Tapahtumatiedot

Asiakas on päätynyt karaokebaarista tai kebab-ravintolasta hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden auton kyytiin Helsingissä 21.8.2015 noin klo 01.00. Asiakas on poistunut auton kyydistä kotinsa luona Espoossa noin klo 05.00, jolloin asiakkaan MasterCard-kortti ja hänen verkkopankkitunnustensa tunnuslukutaulukko ovat olleet hänen hallussaan. 

Asiakkaan kortilla on tehty polttoaineostoja (6x20,00 euroa) 21.8.2015 klo 02.13-03.07 ja automaattinostoja (700,00 ja 200,00 euroa) klo 03.25-03.29 yhteensä 1.020,00 euron arvosta ja hänen verkkopankkitunnuksillaan on tehty 13 tilisiirtoa klo 08.39-10.33 yhteensä 11.200,00 euron määrästä. Verkkopankkiin on kirjauduttu ko. yönä ensimmäisen kerran klo 04.03, mutta kyseisen istunnon yhteydessä ei ole tehty maksutapahtumia. Asiakas on itse kirjautunut verkkopankkiin klo 10.51 ja soittanut pankin asiakaspalveluun klo 10.56. Pankki on sulkenut asiakkaan kortin 21.8.2015 klo 11.16 ja verkkopankkitunnukset klo 11.21. Asiakkaan kotivakuutus on korvannut asiakkaalle em. automaattinostoista 500,00 euroa. Käräjäoikeus on 6.6.2018 tuominnut B:n ja C:n tapahtumiin liittyvistä rikoksista.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että pankki palauttaa ja/tai korvaa asiakkaalle pankkitililtä oikeudettomasti siirretyt varat 11.200,00 euroa sekä luottokortilta oikeudettomasti nostetuista varoista 220,00 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen 24.9.2015 lukien.

Asiakas joutui törkeän rikoksen uhriksi. Asiakas on vain yksi vuorokausi tapahtumien jälkeen 22.8.2015 puhelimitse suoritetussa poliisikuulustelussa kertonut saaneensa 21.8.2015 Helsingissä ravintolassa tyrmäystippoja ja tulleensa huumatuksi. Asiakas ei ollut saattanut omaehtoisesti itseään päihtyneeseen tilaan. Pankin esittämä mahdollinen omaehtoinen päihtymys ei saa mitään tukea tilitapahtumista ja poliisin kirjaamasta kertomuksesta. Asiakas oli nauttinut 4 annosta alkoholia 3-4 tunnin kuluessa.  

Asiakas ei itse pyytänyt kyytiä eikä tehnyt asiassa minkäänlaista aloitetta seurueeseen nähden eikä olisi missään tapauksessa vapaaehtoisesti kertonut tuntemattomalle seurueelle missä asuu. Normaalisti asiakas olisi mennyt kotiinsa taksilla. Takseja olisi ollut hyvin saatavissa ja asiakkaalla oli varaa taksiin eikä asiakkaalla ollut mitään syytä lähteä tuntemattomien kyytiin.

Asiakas on huumattu ja viety avuttomassa ja puolustuskyvyttömässä tilassa autoon, jossa häntä oli vaadittu suorittamaan verkkopankissa 100 euron maksu. Asiakas oli lamautunut ja toimintakyvytön eikä pystynyt reagoimaan tapahtumiin. Autossa oli useita henkilöitä ja tilanne oli uhkaava. 

Asiakas ei luovuttanut tai näyttänyt tietoja osittainkaan sivullisen tietoon tai haltuun. Käyttäjätunnus oli ainoastaan asiakkaan muistissa. Asiakas suojasi tiedot poikkeuksellisen huolellisesti, koska autossa oli muita henkilöitä, mutta tekijät saivat käyttäjätunnuksen urkituksi. 

Tunnistautumistiedot eivät missään vaiheessa joutuneet pois asiakkaan hallusta. Asiakas varmisti, että kukaan ei voinut niitä nähdä eikä saada millään muullakaan keinolla haltuunsa. Matkan aikana hän varmisti koko ajan, että tiedot ovat tallessa, ja kotiin tultuaan hän varmisti välittömästi, että tiedot olivat edelleenkin tallessa. Asiakas on säilyttänyt käyttäjätunnusta ja tunnuslukuja sopimusehtojen mukaisesti huolellisesti. Tiedot ovat päätyneet tekijöiden haltuun asiakkaan ollessa tyrmäystippojen vuoksi avuttomassa tilassa.

Pankin ilmoittamat tekniset tiedot ja tilitapahtumat ovat sinänsä riidattomat. Verkkopankkitunnuksilla on avattu ensimmäinen istunto klo 04.03, jolloin asiakas on vieläkin ollut auton kyydissä. Asiakas on avannut ko. istunnon, mutta ei ole tehnyt mitään maksuja vaikka asiakkaalta vaadittiin maksua uhkailemalla ja pitämällä häntä pysäköidyssä autossa.  Verkkopankissa maksuja on tehty ensimmäisen kerran vasta neljä tuntia myöhemmin klo 8:03, jolloin asiakas ei ole ollut enää auton kyydissä vaan kotonaan nukkumassa. Asiakas on 21.8.2015 puhelussaan pankille ilmoittanut joutuneensa ryöstön kohteeksi, mikä tukee sitä että asiakkaalta on vaadittu rahaa pakkoa tai uhkaa käyttämällä. Tunnuslukulista oli asiakkaan lompakossa ja hän otti sen esille ainoastaan lyhyeksi hetkeksi ja suojasi listan ja puhelimensa siten, että kenenkään ei ollut mahdollista nähdä käyttäjätunnusta tai tunnuslukulistaa. Hän ei istunut autossa olevien henkilöiden välissä eikä näköyhteyttä puhelimeen ja tunnuslukulistaan ei ollut kenelläkään. Autossa on voinut olla esimerkiksi kamera. 

Asiakkaalla ei ollut mitään automatkan tapahtumiin perustuvaa syytä epäillä, että tunnistautumistiedot olisivat voineet joutua sivullisen haltuun tai tietoon. Asiakas tarkisti lompakkonsa sisällön päästyään kotiin eikä mitään ollut hävinnyt. Hänellä ei ollut tuossa vaiheessa mitään käsitystä tai edes epäilystä siitä, että käyttäjätunnus ja tunnuslukulista olisi urkittu. Asiakkaalla ei ollut mitään perusteltua syytä tehdä sulkuilmoitusta.  Lisäksi mikäli asiakas olisikin kirjautunut verkkopankkiin, ei hänellä edelleenkään olisi ollut syytä epäillä tunnistautumistietojen joutuneen sivullisen haltuun, koska tilillä ei ollut vielä tapahtunut väärinkäytöksiä klo 5 aikaan.

Huumaavan aineen vaikutus on jatkunut edelleen asiakkaan kotiin saapuessa eikä asiakas ollut siinä tilassa, että hän olisi pystynyt ajattelemaan selkeästi ja järkevästi. Asiakas olisi varmuudella pyrkinyt pois auton kyydistä tai soittamaan poliisit, jos olisi pystynyt ajattelemaan selkeästi eikä olisi ollut toimintakyvytön. Asiakas ei missään tapauksessa olisi ollut eikä suostunut olemaan neljää tuntia auton kyydissä pyrkimättä pakenemaan tai soittamaan poliisille. 

Kotiin päästyään asiakas meni normaalisti nukkumaan ja heräsi klo 10 jälkeen. Asiakas havaitsi oikeudettomat tapahtumat klo 10:51 kirjauduttuaan verkkopankkiin ja soitti pankin asiakaspalveluun heti klo 10:56 ja pyysi sulkemaan pankkitunnuksensa. Kenelläkään ei ole velvollisuutta valvoa tai päivystää kotonaan ja seurata tapahtuuko tililtä yöaikaan oikeudettomia tilisiirtoja. Asiakas ei ole viivytellyt hetkeäkään sulkuilmoituksen tekemisessä vaan on päinvastoin toiminut heti kun on havainnut väärinkäytöksen.

Asiakkaan mentyä pankin konttoriin selvittämään asiaa pankin työntekijä kertoi, että hän näkee asiakkaan tililtä siirretyt varat toisen asiakkaan eli C:n tilillä ja että sieltä siirretään rahaa eteenpäin. Asiakas vaati jäädyttämään rikoksella siirretyt varat ja estämään niiden nostamisen ja siirtämisen. Pankki siis sai suoraan asiakkaalta tiedon meneillään olevasta rikoksesta eikä silti tehnyt mitään ja laiminlöi näin räikeästi velvollisuutensa puuttua asiaan. Pankki pystyy ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin varojen jäädyttämiseksi ja niiden edelleen siirtämisen estämiseksi tai tilin käytön kokonaan estämiseksi. Pankilla on oikeus asiakkaalle ennalta ilmoittamatta estää tilin käyttö kokonaan, mikäli epäilee sitä käytettävän esimerkiksi rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen tai muihin rikollisiin tarkoituksiin. Tässä asiassa oli kysymys muun muassa rahanpesusta. Lisäksi pankki voi tietenkin olla yhteydessä myös poliisiin. 

Asiakas on toiminut normaalilla huolellisuudella. Asiakas on valikoitunut uhriksi sattumalta eikä rikoksen uhriksi joutuminen ole asiakkaan huolimattomuutta. Tekijöiden toimintatapa oli ammattimainen ja niin taitava, että uhriksi joutumista olisi ollut hyvin vaikea välttää. Huumaavan aineen lisääminen yksinäisen uhrin juomaan on helppoa esimerkiksi uhrin wc-käynnin aikana. Asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia huumaamisesta näyttöä laboratoriotutkimuksilla. Näyttöä ja todistustaakan jakoa arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että asiakas on johdonmukaisesti kertonut asiasta välittömästi poliisille ja myöhemmin myös oikeudelle. Esitutkintalain mukaisesta totuusvelvollisuudesta ja rikoslaissa säädetystä perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä muistutettuna asiakas on kertonut vain vuorokausi tapahtumien jälkeen 22.8.2015 klo 09.22 kuulusteltuna poliisille seuraavaa:
”Menin viime perjantaina Helsingissä ravintola [X:ään] noin kello 22. Olin siellä muistaakseni yhteen tai kahteen asti. Join ravintolassa neljä alkoholiannosta. Minulla on hämärä aavistus, että sain siellä tyrmäystippoja, koska en koskaan normaalisti lähde tällaisten porukoiden mukaan, minkä porukan mukaan nyt menin.”

Asiakas viittaa myös käräjäoikeuden näytön arviointiin ja tuomioon, jonka mukaan rikos on tehty käräjäoikeuden mukaan erityisen suunnitelmallisesti. Teon toteuttamisen edellytyksenä on ollut useamman henkilön osallistuminen siihen. Rahavaroja on kierrätetty usean eri pankkitilin ja henkilön kautta. Teko on ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Käräjäoikeus on 6.6.2018 tuominnut B:n rahanpesusta ja C:n törkeästä maksuvälinepetoksesta ja velvoittanut heidät yhteisvastuullisesti korvaamaan asiakkaalle aiheutunut taloudellinen vahinko 11.200,00 euroa viivästyskorkoineen tekopäivästä 21.8.2015 lukien.

Pankki ei saapunut haastettuna ja kutsuttuna asianomistajana käräjäoikeuden istuntoon, johon asiakas oli saapunut henkilökohtaisesti kuultavaksi asioiden selvittämistä varten. Pankilla olisi ollut mahdollisuus arvioida tapahtumia ja asiakkaan käytöstä ja huolellisuutta ja esittää kysymyksiä. Asiakas saapui paikalle nimenomaan siksi, että hänen kertomuksensa uskottavuutta ja hänen osuuttaan tapahtumien kulussa voidaan arvioida oikeuden edessä. Koska pankki ei ole katsonut tarpeelliseksi kuulla asiakasta henkilökohtaisesti oikeudessa on lähdettävä siitä, että pankki hyväksyy asiakkaan kertomuksen ja pitää sitä oikeana. Käräjäoikeudessa mikään osapuoli ei kyseenalaistanut asiakkaan kertomusta.

Kokonaisarvioinnissa asiakkaan menettelystä voidaan todeta muun muassa seuraavaa:
- asiakas ei ollut omaehtoisesti päihtynyt
- tilitapahtumat osoittavat asiakkaan nauttineen vain 4 alkoholiannosta
- asiakas huumattiin ja vietiin autoon vasten tahtoaan
- asiakkaalta vaadittiin maksua pakkoa tai uhkaa käyttäen
- asiakas suojasi puhelimensa ja tunnuslukulistan huolellisesti
- kukaan ulkopuolinen ei ole voinut suoraan nähdä tunnuslukulistaa
- asiakas ei luovuttanut tunnuslukulistaa kenellekään
- asiakas toimi heti kun havaitsi väärinkäytöksen
- asiakas on vastuullisessa tehtävässä työelämässä
- asiakkaan kertomus on johdonmukainen ja uskottava
- asiakas on kertonut tapahtumien kulusta oleellisilta osin yhtäpitävästi poliisille, pankille ja käräjäoikeudelle
- pankki ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin C:n varojen jäädyttämiseksi ja rahanpesun ja rikoksen estämiseksi
- pankki ei ole katsonut tarpeelliseksi kuulla asiakasta oikeudessa.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset, ja katsoo verkkopankkitunnuksilla sekä MasterCard-kortilla tehtyjen oikeudettomien tapahtumien kuuluvan maksupalvelulain ja sopimusehtojen mukaan asiakkaan vastuulle. 

Verkkopankkitunnusten käyttöä koskeva selvitys

Pankki on selvittänyt kaikki asiakkaan verkkopankkitunnuksilla vuorokauden 21.8.2015 aikana avatut istunnot ja niiden aikana tehdyt tapahtumat. Tapahtumalistaus kattaa verkkopankkipalvelussa tehdyt maksut sekä niiden yritykset, joissa maksunsaajana on ollut ulkopuolinen henkilö. Koska riidanalaisia ovat vain ulkopuoliselle taholle menneet maksut, listauksessa ei ole huomioitu lukuisia asiakkaan omien tilien välisiä siirtoja. Listattujen toimenpiteiden lisäksi verkkopankkipalvelun kautta on vaihdettu tieto tilisiirtojen vahvistamiseen käytettävästä puhelinnumerosta, ja avattu asiakkaan nimiin seitsemän uutta pankkitiliä.

Asiakkaan alkuperäistä MasterCard-korttia ja sen PIN-koodia on käytetty tai yritetty käyttää 13 kertaa aikavälillä klo 02.13-03.29. Ostoja ja automaattinostoja on tehty yhteensä 1.020,00 euron edestä. Asiassa riidanalaiseksi on kuitenkin ilmoitettu vain 220,00 euron määrä mitä ilmeisimmin liittyen asiakkaan aikaisemmin pankille reklamoimiin kahteen credit-puolen tapahtumaan klo 2:16 ja 3:25. Muut aikavälillä 02.13-03.29 tehdyt korttitapahtumat vaikuttavat liittyvän väärinkäytöksiin, mutta niitä ei ole ilmoitettu asiassa riidanalaiseksi.

Ilmoittaminen maksuvälineiden oikeudettomasta käytöstä ja sulkemisajankohta

Maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin ja tätä vastaavien pankin verkkopankki- ja korttiehtojen mukaan vastuunjaon kannalta ratkaisevaa on, miten ja milloin asiakkaan on katsottava ensimmäisen kerran ilmoittaneen pankille verkkopankkitunnusten ja kortin oikeudettomasta käytöstä. Asiakas on 21.8.2015 ottanut puhelimitse yhteyttä pankin asiakaspalveluun ensimmäisen kerran klo 10:56. Puhelutallenteelta ilmenee, että asiakas on tuolloin kertonut pankille tapahtuneesta seuraavaa:
"Mä oon joutunut viime yönä tämmöisen ryöstön kohteeksi, mulla on tuota viety tililtä aika paljon rahaa ja sellaisia ihme maksunvahvistuksia mulla on. Jotkut mustalaiset eilen nappas mut taiteiden yöstä ja ne lupas viedä mut kotiin, mut jotenkin ne on saaneet sitten mun rahapussin käsiin ja ne on siirtänyt sieltä rahaa ihan hirvittävästi omalle tilillensä ja muuta, että mitenhän tätä voi niinku selvittää."

Pankki katsoo, että asiakas on täyttänyt maksupalvelulain 54 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa 21.8.2015 klo 10.56, josta hetkestä alkaen asiakkaan vastuu oikeudettomista tapahtumista on lakannut ja pankilla on ollut lain 56 §:n mukainen velvollisuus estää maksuvälineiden käyttö. Asiakkaan kortti on ilmoituksen johdosta suljettu 21.8.2015 klo 11.16 ja verkkopankkitunnukset klo 11.21. Vaikka väärinkäyttöilmoituksen ja maksuvälineiden tosiallisen sulkemishetken välillä on tapauksessa kulunut noin 25 minuuttia, tästä ei ole aiheutunut asiakkaalle asiassa lisävahinkoja. Asiakkaan verkkopankkipalvelussa on tehty aikavälillä klo 10.56-11.21 tehty ainoastaan omien tilien välisiä siirtoja, eikä hänen korttiaan ole käytetty.

Viimeinen riidanalainen verkkopankkitunnuksia käyttäen tehty 1.000,00 euron maksu C:n tilille on tehty klo 10.33. Vastaavasti viimeinen 200,00 euron automaattinosto kortilla on tehty klo 03.29. Sekä verkkopankkitunnusten että kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunut vahinko on ehtinyt muodostua kokonaisuudessaan ennen maksuvälineiden tosiasiallista sulkemista klo 11.16-11.20.

Selvityksen arviointia

Oikeudettomiin verkkopankki- ja korttitapahtumiin johtanut tapahtumainkulku on suurimmaksi osaksi riidaton. Merkittäviä ristiriitoja ei ole havaittavissa käräjäoikeuden tuomiosta, poliisin esitutkintamateriaalista, asiakkaan pankin asiakaspalveluun soittaman puhelun tallenteesta, pankin tietojärjestelmistä tai asiakkaan valituksesta ilmenevien seikkojen välillä. Merkittävin tapahtumainkulkuun liittyvä riitainen seikka on asiakkaan valituksessa esitetty väite siitä, että 8.000 euron osuus vahingoista olisi aiheutunut siitä, ettei pankki ole heti sulkuilmoituksen johdosta estänyt maksuvälineen käyttöä, minkä pankki kiistää edellä sanottuun selvitykseen viitaten.

Yhteenvetona tapahtumien etenemisestä voidaan todeta, että asiakas on oman kertomansa mukaan noussut auton kyytiin noin klo 01.00 ja päässyt kyydistä pois kotonaan noin klo 05.00. Asiakkaan kortin oikeudeton käyttö ajoittuu aikavälille, jolloin hän on kertomansa mukaan ollut auton kyydissä. Asiakkaan korttia on käytetty ostoksiin kahdella eri huoltoasemalla aikavälillä klo 02.13-03.07 ja kortilla on tehty kaksi automaattinostoa klo 03:25-03:29. Näistä tapahtumista osa on riidattomia. Verkkopankkitunnuksilla on avattu ensimmäinen istunto klo 04.03, eli asiakkaan ollessa mitä todennäköisimmin vielä auton kyydissä. Tällöin ei ole tehty maksuja, mutta verkkopankin käyttäjätunnus on hyvin todennäköisesti joutunut sivulliselle tämän istunnon yhteydessä. Samoin tunnuslukuliuska on hyvin todennäköisesti joko valokuvattu tai muutoin jäljennetty tällöin myöhempää väärinkäyttöä varten. Oikeudettomat verkkopankkitapahtumat ovat alkaneet vasta neljä tuntia myöhemmin klo 08.03 istunnossa, kun asiakas ei ole enää ollut auton kyydissä. Väärinkäyttö on jatkunut klo 10.33 asti. Tämän jälkeen seuraava verkkopankki-istunto on alkanut klo 10.51, joka on mitä ilmeisimmin on asiakkaan oma kirjautuminen. Hän on tällöin havainnut oikeudettomat tapahtumat tileillään ja soittanut klo 10.56 pankin asiakaspalveluun.

Selvityksen perusteella asiakkaaseen ei ole kohdistunut vapauteen tai henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvää rikollista menettelyä noin klo 05.00 jälkeen. Hän on päässyt pois auton kyydistä kortti ja verkkopankkitunnukset hallussaan noin tunnin kuluessa klo 04.03 avatusta ensimmäisestä verkkopankki-istunnosta, jolloin tieto tunnuksista on mitä todennäköisimmin mennyt sivulliselle. Autosta päästyään asiakas on ilmeisesti mennyt suoraan kotiinsa nukkumaan, ja tilanne on ollut sama klo 08.03 ensimmäisten verkkopankin kautta tapahtuneiden väärinkäytöksien alkaessa ilmeisesti aina klo 10.51 alkaneeseen asiakkaan omaan verkkopankki-istuntoon asti. Asiakkaan klo 10.56 pankin asiakaspalveluun soittamasta puhelusta ilmenee, ettei hänellä tuolloin ole ollut minkäänlaista käsitystä verkkopankkitunnuksiensa väärinkäytöstä.

Asiakas on saattanut aamuyöllä ravintolaillan jälkeen sinänsä vapaaehtoisesti lähteä entuudestaan tuntemattomien henkilöiden matkaan, sillä he ovat luvanneet viedä asiakkaan kotiin. Tätä tukee asiakkaan kertoma asiakaspuhelutallenteella: "...jotkut mustalaiset eilen nappas mut taiteiden yöstä ja ne lupas viedä mut kotiin." Koska mitään kyydityksiä ei yleisen elämänkokemuksen mukaan tehdä ilmaiseksi, on mahdollista ja todennäköistä, että matkaan liittyen on sovittu tai vaadittu maksua tai muuta vastiketta, kuten auton tankkaus. Vastikkeesta on voitu sopia etukäteen tai asiakkaalta on alettu vaatia vastiketta vasta matkan aikana. Oletettavasti kyydistä maksamiseen liittyen tekijät ovat ensin hankkineet haltuunsa asiakkaan kortin ja sen tunnusluvun, ja tehneet niiden avulla oikeudettomat korttitapahtumat, sitten on siirrytty hankkimaan tieto asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnuksesta ja tunnuslukulistasta. Pian tämän jälkeen hänet on päästetty pois auton kyydistä.

Asiakkaan päihtyneisyydestä tai huumaamisesta ei ole esitetty asiassa tarkempaa todistelua tai selvitystä. Tapauksen asianhaarojen perusteella asiakas on varmasti ollut päihtyneessä tai sekavassa tilassa lähtiessään hänelle tuntemattomien henkilöiden kyytiin. Todennäköisesti samasta syystä asiakas ei ole ilmoittanut maksuvälineiden oikeudettomasta käytöstä heti päästessään pois auton kyydistä, vaan on mennyt suoraan nukkumaan. On kuitenkin epävarmaa, mistä päihtyneisyys tai sekavuus on johtunut. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että asiakas olisi tullut huumatuksi. Kyseessä on voinut olla myös omaehtoinen päihtymys. Pankki jättää asiassa esitetyn huumaamisväitteen uskottavuuden FINEn arvioitavaksi.

Maksunsaajan tilillä olevien varojen jäädyttämistä koskeva väite

Asiakas on käynyt konttorissa sulkuilmoituksensa tekemisen jälkeen 21.8.2015 noin klo 14:00. Pankki voi vahvistaa asiassa sen, että asiakkaan tililtä oikeudettomasti siirrettyjä varoja ei ole konttoriasioinnin aikaan enää ollut pankissa maksunsaajan tilillä tuolloin. Tilanne on ollut vastaava jo maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä tehdyn ilmoituksen aikaan 21.8.2015 klo 10:56. Muilta osin pankki ei voi kommentoida oikeudettomien maksujen saajan pankkiasioita. 

Pankki toteaa, ettei saajan tilinkäytön estämisellä klo 10:56 tai sitä myöhemmin olisi ollut vaikutusta lopputulokseen.

Vastuu maksuvälineiden oikeudettomasta käytöstä

Kaikki riidan kohteena olevat verkkopankki- ja korttitapahtumat on tehty ennen maksuvälineiden sulkemista. Tekijöillä on ollut hallussaan asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnus ja tunnuslukulista, sekä näiden ohella asiakkaan kortti ja kortin salainen tunnusluku. On epäselvää, miten maksuvälineet ja niihin liittyvät turvatunnisteet ovat autokyydin aikana joutuneet tekijöille. Kaikki maksuvälineet ovat palautuneet asiakkaan haltuun. Maksuvälineiden oikeudeton käyttö on mahdollistunut, kun asiakas on mennyt hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin. Asiakkaan olisi näissä olosuhteissa noudattaa erityistä huolellisuutta omaisuutensa suhteen, huomioiden erityisesti hänen pankkitileillään olleet merkittävät rahasummat ja tähän liittyvä vahinkoriskin suuruus.

Varotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuden osalta pankki huomauttaa, ettei maksuvälineitä ole suljettu heti, kun asiakas on päässyt pois auton kyydistä noin klo 05.00, vaan vasta yli viisi tuntia myöhemmin klo 10.56. Verkkopankkitunnusten oikeudeton käyttö, joka on tapahtumaselvitysten mukaan alkanut vasta klo 08.03, ei olisi ollut mahdollista, mikäli tunnukset olisi suljettu välittömästi asiakkaan päästyä pois autokyydistä. Siten kokonaisuutena arvostellen asiakkaan menettely osoittaa välinpitämättömyyttä tunnusten hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin sekä asiassa aiheutuneiden vahinkojen rajoittamiseen. Toiminta poikkeaa olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan.

Pankin kokonaisarviona kaiken asiaan liittyvän selvityksen perusteella on, että verkkopankkitunnusten ja kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin, pankkitunnuksilla käytettävien palvelujen yleisten ehtojen ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa huolehtia maksuvälineistä ja niihin liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Edellä sanotuin perustein huolimattomuus on maksupalvelulain 62 §:ssä säädetyin tavoin katsottava törkeäksi.

Asiassa on väitetty, että pankilla olisi ollut mahdollisuus esittää asiakkaalle rikosasian suullisessa istunnossa kysymyksiä liittyen FINEssä käsiteltävänä olevaan siviilioikeudelliseen asiaan. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n mukaan tuomioistuimen tulee pääkäsittelyssä valvoa, ettei asiaan sekoiteta mitään siihen kuulumatonta. Rikosoikeudenkäynnissä saadaan käsitellä ainoastaan syyttäjän haastehakemuksesta ilmenevää teonkuvausta ja rangaistusvaatimusta, sekä muita rikosasiassa esitettyjä vaatimuksia. Pankki on ollut rikosasiassa toisena asianomistajana. Pankki ei ole osallistunut pääkäsittelyyn, sillä pankilla ei ole ollut rikosasiassa rangaistusvaatimuksen lisäksi muita vaatimuksia.

Pankki toteaa selvyyden vuoksi, ettei rikosasian pääkäsittelyssä ole voitu käsitellä asianomistajien keskinäisiä siviilioikeudellisia sopimussuhteita tai esittää niitä koskevia kysymyksiä, jotka nyt ovat käsiteltävänä FINEssä, ja joilla on merkitystä ratkaistaessa maksupalvelulain ja pankin sopimusehtojen mukaista taloudellista vastuunjakoa asiakkaan maksuvälineiden oikeudettomasta käytöstä.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Esitutkintapöytäkirja (24.7.2017) sis. mm.
  - Tutkintailmoitus (Ilmoitusaika 21.8.2015)
  - Kuulustelupöytäkirja, Asianomistaja, Asiakas (22.8.2015)
  - Kuulustelupöytäkirja, Rikoksesta epäilty B (14.7.2015)
  - Kuulustelupöytäkirja, Rikoksesta epäilty C (14.7.2016)
  - Kuulustelupöytäkirja, Rikoksesta epäilty C (15.7.2016)
  - Kuulustelupöytäkirja, Rikoksesta epäilty D (27.4.2017)
  - Kuulustelupöytäkirja, Rikoksesta epäilty E (27.6.2017)
  - Tilitapahtumaluetteloita
- Lisätutkintapöytäkirja 2.11.2017 sis.
  - Kuulustelupöytäkirja, Asianomistaja, Pankki (26.10.2017)
- Käräjäoikeuden tuomio 6.6.2018
- Korttien sisältämät toiminnot ja sovellettavat ehdot
- Pankkitunnuksilla käytettävien palvelujen yleiset sopimusehdot
- Tilien yleiset ehdot
- Euromaksualueella välitettävien euromaksujen yleiset ehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko verkkopankkitunnusten ja kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen ja/tai pankkitunnusehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi lautakunnan on arvioitava, olisiko pankin huolellisesti toimiessaan tullut estää C:n tilin käyttö tapauksessa aiheutuneen vahingon rajoittamiseksi ja vastaako pankki mahdollisen laiminlyöntinsä johdosta asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Tapahtuma-aikaan voimassa olleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan 
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan 
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan 
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
 1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
 2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
 3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan 
Kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään [Pankista] saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta [Pankista] saamaansa tai itse valitsemaansa tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.
Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden edellyttämällä tavalla, että kortti on tallessa.
Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. […]

Korttiehtojen kortin kadottamista koskevan kohdan mukaan 
Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava [Pankille] kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun, kortin jäämisestä ulkomailla automaattiin sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun. […]

Pankin verkkopankkitunnuksia koskevien yleisten ehtojen kohta, joka koskee asiakkaan vastuuta tunnusten käytöstä verkkopankkipalvelussa, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankkitunnusehtojen tunnusten säilyttämisestä koskevan kohdan mukaan 
Kuluttaja-asiakkaan tunnistautumistiedot ovat henkilökohtaiset, eikä niitä saa osittainkaan luovuttaa sivullisen tietoon tai haltuun. Kuluttaja-asiakas ei saa antaa valtuutusta tunnistautumistietojen käyttämiseen. […]
Asiakas sitoutuu säilyttämään tunnistautumistiedot huolellisesti ja varmistamaan säännöllisesti, että tunnistautumistiedot ovat tallessa. Asiakkaan tulee huolehtia, etteivät tunnistautumistiedot joudu osittainkaan sivullisen tietoon tai haltuun. Asiakas sitoutuu säilyttämään käyttäjätunnuksesta, tunnusluvuista, tunnuslukulaitteesta, tunnuslukusovelluksesta, salasanasta, PIN-koodista tai muista pankin hyväksymistä tunnistautumisvälineistä koostuvat tunnistautumistiedot erillään toisistaan. Tunnistautumistietoja ei saa kopioida, tallentaa tai toisintaa muutoin kuin pankin järjestelmään tai pankin hyväksymällä tavalla.
Mikäli tunnustautumistiedot ovat kadonneet tai asiakkaalla on syytä epäillä, että ne ovat joutuneet tai saattaneet joutua osittainkin sivullisen tietoon tai haltuun, asiakas on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tästä pankille palvelujen asiattoman käytön estämiseksi. […]

Pankin yleisten tiliehtojen kohdan, joka koskee pankin oikeutta olla hyväksymättä tilin käyttöä, mukaan
Pankin on oikeus olla hyväksymättä tilin käyttöä, jos […] pankilla on muutoin syytä epäillä tilin käytön oikeellisuutta.
Pankilla on oikeus turvallisuussyistä rajoittaa tilin käyttöä muualla kuin konttorissa.

Tiliehtojen kohdan, joka koskee pankin oikeutta sulkea tili, mukaan 
Pankilla on oikeus sulkea tili, jos […] pankilla on syytä epäillä tilin väärinkäyttöä.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun sekä verkkopankkitunnusten huolellisesta säilyttämisestä ja käyttämisestä olevan maksupalvelulain sekä pankkitunnus- ja korttiehtojen mukaan asiakkaalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi pankin ohjeistuksesta tai tunnuksia ja korttia koskevien sopimusten ehdoista - ainoastaan asiakas voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja pankkitunnuksiaan säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti ja sen tunnusluku tai pankkitunnukset ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudetta, on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti asiakkaan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun tai pankkitunnustensa suhteen. Jotta asiakkaan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin hän on korttiaan ja sen tunnuslukua ja/tai pankkitunnuksiaan säilyttänyt ja käyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on asiakkaalla ja asiakkaan vaatiessa pankkia ottamaan vastuun kortin/pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä, voidaan asiakkaan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti ja sen tunnusluku ja/tai verkkopankkitunnukset on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä voida myöskään asiakkaalta edellyttää, mutta asiakkaan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Huumausväite

Pankkilautakunta toteaa asiakkaan valituksen tapauksessa perustuvan olennaisilta osin sille, että asiakas olisi tullut jo karaokebaarissa huumatuksi ja hänet olisi viety avuttomassa ja puolustuskyvyttömässä tilassa autoon.  Vaikka asiakkaan mukaan hän on poikkeuksellisen huolellisesti suojannut tietojaan, on pankkitunnukset saatu urkittua hänen ollessa tyrmäystippojen vuoksi avuttomassa tilassa.

Pankkilautakunta kiinnittää tapauksessa saadussa selvityksessä huomiota siihen, että poliisin tutkintailmoitukseen ei ole vielä 21.8.2015 kirjattu mainintaa asiakkaan epäilemästä huumauksesta tai vapaudenriistosta taikka niihin viittaavastakaan. Seuraavana päivänä 22.8.2015 kuulusteluissa asiakas on todennut hänellä olevan ”hämärä aavistus” siitä, että hän sai tyrmäystippoja, mutta mikään muu asiakkaan kuulusteluissa kertomassa ei viittaa siihen, että hän olisi lähtenyt seurueen kyytiin vastoin tahtoaan. Muutoin esitutkintapöytäkirjasta tai käräjäoikeuden tuomiosta ei ole löydettävissä viittauksia mahdolliseen asiakkaan huumaamiseen, vapauden riistoon tai vastaavaan.

Edelleen Pankkilautakunta kiinnittää huomiota asiakkaan pankille 24.8.2015 lähettämään reklamaation käsittelyä koskevaan kirjeeseen, jossa ei niin ikään ole viittausta huumausepäilyyn ja jossa asiakas kertoo mm. seuraavasti: ”Minut pyydettiin autoon jossa luvattiin kotimatka Espooseen. Siitä matkasta muodostui sitten hyvin pitkä, sillä auto ajoi aivan eri reittiä kun olisi pitänyt. Yritin asiasta huomauttaa ja huolissani mutta mikään ei auttanut.” Asiassa saadun selvityksen mukaan asiakas ei ole maininnut mitään epäilemästään huumaamisestaan myöskään soitettuaan pankin asiakaspalveluun heti tapahtumien jälkeen 21.8.2015 klo 10:56.

Saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että asiakas olisi huumattu.

Kortin ja tunnusluvun oikeudeton käyttö

Tapahtumien kulku

Asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan kortilla ja kortin tunnusluvulla on tehty yhteensä 1.020,00 euron arvosta polttoaineostoja ja automaattinostoja 21.8.2015 klo 02.13-03.29 asiakkaan vielä ollessa hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden auton kyydissä ja kortti on ollut asiakkaalla tallessa hänen poistuttuaan auton kyydistä kotinsa luona noin klo 05. Epäselväksi tapauksessa on jäänyt, miksi asiakas ei ole vaatinut pankkia korvaamaan korttitapahtumia vakuutuskorvauksen kattamatta jääneen 520,00 euron osalta ja mihin yksittäisiin korttitapahtumiin asiakkaan 220,00 euron vaatimus kohdistuu.

Asiakas ei ole tapauksessa esittänyt selvitystä siitä, miten hän on itse korttiaan ja sen tunnuslukua käyttänyt ja korttiaan säilyttänyt. Pankkilautakunta katsookin, ettei sen ole asiassa saadun selvityksen perusteella mahdollista luotettavasti arvioida tapahtumien yksityiskohtaista kulkua ja sitä, miten asiakkaan kortin tunnusluku on päätynyt sivullisen tietoon, miten asiakkaan kortti on häneltä saatu ja miten kortti on sen oikeudettoman käytön jälkeen onnistuttu palauttamaan asiakkaalle hänen huomaamattaan. Koska asiaan ei ole lautakunnan keinoin saatavissa tämän parempaa selvitystä, on lautakunnan arvioitava tapahtumien kulkua nyt asiassa esitetyn selvityksen perusteella.

Pankkilautakunta kiinnittää tapauksessa erityistä huomiota siihen, että ensimmäiset asiakkaan kortilla tehdyt tapahtumat asiakkaan karaokebaarista lähdön jälkeen ovat 20,00 euron polttoaineostoja, joiden osalta on jäänyt epäselväksi, mitä niistä asiakas vaatii pankin korvaavan.

Pankkilautakunta toteaa, että yöllisiä bensaostoksia on tehty useissa lautakunnan käsittelemissä kortin oikeudetonta käyttöä koskevissa tapauksissa. Näissä tapauksissa kortinhaltija on tyypillisesti mennyt yöllä ravintolaillan jälkeen ns. pimeän taksin kyytiin ja maksanut kyydistä korvauksen kortillaan tekemällä pienehköllä polttoaineostoksella. Tapauksissa kortin tunnusluku on urkittu bensaostoksen yhteydessä ja kortti on anastettu tämän jälkeen kortinhaltijalta.

Tähän liittyen lautakunta kiinnittää huomiota myös asiakkaan poliisin kuulusteluissa 22.8.2015 kertomaan: ”He ovat varmaan pyytäneet minua maksamaan jonkun pienen maksun ja sitä kautta mahdollisesti saaneet tunnukset katsomalla kun kirjoitin ne.” Edelleen lautakunta kiinnittää huomiota käräjäoikeuden tuomion perusteluissa Näyttö-otsikon alla todettuun: ”[Asiakasta] ei ole viety kotiin vaan häneltä oli autossa vaadittu rahaa polttoainetta varten. Koska asiakkaalla ei ollut ollut käteistä on hän autossa yrittänyt suorittaa verkkopankkisiirron siinä kuitenkaan onnistumatta. [Asiakkaalla] on ollut puhelin toisessa kädessä ja verkkopankin tunnusluvut toisessa.” 

Vaikka käräjäoikeudessa on käsitelty ainoastaan asiakkaan verkkopankkitunnusten oikeudetonta käyttöä eikä asiakkaan kortin ja tunnusluvun oikeudettomaan käyttöön tuomiossa viitatakaan, Pankkilautakunta pitää asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköisenä, että asiakkaan kortin tunnusluku on saatu urkittua asiakkaan käytettyä korttiaan ja sen tunnuslukua ensin itse automaatilla tehtyyn polttoaineostoon, jota kyyditsijät ovat todennäköisesti edellyttäneet maksuna asiakkaan saamasta kyydistä. 

Tunnusluvun käyttäminen

Pankkilautakunta katsoo, että turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä tai automaatista on muita ihmisiä.

Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan - maksaessaan aamuyöllä hänelle entuudestaan tuntemattomien ihmisten seurassa bensaostosta näiden autoon - tullut tunnuslukua näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Mikäli asiakas ei näissä olosuhteissa ole voinut varmistua turvallisesta tunnusluvun käytöstä, olisi hänen tullut kieltäytyä bensaostoksen maksamisesta. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Kortin säilyttäminen

Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia maksuvälineen haltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta maksuvälineen haltijan voidaan odottaa säilyttävän maksuvälineitä vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Ympäröivät olosuhteet ja erityisesti niihin liittyvät katoamis- ja anastusriskit ovat olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää, kuinka usein tapahtuvaa kortin tallella olon tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää sekä toisaalta arvioitaessa kortinhaltijan mahdollisen huomattomuuden astetta ja vakavuutta.

Pankkilautakunta katsoo tapahtumien olleen seurausta siitä, että asiakas lähti yöllä alkoholia juoneena hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin. Edelleen Pankkilautakunta katsoo bensaostoksen jälkeisiin tapahtumiin myötävaikuttaneen olennaisesti sen, että asiakas on näissä olosuhteissa käyttänyt tunnuslukuaan huolimattomasti siten, että ulkopuolinen on saanut sen tietoonsa.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tämän tapauksen olosuhteissa tullut kiinnittää erityistä huomiota korttinsa turvalliseen säilyttämiseen. Asiakkaan antaman selvityksen mukaan hän on mieltänyt olosuhteiden sisältämän riskin ja hän on vahtinut maksuvälineitään erittäin tarkasti. Asiassa saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo jäävän epäselväksi, miten kortti on tästä huolimatta onnistuttu anastamaan asiakkaalta ja miten kortti on sen oikeudettoman käytön jälkeen onnistuttu palauttamaan asiakkaalle tämän huomaamatta. Kun asiakas on kuitenkin mieltänyt olosuhteista johtuvan riski, Pankkilautakunta katsoo, että kortin anastaminen ja sen palauttaminen asiakkaan huomaamatta on onnistunut siitä johtuen, että asiakas ei ole huomioinut poikkeavia olosuhteita asianmukaisesti ja on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan korttinsa säilyttämisen ja sen tallellaolon seuraamisen suhteen vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla.

Vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä

Asiassa saatu kokonaisselvitys ja erityisesti olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kortin ja tunnusluvun säilyttämisen ja käyttämisen suhteen kokonaisuutena osoittavan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti maksuvälineiden hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn korttinsa suhteen osoittavan kokonaisuutena maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Pankkitunnusten oikeudeton käyttö 

Asiassa saadun selvityksen perusteella asiakas on itse kirjautunut verkkopankkiin klo 04.03 ollessaan vielä auton kyydissä, mutta tämän asioinnin yhteydessä ei ole tehty maksutapahtumia. Asiakkaan verkkopankkitunnuksilla tehdyt riidanalaiset tilisiirrot on tehty klo 08.39-10.33 ja siirrot ovat siten alkaneet noin kolme ja puoli tuntia sen jälkeen, kun asiakas on saadun selvityksen mukaan noussut pois auton kyydistä noin klo 05. Asiakas on itse kirjautunut verkkopankkiin klo 10.51 ja soittanut pankin asiakaspalveluun klo 10.56. 

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakkaan verkkopankin käyttäjätunnus on saatu urkittua asiakkaan oman verkkopankkiasioinnin yhteydessä klo 04.03, minkä jälkeen asiakkaan verkkopankkitunnusten tunnuslukulista on päätynyt sivullisen haltuun, joka on todennäköisesti valokuvaamalla saanut kopion tunnuslukulistasta haltuunsa ja on tämän jälkeen palauttanut tunnuslukulistan asiakkaalle tämän huomaamatta.

Pankkitunnusehdoissa asiakas sitoutuu säilyttämään tunnistautumistiedot huolellisesti ja varmistamaan säännöllisesti, että tunnistautumistiedot ovat tallessa. Ehtojen mukaan asiakkaan tulee huolehtia, etteivät tunnistautumistiedot joudu osittainkaan sivullisen tietoon tai haltuun, ja asiakas sitoutuu säilyttämään tunnistautumistiedot erillään toisistaan. Mikäli tunnustautumistiedot ovat kadonneet tai asiakkaalla on syytä epäillä, että ne ovat joutuneet tai saattaneet joutua osittainkin sivullisen tietoon tai haltuun, asiakas on ehtojen mukaan velvollinen välittömästi ilmoittamaan tästä pankille palvelujen asiattoman käytön estämiseksi.

Pankkilautakunta katsoo, että lähdettyään yöaikaan ravintolasta hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kyytiin asiakkaan olisi tullut noudattaa korostunutta varovaisuutta verkkopankkitunnustensa säilyttämisen ja käyttämisen suhteen. Mikäli hän ei ole auton kyydissä voinut varmistua tunnustensa turvallisesta käyttämisestä, olisi hänen huolellisesti toimiessaan tullut jättää kirjautumatta verkkopankkiinsa. Kun hän kuitenkin on päätynyt itse kirjautumaan verkkopankkiin autossa hänelle entuudestaan tuntemattomien henkilöiden läsnä ollessa, olisi hänen lautakunnan näkemyksen mukaan tämän jälkeen tullut kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukulistansa turvalliseen säilyttämiseen ja siihen, ettei se edes tilapäisesti päätyisi kenenkään toisen haltuun. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että näissä olosuhteissa asiakkaan olisi tullut auton kyydistä noustuaan tiedostaa mahdollisuus siitä, että hänen pankkitunnuksensa tai niiden osia oli päätynyt sivullisen tietoon/haltuun, ja riski tunnusten oikeudettomasta käytöstä, ja tehdä pankkitunnuksistaan sulkuilmoitus pankille. Mikäli asiakas olisi näin toiminut, olisi pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä kokonaisuudessaan.

Asiassa saatu kokonaisselvitys ja erityisesti olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn pankkitunnustensa säilyttämisen ja käyttämisen suhteen kokonaisuutena osoittavan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti maksuvälineiden hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn pankkitunnustensa suhteen kokonaisuutena osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Tilin käytön estäminen ja vahingon rajoittaminen

Asiakkaan mukaan hänen mentyään - puhelimessa tehdyn sulkuilmoituksen jälkeen - pankin konttoriin selvittämään asiaa pankkitoimihenkilö kertoi näkevänsä asiakkaan tililtä siirretyt varat toisen asiakkaan eli C:n tilillä. Yksi asiakkaan valituksen peruste on se, että pankin olisi tullut hänen tuolloin esittämänsä vaatimuksensa mukaisesti jäädyttää varat ja estää niiden nostaminen ja edelleen siirtäminen.

Pankkilautakunta katsoo asiassa nyt saadun selvityksen perusteella, että asiakkaan tililtä C:n tilille siirretyt varat on siirretty eteenpäin pikasiirtona toiseen pankkiin B:n tilille 21.8.2015 klo 9.38-10.49 jo ennen asiakkaan tekemää sulkuilmoitusta ja yli kolme tuntia ennen asiakkaan konttorissa asiointia noin klo 14. Saadun selvityksen perusteella on jäänyt epäselväksi, miksi asiakas on jäänyt asiassa toiseen käsitykseen C:n tilin tilasta asioituaan pankin konttorissa ja mitä pankkitoimihenkilö on asiakkaalle tuolloin kertonut. Pankkilautakunta katsoo joka tapauksessa, ettei pankki ole tuossa vaiheessa enää voinut rajoittaa tapauksessa asiakkaalle aiheutunutta vahinkoa esimerkiksi estämällä C:n tilin käytön.  

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan pankkitunnusten ja kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin, pankkitunnusehtojen ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan maksuvälineidensä säilyttämisen ja käyttämisen sekä sulkuilmoituksen tekemisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo molempien maksuvälineiden osalta asiakkaan menettelyn kokonaisuutena poikkeavan selvästi ja olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn sekä korttinsa että pankkitunnustensa suhteen osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta ja asiakkaan siten vastaavan maksuvälineidensä oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää 
Sihteeri Hidén 

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen