Haku

FINE-016596

Tulosta

Asianumero: FINE-016596 (2019)

Kategoria: Arvopaperinvälitystoiminta

Ratkaisu annettu: 01.10.2019

Lautakunnan toimivalta. Tarjottu palvelu. Annetut tiedot.

Tapahtumatiedot

Asiakas on allekirjoittanut sijoituspalveluyrityksen edustajan kanssa käymiensä keskustelujen perusteella kolmannen yhtiön kanssa yksityisen 50.000 euron velkakirjan, johon liittyi vakuutena rakenteilla olleen asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakekirjat. Kyseisen velallisyhtiön toiminta ajautui sittemmin konkurssimenettelyyn, jonka käsittely on edelleen kesken ja missä yhteydessä selvitellään myös sitä, että täyttääkö velallisyhtiön toiminta mahdollisesti myös jonkun rikosoikeudellisesti rangaistavan teon tunnusmerkistön. Osa asiakkaan kanssa vastaavassa tilanteessa olevista sijoittajista on nostanut korvauskanteen asiassa sekä sijoituspalveluyritystä että velallisyhtiötä vastaan. 

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mukaan sijoituspalveluyritys oli aktiivinen lainan osalta ja kaikki asiointi tapahtui myös sen kautta ilman että hän on ollut itse missään vaiheessa yhteydessä suoraan velallisyhtiöön. Asiakkaan mukaan hänen annettiin ymmärtää, että kyseessä oli kuin mikä tahansa muukin kyseisen sijoituspalveluyrityksen kautta saatavissa ollut joukkovelkakirjalaina. Sijoituspalveluyrityksen edustajan vakuutteluiden sekä lainan vakuutena olleiden asunto-osakkeiden johdosta asiakas uskoi sijoituksen olevan ns. ”pommin” varma. Asiakkaan näkemyksen mukaan sijoituspalveluyritys myös kohdeyhtiön osaomistajana tiesi tai sen olisi pitänyt tietää sekä kertoa hänelle velallisen tilanteesta enemmän kuin mitä se nyt teki eli sijoituspalveluyritys ei antanut hänelle asianmukaista tietoa sijoitukseen liittyen. Sijoituspalveluyrityksen toissijaisesti esittämään väitteeseen reklamaatioajan ylittymisestä asiakas toteaa, että hän oli heti sovittuna eräpäivänä yhteydessä sijoituspalveluyritykseen, kun rahoja ei hänen tilille ollut tullut. Asiakas vaatii sijoituspalveluyritystä korvaamaan hänen velkakirjaan sijoittamansa pääoman 50.000 euroa sekä kyseiselle määrälle velkakirjan mukaisen 8 %:n koron 7.1.2017 lukien sen maksuun asti sekä asian hoitamista varten palkkaamansa asiamiehen laskut. Kokonaisuutena yhteensä 62.340 euroa, jos maksu suoritettaisiin 6.7.2019 mennessä.

Palveluntarjoajan vastine

Sijoituspalveluyrityksen mukaan asiakas on tehnyt sopimuksen suoraan velallisyhtiön kanssa ja että kysymyksessä ei siten ole ollut arvopaperimarkkinalain tarkoittama vaihdantakelpoinen rahoitusväline eikä asiaan myöskään muuten liity sijoituspalvelulain tarkoittamaa sijoituspalvelua, kuten esimerkiksi sijoitusneuvontaa. Yhtiön näkemyksen mukaan edellä mainittujen seikkojen johdosta lautakunta ei ole toimivaltainen asiassa. 

Edelleen sijoituspalveluyrityksen mukaan asiakkaalle annetut tiedot velallisen tilanteesta ovat perustuneet sen palveluntarjoajalle antamiin tietoihin, jotka asiakkaalle on vain välitetty ja että palveluntarjoajalla ei ole ollut muuta tietoa velallisen tilanteesta. Enimmillään palveluntarjoajan kanssa samaan konserniin kuuluneet yhtiöt ovat omistaneet kohdeyhtiötä noin 13 %, mikä ei kuitenkaan ole oikeuttanut esimerkiksi hallituspaikkaan. Toimintansa asiassa yhtiö ei katso edes täyttävän markkinoinnin kriteerejä. Sijoituspalveluyritys kertoo tehneensä asiassa myös itse tutkintapyynnön poliisille velallisen toiminnasta, koska sille itselleenkin on aiheutunut merkittävää vahinkoa asiassa.

Sijoituspalveluyrityksen käsityksen mukaan asiakas on kokenut sijoittaja ja on muun muassa osannut valvoa saatavansa ns. etuoikeutettuna saatavana velallisen konkurssissa. Pesästä on odotettavissa merkittäviä suorituksia saamisille, minkä vuoksi on ennenaikaista ottaa kantaa asiakkaalle mahdollisesti syntyvään vahinkoon tai sen suuruuteen. Yhtiö katsoo myös, että mikäli vastoin sen käsitystä katsottaisiin, että se olisi sijoituspalvelulain nojalla tai muutoin vastuussa asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvasta luottotappiosta, tulee tältä osin soveltaa asiakassopimuksen ehtoja, joiden mukaisesti asiakas on laiminlyönyt reklamaatiovelvoitteensa ja siten menettänyt oikeuden vedota väittämäänsä yhtiön virheeseen.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- asiakkaan ja kohdeyhtiön välinen velkakirja liitteineen
- asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen välinen asiakassopimus liitteineen
- Finanssivalvonnan esitys ”Joukkorahoituksen riskit sijoittajille” Sijoitus-Invest messuilla 2015
- kohdeyhtiön esittelytilaisuuden materiaali
- artikkeleita Kauppalehdestä vuodelta 2017
- osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa
- asiakkaan asiamiehelleen maksamia laskuja
- asiakkaan polisille tekemä tutkintailmoitus 18.9.2017

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa esitetyn lautakunnan toimivaltaa koskevan väitteen johdosta Sijoituslautakunnan tulee ensin ratkaista, onko kyseessä lautakunnan toimivaltaan kuuluva asia ja jos niin katsotaan olevan, vielä sen jälkeen arvioitava, onko asiakas esitetyn väitteen mukaisesti reklamoinut tapauksesta asianmukaisesti. Jos näin katsotaan tapahtuneen, on asiassa vielä  arvioitava, täyttyykö tapauksessa jonkin sijoituspalvelun tunnusmerkistö sekä onko sijoituspalveluyritys menetellyt asiassa kyseistä sijoituspalvelua koskevien velvoitteiden mukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

FINEn ohjesäännön mukaan Sijoituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia ei-ammattimaisten asiakkaiden ja palveluntarjoajien lautakunnalle esittämistä erimielisyyksistä. Lautakunta käsittelee sijoituspalvelulaissa ja sijoitusrahastolaissa tarkoitettuihin sijoitus- ja sijoitusrahastopalveluihin liittyviä palveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita. Lisäksi lautakunta käsittelee vakuutussopimuslain mukaisia sijoitusvakuutuksia koskevia palveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita sekä joukkorahoituslain mukaisia joukkorahoituksen välittäjän ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita. Ratkaisusuositukset koskevat lain, viranomaismääräysten, hyvän arvopaperimarkkinatavan, hyvän vakuutustavan, hyvän joukkorahoitustavan ja sopimusehtojen soveltamista sekä palveluntarjoajan menettelyä. Ne voivat koskea myös korvauksen määrää. Sijoituslautakunta ei käsittele vaatimuksia, jotka kohdistuvat muuhun kuin sijoituspalveluja tarjoavaan yritykseen, rahastoyhtiöön, sijoitusvakuutuksia tarjoavaan vakuutuksenantajaan tai joukkorahoituksen välittäjään.

Sijoituspalvelua koskevaa sääntelyä on sijoituspalvelulaissa (747/2012). Finanssivalvonta on lisäksi antanut lakia täydentäviä määräyksiä ja ohjeita 16/2013 Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat sekä 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi.

Lain 1 luvun 15 §:n mukaan sijoituspalvelulla tai sijoitustoiminnalla tarkoitetaan:
1) rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä (toimeksiantojen välittäminen);
2) rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttamista asiakkaan lukuun (toimeksiantojen toteuttaminen);
3) omaa pääomaa vastaan tapahtuvaa kaupankäyntiä, jonka tuloksena on yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttaminen (kaupankäynti omaan lukuun);
4) rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito);
5) yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi (sijoitusneuvonta);
6) rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen);
7) rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä ilman merkintä- tai ostositoumuksen antamista (liikkeeseenlaskun järjestäminen);
8) rahoitusvälineiden kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen);
9) joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupankäynnin järjestäminen).

Lain 1 luvun 14 pykälässä on puolestaan rahoitusvälineen määritelmä, jonka mukaan rahoitusvälineellä tarkoitetaan:
1) arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitettua arvopaperia;
2) sellaista yhteissijoitusyrityksen osuutta ja rahamarkkinavälinettä, joka ei ole 1 kohdassa tarkoitettu arvopaperi;
3) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko, tuotto, päästöoikeus, toinen johdannaissopimus, rahoitusmarkkinoihin liittyvä indeksi tai muu tunnusluku ja joka voidaan toteuttaa luovuttamalla kohde-etuus tai tilittämällä sen nettoarvo;
4) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä;
5) optiota tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, kun sillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä lukuun ottamatta tukku-tason energiatuotetta, jolla käydään kauppaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, ja joka on toteutettava kohde-etuus luovuttaen;
6) muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, jos johdannaissopimusta ei ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja se on muiden johdannaissopimusten kaltainen;
7) luottoriskin siirtoon tarkoitettua johdannaissopimusta;
8) hinnanerosopimusta;
9) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat ilmastonvaihtelut, kuljetusmaksut, inflaatioasteet tai muut viralliset taloustilastot ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä, jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä, sekä muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat edellä tässä pykälässä mainitsemattomat varat, oikeudet, velvollisuudet, indeksit ja muut tunnusluvut ja joka on muiden johdannais-sopimusten kaltainen, kun otetaan huomioon ainakin se, käydäänkö sillä kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;
10) päästöoikeutta, joka on tunnustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (päästökauppajärjestelmä) vaatimuksia vastaavaksi sekä vastavuoroisesti yhteisön järjestelmän ja muiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välillä.

Sijoituspalvelulaissa viitatussa Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:ssä arvopaperilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista arvopaperia, joka on vaihdantakelpoinen ja joka on saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen useiden samansisältöisistä oikeuksista annettujen arvopaperien kanssa. Tällainen voi olla esimerkiksi:
1) osakeyhtiön osake ja muun yhteisön vastaava osuus sekä tällaisesta oikeudesta annettu talletustodistus;
2) joukkovelkakirja tai muu velkasitoumus sekä tällaisesta oikeudesta annettu talletustodistus;
3) muu arvopaperi, joka oikeuttaa hankkimaan tai myymään 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun arvopaperin, taikka arvopaperi, jonka perusteella voi saada arvopaperin, valuutan, koron tai tuoton, hyödykkeen taikka muun indeksin tai arvon perusteella määräytyvän käteissuorituksen;
4) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettu rahasto-osuus tai muu siihen rinnastettava yhteissijoitusyrityksen osuus.
Arvopaperina ei kuitenkaan tässä laissa pidetä oikeutta, joka yksin tai yhdessä muiden arvopaperien kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa, muuta tilaa tai kiinteistöä taikka kiinteistön osaa.

Tapahtuma-aikaan voimassa olleen sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n mukaan sijoituspalveluyritys sai, myönnetyn toimiluvan mukaisesti, sijoituspalvelun lisäksi: 
1) myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta;
2) tarjota yrityksille pääomarakenteita, liiketoimintastrategiaa ja muita niihin liittyviä kysymyksiä koskevaa neuvontaa sekä yritysten sulautumisia, yritysostoja ja muita yritysjärjestelyjä koskevaa neuvontaa ja palveluja;
3) tarjota sijoituspalveluun liittyvää valuuttapalvelua;
4) tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia, rahoitusanalyysejä sekä muita vastaavia rahoitusvälineillä käytävään kauppaan liittyviä yleisiä suosituksia;
5) tarjota rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun takaamiseen tai järjestämiseen liittyviä palveluja;
6) tarjota sijoituspalveluja ja tässä momentissa tarkoitettuja palveluja vastaavia palveluja sellaisilla johdannaissopimusten kohde-etuuksilla, jotka eivät ole rahoitusvälineitä silloin, kun toiminta liittyy johdannaissopimuksilla harjoitettavaan toimintaan;
7) tarjota muuta kuin 1 luvun 11 §:n 9 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä;
8) harjoittaa muuta tässä momentissa tarkoitettuun toimintaan verrattavaa tai siihen läheisesti liittyvää toimintaa.
Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista, omaisuudenhoitoa taikka sijoitusneuvontaa, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa toimiluvan mukaista palvelua sekä tätä sijoituskohdetta koskevaa sijoitus- ja rahoitusneuvontaa. Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota rahoitusvälineiden säilyttämistä, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa toimiluvan mukaista palvelua.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n mukaan sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. […] Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.

Tietojen on oltava paikkansapitäviä, eivätkä ne saa korostaa sijoituspalvelusta tai rahoitusvälineestä mahdollisesti saatavaa etua ilman, että samalla annetaan asiallinen ja selkeä ilmoitus kyseeseen tulevista riskeistä. Tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärtää tiedon. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä. 

Saman luvun 5 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot sijoituspalveluyrityksestä ja tarjottavasta palvelusta. Ehdot ja tiedot on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen kuin palvelua annetaan asiakkaalle, jos se on varhaisempi ajankohta. Pykälän 2 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan on myös annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa sijoituspalvelun tarjoajasta ja sen tarjoamasta palvelusta, palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä, asiakasvarojen säilyttämisestä ja siihen liittyvistä riskeistä sekä palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Finanssivalvonnan Finanssipalvelujen ja –tuotteiden markkinointia koskevan määräyksen ja ohjeen 15/2013 mukaan markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea finanssipalvelujen tai -tuotteiden myymisen edistämiseen tähtäävää toimintaa. Lisäksi myös Palveluntarjoajalla ohjeessa tarkoitetaan kaikkia finanssimarkkinoilla toimivia ja finanssipalvelulla kaikkia niitä palveluita, joita ne tarjoavat.

Tapahtuma-aikaan voimassa olleen sijoituspalvelulain 7 luvun 9 pykälän mukaan sijoituspalveluyrityksen oli toteutettava kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niiden syntyessä kohdeltava asiakasta hyvän tavan mukaisesti.
Jos eturistiriitatilannetta ei voitu välttää, sijoituspalveluyrityksen oli annettava 10 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla asiakkaalle riittävät tiedot eturistiriidan luonteesta tai sen syistä ennen liiketoimen suorittamista asiakkaan lukuun.
Sijoituspalveluyrityksellä oli oltava myös toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.

Finanssivalvonnan tapahtuma-aikaan voimassa olleen määräyksen mukaan eturistiriitatilanteet oli ymmärrettävä laajasti ja erityistä huomiota oli kiinnitettävä eturistiriitatilanteiden tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hallintaan tilanteissa, joihin liittyy asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. 

Osakeyhtiölain (21.7.2006/624) 3 luvun 13 §:n mukaan jos osakekirja, väliaikaistodistus tai nimetylle henkilölle asetettu 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu todistus luovutetaan tai pantataan, sovelletaan vastaavasti, mitä velkakirjalain (622/1947) 13, 14 ja 22 §:ssä säädetään nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetetuista velkakirjoista. Osakekirjan tai väliaikaistodistuksen haltija, joka yhtiön asiakirjaan tekemän merkinnän mukaan on osakkeenomistajana merkitty osakasluetteloon, rinnastetaan tällöin siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus. Sellaiseen tämän luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun todistukseen, jota ei ole asetettu nimetylle henkilölle, sovelletaan velkakirjalain 13, 14 ja 22 §:n säännöksiä haltijavelkakirjoista. (16.6.2017/349)

Asian arviointi

Lautakunnan toimivalta ja sijoituspalveluyrityksen toiminta

Sijoituspalveluyritys on todennut, että riidanlainen tuote ei ole rahoitusväline ja että se ei ole antanut asiassa sijoitusneuvontaa tai markkinoinut tuotetta, vaan ainoastaan välittänyt siitä velalliselta saamaansa tietoa asiakkaalle. Myöskään asiakas ei ole edes väittänyt sijoitusneuvontaa asiassa saaneensa, vaan ainoastaan katsonut yhtiön myyneen ja markkinoineen velkakirjan hänelle. 

Lautakunta toteaa, että käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että sijoituspalveluyrityksen edustaja on sähköpostitse välittänyt kohdeyhtiöstä saamiaan tietoja asiakkaalle. Lautakunnan näkemyksen mukaan mainittu toiminta on ollut omiaan edistämään tuotteen myyntiä ja sijoituspalveluyritys on toimillaan siten osallistunut tuotteen markkinointiin.

Lautakunta toteaa edelleen, että tapauksessa asiakas on asioinut sijoituspalveluyrityksen toimiluvan omaavan palveluntarjoajan kanssa, jonka kanssa hänellä on myös erillinen asiakassopimus. Kyseisen sijoituspalveluyrityksen toimilupa sisältää oikeuden tarjota toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa, joten kysymys on myös tuolloin voimassa olleen sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n mukaisesta oheispalvelusta, minkä johdosta lautakunta katsoo olevansa toimivaltainen käsittelemään asian.

Reklamaatio

Sijoituspalveluyritys on todennut, että mikäli vastoin sen käsitystä katsottaisiin, että se olisi sijoituspalvelulain nojalla tai muutoin vastuussa asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvasta luottotappiosta, tulee tältä osin soveltaa asiakassopimuksen ehtoja, joiden mukaisesti asiakas on laiminlyönyt reklamaatiovelvoitteensa ja siten menettänyt oikeuden vedota väittämäänsä yhtiön virheeseen.  Ehtojen mukaisen kirjallisen reklamaation asiakas on toimittanut vasta 17.1.2018. Asiakkaan mukaan hän on reklamoinut välittömästi eli tehnyt rikosilmoituksen/tutkintapyynnön elokuussa 2017 sekä ollut heti heinäkuussa 2017 yhteydessä sijoituspalveluyrityksen edustajaan, kun rahoja ei hänen tilille ollut eräpäivänä tullut. 

Lautakunta toteaa, että osapuolten välisen sijoituspalvelusopimuksen mukaan asiakkaan tulee huomauttaa kirjallisesti mahdollisista virheistä niistä tiedon saatuaan kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 14 päivän kuluessa ja mikäli asiakas ei näin menettele, menettää hän oikeuden vedota palvelussa olevaan virheeseen. Asiakas on tehnyt poliisille tutkintailmoituksen syyskuussa 2017 ja myös ollut asiastaan yhteydessä FINEen marraskuussa 2017, mihin liittyen yhtiölle on toimitettu asiakkaan tiedot ja asian sisältävä yhteydenottolomake. 

Aikaisemmassa ratkaisukäytännössään lautakunta on katsonut, että olosuhteista riippuen asiakkaan ja palveluntarjoajan välisessä sopimuksessa sovittua reklamaatioaikaa tai -tapaa ei välttämättä ole pidettävä ehdottomana, vaan tyytymättömyydenilmaus on pätevästi tehtävissä myös vapaamuotoisemmin ja viimeistään kohtuullisessa ajassa. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että pelkän velallisen maksuviiveen perusteella asiakas ei ole voinut tehdä johtopäätöksiä palveluntarjoajan menettelyn asianmukaisuudesta. Myös tilanteessa, jossa asiakkaalle on mahdollisesti annettu selkeästi virheellistä tietoa, on reklamaatioaikaan vetoaminen voi muodostua asiakkaan kannalta kohtuuttomaksi. Reklamaatioajan alkamista on arvioitava siitä ajankohdasta lukien, milloin asiakas on tullut tai hänen on olisi pitänyt tulla tietoiseksi palveluntarjoajan menettelyssä olleesta virheestä. Tapauksessa sijoituspalveluyritys ei ole täsmällisesti osoittanut, milloin asiakkaan olisi katsottava tulleen tietoiseksi väittämästään virheestä ja mistä ajankohdasta reklamaatioajan olisi siten katsottava alkaneen. 
 
Ottaen huomioon tapauksen erityispiirteet ja asiakkaan muut aktiiviset toimet asian suhteen, lautakunta katsoo, että vaikka asiakkaan asioinnissa palveluntarjoajan suuntaan on ollut viivettä, on hän kuitenkin aktiivisesti alkanut selvittämään tilannetta ja saatuaan asiaan vahvistuksen suoraan velallisyhtiöstä ollut yhteydessä sijoituspalveluyritykseen eikä hänen siten ole passiivisuudellaan katsottava menettäneen oikeuttaan vedota yhtiön mahdollisiin virheisiin asiassa.

Tuotteesta annetut tiedot

Sijoitus-ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Palveluita ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus. Tietojen on oltava paikkansapitäviä, eivätkä ne saa korostaa sijoituspalvelusta tai rahoitusvälineestä mahdollisesti saatavaa etua ilman, että samalla annetaan asiallinen ja selkeä ilmoitus kyseeseen tulevista riskeistä. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä. Samoin yhtiön tulee kertoa palveluun mahdollisesti liittyvästä eturistiriidasta, sen luonteesta ja syistä.  

Sijoituspalveluyrityksen mukaan tiedot ovat olleet peräisin velallisyhtiöltä itseltään eikä sillä ole ollut tarkempia tietoa velallisen tilanteesta. Asiakkaan mukaan sijoituspalveluyrityksen kohdeyhtiön osaomistajana on ollut tietoinen sen tilanteesta ja että sijoituspalveluyrityksen edustaja olisi lisäksi myös oma-aloitteisesti vastannut hänen velallisesta esittämiin kysymyksiin sekä analysoinut siitä saatavilla olleita tietoja. Asiakkaan mukaan myöskään asiointi tuotteen osalta ei poikennut mitenkään hänen aikaisempien joukkovelkakirjalainojensa ostoista.

Lautakunta toteaa, että johtuen osapuolten asiassa esittämien väitteiden epätäsmällisyydestä ja niiden merkityksellisyydestä asian arvioinnissa, on heiltä vielä poikkeuksellisesti tiedusteltu mahdollista lisäselvitystä ja -näyttöä asiassa esittämiensä seikkojen tueksi. 

Asiakkaan mukaan sijoituksen vakuudeksi annettu pantti ei olisi pätevä, mikä ei palveluntarjoajan mukaan pidä paikkaansa. Asiassa esitettyihin vakuuteen ja sen pysyvyyteen liittyvien seikkojen osalta lautakunta toteaa, että osakeyhtiölain säännösten perusteella osakkeesta annettu väliaikaistodistus rinnastuu itse lopulliseen osakkeeseen ja on siten myös panttauskelpoinen. Tapauksessa on jäänyt selvittämättä, mistä vakuuden väitetty tehottomuus tarkkaan ottaen johtuu, ja millä perusteella palveluntarjoajan olisi pitänyt tästä asiasta tietää.

Asiakkaan mukaan tuote myytiin hänelle kuten mikä tahansa muukin palveluntarjoajan kautta saatavilla ollut velkakirjasijoitus. Sijoituspalveluyritys on puolestaan todennut tietojen olleen peräisin kohdeyhtiöltä itseltään. Lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, miten ero sijoituksen kohteena olleen tavallisen velkakirjan ja joukkovelkakirjan välillä olisi vaikuttanut asiakkaan sijoituspäätökseen ottaen huomioon myös sen, että tapauksen velkakirjalle oli – ainakin alun perin annettujen tietojen mukaan – asetettu vakuus toisin kuin tavanomaiselle joukkovelkakirjalainalle.

Asiakkaan mukaan sijoituspalveluyritys oli tapahtuma-aikaan tietoinen kohdeyhtiön maksukyvyttömyydestä, minkä yhtiö on kiistänyt. Kohdeyhtiön maksukyvyn osalta lautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti sitä tulee arvioida tapauksessa siitä tuolloin saatavilla olleiden virallisten dokumenttien valossa, mistä lautakunnalle ei ole toimitettu mitään selvitystä. Selvityksestä ei myöskään ole tullut esiin, että palveluntarjoajalla olisi ollut edustajaa kohdeyhtiön hallituksessa, tai että palveluntarjoajalla olisi ollut jokin muu keino saada kohdeyhtiön tilanteesta tarkempaa tietoa kuin mihin vähemmistöosakkeiden omistajalla tavallisesti on listaamattomassa osakeyhtiössä mahdollisuus. Näin lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että palveluntarjoajalla olisi ollut etukäteen tietoa kohdeyhtiön maksuvaikeuksista.

Asiakas on myös tuonut esiin, että sijoituspalveluyrityksellä oli tapahtuma-aikaan omaa omistusta kohdeyhtiössä. Tältä osin palveluntarjoaja on todennut omistuksen olleen sen emoyhtiön nimissä. Lautakunta toteaa, että listaamattomassa yhtiössä mahdolliset eturistiriitatilanteet ovat korostetussa asemassa, minkä vuoksi palveluntarjoajan kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön toisen yhtiön yli 10 %:n omistusosuutta on pidettävä sellaisena tekijänä, josta palveluntarjoajan olisi tullut lautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaalle ilmoittaa. Tältä osin palveluntarjoaja on lyönyt laimin tiedonantovelvollisuutensa.

Palveluntarjoajan tiedonantovirhe voi johtaa korvausvastuuseen asiakasta kohtaan ainoastaan sillä edellytyksellä, että tiedonantovirheen ja asiakkaan sijoituspäätöksen välillä katsotaan olleen syy-yhteys. Syy-yhteyden olemassaoloa on arvioitava kysymällä, olisiko asiakas tehnyt saman sijoituspäätöksen myös oikeiden ja riittävien tietojen perusteella. Jos vastaus on myöntävä, syy-yhteyttä ei ole. Sijoituslautakunta pitää epätodennäköisenä, että yksin sen seikan ilmoittaminen, että palveluntarjoajan konserniyhtiö omistaa velkakirjan liikkeeseenlaskijayhtiöstä noin 13 %, olisi saanut asiakasta toimimaan tilanteessa toisin. Palveluntarjoajan tiedonantovirhe ei siten ole syy-yhteydessä asiakkaan vahinkoon.

Lopputulos

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Sarion eriävä mielipide on ohessa.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Sainio 

Jäsenet:
Ovaska
Pönkä
Sario
Tapanila

Jäsen Sarion eriävä mielipide

Lautakunnan toimivallan ja reklamaation osalta olen samaa mieltä, mutta tuotteesta annettujen tietojen osalta katson poiketen enemmistön kannasta, ettei sijoituspalveluyritys ole kyennyt osoittamaan toimineensa asiassa sitä velvoittavien säännösten mukaisesti. 

Vaikka asiakkaan sijoituksestaan mahdollisesti kärsimä vahinko ei vielä varmuudella olekaan tiedossa, katson että sijoituspalveluyrityksen tulisi korvata lainan arvon alenemisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko sekä asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset esitetyn ja kiistämättä jätetyn vaatimuksen mukaisesti esimerkiksi lunastamalla sijoitus asiakkaan siitä maksamaan hintaan sekä hyvittämällä lainan mukaisen koron lainan sen alkuperäiseen eräpäivään asti. Näin meneteltäessä asiakkaan tulee siirtää oikeutensa lainaan sijoituspalveluyritykselle. Sijoituspalveluyrityksellä on kuitenkin oikeus vähentää näin syntyvästä määrästä asiakkaalle lainasta velallisen jo maksamat tuotot.

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia