Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 30.10.2017 mukaan A:lle (s. 1935) määrättiin 29.2.2016 Avodart-lääke eturauhasen liikakasvun hoitoon. A aloitti lääkkeen käytön 1.3.2016 ja lopetti käytön 1.10.2016. Lääkkeen käytön seurauksena aiheutui kutinaa ja punotusta koko ylävartaloon. Lisäksi jalka vammautui ja siihen aiheutui kipua ja turvotusta. Alkoi kipulääkityskierre ja A:n kipulääkitystä jouduttiin lisäämään. Kortisonipiikkejä on annettu useamman kerran. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö totesi, että A oli käyttänyt Avodart-lääkettä 1.3. ̶ 1.10.2016. Loppuvuodesta 2016 A:lle ilmaantui laaja-alaista ihottumaa, josta on otettu useampia kudosnäytteitä. Ihottumalle ei ole saatu vahvistettua tautidiagnoosia, mutta sitä on pidetty A:n sairastamaan leukemiaan liittyvänä paraneoplastisena ihottumana. A:lla on ollut myös pitkittynyttä polvikipua vuodesta 2016. Polvi on ollut kipeä, turvonnut ja sinne on keräytynyt nestettä. Kipeytymistä on pidetty niveltulehduksena ja polveen on injektoitu kortisonia, joka on myös helpottanut polvivaivaa. Yhtiö katsoi, ettei Avodart-lääke ollut todennäköisesti aiheuttanut A:n ihottumaa ja polvinivelen oireita. Ihottumaa oli pidetty mahdollisesti leukemiaan liittyvänä, minkä lisäksi ihottuman jatkuminen pitkään lääkityksen lopettamisen jälkeen ei ole tyypillistä Avodartille. Avodartin ei tiedetä myöskään aiheuttavan niveloireita. Vakuutusyhtiö hylkäsi A:n korvaushakemuksen.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Yhtiön korvauspäätöksen tekijä käsittelee vain polvesta löytynyttä vammaa, vaikka molemmat jalat ovat kipeät jatkuvasti. Kipulääkkeitä on syötävä edelleen. Jalat ovat niin kipeät, ettei A voi käyttää saappaita, vaan talvellakin on käytettävä pikkukenkiä. Kivut ovat myös aiheuttaneet vaarallisen korkean verenpaineen. Ihottuma on poistunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitettyyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnan käytössä on A:ta koskevia sairauskertomustietoja ajalta 29.2.2016 ̶ 16.5.2018.

Selvitysten mukaan A sairastaa kroonista lymfaattista leukemiaa (KLL) ja siihen liittyen autoimmuunia hemolyyttista anemiaa (AIHA). Lisäksi A:lla on todettu eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu ja valtimonkovettumatauti. A:lle on 29.2.2016 aloitettu sisätautien poliklinikalla dutasteridilääkitys eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun hoitoon.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 19.12.2016 mukaan A on ollut vastaanotolla pitkittyneen yskän takia. Kliinisen tutkimuksen yhteydessä on havaittu selässä urtikariatyyppinen ihottuma. Merkinnän 30.12.2016 mukaan ihottuma on ollut paranemassa, mutta sen urtikarialle epätyypillisten piirteiden vuoksi on tehty konsultaatiopyyntö ihotautilääkärille. Ihotautilääkärin tekstin 27.1.2017 mukaan ihotautilääkäri on terveyskeskuksen lähettämien kuvien perusteella arvioinut, että kyseessä voisi olla paraneoplastinen eli A:n sairastamaan leukemiaan liittyvä ilmiö. Jatkotutkimukseksi on ehdotettu koepalan ottoa ja laboratoriokokeita. Poliklinikkakäyntiä 27.2.2017 koskevan tekstin esitietojen mukaan ihottuma on joulukuusta 2016 lähtien laajentunut yläselästä rintakehälle, ylävatsalle, vasempaan alaraajaan, vasempaan yläraajaan sekä hennommin oikeaan yläraajaan. Terveyskeskuksessa on otettu ihottumasta koepalat. Koepalalöydös on sopinut lähinnä annulaariseen erythemaan (rengasmainen ihottuma). Ihotautien poliklinikkakäynnillä on todettu punoittava yläselän iho, rintakehällä ylävatsalle painottuen punareunainen figuroiva ihottuma ja epämääräistä punoitusta myös vasemmassa yläraajassa ja vasemmassa alaraajassa. A:n mukaan vasemman alaraajan ihottuma on ollut rauhoittumassa. A on kertonut, että ihottuma vaihtaa ajoittain paikkaa. Ihottumasta on otettu uusi koepala. Potilaspuhelua 21.3.2017 koskevan merkinnän mukaan koepalassa ei ole todettu ihottumaa selittävää ja ihottuman suhteen on ehdotettu seurantalinjaa. A on esittänyt käsityksenään, että kyseessä on Avodart-lääkkeen aiheuttama ihottuma, kun taas ihotautilääkäri on arvioinut, että ihottuma näyttää parhaiten paraneoplastiselta. A:n pyynnöstä ihotautien poliklinikalle ei ole sovittu kontrollikäyntejä.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 5.4.2017 mukaan A on tullut päivystykseen polven kivun vuoksi. Vasemmassa polvessa on ollut liikekipua ja koko alaraaja on ollut hieman lämmin. Kliinisessä tutkimuksessa vasemmassa polvessa on todettu reilu nestelisä ja liikkeissä ääritaivutuksessa ja -ojennuksessa on tullut kipua polviniveleen. Kierukkatestit ovat olleet negatiiviset ja polvi vakaa. Vasemmassa alaraajassa on iholla todettu kauttaaltaan punaista ihon myötäistä ihottumalaikkua. Polvesta on punktoitu steriilisti 25 ml nivelnestettä ja A:ta on ohjeistettu käyttämään kivun hoitoon parasetamolia. Potilaspuhelumerkinnän 13.4.2017 mukaan polvi on ollut paranemassa. Lääkäri on arvioinut, että kyseessä olisi mahdollisesti reaktiivinen niveltulehdus. A:ta on ohjeistettu hakeutumaan uudelleen arvioon, jos polvi alkaa uudelleen nesteillä tai kipeytyy vaikeasti. A on hakeutunut uudelleen terveyskeskukseen 29.5.2017 ja 14.6.2017 vasemman polven kivun vuoksi. Toistuvan polviongelman vuoksi on tehty 14.6.2017 lähete kirurgian poliklinikalle ja 29.6.2017 sisätautien poliklinikalle.

Sisätautien poliklinikan tekstin 28.7.2017 mukaan A:lla on vastaanotolla todettu vasemmassa polvessa selvää turvotusta ja lievä arkuus ja vasemmassa nilkassa ylänivelessä hiven turvotusta ja lievää aristusta. Muuten nivelstatus on ollut normaali. Polviniveleen ja ylempään nilkkaniveleen on annettu paikallishoidoksi Lederspan-injektiot. Tilannetta on pidetty kahden nivelen seronegatiivisena oligoartriittina (kahden nivelen serologisissa kokeissa negatiivisena tulehduksena). Hoidoksi on ensisijaisesti suositeltu kortisonipaikallishoitoja. Kirurgian poliklinikan tekstin 8.9.2017 polvessa on edelleen ollut turvottelua. Vastaanotolla vasemman polven liikelaajuus on ollut käytännössä täysi ja polvessa on todettu lievä nestelisä. Infektion merkkejä ei ole todettu. Natiiviröntgenkuvassa on todettu erittäin siistit nivelpinnat, nivelrikkoa ei ole ollut todettavissa. A:lle on ohjelmoitu vasemman polven magneettitutkimus. Magneettitutkimuslausunnon 27.11.2017 mukaan tutkimuksessa on todettu repeämät molemmissa nivelkierukoissa ja voimakas polvinivelen nestelisä. Lisäksi on todettu kauttaaltaan nivelkalvon paksuuntumaa.

Sisätautien tekstin 4.12.2017 mukaan A on ollut reumatologin kontrollissa. Vasen polvi on A:n mukaan ollut viime viikkoina aivan mahdottoman oloinen. Polvessa on ollut turvotusta ja kuumotusta. Nilkka on ollut parempi, päkiöissä on ajoittain tuntunut kipuilua. A on yhdistänyt niveloireet Avodart-lääkitykseen. Vastaanotolla A on kävellyt keppien kanssa. Vasemmassa polvessa on ollut selkeä turvotus ja polvi on ollut lämmin tai kuumottava. Ultraäänessä on todettu runsaasti nestettä. Oikea polvi on ollut rauhallinen. Vasemmalla alemmassa nilkkanivelessä on ultraäänessä todettu lievää nesteilyä. Varvasnivelistä on oikealla todettu isovarpaan tyvinivelessä nestettä ja vasemman jalkaterän V varpaan seutuvilla myös turvotusta. Varpaissa ei kuitenkaan ole todettu tunnusteluarkuutta. A on kertonut joutuvansa käyttämään runsaasti kipulääkkeitä, muun muassa Arcoxiaa. Vasemmasta polvinivelestä on punktoitu lievästi punertavaa sameaa nivelnestettä 30 ml. A on otettu sisätautien osastolle seurantaan. Hoitoaikaa 4. ̶ 5.12.2017 koskevan loppuarvion mukaan nivelnestenäytteessä ei ole todettu bakteeritulehdukseen viittaavaa. Tulehdusarvo (CRP) on osastolla lähtenyt laskuun, A:lla ei ole ollut kuumetta, polvi ei ole kuumottanut ja sen turvotus on laskenut. A on kotiutettu ja hänelle on kirjoitettu viikon mittainen Prednisolon-kortisonikuuri. Kontakteja sisätautien poliklinikalle on ollut alaraajaoireiden vuoksi myös tämän jälkeen ja lääkityksenä on Prednisolonin lisäksi kokeiltu Salazopyrinia.

Kirurgian poliklinikkakäyntiä 18.4.2018 koskevan tekstin mukaan A on ollut vastaanotolla vasemman polven turvottelun vuoksi. Kirurgian puolella on päädytty konservatiiviseen hoitoon. Magneettitutkimuksessa todetut rappeumaperäiset nivelkierukkarepeämät hoituvat nykytutkimustiedon mukaan itsekseen oireettomiksi ja lievä nivelkalvon tulehdus tuskin aiheuttaa näin merkittäviä kipuja.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Avodart-lääkkeen käytön aikana ja sen jälkeen ilmenneet ihottuma ja alaraajaoireet korvata Avodartin aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle on 29.2.2016 määrätty eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun hoitoon dutasteridilääkitys (Avodart). Lääkevahinkoilmoituksen mukaan A on aloittanut lääkkeen käytön 1.3.2016 ja lopettanut käytön 1.10.2016. Joulukuussa 2016 A:lla on ilmennyt ihottumaa, joka on aluksi ilmennyt selässä ja laajentunut sittemmin rintakehälle, ylävatsalle ja raajoihin. Ihottuman syy ei ole tutkimuksissa selvinnyt, mutta ihotautilääkäri on arvioinut, että kyseessä on paraneoplastinen eli syöpäsairauteen liittyvä ilmiö. A sairastaa leukemiaa. Vasemman alaraajan niveloireiden vuoksi A on lautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan hakeutunut ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolle 9.4.2017. Niveloireita on terveyskeskuksen lisäksi selvitelty kirurgian poliklinikalla sekä sisätautien poliklinikalla. Oireita on pidetty niveltulehdusperäisinä. A joutuu selvitysten mukaan syömään oireiden vuoksi runsaasti kipulääkkeitä. Oireita on hoidettu kortisonilla, minkä lisäksi on kokeiltu Salazopyriniä (sulfasalatsiini, mm. nivelreuman hoitoon käytettävä lääke). A:n oman selvityksen mukaan oireita on ollut molemmissa alaraajoissa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n ihottuma on ilmaantunut pitkän ajan kuluttua Avodart-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen, mikä ei tue sitä ajatusta, että ihottuma johtuisi tästä lääkkeestä. A:ta tutkinut ihotautilääkäri on arvioinut, että A:n ihottuma sopii parhaiten hänen sairastamaansa pahalaatuiseen veritautiin liittyväksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Avodart-lääkityksen ja A:n ihottuman välillä jää osoittamatta. A:n alaraajojen nivelkuluma ja niveltulehdus eivät nekään lautakunnan näkemyksen mukaan ole todennäköisessä syy-yhteydessä Avodart-lääkkeen käyttöön. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila