin liittyvät maksuominaisuudet lakkaavat olemasta käytössä. Pankki huomauttaa, että pelkästään rinnakkaiskortin debit-ominaisuuden pitäminen voimassa ei ole teknisesti mahdollista.
Asiakasturvallisuuden kannalta on huomioitava, että perintökaaren systematiikassa kuolinhetken jälkeen vainajalle myönnetyn korttiluoton käytöstä, esimerkiksi rinnakkaiskortilla tehdyistä maksutapahtumista, voi mahdollisesti aiheutua kuolinpesän osakkaille henkilökohtainen velkavastuu. Siten on myös tältä osin perusteltua, ettei kuolinpesän nimissä olevan luottotilin käyttämiseen oikeuttavan rinnakkaiskortin käyttö ole enää mahdollista kuolinhetken jälkeen.
Pankki kiistää asiakkaan rinnakkaiskortin lopettamista koskevat vaatimukset korttiehtoihin vedoten. Pankki ei kuitenkaan kiistä sitä, etteikö se olisi voinut suoriutua huomattavasti paremmin neuvontavelvollisuudestaan asiakasta kohtaan liittyen korttiehtojen sisältöön sekä pääkortin lakkaamisen vaikutuksiin rinnakkaiskortin haltijalle. Pankki huomauttaa, ettei asiassa ei kuitenkaan ole esitetty mitään oikeudellisesti sisältöpitoista selvitystä siitä, mitä taloudellista vahinkoa asiakkaalle olisi pankin neuvontavelvoitteen laiminlyönnistä aiheutunut. Näin ollen pankki pitää 1.500,00 euron korvausvaatimusta kokonaisuudessaan perusteettomana sekä joka tapauksessa määrältään liian suurena ja vahingonkorvausoikeudellisen rikastumiskiellon vastaisena.
Edellä sanotusta johtuu myös, että esimerkiksi mielipaha tai kärsimys, jolla puheena olevassa asiassa ilmeisesti viitataan kuitenkin muuhun kuin vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a ja 6 §:ssä tarkoitettuun kärsimykseen, taikka asianosaisten henkilökohtaiset panostukset asian selvittämiseksi eivät ole korvattavaa vahinkoa. Vaikkakin pankilla on ollut tapaukseen sovellettavien lakien ja sopimusehtojen mukaan perusteet rinnakkaiskortin sulkemiseen, pankki on asiassa havaitun neuvontavirheen johdosta ollut valmis hyvittämään asiakkaalle 150 euroa. Koska pankin neuvontavelvoitteen rikkomiseen perustuen ei ole esitetty mitään selvitystä lain mukaan korvattavasta taloudellisesta tappiosta, pankki toteaa, ettei edellytyksiä 150 euroa suuremman korvauksen maksamiselle ei ole käsillä.
Selvitykset
Osapuolten välisen kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu pankin korttiehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava ovatko pankin puutteellisesta neuvonnasta aiheutuneet asiakkaan mielipaha ja asiakkaan pojalle aiheutuneet selvittelykulut sellaista vahinkoa, jonka pankin tulisi korvata.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä:
1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu;
2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty;
3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu;
4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.
Korttiehtojen mukaan pankilla on oikeus kieltää ja estää kortin käyttö tai rajoittaa sitä mm. jos kortti oikeuttaa luoton käyttöön ja riski siitä, että tilinomistaja
ei kykene täyttämään maksuvelvoitettaan, on huomattavasti kohonnut. Tilinomistajan riski täyttää maksuvelvoitettaan on huomattavasti kohonnut
esimerkiksi, kun tilinomistaja on kuollut. Pankilla on oikeus estää kortin käyttö, kun kortinhaltijan käyttöoikeus korttiin liitettyyn tiliin on lopetettu tai tilinomistajan pyynnöstä. Kun on kyse yhdistelmäkortista, ei kortin mikään maksuominaisuus ole tällöin käytössä. Pankki ilmoittaa kortin sulkemisesta kortinhaltijalle välittömästi sulkemisen jälkeen.
Korttiehtojen mukaan pankki on velvollinen korvaamaan kortinhaltijalle sen välittömän vahingon, joka on aiheutunut pankin virheestä tai laiminlyönnistä. Tällaisia välittömiä vahinkoja ovat kortinhaltijalle virheen selvittämisestä
aiheutuneet välittömät selvittelykulut. Pankki vastaa kortinhaltijalle tuottamuksellaan aiheuttamistaan välillisistä vahingoista ainoastaan, kun on kyse maksupalvelulaissa säädettyjen velvoitteiden vastaisesta menettelystä.
Asian arviointi
Asiakkaan vaatimukset eivät perustu siihen oliko pankilla oikeus estää asiakkaan kortin käyttö. Riidatonta on, että pankin olisi tullut kertoa rinnakkaiskortin lakkaamisesta etukäteen 29.10.2018, kun asiakas kävi pankin konttorissa kertomassa puolisonsa kuolemasta. Pankki on korvannut tästä asiakkaalle 150 euroa. Riitaisaa asiassa on se, onko pankilla velvollisuus maksaa asiakkaan vaatimia korvauksia asiakkaan kärsimyksestä ja asiakkaan pojan selvittelykuluista.
Kärsimys
Asiakkaan mukaan pankin tulisi korvata hänelle 850 euroa kärsimyksestä, koska pankki on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukannut asiakkaan ihmisarvoa. Pankki kiistää korvausvelvollisuutensa.
Vahingonkorvauslain mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu teolla, joka ei ole rangaistavaksi säädetty. Lain esitöiden (HE 167/2003) mukaan säännöksen soveltamisala on tarkoitettu suppeaksi ja esimerkiksi omaisuuden tahallisestakaan vahingoittamisesta aiheutuva mielipaha ei yleensä oikeuttaisi korvaukseen kärsimyksestä säännöksen nojalla.
Asiakkaan esittämän kärsimyksen perusteena on se, että pankki on jättänyt kertomatta kortin tulevasta lakkauttamisesta, jolloin asiakas ei ole pystynyt käyttämään korttiaan ja tästä on aiheutunut asiakkaalle mielipahaa. Lautakunta toteaa, että pankilla on ollut korttiehtojen mukaan oikeus estää kortin käyttö puolison kuoltua.
Pankkilautakunta katsoo, että pankki ei ole toiminnallaan aiheuttanut asiakkaalle sopimukseen perustuvaa vahinkoa eikä vakavasti loukannut asiakkaan ihmisarvoa. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaalle aiheutunut kärsimys ei ole korvattavaa vahinkoa.
Selvittelykulut
Asiakas on lisäksi vaatinut korvattavaksi pojalleen asian selvittämisestä aiheutuneita matkakuluja (150 km x 0,40 euroa/km) 60 euroa sekä ajanhukasta (4 h x 110 euroa/h) 440 euroa. Matkakulut ovat aiheutuneet, kun asiakkaan poika matkusti asiakkaan luokse auttamaan kortin lakattua toimimasta. Pankki katsoo, että asiassa ei ole aihetta korvata jo aiemmin suoritettua 150 euroa enempää.
Asiakas on vedonnut oikeudenkäymiskaaren mukaiseen oikeuteen saada korvausta oikeudenkäyntikuluista. Pankkilautakunta toteaa, että lautakunnan menettely ei ole oikeudenkäynti. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaan vaatimat oikeudenkäyntikulut eivät ole korvattavia tässä menettelyssä. Lautakunta katsoo lisäksi, että asiassa ei ole aiheutunut asiakkaalle ja hänen pojalleen korvattavaa vahinkoa enempää kuin mitä pankki on jo korvannut.
Lopputulos
Pankkilautakunta ei suosita korvausta.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen