Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rivitalorakennuksen (rv. 1990) huoneiston 23 alakerran pesuhuoneen ulkoseinän alaosassa oleva vesipostin kupariputki oli rikkoutunut jäätymisen seurauksena ja alkanut vuotaa pesuhuoneessa 7.3.2018. Vuotaneesta putkesta suihkunnut vesi kasteli pesuhuoneen paneelikattoa, seinärakenteita ja pesuhuoneen ulkopuolista lattiaa.

Vakuutusyhtiön sähköpostiviestin 23.4.2018 mukaan veden aiheuttama vahinko korvataan kiinteistövakuutuksesta. Jäätymisen aiheuttamaa vahinkoa (putken korjauskulut) ei korvata. Vuotaneen putken iän perusteella tehtävän ikävähennyksen lisäksi vakuutusyhtiö tekee sisätilassa jäätyneen putken osalta 30 %:n suojeluohjevähennyksen kaikista korvattavista kuluista. 

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä tarkentamaan ratkaisun perusteluja suojeluohjevähennyksen osalta. Vakuutusyhtiö viittasi kiinteistövakuutuksen suojeluohjeeseen, jonka mukaan rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Kun rakennus jätetään tilapäisestikin ilman valvontaa, on varmistettava, että rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on vähintään +10 °C lämpötila. Jos rakennus pidetään kylmillään, on putkisto tyhjennettävä ja sulkuventtiili suljettava. Jos tilassa olisi ollut lämpöä vähintään +10 °C, putki ei vakuutusyhtiön mukaan olisi päässyt jäätymään.

Asiakas pyysi 23.5.2018 vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstä suojeluohjevähennyksen osalta sillä perusteella, että rakennusta ei ollut jätetty tilapäisestikään ilman valvontaa. Vakuutusyhtiö ilmoitti 31.5.2018 asiakkaalle, että tarkastustyritys S Oy käy vahinkopaikalla vielä tarkastamassa tilanteen ja seinärakenne tulee tarvittaessa avata rakenteellisten puutosten selvittämiseksi. K Oy:n kosteuskartoitusraportin mukaan putki oli jäätynyt ja huonetilassa oli todettu hyvin alhaisia lämpötiloja. Rakennuksen johtoverkon huolellista hoitamista ja jäätymiseltä suojelemista koskeva suojeluohje on voimassa siinäkin tapauksessa, että rakennusta ei jätetä ilman valvontaa. Rakennuksen tulee täyttää myös esimerkiksi rakentamismääräysten vaatimukset. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että se antaa asiassa uuden päätöksen, kun tarkastus on suoritettu. 

Asiakas vetosi uudessa sähköpostiviestissään 8.6.2018 siihen, että johtoverkon huolellista hoitamista ja jäätymiseltä suojelemista koskeva suojeluohje ei ole niin konkreettinen, että siitä selviäisi, miten yksittäisessä tilanteessa tulee toimia. Tämän perusteella suojeluohjetta ei ole rikottu. Asiakkaan näkemyksen mukaan rakennusmääräykset eivät liity asiaan, koska niistä ei ole mainintaa suojeluohjeissa. 

Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 13.11.2018 vuotovahingosta aiheutuneet korjauskulut ikävähennyksellä, omavastuulla ja 30 %:n suojeluohjevähennyksellä vähennettyinä. Jäätyneen putken korjauskuluja ja rättipatteriin liittyviä kuluja ei korvattu, koska jäätyminen on aiheutunut rakennusmääräysten laiminlyönnistä sekä työvirheestä ja puutteellisuudesta. Vesi- ja viemärilaitteistoja koskevien rakennusmääräysten mukaan vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että vesijohto ei jäädy umpeen. 

Asiakas haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa korvauspäätöksessään 5.12.2018 vakuutusyhtiö viittasi K Oy:n vaurioraporttiin, jonka mukaan raportointihetkellä pesuhuoneen lattian lämpötila oli +12,4 astetta ja laattaseinän alaosassa lämpötila oli +10 astetta (ulkoilma - 4 astetta). Vettä oli suihkunnut pesuhuoneessa ulkoseinän alaosassa olevasta vesipostin kupariputkesta. Vahingon oli aiheuttanut vesipostin putken jäätymisen seurauksena rikkoutunut kupariputki. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että riidanalaisen ehtokohdan lause "Rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti, ja suojeltava sitä jäätymiseltä" on riittävän selkeä. Putki on rikkoutunut vahinkotarkastusraportin mukaan jäätymisen seurauksena. Siten on selvää, että johtoverkkoa ei ole suojeltu riittävästi jäätymiseltä. Rakennuksen omistajan on huolehdittava jäätymisen estämisestä, eikä vakuutuksenantajalta edellytetä kussakin yksittäistapauksessa tarkempia ohjeita ottaen huomioon asuinrakennuksien kirjon, kuinka jäätymisen estosta on huolehdittava.

Vakuutusyhtiö huomauttaa lisäksi, että vahinkoa edeltävän kahden viikon aikana ennen putkirikkoa kohdealueella on ollut pakkasta -14 ja -20 asteen välillä. Mainittu kylmä kausi on aiheuttanut putken jäätymisen. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä olevan taloyhtiön isännöitsijä hyväksyi nimenomaisesti suojeluohjevähennyksen, kun vakuutusyhtiö halusi tehdä tarkastuksen sen varmentamiseksi, onko kyseinen rakenne toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti. Määräysten mukaan vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, ettei vesijohto jäädy umpeen. Vakuutusyhtiö katsoo, että suojeluohje on riittävän selkeä. Vakuutuksenottaja on myös tietoisesti hyväksynyt suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella tehdyn vähennyksen korvauskäsittelyn yhteydessä. Yhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös suojeluohjevähennyksen osalta vakuutusehtojen mukainen. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoo, että suojeluohjevähennyksen voi tehdä, ratkaisua pyydetään vähennyksen määrästä. Vakuutusyhtiö viittaa oikeuskirjallisuuden kannanottoihin siitä, että suojeluohjeen on oltava selkeä, yksiselitteinen ja konkreettinen. Vakuutetun pitää suojeluohjeen perusteella ymmärtää, miten hänen tulee yksittäisessä tilanteessa toimia. Asiakkaan mielestä virke "Rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti, ja suojeltava sitä jäätymiseltä", ei ole itsenäisenä virkkeenä konkreettinen, eikä siitä selviä, miten yksittäisessä tilanteessa tulee toimia. Tämän perusteella suojeluohjetta ei ole esillä olevassa tapauksessa rikottu.

Vahinkoon liittyvissä asiakirjoissa ei asiakkaan mielestä ole yksiselitteisesti todettu, että pesuhuoneen lämpötila olisi ollut alle +10 astetta, vaikka tämä sinällään mahdollista onkin. Ulkoseinän läpi kulkeva kupariputki johtaa itsessäänkin kylmää ja siten putken lämpötila on todennäköisesti ollut alhaisempi kuin huonelämpötila. Tapauksessa jää siten näyttämättä toteen, että huonelämpötila olisi ollut alle +10 astetta.

Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen siitä, että suojeluohjevähennys olisi tietoisesti hyväksytty korvauskäsittelyn yhteydessä. Vakuutusyhtiön käyttämän S Oy:n ja isännöitsijän välisen keskustelun perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä siitä, että suojeluohjevähennys olisi lopullisesti hyväksytty ilman valitusmahdollisuutta. Vakuutusyhtiö väittää luopuneensa vahinkotarkastuksesta, koska isännöitsijä hyväksyi suojeluohjevähennyksen. Vakuutusyhtiön mukaan isännöitsijä ei olisi halunnut tarkastajan tulevan paikalla. Vahinkoon liittyvästä kirjeenvaihdosta ei käy selville, että isännöitsijä olisi varsinaisesti kieltänyt vakuutusyhtiötä tarkastamasta vahinkoa. Isännöitsijän mukaan hän ei ole vastustanut vahinkotarkastusta, vaan korkeintaan kyseenalaistanut sen tarpeellisuuden, koska korjaustyö on ollut tuossa vaiheessa jo käynnissä. 

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut mahdollisuus tarkastaa vahinko, mutta yhtiö itse on päättänyt olla tarkastamatta vahinkoa ja luopunut näin ollen vapaaehtoisesti tarkastusoikeudestaan. Asiakkaan näkemyksen mukaan isännöitsijän puhelimessa hyväksymä suojeluohjevähennys ei sido taloyhtiötä. Vakuutuslautakuntaa on pyydetty tutkimaan vain suojeluohjevähennyksen oikeellisuus. Jos vakuutusyhtiö epäili kielteisen korvauspäätöksen mahdollisuutta, sen olisi asiakkaan mielestä alun perinkin pitänyt pyytää lisätietoja, tutkia tapausta tarkemmin tai laittaa vahinkotarkastaja paikalle, eikä ryhtyä mainittuihin toimenpiteisiin vasta sen jälkeen, kun myönteisestä korvauspäätöksestä tehtävä suojeluohjevähennys oli kyseenalaistettu. Vakuutusyhtiöllä on ollut tarvittavat tiedot ja tämän kautta mahdollisuus tarkastaa vahinko ja myös pohtia kielteisen päätöksen mahdollisuutta, mutta yhtiö on jättänyt mahdollisuuden käyttämättä. Kun vakuutusyhtiö on katsonut, että sillä on tarvittavat tiedot korvauspäätöksen tekemiseen, myönteinen kirjallinen korvauspäätös sitoo vakuutusyhtiötä, eikä sitä voi enää tässä vaiheessa muuttaa. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön esittämälle vahingon korvattavuuden uudelleenarvioinnille ei ole perustetta riippumatta siitä, miten lautakunta arvioi tapausta suojeluohjevähennyksen osalta.

Asiakas katsoo, että rakennusvirhettä ja sen tosiasiallista syy-yhteyttä vahinkoon ei ole mahdollista enää tässä vaiheessa osoittaa, koska rakenteet on korjattu. Vakuutusyhtiö on vastineessaan viitannut isännöitsijän puhelinkeskustelussa antamiin tietoihin. Isännöitsijä oli kertonut, että seinärakennetta oli vahingon yhteydessä korjattu/parannettu alkuperäisestä. Tämän perusteella voidaan vakuutusyhtiön mukaan päätellä, että putken jäätymisen ja vuotamisen syynä ovat ainakin osittain olleet vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatut seinärakenteen rakenteelliset virheet/puutteet. Asiakas kuitenkin katsoo, että seinärakenteen parantaminen ei sinällään osoita seinärakenteen olleen virheellinen tai puutteellinen ennen vahinkoa, sillä sinänsä myös toimivia rakenteita voi parannella.

Vakuutusyhtiö on tapauksen tultua vireille Vakuutuslautakunnassa pyytänyt asiakasta toimittamaan K Oy:n vahinkoraportissa mainitun T Oy:n 20.1.2016 päivätyn raportin huoneistossa tehdystä lämpökamerakuvauksesta ja lattialämmityksen toimivuutta koskevasta erillisestä katselmuksesta tehdyn raportin. Asiakas on toistanut vakuutusyhtiön korvausmenettelyn osalta aiemmin vetoamansa seikat, eikä ole toimittanut vakuutusyhtiölle sen pyytämiä raportteja. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan muutosvaatimukset perusteettomina ja viittaa korvauspäätöksessä 5.12.2018 esitettyyn. Yhtiön mukaan riidanalainen suojeluohje muodostaa kokonaisuuden, jossa jälkimmäinen lause antaa toimintaohjeen aiemmassa lauseessa esitetyn ohjeistuksen toteuttamiseksi. Ehtokohtaa ei voida lukea poissulkevasti eli siten, että jälkimmäinen lause ei koskisi lainkaan tilannetta, jossa rakennusta ei ole jätetty ilman valvontaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että suojeluohjeita koskeva ehtokohta on yksiselitteinen ja antaa riittävän selkeän toimintaohjeen, jota noudattamalla kyseessä olevan kaltainen vuotovahinko olisi ollut estettävissä. Koska vahinko on aiheutunut suojeluohjeessa mainitusta lämmityksen laiminlyönnistä, vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää korvausta. 

Vakuutusyhtiö tuo lisäksi esille sen, että K Oy:n kartoitusraportissa on huomautettu rikkoutuneen kupariputken riittävästä eristämisestä sekä pesuhuoneen riittävästä lämmityksestä (vähintään +18 °C) jatkossa. Raportin mukaan lattialämmityksen toimivuudesta on jo aiemmin tehty erillinen katselmus ja raportti, jossa on otettu kantaa lattialämmityksen toimivuuteen, jos lattia ei lämpene riittävälle tasolle. Tätä raporttia vakuutusyhtiöllä ei ole käytössään. 

Kartoitushetkellä lämpötila pesuhuoneen laattalattiassa (saunan oven edessä) oli +12,4 °C, joka raportin mukaan on liian alhainen. Laattaseinän alaosassa vuotaneen putken kohdalla seinän pintalämpötila oli +10 °C ulkolämpötilan ollessa -4 °C. Näiden kommenttien perusteella voidaan päätellä, että kohteessa on jo ennen nyt kyseessä olevan vahingon tapahtumista ollut ongelmia pesuhuoneen lämmityksen toimimattomuuden sekä myös rakenteellisten lämmöneristysten puutteellisuuden osalta. Vakuutusyhtiö katsoo, että tällaisten syiden korjaamattomuuden seurauksena syntyviä vahinkoja ei voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomina, eivätkä ne siten kuulu vakuutuksesta korvattaviksi. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että edellä kerrotun perusteella vakuutuksenottajalla on kartoitusraportissa mainitun mukaisesti ollut jo ennen nyt kyseessä olevan vahingon tapahtumista tiedossaan pesuhuoneen lattialämmityksen toimimattomuus. Suojeluohjevähennyksen määrä 30 % on perusteltu, koska riittäviin toimenpiteisiin lämmityksen toimimisen varmistamiseksi ei ole ennen vahinkoa ryhdytty.

Vakuutusyhtiö on ollut valmis käsittelemään vahingon uudelleen, kun lausunnonpyytäjää edustanut vakuutusmeklari on 23.5.2018 sitä pyytänyt suojeluohjevähennyksen osalta. Vakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä on suojeluohjeen lisäksi tuotu esiin kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen kohdassa OM230 (riskin toteutuminen) mainittu rajoitusehto, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutunutta vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys:
- viranomaismääräysten laiminlyönnillä
- suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, asennus- tai työvirheellä 
- rakentamismääräysten, rakentamista koskevien ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisella rakentamisella
- keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Vakuutusyhtiö on halunnut uudelleenkäsittelyä varten varmistaa, olisiko kyseessä oleva vuotovahinko mahdollisesti aiheutunut lämmittämisen laiminlyönnin sijaan jostakin edellä mainitun rajoitusehdon mukaisesta rakenteellisesta syystä tai kartoitusraportissakin esiin tuodusta lämmitysjärjestelmän puutteellisesta toiminnasta. Vakuutusyhtiö on tässä tarkoituksessa ilmoittanut, että sen vahinkotarkastaja käy paikalla tarkastamassa tilanteen ja tässä yhteydessä seinärakenne tulee tarvittaessa avata rakenteellisten puutosten selvittämiseksi. Tämä tarkastusoikeus vakuutusyhtiöllä on vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen mukaisesti. 

Vakuutusyhtiön mukaan S Oy (vahinkotarkastaja S) on ollut 13.6.2018 yhteydessä isännöitsijä P:hen, joka on ilmoittanut puhelinkeskustelussa, että vakuutusyhtiön korvausratkaisu sopii hänelle. Vakuutusyhtiön mielestä vaikuttaa siltä, että vakuutuksenottaja ei nimenomaan halunnut vahinkotarkastajan tulevan paikalle. Puhelinkeskustelussa isännöitsijä kertoi lisäksi, että seinärakennetta oli vahingon yhteydessä korjattu/parannettu alkuperäisestä, minkä perusteella voidaan päätellä, että putken jäätymisen ja vuotamisen syynä ovat ainakin osittain olleet vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatut seinärakenteen rakenteelliset virheet/puutteet. Koska isännöitsijä on ilmoittanut vakuutusyhtiön edustajalle hyväksyvänsä tehdyn suojeluohjevähennyksen, yhtiö on katsonut, ettei tarkastustarvetta ja syytä vahingon uudelleenkäsittelylle enää ole. Vakuutusyhtiö katsoo, että isännöitsijä on nimenomaisesti hyväksynyt ilmoitetun suojeluohjevähennyksen, joten mainittu hyväksyminen sitoo vakuutuksenottajaa eikä sitä voi vakuutusyhtiön mielestä myöhemmin riitauttaa.

Mikäli Vakuutuslautakunta päätyisi katsomaan, että perusteita suojeluohjevähennyksen tekemiselle ei ole, tai että suojeluohjevähennys ei ole määrällisesti oikea, vakuutusyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnan kannanottoa siihen, mikä merkitys vakuutusyhtiön ehdottaman, vahingon syntyolosuhteiden ja syyn selvittämiseksi tarkoitetun vahinkotarkastuksen epäämisellä ja korvauspäätöksessä ilmoitetun suojeluohjevähennyksen hyväksymisellä vahingon uudelleenkäsittelyn kannalta on. Vakuutusyhtiö haluaa myös ennen uuden korvauspäätöksen antamista käyttää oikeuttaan tarkastaa vahinkoalueen rakenteet sen varmistamiseksi, että ne ovat ennen vahingon tapahtumista olleet rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisia, eikä niissä ole sellaisia puutteellisuuksia tai virheitä, jotka ovat johtaneet vahingon syntymiseen. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että ennen mahdollista vahingon uudelleenkäsittelyä vakuutuksenottaja on velvollinen toimittamaan vakuutusyhtiölle riittävät selvitykset kohteessa aiemmin havaituista lämmitysjärjestelmän toiminnan puutteista ja niiden vuoksi tehdyistä toimenpiteistä aikatauluineen sekä vahingon korjauksen yhteydessä tehdyistä seinärakenteen parantamis-/korjaamistoimenpiteistä ja niiden perusteista, joihin isännöitsijä on vahinkotarkastajan kanssa käymässään puhelinkeskustelussa viitannut.

Vakuutusyhtiö käy lisävastauksessaan läpi kartoitusraportissa olevia tietoja pesuhuoneesta mitatuista lämpötiloista sekä Ilmatieteen laitokselta saatuja lämpötilatietoja, joiden mukaan 20.2. - 5.3.2018 yölämpötilat vahinkopaikkaa lähimpänä olevalla mittauspisteellä ovat vaihdelleet -5 - -20 °C ja päivälämpötilat -5 - -10 °C. välillä. Jos seinäpinnan lämpötila pesutiloissa on ollut +10 °C ulkolämpötilan ollessa -4°C, on selvää, että kovempien pakkasten aikana on lämpötila laskenut alle suojeluohjeen vaatimustason. Kartoitusraportissa todettujen lämpötilojen ja vahinkoa edeltävän kahden viikon säätilatietojen perusteella on yksiselitteisesti todettavissa, että kyseisen huonetilan lämmitystä on laiminlyöty siten, että vesijohtoputki on päässyt jäätymään. Jäätymistä ei tapahdu ennen kuin veden lämpötila laskee alle 0 °C. Jos vakuutuksenottaja olisi huolehtinut siitä, että lämpötila on vähintään suojeluohjeessa mainittu +10 °C, ei putken jäätymistä ja nyt kyseessä olevaa vuotovahinkoa olisi tapahtunut lainkaan.

Huonetilan riittävään lämmitykseen liittyen vakuutusyhtiö haluaa lisäksi tuoda esiin seuraavat kartoitusraportissa mainitut asiakirjat:
- 20.1.2016 päivätty raportti huoneistoon TR- Lämpökuvaus Oy:n toimesta tehdystä lämpökamerakuvauksesta
- erillisestä katselmuksesta tehty raportti, jossa on otettu kantaa lattialämmityksen toimivuuteen, jos lattia ei lämpene riittävälle tasolle.

Vakuutusyhtiö katsoo, että jo pelkästään näiden vauriokartoitusraporttiin kirjattujen asioiden perusteella voidaan luotettavasti päätellä, että kohteessa on jo ennen nyt kyseessä olevan vahingon tapahtumista ollut ongelmia sekä pesuhuoneen lämmityksen toimimattomuuden että rakenteellisen lämmöneristyksen puutteellisuuden osalta. Rakenteiden lämpökuvauksella selvitetään rakenteita rikkomatta rakennuksen ulkovaipan vikoja ja puutteita, vaipan ilmavuotoja sekä lämmöneristyksen kuntoa ja tasaisuutta sekä kylmäsiltoja. Tällainen kuvaus järjestetään yleensä siinä vaiheessa, kun tiloissa on todettu ongelmaa rakenteiden lämmöneristävyyden kanssa. Kumpikin kartoitusraportissa mainituista kohteessa aiemmin tehdyistä tutkimuksista tukee vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että lämpötila pesuhuoneessa ei ole pakkaskaudella pysynyt riittävän korkeana estämään ulkoa tulevan putken jäätymistä ja sen seurauksena tapahtunutta vuotovahinkoa. Koska vakuutuksenottajalla on jo ennen putken jäätymistä ollut tiedossaan se, että lämmityksen toiminnassa on ongelmia, vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on riittävää lämmitystä koskevan suojeluohjeen laiminlyönti etenkin, jos lämpökamerakuvauksissa on jo vuonna 2016 todettu rakenteiden lämpövuotoja kyseisessä pesuhuoneessa, eikä vakuutuksenottaja ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin riittävän lämmityksen varmistamiseksi vielä kevääseen 2018 mennessä.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että se on luopunut vahinkotarkastuksesta vain sen vuoksi, että isännöitsijä on nimenomaisesti ilmoittanut hyväksyvänsä suojeluohjevähennyksen. Vakuutusyhtiö kertoo, että se on 18.2.2019 pyytänyt vakuutuksenottajaa toimittamaan K Oy:n raportissa mainittua lämpökamerakuvausta ja lattialämmityksen toimivuutta koskevat raportit käyttöönsä, jotta se voi lausuntopyyntöön vastatakseen tarkemmin selvittää kyseisen huonetilan lämmityksen riittävyyttä pakkaskauden aikana. Näitä selvityksiä ei kuitenkaan ole toimitettu vakuutusyhtiölle. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että se on yrittänyt riittävästi selvittää antamansa korvauspäätöksen oikeellisuutta ensin ehdottamalla vahinkotarkastusta, josta vakuutuksenottaja on kieltäytynyt, ja tämän jälkeen pyytämällä edellä mainittuja lisäselvityksiä, joita vakuutuksenottaja ei ole toimittanut. Vakuutusyhtiö katsoo, että se on antanut asiasta korvauspäätöksen niillä tiedoilla, jotka yhtiöllä edellä mainitut seikat huomioon ottaen on ollut käytössä ja vakuutuksenottajan tekemän uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen pyrkinyt riittävästi selvittämään vahinkoon johtaneita olosuhteita. Annettu korvauspäätös perustuu vakuutusehtoihin ja vakuutuksenottajan vahingosta toimittamiin tietoihin. Yhtiö viittaa korvauksen hakijan selvitysvelvollisuutta koskeviin yleisten sopimusehtojensa kohtaan. Yhtiö katsoo näyttäneensä, että kyseisen huonetilan riittävää lämmitystä on laiminlyöty ja tällä on selvä syy-yhteys vahinkoon vuotovahinkoon. Lisäperusteena korvauksen vähentämiselle voidaan tässä vaiheessa asian käsittelyä pitää myös tarkastusmahdollisuuden epäämistä ja pyydettyjen lisätietojen toimittamisen laiminlyöntiä. Vakuutusyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan nämä seikat huomioon asiaa ratkaistaessa. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut perusteet tehdä vuotovahingon korvauksista 30 %:n vähennys suojeluohjeiden laiminlyönnin perusteella. Lisäksi kysymys on vakuutusyhtiön korvausmenettelystä ja siitä, miten korvauksen hakijan velvollisuutta esittää selvityksiä vahingosta ja varata vakuutusyhtiölle tilaisuus vahingon tarkastamiseen on esillä olevassa tapauksessa arvioitava osapuolten vetoamien seikkojen johdosta.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan OM230 (Riskin toteutuminen) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä vakuutusehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Vakuutus ei korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutunutta vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys:
- viranomaismääräysten laiminlyönnillä
- suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, asennus- tai työvirheellä
- rakentamismääräysten, rakentamista koskevien ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisella rakentamisella
- keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä
[…]

Suojeluohjeiden noudattaminen
Vakuutuksenottajan tulee noudattaa vakuutuskirjassa mainittuja suojeluohjeita.

Ehtokohdan OM234 (Putkivuoto) mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä. Avoimesta hanasta vuotaneen veden aiheuttama vahinko korvataan vain, jos korvausta ei saada muusta vakuutuksesta.
[…]

Vakuutusehtojen kohdan SU201 (Kiinteistön suojeluohje) alakohdan 3.1 (Vuoto- ja rikkoutumisvahinkojen torjunta, Vesi-, viemäri ja lämpöputkistot) mukaan rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti, ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Kun rakennus jätetään tilapäisestikin ilman valvontaa, on varmistettava, että rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on vähintään +10 C lämpötila. Jos rakennus pidetään kylmillään, on putkisto tyhjennettävä ja sulkuventtiili suljettava.

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.7.2016 alkaen) kohdan 13.2 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvaushakemuksessa ja siihen liitetyissä asiakirjoissa vakuutusyhtiölle on annettava tarpeelliset tiedot yhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi
- hakijan selvitys oikeudestaan korvaukseen
- selvitys vakuutustapahtumasta; mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- selvitys vahingon määrästä.

Vakuutusyhtiölle on aina varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Vahingoittunutta omaisuutta ei saa hävittää ennen kuin vakuutusyhtiö on antanut siihen luvan tai korvausasia on käsitelty loppuun.
[…]

Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvityksiä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Asian arviointi

Osapuolten välinen erimielisyys koskee vuotovahingosta maksettavista korvauksista tehtävää suojeluohjevähennystä. Vakuutusyhtiö on esittänyt, että vakuutuksenottajana oleva taloyhtiö on korvauskäsittelyn kuluessa estänyt vakuutusyhtiötä käyttämästä tarkastusoikeuttaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan pyydettyä yhtiötä oikaisemaan 30 %:n suojeluohjevähennyksen tekemisestä lukuun ottamatta myönteistä korvauspäätöstään, yhtiö on voinut arvioida korvauspäätöstään uudelleen suojeluohjevähennyksen asianmukaisuuden lisäksi myös vuotovahingon korvattavuuden osalta. Yhtiö on ilmoittanut haluavansa tarkastaa vahingon sen selvittämiseksi, onko kyse ollut vahingosta, joka on vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla selvässä syy-yhteydessä rakennusvirheeseen, tai vahingosta, jota ei ylipäänsä voida pitää ennalta arvaamattomana.

Vakuutusyhtiö on antanut esillä olevassa tapauksessa 23.4.2018 korvauspäätöksen, jonka mukaan jäätymisen seurauksena rikkoutuneesta putkesta tapahtunut vuotovahinko on kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinko, mutta korvauksesta tehdään 30 %:n suojeluohjevähennys suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Yhtiö on vielä asiakkaan pyynnöstä tarkentanut sähköpostitse korvauspäätöksensä perusteluja. 

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella vakuutusyhtiöllä on 23.4.2018 annettua korvauspäätöstä annettaessa ollut tiedossaan asiakkaan vahinkoilmoitus ja K Oy:n raportti 27.3.2018, josta ovat käyneet ilmi vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamissa vastauksissa yksityiskohtaisesti läpi käydyt rakenteiden, pesuhuoneen lattian ja koko pesuhuoneen matalat lämpötilat sekä maininnat huoneistossa aikaisemmin tehdystä lämpökamerakuvauksesta ja lattialämmityksen toimivuuden osalta tehdystä katselmuksesta.  

Mikäli vuotovahingon osoitetaan aiheutuneen esimerkiksi rakennusvirheenä pidettävästä rakennuksen rakenteellisesta puutteellisuudesta, vakuutusehtojen kohdan OM230 mukaisen rakennusvirhettä koskevan rajoituksen soveltumisesta seuraa, että vahinko ei ole lainkaan korvattava. Vakuutusyhtiön tiedossa on yhtiön vastauksista ilmenevillä tavoilla kuitenkin korvauspäätöstä annettaessa ollut, että putken jäätymisen syynä ovat voineet olla rakennuksen rakenteiden tai lämmitysjärjestelmän puutteelliseen toimintaan liittyvät tekijät. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiö itsekin on vastauksessaan 21.2.2019 katsonut, että ”…jo pelkästään vauriokartoitusraporttiin kirjattujen asioiden perusteella voidaan luotettavasti päätellä, että kohteessa on jo ennen kyseessä olevan vahingon tapahtumista ollut ongelmia sekä pesuhuoneen lämmityksen toimimattomuuden että rakenteellisen lämmöneristyksen puutteellisuuden osalta.”  Tästä huolimatta vakuutusyhtiö ei ole ennen pääosin myönteisen korvauspäätöksensä antamista ryhtynyt selvittämään lähemmin vahinkopaikan olosuhteita esimerkiksi vahinkotarkastuksen kautta tai K Oy:n raportissa viitatut selvitykset hankkimalla. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei näissä olosuhteissa voi enää tehokkaasti vedota siihen, että korvaus saattaisi aiemmasta korvauspäätöksestä poiketen olla vahinkotarkastuksen havaintojen tai vasta valitusvaiheessa pyydettävien lisäselvitysten perusteella kokonaan evättävä joko rajoitusehdon soveltumisen perusteella tai sen johdosta, että vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana. 

Lautakunta toteaa selvyyden vuoksi vielä erikseen, että osapuolten isännöitsijän ja S:n välillä käydyistä vahinkotarkastuksen tekemiseen liittyvistä keskusteluista esittämät kertomukset ja muut selvitykset ovat yleisluonteisia ja osin ristiriitaisia. Asiassa esitetyn S:n sähköpostiviestin perusteella ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida pitää näytettynä, että taloyhtiö olisi vakuutusyhtiön väittämällä tavoin pyrkinyt estämään sinänsä vasta vahingon korvattavuutta koskevan korvauspäätöksen antamisen jälkeen vakuutusyhtiön pyytämän vahinkotarkastuksen tekemistä. Lautakunta huomauttaa myös, että korvauksen hakijan muutoksenhakuoikeuden kannalta merkitystä ei vakiintuneessa korvauskäytännössä ole annettu sille, että hakija on vapaamuotoisesti ilmoittanut vakuutusyhtiölle tyytyvänsä vakuutusyhtiön osaksi tai kokonaan kielteiseen korvauspäätökseen, mutta on kuitenkin myöhemmin päätynyt hakemaan päätökseen muutosta vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisen kanneajan kuluessa. Näistä syistä Vakuutuslautakunta arvioi esillä olevaa tapausta vain asiakkaan valituksen kohteena olevan suojeluohjevähennyksen kannalta.  

Vakuutusehtojen vesi-, viemäri ja lämpöputkistojen vuoto- ja rikkoutumisvahinkojen torjuntaa koskevan ehtokohdan SU201 alakohdan 3.1 mukaan rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti, ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Kun rakennus jätetään tilapäisestikin ilman valvontaa, on varmistettava, että rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on vähintään +10 °C lämpötila. Jos rakennus pidetään kylmillään, on putkisto tyhjennettävä ja sulkuventtiili suljettava.

Asiakas on vedonnut vaatimustensa tueksi siihen, että suojeluohje on muotoilultaan niin yleinen, että sen perusteella vakuutettu ei voi päätellä, millä tavoin suojeluohjeen noudattamiseksi on toimittava. Asiakas on lisäksi vedonnut pesuhuoneesta mitattuja lämpötiloja koskevan näytön puutteellisuuteen. 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse vakuutusyhtiön korvausvastuuta rajoittavan sopimusehtokokonaisuuden soveltamisesta, minkä johdosta suojeluohjetta on tulkittava lähtökohtaisesti suppeasti. Vakuutusehtoja ja niiden määräyksiä on kuitenkin tulkittava kokonaisuutena. Vakuutuslautakunta toteaa, että riidanalaisen ehtokohdan toinen virke, jonka mukaan kun rakennus jätetään tilapäisestikin ilman valvontaa, on varmistettava, että rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on vähintään + 10 °C lämpötila, koskee sanamuotonsa mukaan vain sellaisia tilanteita, joissa rakennus on jätetty ilman valvontaa. Lautakunta kuitenkin katsoo, että ehtokohdan ensimmäisestä virkkeestä, jonka mukaan rakennuksen johtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava sitä jäätymiseltä, käy selvästi ilmi, että vakuutetulla on myös muissa kuin toisessa virkkeessä mainituissa tilanteissa velvollisuus huolehtia siitä, että vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen huoneiden ja tilojen lämpötila ei laske niin matalaksi, että vaarana on putkiston jäätyminen. Lautakunnan näkemyksen mukaan lämpötilan on tässä yhteydessä perusteltua tulkita tarkoittavan asumisterveysasetuksen (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015) 6 §:ssä tarkoitettua asunnon huoneilman lämpötilaa.

K Oy:n vauriotarkastusraportista ilmenee, että asunnon 23 pesuhuoneen rakenteista mitatut lämpötilat ovat olleet jo noin -4 °C:n ulkolämpötilan vallitessa varsin matalia. Pesuhuoneen lattian sekä pesutilan lämpötiloja on raportissa luonnehdittu myös yleisellä tasolla mataliksi. Raportissa on korjaustapaehdotuksen yhteydessä lisäksi mainintoja siitä, että jatkossa pesuhuoneen lämmityksen varmistamiseksi lämmityspatterin ja termostaatin toiminta on tarkastettava. Edelleen raportissa on mainintoja siitä, että lattialämmityksen toimintaa on tutkittu jo aiemmin ja esitetty kannanottoja sen varalta, että lattia ei lämpene riittävälle tasolle. 

Asiakas ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön selvityksiä siitä, että vahingon sattumista edeltäneen noin kahden viikon ajanjakson aikana lämpötilat ovat olleet öisin -15 ja -20 °C välillä ja päivällä -5 ja -10 °C välillä. Esillä olevassa tapauksessa pesuhuoneessa näkyvillä oleva kupariputki on jäätynyt ilman, että putken koteloinnin tai muun vastaavan seikan voitaisiin arvioida erityisesti johtaneen putken kylmenemiseen. Kartoitusraportista ilmenevien mittaustulosten perusteella lautakunta pitää riittävästi näytettynä, että vahingon sattumista edeltäneen pakkasjakson aikana pesuhuoneen huoneilman lämpötila on laskenut niin alhaiseksi, että tämä on osaltaan johtanut ulkoseinän läpi pesutilaan johdetun kupariputken jäätymiseen pesutilan sisällä olevassa putken kohdassa. Koska kyseisen asunnon lämmitykseen liittyvät ongelmat ovat kartoitusraportin perusteella olleet vakuutettuna olevan taloyhtiön tiedossa jo ennen vahinkotapahtuman sattumista ja asunnossa on muun ohessa tehty lämpökameratutkimus jo noin kaksi vuotta ennen vahinkotapahtuman sattumista, Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakas on laiminlyönyt johtoverkon jäätymiseltä suojaamista koskevan suojeluohjeen noudattamisen vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Vakuutusyhtiöllä on näin ollen ollut oikeus tehdä vuotovahingon korvauksista suojeluohjevähennys. 

Siltä osin kuin lämmitysongelmien tarkka kesto ja yksilöidyt syyt jäävät nyt esitetyn selvityksen perusteella vähäiseltä osin epäselviksi, Vakuutuslautakunta on ottanut suojeluohjevähennyksen määrää koskevassa arvioinnissaan huomioon sen, että asiakas ei ole vakuutusyhtiön pyynnöstä huolimatta toimittanut vakuutusyhtiölle sen pyytämiä selvityksiä, jotka ovat vakuutusyhtiön mukaan olleet tarpeellisia myös suojeluohjeen arvioinnin kannalta, ja jotka ovat epäilyksittä olleet asiakkaan saatavilla. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ilmenee, että kyseessä olevan asunnon pesuhuoneen lämmityksen riittävyyteen liittyvät ongelmat ovat olleet edellä selostetulla tavalla verrattain pitkäaikaisia, mutta niihin ei ole reagoitu ennen vahingon tapahtumista. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on näissä olosuhteissa ollut oikeus alentaa vuotovahingosta maksettavaa korvausta korvauspäätöksensä mukaisesti 30 %:lla.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta suojeluohjevähennyksen osalta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin 
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho