Haku

FINE-017066

Tulosta

Asianumero: FINE-017066 (2019)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 17.06.2019

Kiinteistönvälitysliikkeen vastuu. Korvausvaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen. Oliko vahinkoilmoitus tehty vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa?

Tapahtumatiedot

Välitysliike S Oy on myyjän toimeksiannosta toiminut kiinteistönvälittäjänä kiinteistökaupassa, jossa A.H. on myynyt kiinteistön S. ja J.N.:lle elokuussa 2012. Ostajat ovat reklamoineet kaupasta 17.12.2015 päivätyllä kirjeellä. Kirje on osoitettu sekä myyjälle että kiinteistönvälittäjälle. Reklamaatiossa on ollut kyse siitä, että myydyn kiinteistön asuinrakennuksen ilmoitettu pinta-ala on ollut virheellinen eikä asuinrakennuksen yläkerran tiloilla ole ollut rakennuslupaa, toisin kuin kiinteistöä myydessä oli väitetty. Kirjeessä on todettu, että ostajien käsityksen mukaan myös kiinteistönvälittäjä on myyjän lisäksi vastuussa kaupan yhteydessä annetuista puutteellisista ja virheellisistä tiedoista, joten vahingonkorvausvaatimus voidaan kohdistaa myös välittäjään. Kirjeessä on todettu lisäksi, että rakennuslupaan liittyvät yksityiskohdat olisi ollut helppo tarkistaa rakennuslupaviranomaiselta myös kiinteistönvälittäjän toimesta. Ostajat ovat myöhemmin vielä uudistaneet reklamaation sekä myyjille että kiinteistönvälittäjälle 30.5.2016 päivätyssä kirjeessään. Kirjeessä on lisäksi todettu, että sekä myyjää että välitysliikettä vastaan tullaan nostamaan kanne käräjäoikeudessa.

Ostajat olivat nostaneet kanteen kiinteistön myyjää vastaan käräjäoikeudessa. Ostajat eivät olleet nostaneet välitysliikettä vastaan kannetta. Käräjäoikeus on antanut ostajien ja myyjän välisessä riidassa tuomion 14.7.2017. Ostajat valittivat tuomiosta hovioikeuteen, joka on antanut tuomion 27.2.2019. Sekä käräjä- että hovioikeudessa välitysliikkeen edustajaa on kuultu todistajana. Käräjäoikeus velvoitti myyjän suorittamaan 1 000 euroa hinnanalennuksena kaupassa olleen virheen vuoksi, kun taas hovioikeus katsoi tuomiossaan, että myyjän tulee suorittaa 7 000 euroa hinnanalennuksena sekä korvaamaan ostajien oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeuden osalta.

Myyjä on esittänyt 23.11.2017 välitysliikettä kohtaan korvausvaatimuksen, minkä välitysliike on kiistänyt sekä määrältään että perusteeltaan kokonaisuudessaan. Välitysliike on korvausvaatimuksen esittämisen jälkeen tehnyt vastuuvakuutuksen vahinkoilmoituksen, joka on saapunut vakuutusyhtiöön 29.11.2019. Vakuutusyhtiö on katsonut päätöksessään 20.2.2018 ja uudelleenkäsittelypäätöksessään 10.4.2018, että välitysliikkeen korvausoikeus on vanhentunut, sillä välitysliike ei ollut hakenut korvausta vuoden sisällä siitä, kun se on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan ilmoitus olisi pitänyt tehdä 30.5.2017 mennessä.

Hovioikeuden tuomion jälkeen myyjä on maaliskuussa 2019 haastanut välitysliikkeen oikeuteen ja vaatinut siltä vahingonkorvauksena hinnanalennussummaa, hovioikeudessa myyjän korvattavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja sekä myyjän omia oikeudenkäyntikuluja.

Asiakkaan valitus

Välitysliike S Oy on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että vastuuvakuutuksen korvausoikeus ei ole vanhentunut ja vakuutusyhtiön tulisi myöntää korvaus vastuuvakuutuksen perusteella. S Oy:n mukaan vakuutusyhtiön tulisi korvata vahinko vastuuvakuutuksesta siten, että vakuutuksenottajalle jää vastattavakseen ainoastaan omavastuuosuus. Vahingon määrä on hovioikeuden tuomitsema hinnanalennus viivästyskorkoineen, myyjälle hovioikeudessa tuomitut oikeudenkäyntikulut sekä myyjän omat oikeudenkäyntikulut. S Oy katsoo, että korvausoikeuden vanhentumisen ei voida laskea alkaneen ostajan reklamaatiokirjeistä 17.12.2015 eikä 30.5.2016, sillä ostajat eivät ole haastaneet välitysliikettä käräjäoikeuteen, vaan ainoastaan myyjän. S Oy:n mukaan ostajat ovat hiljaisesti luopuneet vaatimuksistaan välitysliikettä kohtaan. Vanhentumisaika on alkanut vasta myyjän 23.11.2017 tekemästä korvausvaatimuksesta eikä vahinkoilmoitus, joka on tehty vakuutusyhtiölle 29.11.2017, ole vanhentunut. Välitysliike toteaa lisäksi, että käräjäoikeuden tuomio, jonka sivulauseessa on todettu myyjän menetelleen virheellisesti, on annettu vasta 14.7.2017. Vakuutuksenottajan vahinkoilmoitus on tehty 29.11.2017 eli se ei tämänkään päivämäärän osalta ole vanhentunut.

Ostajat, myyjä ja välitysliike ovat neuvotelleet keskenään ilman avustajia tammi- ja maaliskuussa 2016 asiasta siten, että välitysliike on toiminut neuvotteluissa välittäjänä ostajien kohdistaessa vaatimukset myyjään. Maaliskuussa 2016 käytyjen neuvotteluiden jälkeen välitysliike oli jäänyt siihen käsitykseen, että asia oli ostajien ja myyjän kesken sovittu. Myyjän ja ostajien hankittua itselleen avustajat oli ostajien asianajaja kahdesti kirjeitse ilmoittanut, että ostajat tulevat nostamaan kanteen myyjän lisäksi välitysliikettä kohtaan. Ostajat olivat kuitenkin haastaneet käräjäoikeuteen vain myyjän. Välitysliikkeen edustaja haastettiin asiassa ainoastaan todistajaksi. Tällöin välitysliike tulkitsi ostajien luopuneen vaatimuksista vakuutuksenottajaa kohtaan. Myyjän avustaja oli kehottanut välitysliikettä tekemään vastuuvakuutuksesta vahinkoilmoituksen. Tällöin välitysliikkeen edustaja oli kuitenkin päätellyt, että vahinkoilmoituksen tekeminen merkitsisi asiassa virheen myöntämistä ja näin ollen edustaja päätti olla tekemättä vahinkoilmoitusta.

Välitysliike S Oy:n toiminta on ollut 34 vuotta erittäin huolellista. Tätä taustaa vasten arvioituna päätös evätä vastuuvakuutusturva on välitysliikkeen kannalta kohtuuton. Välitysliikkeen vastuuvakuutus suojaa sekä ostajaa että myyjää mahdollisten vahinkojen varalta. Myyjällä on vakuutusehtojen mukaan oikeus haastaa vastuuvakuuttaja suoraan vastaajaksi oikeuteen. Mikäli vuoden vanhentumisaika alkaisi juosta jonkin muun osapuolen vaatimuksen johdosta, olisi se ilmeisen kohtuutonta myyjänkin kannalta.

Välitysliike on lausumanaan vakuutusyhtiön vastineeseen todennut lisäksi, että myyjä on vaatinut välitysliikkeeltä korvausta 7 000 euroa laillisine korkoineen kaupantekohetkestä 2.8.2012 sekä ostajan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudessa yhteensä noin 15 000 euroa laillisine korkoineen sekä myyjän oikeudenkäyntikulut noin 8 000 euroa laillisine korkoineen. Välitysliike katsoo, että se voi tulla maksuvelvolliseksi vallintavirheen perusteella tuomitusta hinnanalennuksesta, joka hovioikeudessa on arvioitu 7 000 euron suuruiseksi laillisine viivästyskorkoineen. Sen sijaan välitysliike ei voi olla vastuussa oikeudenkäyntikuluista sellaisissa prosesseissa, joihin sitä ei ole haastettu vastaamaan.

Vakuutusyhtiön evättyä vakuutuksenottajalta vakuutusturvan vahinkoilmoituksen myöhästymisen vuoksi on tilanne välitysliikkeen kannalta ajautunut katastrofiin. Ottaen huomioon myyjän välitysliikettä vastaan nostaman kanteen on todennäköistä, ettei vakuutuksenottaja pysty enää jatkamaan toimintaansa taloudellisista seikoista johtuen.

Välitysliike on edelleen todennut, vakuutusyhtiön olisi pitänyt heti vahinkoilmoituksen saatuaan tulla mukaan kolmikantaneuvotteluihin myyjän ja vakuutuksenottajan kanssa. Tällöin vahingon määrää olisi todennäköisesti saatu pienennetyksi huomattavasti nykyisestä. Välitysliike on käräjäoikeuden tuomion jälkeen pyytänyt neuvotteluja, mihin vakuutusyhtiö ei ole suostunut.

Välitysliike on lisäksi todennut, että sen toiminnan huolimattomuudesta ei ole selvyyttä, sillä kiinteistölle oli annettu poikkeusrakennuslupa vuonna 1949.

Välitysliikkeen mukaan vakuutusyhtiön mainitsema ratkaisusuositus FINE-012096 ei ole identtinen nyt käsillä olevan asian kanssa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vahinkotapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutusehtojen mukaan korvausvaatimuksen esittämisaika alkaa, kun vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vahinkotapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutuslautakunta on ratkaisussaan FINE-012096 katsonut, että tieto vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta edellyttää vastuuvakuutuksessa sitä, että vakuutettu tai muu vakuutuskorvauksen hakija on saanut olennaiset tiedot vahinkoseuraamuksesta ja vahingonkorvausvastuun perusteista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että vakuutuksenottajalle esitetään riittävän yksilöity selvitys siitä, millainen vahinko on ollut kyseessä ja millainen korvausvastuu siitä hänelle on mahdollisesti aiheutumassa. Tietoisuuden edellytyksenä ei ole tarkka tieto korvausvaatimuksen rahamäärästä tai varmuus siitä, että korvausvastuu realisoituu.

Ostajat ovat todistettavasti osoittaneet reklamaation myyjän ohella myös kiinteistönvälittäjälle ostajien asianajajan lähettämässä 17.12.2015 päivätyssä kirjeessä. Ostajat ovat reklamaatiokirjeessään todenneet, että kiinteistönvälittäjä on vastuussa kaupan yhteydessä annetuista puutteellisista ja virheellisistä tiedoista, joten vahingonkorvausvaatimus voidaan kohdistaa myös välittäjään. Ostajien asianajaja on lähettänyt uuden reklamaatiokirjeen myyjälle ja kiinteistönvälitysliikkeelle 30.5.2016.

Kiinteistönvälitysliikkeen vahingonkorvausvastuu kiinteistökaupan virheestä ei ole poikkeuksellista. Kiinteistönvälitystoimintaa harjoittavan alan ammattilaisen olisi tullut jo sille osoitettujen reklamaatiokirjeiden perusteella ymmärtää, että sille saattaa myöhemmin syntyä asiassa myyjän kanssa yhdessä korvausvelka ostajia kohtaan. Näin ollen vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä vakuutusyhtiölle viimeistään 30.5.2017. Vakuutuksenottaja on lisäksi tiennyt kiinteistökauppariidan jatkuvan reklamaatiokirjeiden jälkeenkin. Välittäjä kertoo myös muistavansa, että myyjän asianajaja kehotti vakuutuksenottajaa tekemään vastuuvahinkoilmoituksen ja siitä vakuutuksenottaja kieltäytyi ilmeisesti virheellisen käsityksensä vuoksi.

Vastoin vakuutuksenottajan käsitystä, vahinkoilmoituksen tekeminen ei merkitse virheen myöntämistä. Vastuuvakuutusilmoituksen perusteella vakuutusyhtiö selvittää vakuutuksenottajan vahingonkorvausvastuun ja tarvittaessa neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Vakuutuksenottaja olisi voinut esimerkiksi ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja selvittää vastuuvahinkoilmoituksen merkityksen. Näin vakuutuksenottajan virheellinen käsitys olisi voitu oikaista ja oikeudenkäynti todennäköisesti välttää kokonaan. Kiinteistönvälitysliike ei voi vedota ymmärtämättömyyteen tai virheelliseen käsitykseen siten, että korvausoikeus ei sen johdosta vanhentuisi.

Edelleen on katsottava, että kiinteistövälitystoimintaa harjoittavan yrityksen on tunnettava sitä koskeva sääntely. Vakuutuksenottajan olisi tullut ymmärtää, että sille saattaa tulla korvausvelka myös kiinteistönvälityslain mukaisen takautumisoikeuden (laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä, 15 § 2 mom.) nojalla. Näin ollen vakuutuksenottajan virheellisellä käsityksellä siitä, että vaatimusten esittämisestä sitä kohtaan olisi jossain kohtaa luovuttu, ei pitäisi olla korvausoikeuden vanhentumisen kannalta merkitystä. Vakuutuksenottajan olisi alusta asti pitänyt käsittää, että sille saattaa syntyä asiassa korvausvelka ostajia tai myyjää kohtaan ja tehdä vastuuvahinkoilmoitus säädetyssä määräajassa.

Mikäli Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön kantaa katsoisi, ettei korvausoikeus ole vanhentunut, vakuutusyhtiö pyytää lautakuntaa lausumaan vakuutusyhtiön velvollisuudesta jälkikäteen korvata ostajien ja myyjän välisen oikeudenkäynnin kuluja.

Jos vakuutuksenottaja olisi ottanut reklamaation saatuaan heti yhteyttä vastuuvakuutusyhtiöönsä, olisi asiassa hyvin todennäköisesti päästy sovintoratkaisuun, oikeudenkäynti olisi vältetty ja vahinko olisi korvattu vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kiinteistönvälittäjä on toiminut asiassa tuottamuksellisesti. Koska vahinkoilmoitusta ei ole tehty heti vakuutusyhtiöön, on vakuutuksenottajan toimista aiheutunut ylimääräinen oikeudenkäynti asiassa, josta kyseisiä aiheutuneita kustannuksia haetaan nyt kiinteistönvälittäjän vastuuvakuutuksesta. Nämä ylimääräiset oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet vakuutuksenottajan toimista, koska vakuutuksenottaja ei ole tehnyt heti vahinkoilmoitusta vastuuvakuutusyhtiöön. Vastuuvakuutusyhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta ottaa kantaa vakuutuksenottajan vahingonkorvausvastuuseen ennen oikeudenkäyntiä, koska vahinkoilmoitus on tehty vasta käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Riidan intressi on ollut alusta alkaen pieni, joten siihen nähden asiassa olisi ollut tarkoituksenmukaista tehdä sovintosopimus heti alussa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko välitysliike S Oy tehnyt vahinkoilmoituksen vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa. Mikäli S Oy:n vahinkoilmoitusta ei katsota vanhentuneeksi, asiassa on toiseksi kysymys siitä, mitä vastuuvakuutuksen perusteella tulee asiassa korvattavaksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 73 §:n (426/2010) 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Saman pykälän 2 momentin mukaan jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain (1074/2000) 13 §:n 3 momentin mukaan toimeksiantajalla on oikeus saada välitysliikkeeltä korvausta vahingosta, jonka välitysliikkeen suorituksessa oleva virhe on hänelle aiheuttanut.

Edelleen saman lain 14 §:n mukaan toimeksiantajan vastapuolella on oikeus saada välitysliikkeeltä korvaus vahingosta, jonka välitysliikkeen virheellinen menettely on hänelle aiheuttanut.

Lain 15 §:n 1 momentin mukaan jos toimeksiantaja on tahallaan tai huolimattomuudesta antanut välitysliikkeelle virheellisiä tietoja tai jättänyt ilmoittamatta välitysliikkeelle sellaisen tiedossaan olevan seikan, jolla hän käsitti tai hänen olisi pitänyt käsittää olevan merkitystä vastapuolensa kannalta, välitysliikkeellä on oikeus vaatia 14 §:n nojalla maksamaansa korvausta toimeksiantajalta siinä määrin kuin se toimeksiantajan ja välitysliikkeen huolimattomuuden laatu sekä toimeksiantajan saama etu huomioon ottaen harkitaan kohtuulliseksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan toimeksiantajalla, joka välitysliikkeen suorituksessa olevan virheen johdosta on maksanut korvausta vastapuolelleen, on oikeus vaatia maksamaansa korvausta välitysliikkeeltä siinä määrin kuin välitysliike 1 momentin mukaan olisi jäänyt yksin vastuuseen vahingosta, jos korvausta olisi vaadittu välitysliikkeeltä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vastuuvakuutusta koskevien yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2. mukaan ellei lajikohtaisissa vakuutusehdoissa ole määrätty lyhyempää vanhenemisaikaa, vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Yrityksen varallisuusvastuuvakuutuksen sopimusehtojen kohdan 2. mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu varallisuusvahinko, kun vahinko on seuraus vakuutuskauden aikana tapahtuneesta teosta tai laiminlyönnistä, vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingosta korvausvastuussa ja vahinko ilmenee vakuutuksen voimassaoloalueella.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta

ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutusehtojen mukaan korvausvaatimuksen esittämisaika alkaa, kun vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan.

Asiassa on olennaista se, mistä hetkestä lukien vakuutuksenottaja on ollut tietoinen vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Toisin sanoen on arvioitava, onko vakuutuksenottaja tullut tietoiseksi vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta silloin, kun ostajat ovat ilmoittaneet reklamaatiokirjeissään mahdollisesta korvausvaatimuksestaan välittäjää ja myyjää kohtaan.

Sovellettavien vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu varallisuusvahinko, jos vahinko on seuraus vakuutuskauden aikana tapahtuneesta teosta tai laiminlyönnistä, vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingosta korvausvastuussa ja vahinko ilmenee vakuutuksen voimassaoloalueella. Vakuutustapahtumana voidaan katsoa siis olevan korvausvastuun syntyminen voimassa olevan oikeuden mukaan.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään (FINE-012096, 2018) katsonut, että tieto vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta edellyttää vastuuvakuutuksessa sitä, että vakuutettu tai muu vakuutuskorvauksen hakija on saanut olennaiset tiedot vahinkoseuraamuksesta ja vahingonkorvausvastuun perusteista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että hänelle esitetään riittävän yksilöity selvitys siitä, millainen vahinko on ollut kyseessä ja millainen korvausvastuu siitä hänelle on mahdollisesti aiheutumassa. Tietoisuuden edellytyksenä ei ole tarkka tieto korvausvaatimuksen rahamäärästä tai varmuus siitä, että korvausvastuu realisoituu.

Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa säädetään toimeksiantajan sekä toimeksiantajan vastapuolen mahdollisuudesta saada vahingonkorvausta välittäjältä välittäjän toiminnassa tapahtuneen virheen ja tästä aiheutuneen vahingon vuoksi. Laissa säädetään edelleen toimeksiantajan takautumisoikeudesta tilanteessa, jossa toimeksiantaja katsotaan korvausvelvolliseksi toimeksiantajan vastapuolta kohtaan. Nyt käsillä olevassa tapauksessa toimeksiantajan vastapuoli eli ostajat ovat reklamoineet kahdesti sekä toimeksiantajalle eli myyjälle että välitysliikkeelle kiinteistön myynnissä tapahtuneesta virheestä. Kiinteistön ostajat ovat toimittaneet 17.12.2015 päivätyn kirjeen sekä myyjälle että välittäjälle. Kirjeessä on todettu ostajien havainneen, ettei kiinteistön asuinrakennuksen yläkerran tiloilla ole ollut rakennuslupaa, toisin kuin kiinteistöä myytäessä on ilmoitettu. Ostajat ovat tulkinneet, että kauppaa rasittaa huoneistoalan pinta-alavirheen vuoksi laatuvirhe sekä rakennusluvan puuttumisen vuoksi vallintavirhe. Kirjeessä on lisäksi todettu, että virheiden johdosta tullaan vaatimaan hinnanalennusta sekä vahingonkorvausta, ja kiinteistönvälittäjä on myyjän lisäksi vastuussa annetuista puutteellisista ja virheellisistä tiedoista. Ostajat ovat toimittaneet uuden, 30.5.2016 päivätyn reklamaatiokirjeen myyjälle ja välitysliikkeelle. Kyseisessä kirjeessä vaatimukset on uudistettu ja lisäksi kirjeessä on todettu, että sekä myyjää että välitysliikettä vastaan tullaan nostamaan kanne käräjäoikeudessa.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutusehtojen mukainen yhden vuoden vanhentumisaika on alkanut viimeistään toisen reklamaatiokirjeen päiväyksestä 30.5.2016. Yhtiön mukaan vakuutuksenottaja on tällöin tullut tietoiseksi vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä 30.5.2017 mennessä vakuutusyhtiölle.

Vakuutuslautakunta katsoo, että välitysliikkeen on kiinteistönvälitystoiminnan harjoittajana tullut reklamaation perusteella ymmärtää, että sille voi syntyä asiassa myyjän kanssa yhteisvastuullinen korvausvelka ostajia kohtaan ja että se on mahdollisesti asiassa myyjän ohella korvausvelvollinen ostajia kohtaan. Välittäjän on täytynyt käsittää, että myyjä voi esittää hänelle kiinteistönvälityslain 15 §:n perusteella takautumisvaatimuksen ja että näin myyjä luultavasti tulisi tilanteessa myös toimimaan. Näin ollen Vakuutuslautakunnalla ei ole perusteita katsoa korvauksen hakemiselle säädetyn vanhentumisen määräajan alkaneen myöhemmin kuin mitä vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään arvioinut. Koska vakuutussopimuslain ja sopimusehtojen mukaan vanhentumisasiassa vaatimuksena on ainoastaan se, että vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvastuusta, merkitystä ei korvausvaatimuksen vanhentumisen arvioinnissa ole sillä, onko vakuutetun eli välitysliikkeen toiminta ollut huolimatonta itse vahingonkorvausasiassa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että ostajien joulukuussa 2015 ja toukokuussa 2016 päivätyt ja lähetetyt reklamaatiokirjeet ovat sisältäneet riittävän yksilöidyn selvityksen siitä, millainen korvausvastuu välitysliikkeelle on mahdollisesti syntymässä, ja siten välitysliike on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan viimeistään toukokuussa 2016. Näin ollen vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä vakuutusyhtiölle 30.5.2017 mennessä. Koska vahinkoilmoitus on tehty vasta 29.11.2017, Vakuutuslautakunta katsoo, että ilmoitus on tehty myöhässä ja S Oy on menettänyt oikeutensa korvaukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että sillä seikalla, että välitysliike on virheellisesti luullut vahinkoilmoituksen tekemisen merkitsevän virheen myöntämistä, ei ole asian ratkaisun kannalta merkitystä. Välitysliike olisi voinut olla yhteydessä vakuutusyhtiöön ja selvittää, mitä vahinkoilmoituksen tekeminen tapauksessa tarkoittaa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Norros                                            Luukkonen

puheenjohtaja                                 Sihteeri

 

Jäsenet:

Alinentalo-Pelttari

Korpiola

Rusanen

Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia