Haku

FINE-017130

Tulosta

Asianumero: FINE-017130 (2019)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 08.05.2019

Viemäriliitoksen vuotaminen. Rajoitusehdot. Liitosten vähitellen tapahtunut löystyminen. Virheellisestä asentamisesta ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta aiheutunut vahinko.

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon pohjakerroksessa saunan pukuhuoneen lattialle oli alkanut tulla vettä. Tarkastusraportin (tarkastuspäivä 13.4.2018) mukaan vahingon syynä oli ollut kivirakenteisessa kanaalissa kulkevan kattokaivojen sadevesiviemärin vuoto. Vuoto oli tapahtunut viemärin tarkastusluukun yläpuolella olevasta uuden ja vanhan viemäriputken liitoskohdasta. Vuotovesi kasteli viemärikanaalin pohjaa sekä ympäröivien tilojen lattia- ja seinärakenteita.

Vakuutusyhtiön sähköpostiviestin mukaan viemäriliitos oli alkanut vuotaa uuden ja vanhan viemäriputken liitoskohdasta. Vakuutusehtojen mukaan vuotovahinko voidaan korvata, mikäli kyseessä on suoraan rikkoutuneesta putkesta tai laitteesta aiheutunut vahinko. Vakuutuksesta ei kuitenkaan rajoitusehdon mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä. Kyseessä ei ole rikkoutuminen, vaan viemärin liitosvuoto, joten vahinkoa ei voida korvata vakuutuksesta. Korvauspäätöksessään 21.5.2018 vakuutusyhtiö toisti aikaisemmin esittämänsä perustelut, minkä lisäksi päätöksessä todettiin, että kartoitusraportin mukaan putket olivat ehjät, mutta sadevesiviemärin uuden ja vanhan viemäriputken liitoskohta oli alkanut vuotaa. Vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava.

Asiakas haki muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä vedoten siihen, että putkiston liitosvuodot on vakiintuneen korvauskäytännön mukaan katsottu korvattaviksi putkistovuotovahingoiksi. Jos näin ei tehtäisi, putkistovuotojen korvattavuus heikkenisi merkittävästi.

Uudessa korvauspäätöksessään 11.7.2018 vakuutusyhtiö kävi läpi vakuutuksen korvaus- ja rajoitusehtoja. Nesteen aiheuttamalta vahingolta, joka on virrannut sadevesiviemäristä, edellytetään vakuutusehtojen kohdan 8.1.1 mukaan sekä ennalta arvaamattomuutta että kyseisen viemäriputken rikkoutumista. Vakuutusyhtiön mukaan viemäriputki ei ole tässä tapauksessa rikkoutunut, vaan neste on virrannut liitoskohdasta. Vakuutusyhtiö viittasi liitosten vähitellen tapahtunutta löystymistä koskevaan rajoitusehtoon.

Vakuutusyhtiön mukaan kattokaivolta tulevan muovisen sadevesiviemärin pantaliitos on alkanut vuotaa kohdasta, joka on uuden ja vanhan viemäriputken liitoskohta. Asennus on tehty vuonna 2015. Vakuutusehtojen mukaan kyseinen vahinko ei ole korvattava pääasiassa siksi, että kyseessä ei ole putken rikkoutuminen, vaan liitoskohdan vuotaminen. Vakuutusyhtiön mukaan liitosvuodot ilman rikkoutumisedellytystä on mahdollista saada vakuutuksen korvauspiiriin ottamalla All risk – laajennus (ns. AR-laajennus), minkä myötä korvataan lähtökohtaisesti, kyseisen laajennuksen rajoitukset huomioiden, vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 5-10 perusteella. AR-laajennuksen avulla on siis mahdollista saada vuotovahinkovakuutusta laajempi turva. Tässä tapauksessa kyseistä AR-laajennusta ei ole tehty, joten tapaukseen sovelletaan laajan turvan vakuutusehtoja sellaisenaan.

Vuotovahingot ovat korvauspäätöksen mukaan lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia tapahtumia, mutta niidenkin osalta korvattavuuden tarkat edellytykset määritetään vakuutusehdoissa yhtäältä yleisten korvaussäännöksen (ehtokohta 8.1.1) ja toisaalta korvausrajoitusten (tässä 8.2.10) muodostaman kokonaisuuden kautta. Tilanne ei poikkea muista vahinkotyypeistä eikä esimerkiksi vakuutussopimuslaki aseta vakuutusehtojen sisällölle tältä osin mitään erityisvaatimuksia. Korvaussäännöksen edellytys putken tai laitteen rikkoutumisesta on vakuutusyhtiön mukaan kiinteistövakuutuksissa yleisesti käytettävä rajaus, jota liitosvuotojen osalta tarkentaa rajoitusehto, jossa todetaan, että vakuutuksesta ei korvata liitosten vähitellen tapahtuvasta löystymisestä aiheutuvia vahinkoja.

Vakuutusyhtiö katsoi Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuihin KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 viitaten, että vakuutusehtoja ei voida pitää rikkoutumisedellytyksen ja liitosvuotoja koskevan rajoituksen osalta kohtuuttomina. Lisäksi yhtiö totesi, että vahinkokartoittajalta saadun tiedon mukaan sadevesiviemäri oli muovia ja liitos oli toteutettu pantaliitoksena ilman tukiholkkia. Mikäli pantaliitosta käytetään muoviputkissa, tulee käyttövarmuus vakuutusyhtiön mukaan taata asentamalla putken sisään tukiholkki. Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen määräysten ja ohjeiden 2007 mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi. Tarkkoja määräyksiä asiasta ei kokoelman D1 määräyksissä tai ohjeissa ole, mutta vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kyseisen pantaliitoksen käyttäminen muoviputkissa ilman tukiholkkia ei ole hyvän rakentamistavan mukaista ja siten kyseessä on virheellinen asennustyö. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen esittämillään perusteilla. Asiakas katsoo, että niin vakuutusyhtiöissä kuin Vakuutuslautakunnassakin yleinen linjaus on, että putkivuodot katsotaan pääsääntöisesti äkillisiksi, ennalta arvaamattomiksi ja korvattaviksi vahingoiksi. Asiakas katsoo, että ehtokohdalla 8.2.10 ei voi evätä tällaista vuotovahinkoa, koska suuressa osassa kaikista vuotovahingoista vuoto tapahtuu putkiliitoksesta, jolloin ehtokohdan soveltaminen kaikkiin liitosvuotoihin laskee vakuutusturvaa merkittävästi. Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa siihen, että kyseinen liitos on tehty virheellisesti pantaliitoksena ilman tukiholkkia. Asiakkaan mukaan rakennusmääräykset eivät kuitenkaan ota kantaa pantaliitoksen toteutustapaan tarkemmin, vaan pantaliitos on yleisesti käytetty menetelmä myös muoviputkien liittämisessä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina ja toistaa korvauspäätöksissään esitetyt perustelut. Vakuutusyhtiö yhtyy asiakkaan käsitykseen siitä, että alalla vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan erilaiset putkivuodot, myös liitosvuodot, ovat lähtökohtaisesti koti- ja kiinteistövakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Vahvakaan korvattavuusolettama ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki vuotovahingot olisivat vakuutuksesta korvattavia tapahtumia.

Vakuutusyhtiön mukaan sadevesiviemärin vuotovahinko ei ole tässä tapauksessa aiheutunut mistään rikkoutumisesta, jollaiseksi voitaisiin tulkita myös liitoksen irtoaminen. Sen sijaan vuoto on aiheutunut liitoksen epätiiveydestä sekä hyvän rakentamistavan vastaisesta asennuksesta. Muovista valmistetun sadevesiviemärin liitos on tehty pantaliitoksella ilman tukiholkkia ja pantaliitoksen vuodosta on aiheutunut vesivahinko. Putkiliitos on tehty vuonna 2015. Vakuutusyhtiön mukaan liitoksen asennusvuonna voimassa olleista määräyksistä ja ohjeista ei löydy sellaista ohjetta tai vaihtoehtoa, jossa ohjeistettaisiin tekemään muoviputkiin pantaliitos. Näin ollen muoviviemäriin asennettua pantaliitosta voidaan pitää asennusvirheenä.

Vakuutusyhtiö viittaa Uponorin asennusohjeisiin, joiden mukaan muoviviemäreiden liitokset tulee tehdä muhviliitoksilla. Ohjeissa ei ole esitetty, että muoviviemäreitä liitettäisiin pantaliitoksin. Liitokset tulee tehdä valmistajan ohjeita noudattaen, kuten LVI-ohjekortissa on mainittu (LVI 20-10348). Vakuutusyhtiö viittaa Uponorilta esillä olevaan tapaukseen pyytämäänsä kannanottoon, jonka mukaan muoviviemärin liitokset tehdään muhviliitoksin. Vakuutusyhtiö toteaa, että markkinoilta löytyy tyyppihyväksytty liitospanta Aqua-safe-Plasto, joka on suunniteltu valurauta- ja muoviviemärin yhteen liittämiseen. Tässä liitosmenetelmässä on mukana metallinen tukirengas (tukiholkki), joka estää muoviputken kasaan painumisen sekä takaa liitoksen tasaisen kiristymisen. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole käytetty tällaista liitospantaa. Asennusvirheistä ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta aiheutuneet vahingot, jollaisesta tässä tapauksessa on kysymys, rajautuvat vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei korvaussäännöksen ja rajoitusehdon sisältö poikkea vakuutusalan yleisestä käytännöstä vakioehtoisissa kiinteistövakuutuksissa, eikä ehtokokonaisuus ole kohtuuton tai johda kohtuuttomaan lopputulokseen. Liitosvuotojen osalta AR-laajennus korvaa vahinkoja laajemmin, mutta laajuuserot vakuutusturvissa eivät nekään poikkea alan yleisestä käytännöstä. Vakuutusyhtiö katsoo myös, että AR-laajennuskaan ei korvaisi hyvän rakentamistavan vastaisesta asennuksesta aiheutuneita vahinkoja. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi, ettei kyseessä ole asennusvirhe, on tapauksessa joka tapauksessa kysymys liitoksen vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko viemäriputken liitoskohdasta tapahtunut vuoto vakuutusehtojen kohdassa 8.1.1 tarkoitetulla tavalla korvattava vahinko, vai onko esillä olevassa tapauksessa kyse rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla liitosten löystymisestä tai asennusvirheestä aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 8.1.1 (Vuotovahinkovakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat, Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta
· vesijohdosta
· jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
· lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta
· öljysäiliöstä
· pore- tai uima-altaan putkistosta
· koneesta tai laitteesta.

Ehtokohdan 8.2.10 (Vuotovahinkovakuutukseen liittyvät rajoitukset, Kuluminen, ruostuminen ja muut vähitellen tapahtuvat syyt) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
· ympäröivän olosuhteen aiheuttamasta putken tai laitteen ruostumisesta tai kulumisesta, esimerkiksi putken ulkopinnan ruostumisesta jatkuvan kosteusrasituksen takia
· liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.

Ehtokohdan 8.2.11 (Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
· rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
· omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä

[…]

Ohjekortin LVI 20-10348 (Putkistojen asennus, ohjetiedosto kesäkuu 2014) kohdan 3.3 (Liitokset) mukaan ennen liittämistä tarkistetaan, ettei viemäreissä ole roskia ja että liitospinnat ja liitostarvikkeet (esimerkiksi kumitiivisteet) ovat ehjiä ja puhtaita.

Viemärit katkaistaan valmistajan ohjeita noudattaen ja kyseisille viemäriputkille tarkoitettuja työkaluja käyttäen.

Liitokset tehdään valmistajan ohjeita noudattaen. Pistopään on oltava ehjä ja kohtisuorassa viemärin pituusakseliin nähden. Mahdollisen katkaisun aiheuttamat epätasaisuudet poistetaan ennen liitoksen tekemistä.

Liitettäessä viemäri kalusteeseen tulee käyttää tähän tarkoitettuja osia. Esimerkkejä kalusteliitoksista on valmistajien ohjeissa.

Korjausrakentamisessa muovi- ja valurautaviemärin liitos voidaan tehdä kumitiivisteisellä pantaliitoksella niin, että valurautaviemäri ja muovihylsy (tai koonmuutoskappale) liitetään toisiinsa pantamansetilla, ja tähän muovihylsyyn liitetään muoviviemäri normaalisti muoviviemäreiden liitostavoilla.

[…]

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan tästä vakuutuksesta korvataan vahinko, kun neste on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta, kiinteästi asennetusta jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä.

Tarkastusraportin perusteella vuotovahinko on aiheutunut, kun sadevesiviemäri on lähemmin määrittelemättömällä tavalla alkanut vuotaa liitoskohdastaan. Vahinkoilmoituksen perusteella 11.4.2018 on havaittu, että saunan pukuhuoneen lattialle tulee jostakin vettä. Tarkastusraportista ei ilmene merkkejä siitä, että kyse olisi ollut pitkäaikaisesti jatkuneesta vuodosta aiheutuneesta rakenteiden kastumisesta. Selvitysten perusteella sadevesiviemäriputken liitos on alkanut vuotaa äkillisesti. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä sitä, että putki alkaa äkillisesti vuotaa, on vakiintuneesti pidetty vakuutuksen vuotovahinko-osasta lähtökohtaisesti korvattavana vahinkona.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen perusteella putkien liitoskohtaa on pidettävä osana viemäriä. Vakuutusehdoissa ei ole lähemmin määritelty, mitä viemäriputken tai muiden ehtokohdassa mainittujen johtojen taikka laitteiden rikkoutumisella tarkoitetaan. Rikkoutumista ei ole määritelty vakuutusehdoissa esimerkiksi putken mekaanisen vaurion käsittäväksi tapahtumaksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ehtokohdan 8.1.1 perusteella esimerkiksi viemäriputken liitoksen syöpymistä, repeämistä, tiivisteen pettämistä tai vuotoon johtanutta muunlaista aukeamista on pidettävä putken rikkoutumisena. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että myös tässä tapauksessa putkiliitoksesta tapahtuneessa vesivuodossa on lähtökohtaisesti kyse vakuutusehtojen mukaisesta, tapaustyypiltään korvattavasta vuotovahingosta, jossa viemäriputki on rikkouduttuaan alkanut äkillisesti vuotaa. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko vahinko evättävä sillä perusteella, että vuodon syynä on ollut jokin vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu olosuhde.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksisään ja vastineessaan ajoittain esittänyt, että viemäriputken liitoskohdan vuotaminen ei lainkaan olisi vakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö on vedonnut kantansa tueksi rajoitusehtoon 8.2, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä. Vakuutusyhtiön vetoamassa rajoitusehdossa ei kuitenkaan rajata kaikenlaisia putkien liitoskohdasta tapahtuvia vuotoja vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, vaan ehtokohta koskee sanamuotonsa mukaan vahinkoa, joka aiheutuu liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.  

Vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtoon vedotessaan näyttötaakka rajoitusehdossa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta. Lisäksi rajoitusehtoja on yleisten tulkintaperiaatteiden mukaan tulkittava suppeasti. Mikäli yksipuolisesti laadittujen vakiovakuutusehtojen merkityksestä syntyy epäselvyyttä, ehtoja on yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan tulkittava laatijansa vahingoksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisessä kielenkäytössä liitosten vähitellen tapahtuvalla löystymisellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisiinsa liitetyt putket liikkuvat hitaasti kauemmas toisistaan, jolloin putken liitos alkaa vuotaa. Yksittäisen liitoksen löystymisellä voidaan myös tarkoittaa sitä, että putken ympärillä olevan panta löystyy ja putkiliitos tämän johdosta pääsee vähitellen liikkumaan ja alkaa vuotaa. Lisäksi liitoksen löystymisellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi ruuvaamalla suoraan toisiinsa kiinnitettävien osien välisen liitoksen löystymistä. Erilaisten putkistojen ja laitteiden liitosten moninaisuus huomioon ottaen Vakuutuslautakunta pitää rajoitusehtoa soveltumisalaltaan varsin laajana, mutta yleisluonteisen sisältönsä johdosta osin tulkinnanvaraisena.

Tarkastusraportin mukaan vuotovahinko on esillä olevassa tapauksessa aiheutunut siitä syystä, että uuden ja vanhan viemäriputken liitoskohta on alkanut vuotaa. Tarkastusraportissa on vuotokohdasta kaksi valokuvaa. Raportin kohdassa ”Vuotoa koskeva laite/putki” (s. 3) on kuva ylempää väriltään vaaleamman ja alempaa tummemman viemäriputken liitoskohdan päällä olevasta metallisesta pantaliitoksesta, jonka alaosaan on piirretty kaksi eri kohtiin osoittavaa nuolta tekstillä ”vuotokohta”. Raportin sivulla 9 on valokuva samasta viemäristä, jossa on nähtävissä viemärin väriltään tummemmassa yläosassa hieman ylempänä oleva toinen, ilmeisesti viemäriputken tukemiseen käytetty panta, joka on kiinnitetty putkea ympäröivän viemärikanaalin rakenteisiin.

Esillä olevassa tapauksessa kartoitusraportista ei käy ilmi, mistä syystä, esimerkiksi tiivisteen murtumisen, liitoksen pettämisen tai löystymisen takia, viemäriputkien liitoskohta on alkanut vuotaa. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vakuutusyhtiö on vastineessaan aiempaan, liitoksen vähitellen tapahtuneeseen löystymiseen perustuvaan kantaansa nähden ristiriitaisesti katsonut vahingon aiheutuneen liitoksen epätiiveydestä, mikä ilmaisu viittaa lautakunnan näkemyksen mukaan löystymisen sijasta pikemminkin liitoksen tiivisteen tai kiinnityksen puutteellisuuteen. Myöskään se, onko vuodon syynä vakuutusyhtiön väitteen mukaan ollut mahdollinen liitoksen löystymiskehitys tapahtunut vähitellen vai äkillisesti, ei käy ilmi asiakirjoista. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa jäävän osoittamatta, että vahinko on aiheutunut rajoitusehtokohdassa 8.2 tarkoitetulla tavalla liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.   

Tapauksessa on seuraavaksi arvioitava, onko vahinko aiheutunut vakuutusyhtiön esittämällä tavalla hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutusyhtiön vetoamasta ohjekortista LVI 20-10348 ilmenee, että viemäriputket tulee katkaista ja putkien liitokset tehdä valmistajan ohjeita noudattaen. Vakuutusyhtiö on vedonnut viemäriliitoksen hyvän rakentamistavan vastaisuuden osalta kahden viemärivalmistajan ohjeisiin, joista pääosa koskee muoviputken liittämistä valurautaputkeen. Kummatkin ohjeet koskevat kyseessä olevan valmistajan omia erityisiä tuotteita käyttämällä tehtäviä liitoksia.

Myös Vakuutuslautakunta katsoo, että putkistossa käytettävien osien valmistajien antamien asennusohjeiden noudattamista voidaan pääsääntöisesti pitää osoituksena hyvän rakentamistavan mukaisesta menettelystä. Sitä vastoin asennusohjeista poikkeamista ei rakennus- ja asennuskohteiden moninaisuuden vuoksi voida välttämättä pitää osoituksena hyvän rakentamistavan vastaisesta menettelystä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Uponorilta vakuutusyhtiön tiedusteluun vastannut henkilö on todennut asennusohjeiden sisällön edustamansa valmistajan omien tuotteiden osalta ottamatta kuitenkaan vakuutusyhtiön pyytämällä tavalla kantaa siihen, millä tavoin nyt kyseessä oleva viemäri on tullut sen rakentamisajankohtana asentaa, tai myöskään siihen, onko viemäriliitoksen asennustapaa pidettävä asianmukaisena. Myöskään Aquasafe-liitospantoja koskevan kaksisivuisen esitteen perusteella ei ole mahdollista muodostaa kantaa siitä, mikä nyt kyseessä olevien viemäriputkien kannalta on ollut putkien asentamishetkellä asianmukainen asennustapa. Vakuutusyhtiön vetoamista ohjeesta ja esitteestä ei käy ilmi, milloin nämä asiakirjat on julkaistu. Koska myös vuodon konkreettinen syy on edellä selostetulla tavalla jäänyt lähemmin selvittämättä, Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa jäävän näyttämättä, että vuotovahinko on aiheutunut rajoitusehdossa tarkoitetun hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai asennusvirheestä. Lautakunta katsoo tämän vuoksi, että kyse on vakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia