Tapahtumatiedot

Asiakkaan vene oli uponnut laituriin 23.7. – 1.8.2017 välisenä aikana. Asiakas haki korvausta ilkivallan seurauksena uponneen veneensä korjaamiseksi. Asiakkaan ilmoituksen mukaan veneellä oli ollut lievä pohjakosketus 23.7.2017. Karilleajosta ei ollut aiheutunut veneeseen vaurioita.

Vakuutusyhtiö on 26.9.2017 korvauspäätöksessään katsonut, etteivät veneen vauriot ole syntyneet äkillisesti, vaan kyse on tavanomaisesta veneen kulumisesta käytössä. Vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunutta vahinkoa ei korvata venevakuutuksesta. Myöhemmin antamassaan toisessa korvauspäätöksessä 31.1.2018 vakuutusyhtiö ei ole muuttanut aikaisempaa korvauspäätöstä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että ilkivalta on tyypillisesti hetken mielijohteesta tapahtunutta vahingontekoa, jota ei yleensä suunnitella. Ilkivalta on usein yksittäinen toimenpide, kuten potku, vääntö, naarmuttaminen tai muu sen kaltainen vahingonteko, josta jää jälkiä. Veneen kiinnitysnarun löysääminen tai tulpan irrottaminen ja takaisin paikoilleen laittaminen ei ole tyypillistä ilkivaltaa. Pelkkä arvailu tai väite tapahtuneesta ei ole riittävä näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 11.6.2018 annetussa ratkaisussa on katsottu, että asiakkaan kuvailema ilkivallan tekotapa on jälkikäteispäättelyä siitä, mitä asiassa on voinut tapahtua.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa veneen ilkivaltaisesta upottamisesta aiheutuneet vahingot. Hänen mielestään ilkivalta on ainoa mahdollinen tapahtumainkulku, joka on johtanut veneen uppoamiseen. Asiakas ei kuitenkaan voi tietää, mitä yksityiskohtia ilkivaltaan liittyy. Ranta, jossa venettä on säilytetty, on ollut kyseisenä kesänä joitakin kertoja ilkivallan kohteena.

Asiakas katsoo, että veneen runko on ollut ja on edelleen ehjä. Veneen läpiviennit eivät vuoda. Heti vahingon havaitsemisen jälkeen 2.8.2017 vene oli nostettu ja tyhjennetty vedestä. Vene oli ollut laiturissa vedessä noin 3 viikon ajan ennen kuin vakuutusyhtiön tarkastaja oli tarkastanut veneen. Jos veneessä olisi ollut vuoto vesirajan alapuolella, se olisi tuona aikana uponnut.

Vene on ollut huolellisesti sidottuna tietyssä paikassa ja se oli uponnut toiseen paikkaan. Vene ei vuoda täytettäessä veneen perä yli vesirajan, eikä vene ole vuotanut kiveen osumisen jälkeen. Veneen on täytynyt täyttyä vedellä äkillisesti. Kukaan laiturilla käyneistä asiakkaan tunteneista henkilöistä ei ollut kiinnittänyt huomiota veneen täyttymiseen vähitellen. Asiakas kiistää, että veneen uppoaminen olisi tapahtunut vähitellen tai että uppoaminen olisi ollut seurausta veneen tavanomaisesta käyttämisestä ja kulumisesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta vaativalla on näyttötaakka siitä, että vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma on sattunut, ja että kyseessä siis on vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Pelkkä arvio tai väite tapahtuneesta ei täytä näytölle asetettavia vaatimuksia. Vahinkomekanismin on oltava sellainen, joka tukee sattuneen vahingon tunnusmerkkejä.

Venevakuutusehdoissa on kerrottu, ettei veneen uppoamista korvata, jos se ei ole seurausta jostain vakuutusehdoissa mainitusta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksesta voida maksaa korvausta, koska ilkivallasta ei ole esitetty riittävää näyttöä. Veneen upottaminen peräpeilissä ulkopuolelta olevan vedenpoistotulpan aukaisemalla ja uppoamisen jälkeen sen sulkemalla ei yleisen elämänkokemuksen mukaan ole todennäköistä. Rikosilmoituksen tekeminen poliisille ei myöskään ole osoituksena ilkivallasta. Köyden irtoaminen ei ole ilkivallan tekoa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut poliisille 4.8.2017 tehty tutkintailmoitus vahingonteosta 23.7. – 1.8.2017 ja veneen katsastuspöytäkirja sekä korjauskustannuslaskelma. Lisäksi asiakirjoihin on liitetty useita kuvia veneestä ja 2 videotallennetta veneen tarkastuksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko veneen uppoamisen syynä ollut vahingonteko tai muu vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Venevakuutuksen ehtojen mukaan

• kohta 1.1 Venevakuutuksen tarkoituksena on korvata ehdoissa mainituista vakuutustapahtumista aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset
• kohta 4.2.5 (Vahingonteko): vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut tahallisesta vahingonteosta, jonka tapahtuma-aika voidaan tarkoin määritellä.
• kohta 4.3.6 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset, veneen kaatuminen tai uppoaminen): Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut veneen kaatumisesta tai uppoamisesta muusta kuin kohdissa 4.2.1-4.2.9 mainitusta syystä
• kohta 4.3.7 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset, vähitellen aiheutunut vahinko): Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan on esitettävä näyttö siitä, että vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on sattunut.

Jos vakuutusyhtiö vetoaa rajoitusehtoon, sillä on tämän jälkeen velvollisuus esittää selvitys siitä, että vakuutustapahtuma on seurausta jostain korvauspiirin rajoitusehtojen mukaisesta syystä, jonka seurauksena vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Asiakas on esittänyt väitteen siitä, että vakuutustapahtuman syynä on se, että joku on avannut veneen pohjatulpan ja antanut veneen täyttyä vedellä niin, että se upposi pohjaan. Täyttymisen jälkeen tulppa olisi laitettu paikoilleen. Asiakas on myös vedonnut muun muassa veneen kiinnittämiseen paikkaan, jossa veneen oli todettu olevan uppoamisen jälkeen sekä eräisiin muihin seikkoihin. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty jälkikäteen syntyneitä arvailuja konkreettisempia selvityksiä siitä, että joku olisi tahallisella vahingonteolla aiheuttanut veneen uppoamisen.

Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan muista kuin ehdoissa mainituista tapahtumista aiheutuneita uppoamisia ei korvata. Vakuutusehtoissa lueteltuja tapahtumia ovat vahingonteon lisäksi palo, räjähdys, salamanisku, varkaus, myrsky ja törmäys sekä karilleajo tai pohjakosketus sekä säilytys ja kuljetus.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakas ole esittänyt näyttöä siitä, että veneen uppoamisen olisi aiheuttanut tahallinen vahingonteko tai muu sellainen tapahtuma tai teko, joka vakuutusehtojen mukaan tarkoittaa korvattavan vakuutustapahtuman sattumista.

Osapuolten näkemyseroilla veneen käytöstä ja kulumisesta mahdollisesti johtuneesta uppoamisen syystä ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole merkitystä asiassa. Osapuolten vetoama ehtokohta 4.3.7 on vakuutuksen rajoitusehto, jonka soveltumista asiaan harkitaan siinä tapauksessa, että ensin on osoitettu vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen. Koska korvattavasta vakuutustapahtumasta ei ole esitetty näyttöä, Vakuutuslautakunta ei ota kantaa kyseisen rajoitusehdon soveltamiseen tässä asiassa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvauspäätöksen muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho