Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja HT Oy oli suorittanut kanaalilouhintaa, ja lähistöllä sijainneessa A:n kiinteistöllä sijainneessa omakotitalossa oli todettu erilaisia vaurioita louhintatyön jälkeen. Kiinteistönomistaja A on hakenut korvausta rakennuksen vaurioista louhintatyöt suorittaneen HT Oy:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on antanut asiassa 27.12.2017 päivätyn korvauspäätöksen, jossa se on katsonut, että osa A:n esittämistä vaurioista on sellaisia, ettei voida riittävällä varmuudella vahvistaa, etteivätkö ne mahdollisesti ole johtuneet suoritetuista louhintatöistä. Vakuutusyhtiö on korvannut kyseiset vahingot. Vakuutusyhtiö on lisäksi antanut asiassa 7.11.2019 uuden korvauspäätöksen, jonka mukaan yhtiö korvaa vielä korvaamatta olevat rakennuksen vauriot siltä osin, kuin Vakuutuslautakunnan tilaamassa asiantuntijalausunnossa todetaan niiden syntyneen yli 50 %:n todennäköisyydellä vakuutuksenottajan suorittaman räjäytystyön seurauksena. Muilta osin vakuutusyhtiö on katsonut, ettei tapauksessa ole osoitettu riittävällä todennäköisyydellä, että vauriot johtuisivat naapuritontilla suoritetuista louhintatöistä. 

Asiakkaan valitus

Asiakas A on tyytymätön vakuutusyhtiön 27.12.2017 päivättyyn korvauspäätökseen ja pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. A on vaatinut, että hänelle suoritetaan korvaus kaikista louhintatyön jälkeen havaituista vaurioista kokonaisuudessaan. Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaa talon remontoinnista aiheutuneita kuluja 15 000 euroa sekä kiinteistön arvonalennuksesta johtuen 30 000 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottaja HT Oy on suorittanut kanaalilouhintaa T-tien pohjoispuolella. A:n kiinteistö on sijainnut noin 25 metrin päässä silloisesta louhintakohteesta osoitteessa S-tie 16. Lähimmillään louhintatyö on ollut osoitetta S-tie 16 todennäköisimmin 8.6.2017 ja 19.6.2017. Täsmämittauspisteen etäisyys louhintatyöhön on ollut arvioiden mukaan 22–70 metrin välillä.

R-konsultit Oy on suorittanut kohteen alku- ja loppukatselmukset sekä laatinut loppukatselmuksien lausunnot. Kohteessa on vakuutusyhtiön toimesta suoritettu vahinkotarkastus, jonka pohjalta on laadittu raportti. Tämän jälkeen on mahdollisista louhintavaurioista tilattu lausunto Suomen L-konsultit Oy:ltä.

Alku- ja loppukatselmuksessa on todettu mittaustulosten pysyneen sallittujen raja-arvojen alapuolella. Kuitenkin Suomen L-konsultit Oy:n lausunnosta käy ilmi, että mittauksessa on ollut keskeytys 19.6.2017 klo 10.39 – 27.6.2017 klo 10.25, jolloin työmaalla on tehty räjäytystä. Koska louhintatärinän mittaukseen on liittynyt yllä mainittuja puutteita, ei kiinteistöön kohdistunutta suurinta mahdollista tärinätasoa ole voinut määritellä riittävän luotettavasti. Samalla on kuitenkin epätodennäköistä, että kiinteistöön olisi kohdistunut tärinän ohjearvon ylittäviä tärinätasoja.

Suomen L-konsultit Oy:n lausunnon mukaan katselmuspöytäkirjojen perusteella esitetyt levyrakenteiden ja saumojen avautumiset eivät ole louhintavaurioita. Lausunnon mukaan autotallin uusien vikojen voidaan katsoa olevan vähäisiä verrattuna alkukatselmuksessa todettuun tilanteeseen. Sen sijaan uusia mahdollisia louhintavaurioiksi katsottavia vaurioita voivat olla suihkuhuoneen kaakelisauman avautuminen suihkunurkan molemmin puolin sekä talon vasemman puolen pystyhalkeama. Pesuhuoneen laattasauman avautuminen johtuu todennäköisesti maanvaraisen laatan painumisesta. Lattioiden painumat ovat todennäköisesti syy-yhteydessä puutteelliseen tiivistämiseen tai maaperän kantavuuteen. Näin ollen louhintatärinä ei ole syy-yhteydessä havaittuihin painumisiin.

Vakuutusyhtiö on katsonut saamansa selvityksen perusteella, että seuraavia vahinkoja ei voida riittävän varmasti osoittaa sellaisiksi, etteivätkö ne olisi syy-yhteydessä vakuutuksenottajan toimintaan: pesuhuoneen suihkunurkan laattasauma-avauma, talon länsipuolen päädyn sokkelin pystyhalkeama (vasen pääty) sekä autohallin päädyssä kaksi pystyhalkeamaa. Koska edellä mainittujen vahinkojen osalta syy-yhteyden osoittaminen jää epävarmaksi, on vakuutusyhtiö korvannut ne A:lle. Saatujen selvitysten perusteella muut esitetyt vauriot eivät ole syy-yhteydessä vakuutuksenottajan toimintaan, eikä niitä voida korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.

Asia on ollut myös vakuutusyhtiön asiakasasiamiehen tutkittavana. Asiakasasiamies pitää annettua korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausratkaisun muuttamista. 

Asiakas on edelleen vaatinut 15 000 euron korvausta talon remontoinnista sekä 30 000 euron korvausta kiinteistön arvon alenemasta.

Toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella voidaan vakuutusehtojen osoittamassa laajuudessa korvata toiselle aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa.

Ympäristövahinkojen, kuten tärinävahinkojen, korvaamisesta säädetään ympäristövahinkolaissa. Lain 3 §:n mukaan tärinävahinko korvataan ympäristövahinkolain mukaan, mikäli tärinää aiheuttaneen toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Näyttötaakka syy-yhteydestä on korvausta vaativalla. Ympäristövahinkolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 165/1992 vp) mukaan ilmaisulla, jonka mukaan syy-yhteyden on oltava todennäköinen, on tarkoitettu lieventää näyttövelvollisuutta siten, ettei korvausvastuun syntyminen edellytä täyttä näyttöä syy-yhteydestä. Kuitenkin sanalla ”todennäköinen” on tarkoitettu korkea-asteista varmuutta, joka matemaattisesti ilmaistuna merkitsee yli 50 %:n varmuutta syy-yhteyden olemassaolosta. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Vakuutusyhtiö toteaa, että pelkästään se, että rakennuksen vauriot on todettu ajallisesti louhintatyön jälkeen, ei ole sellaisenaan riittävä osoittamaan, että vauriot ovat vahingonkorvausoikeudellisesti merkityksellisessä syy-yhteydessä louhintatyöhön. Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Kokemusperäisesti tiedetään, ettei räjäytystöistä aiheutuva tärinä normaalisti aiheuta rakennuksille minkäänlaisia vaurioita, vaikka tärinä aistimuksena saattaisi tuntua voimakkaaltakin.

Tiedossa on myös, että rakennusten rakenteissa tapahtuu jatkuvasti myös ”luonnollista elämistä” niiden normaalin ikääntymisen, liikenteen aiheuttaman tärinän, ilman lämpötila- ja kosteusvaihteluiden sekä muiden ulkoisten olosuhteiden, kuten esimerkiksi roudan ja ajoittaisten lumikuormien, vuoksi. Usein tällaisiin normaalin ikääntymisen ja vikaantumisen seurauksena syntyneisiin vanhoihin vikoihin ja vaurioihin saatetaan kuitenkin kiinnittää huomiota vasta sitten, kun aistitaan sellaista tärinää, jonka oletetaan voivan aiheuttaa vaurioita tai kun tiedetään, että lähiympäristössä suoritetaan sellaisia töitä, joista aiheutuu tärinää. Tällöin tärinä mielletään helposti vikojen ja vaurioiden syyksi, vaikkei se sitä todellisuudessa olisikaan.

Kiinteistön arvon aleneman johdosta vaaditun korvauksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, mihin vaadittu korvausmäärä perustuu. Näin ollen vaatimukseen ei ole mahdollista ottaa tarkemmin kantaa. Vakuutusyhtiö toteaa kuitenkin, että mitään näyttöä arvon alenemisesta ei ole esitetty, joten asiassa ei ole perusteita suorittaa korvausta kiinteistön arvon alenemasta. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet tekijät, ja rakennuksen korjaustoimenpiteillä kiinteistön arvon voidaan olettaa myös nousevan.

Vakuutusyhtiö on Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon perusteella antanut asiassa 7.11.2019 sähköpostitse uuden korvauspäätöksen, jonka mukaan yhtiö korvaa vielä korvaamatta olevat rakennuksen vauriot siltä osin, kuin asiantuntijalausunnossa todetaan niiden syntyneen yli 50 %:n todennäköisyydellä vakuutuksenottajan suorittaman räjäytystyön seurauksena. Kyseisen asiantuntijalausunnon G1-kohdan mukaan lausunnon ”kohdassa E esitetyt rakennuksen vauriot ovat yli 50 %:n todennäköisyydellä syy-yhteydessä louhintatöihin osoitteessa T-tie lukuun ottamatta esitettyjä lattioiden painumia”. Koska lattian painuminen ei asiantuntijalausunnonkaan mukaan ole yli 50 % todennäköisyydellä (yli 50 % todennäköisyys on korvaamisen edellytys) johtunut vakuutuksenottajan työsuorituksesta, ei lattian painumisen korjauskustannukset ole vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksen perusteella korvattavaa vahinkoa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle louhintaa tehneelle yritys HT Oy:lle mahdollisuuden antaa asiassa kannanottonsa.

Yritys viittasi lausumassaan yhtiön vastineeseen ja totesi, ettei sillä ole asiaan enemmälti lisättävää.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa lausunnon asiantuntijana käyttämältään DI Pentti Peltomaalta.

Lausunnossaan Peltomaa selvittää asian tapahtumatietoja ja analysoi käytettävissä olevaa asiakirja-aineistoa seuraavasti.

A. Vauriokohde, S-tie 16

Tontti

Kyseessä on kaltevalle pohjoisrinnetontille vuonna 1988 rakennettu puurakenteinen yksikerroksinen omakotitalo ilman kellaria. Tontti rajoittuu pohjoisylärinteen puolella T-tiehen ja eteläalarinteen puolella S-tiehen sekä idässä R-polkuun. Sisäänkäynti on S-tien puolelta. Maanpinta tontilla vaihtelee välillä +41,1 … +44,5.

Rakennus osoitteessa S-tie 16

Rakennus on puurakenteinen, verhouksena ulkopaneelilauta. Vesikatolla on tiilikatto. Rakennuksen pohjalaatta on kahdessa tasossa, ylärinteen puoleinen osa tasossa +43,40 ja alarinteen puoleinen tasossa +42,80. Rakennesuunnitelman mukaan rakennus perustetaan maanvaraisilla anturoilla, sallittu pohjarasitus P(s)= 0.08 MN/m2. Lisäksi em. asiakirjassa on tekstillä mainittu seuraavat lauseet: ”Maapohjan kantavuus on tarkistettava tilaajan toimesta. Valitun perustamistavan mahdollisuus tarkistettava pohjatutkimuksin.”

Betoniantura on yhtenäinen, leveys 400 mm. Anturan alapinnan syvyys viereisestä maanpinnasta vähintään 600 mm. Ulkoseinien ympärillä on salaojat. Ylätasolla rajoittuen keskianturalinjaan on takka ja leivinuuni hormeineen erillisellä anturalla. 

Sokkeli on harkkorakenteinen, ulkopuolella metrin levyinen 100 mm:n routaeristys. Rakennuksen pohjalaatta on perustettu suunnitelmien mukaan 200 mm:n soratäytön ja sen alla mahdollisesti olevan muun täyttömaan varaan. Asuintasossa on 70 mm:n paksuinen maanvarainen pohjalaatta keskeisellä raudoituksella (fii 4mm c/c 150) lukuun ottamatta ylätason pitkittäistä keskianturalinjan reuna-aluetta, joka on kantava ja paksuudeltaan 120 mm ylä- ja alapinnan teräksin.

Leca-harkoissa on ulkoseinälinjoilla suunnitelma-asiakirjojen mukaan ns. kutistumateräkset 2 kpl fii 10 mm joka toisessa harkkovälissä. Rakennesuunnitelman asemapiirroksen mukaan yhtenäiset anturaperustukset ovat rakennuksen ulkoseinillä, pitkittäisellä lattiatasoja erottavalla rakennuksen keskilinjalla, pesuhuonetta ja saunaa rajoittuvilla väliseinillä sekä teknisen tilan ulkoseinillä. Takalla ja leivinuunilla hormeineen on erillinen anturaperustus. Ei ole varmuutta siitä, onko palomuuri myös samalla anturaperustuksella. Muut väliseinät on perustettu maanvaraisen pohjalaatan päälle.

Rakennuksesta ei ole rakennusvalvonnassa käytettävissä pohjatutkimuksia. Rakennuksen kantavat rakenteet on perustettu todennäköisesti kaivetun luonnonmaan varaan ja osittain täytölle. Pohjamaasta, täyttömateriaalista ja sen tiivistämisestä ei ole suunnitelma-asiakirjoissa käytettävissä tarkempaa tietoa.

Rakennus osoitteessa S-tie 12

Rakennus osoitteessa S-tie 12 on rakenteeltaan kuten S-tie 16. Rakennuksen pohjalaatta on kahdessa tasossa kuten rakennuksessa S-tie 16 ja rakennus sijaitsee samalla pohjoisrinteellä kuin rakennus S-tie 16. Tästäkään rakennuksesta ei ole käytettävissä pohjatutkimuksia.

B. Vaurio- ja tärinälähde

B1. Louhintakohde, T-tien kanaalilouhinta

T-tien hulevesiviemärin kanaalilouhintakohde on ajoradan pohjoisreunalla. Hulevesiviemärisuunnitelman pituusleikkauksen mukaan louhintaa on paaluvälillä 270…150 eli noin 120 metrin matkalla.

Louhinta on alkanut erittäin todennäköisesti T-tien ja R-polun risteyskohdan itäpuolelta ja jatkunut länteen. Mahdollisesti toinen suunta on alkanut T-tien ja J-polun risteyskohdan länsipuolelta itään. 

Korttelialueen nro 1118 rakennukset S-tie 16, 14, 12 ja 10 ovat rakenteeltaan saman tyyppisiä ja samassa pohjoisrinteessä. Rakennuksen S-tie 16 pohjoisrinteen puoleinen ulkoseinä T-tien louhintakohteesta on ollut noin 25–26 metrin etäisyydellä mitattuna kanaalilouhinnan keskilinjasta, muiden edellä mainittujen tonttien vastaava etäisyys on ollut noin 23–24 metriä. 

Viemärisuunnitelman mukaan R-polun ja J-polun välisellä viemärikanaalilinjalla on välillä S-tie 16 ja S-tie 12 pinnassa n. 1,5–2 metrin syvyyteen savea, silttiä ja hiekkaa ja tämän alapuolella noin yksi metri moreenia kallion päällä. Teoreettinen kaivannon kokonaissyvyys on ollut 3,5–4 metriä. Toteutunut louhintasyvyys (räjäytyskentän pengerkorkeus) on maksimissaan ollut panostuspöytäkirjojen mukaan noin 2,5 metriä. On mahdollista, että louhintasyvyydet ovat olleet hieman suuremmat S-tie 10–12 kohdalla kuin S-tie 16 kohdalla. Tähän viittaavat kanaalisuunnitelman pituusleikkauksessa esitetyt kalliopintakorkeudet.

Panostuspöytäkirjojen mukaan louhintaa olisi suoritettu suuruusluokkaa noin 80 metrin matkalla.

B2. Räjäytysorganisaatio

Räjäytystöitä on suorittanut S Oy, jossa räjäytystöistä on panostuspöytäkirjan mukaan vastannut M.O., jolla on ylipanostajan pätevyyskirjat.

Kanaalilouhinnan pääurakoitsijana on toiminut HT Oy, työnjohtajana J.S.

Kallioräjäytystöitä on tehty ajalla 7.6.–3.7.2017.

C. Suoritetut katselmukset

Alkukatselmuksen vauriokohteessa ennen räjäytystöiden aloittamista on tehnyt R-konsultit Oy 29.5.2017. Katselmus on koskenut sisä- ja ulkopintoja. R-konsultit Oy on suorittanut myös loppukatselmukset 20.7.2017 ja 22.9.2017.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastus on pidetty 10.10.2017. Suomen L-konsultit Oy on vakuutusyhtiön toimeksiannosta pitänyt katselmuksen 17.11.2017.

Alkukatselmukseen ja kahteen loppukatselmukseen on osallistunut R-konsultit Oy:n edustaja ja kiinteistön edustaja lukuun ottamatta julkisivujen alkukatselmusta, johon on osallistunut vain R-konsultit Oy:n edustaja.

    
R-konsultit Oy esittää loppulausunnossaan, että ”[m]itatut tärinämittaustulokset ovat olleet alle määriteltyjen raja-arvojen, jonka johdosta kyseisillä louhinnoilla ei ole syy-yhteyttä ilmoitettuihin rakennemuutoksiin. Vaan ne johtuvat rakenteiden luontaisesta liikkumisesta.”

Suomen L-konsultit Oy esittää lausunnossaan R-konsultit Oy:n suorittamista katselmuksista:
- Ilmoitetuista vaurioista levyrakenteiden, materiaalirajojen ja liikuntasaumojen avautumiset kuuluvat edellä mainittuihin muutoksiin ja niitä ei yleisesti katsota louhintavaurioiksi.
- Lattiarakenteiden painumisesta ei ole mainintaa alkukatselmuspöytäkirjoissa, eikä loppukatselmuspöytäkirjoissa lattioiden painumisen suuruutta ole mitattu tai kommentoitu lausunnoissa.
- Uusia mahdollisia louhintavaurioiksi luokiteltavia vaurioita olisivat suihkuhuoneen kaakelisauman avautuminen suihkunurkan molemmin puolin ja talon vasemman päädyn pystyhalkeama.
- Rakennuksen S-tie 16 tärinämittaus on ollut keskeytyksissä 19.6.2017 klo 10.39 – 27.6.2017 klo 10.25 samaan aikaan, jolloin työmaalla tehtiin räjäytystöitä.

D. Räjäytysajankohdat ja tärinämittaukset

Räjäytysajankohdat ovat tapahtuneet R-konsultit Oy:n mittauspöytäkirjojen mukaan 7.6.2017–4.7.2017 välisenä aikana.

Tärinämittareita R-konsultit Oy:llä on ollut louhinnan ajan rakennuksissa S-tie 16 ja S-tie 12 seuraavasti:
- Rakennuksessa S-tie 16 tärinämittari on asennettu rakennuksen sokkelin
itä-/pohjoisnurkkaan. Mittaushavainnot ovat ajalta 7.6.2017 klo 9.37 – 19.6.2017 klo 10.39 ja 27.6.2017 klo 10.25 – 3.7.2017 klo 12.03.
- Rakennuksessa S-tie 12 tärinämittarin sijainnista ei ole tarkempaa tietoa.
Mittaushavainnot ovat ajalta 19.6.2017 klo 10.49 – 4.7.2017 klo 12.57.
- Tärinämittareilla on mitattu vain vertikaalikomponenttia. Suomen L-konsultit Oy on vertaillut panostuspöytäkirjoja ja tärinämittaustuloksia rakennuksissa
S-tie 16 ja S-tie 12. Suomen L-konsultit Oy:n mukaan vaikeutena vertailussa on
ollut, että osittain tärinämittaustulokset eivät täsmää panostuspöytäkirjojen kanssa. Tämän lisäksi puuttuu etäisyystieto panostetun kentän ja tärinämittauspisteiden välillä.

Käytettävissä olevien mittauspöytäkirjojen ja panostuspöytäkirjojen mukaan räjäytyksistä on saatu rakennuksen S-tie 16 itäpäädyn perustuksen mittauspisteessä seuraavat mittaustulokset:
- heilahdusnopeuden maksimiarvo v(vert,max) 16,1 mm/s, amplitudi 31,0*10^-3 mm ja kiihtyvyys 10,5 m/s^2 räjäytysajankohtana 8.6.2017 klo 12.09. Momentaaninen räjähdysainemäärä on ollut 3,04 kg.

Vastaavasti mittauspöytäkirjojen ja panostuspöytäkirjojen mukaan räjäytyksistä on saatu tärinämitatussa rakennuksen perustuksessa rakennuksessa S-tie 12 mittaustulokset:
- heilahdusnopeuden maksimiarvo v(vert,max) 23,5 mm/s, amplitudi 39,0*10^-3mm ja kiihtyvyys 18,7 m/s^2 räjäytysajankohtana 19.6.2017 klo 12.03. Momentaaninen räjähdysainemäärä on ollut 3,44 kg.

E. Vauriot ennen räjäytyksiä ja vauriot räjäytystyön jälkeen

Vaurioiden tarkastelua vaikeuttaa se, ettei loppukatselmuksien vaurioita ole eritelty piirroksissa, ei sisäpinnoiltaan eikä ulkopinnoiltaan. Lisäksi alkukatselmuksen piirroksissa vaurioiden lisämerkinnät ovat vaikeasti ulkopuolisen luettavissa, esimerkiksi halkeamaleveydet sovituilla tunnusmerkeillä tulisi olla luettavissa.

Sokkelivauriot, Leca-harkot

Leca-harkkosokkeleissa on havaittu halkeamia räjäytystöiden jälkeen edellä kohdan C vaurioluettelon kohdissa 7, 8 ja 9 (7 Talon päädyssä (länsipuoli) sokkelissa pystyhalkeama (vasen pääty), 8 Autotallin päädyssä kaksi pystyhalkeamaa, 9 Kadun puolella halkeamat lisääntyneet)

Vauriokohdasta 7 ei ole havaintoa suoritetussa alkukatselmuksessa. Loppukatselmuksessa ei ole tehty piirrosta halkeaman sijainnista. Halkeamaleveyttä ei ole arvioitu tai mitattu. 

Vauriokohdassa 8 (päädyssä) on havainto alkukatselmuksessa vinohalkeamasta päätynurkassa, halkeamaleveys H3 (erittäin voimakas halkeama). Loppukatselmuksessa ei ole tehty piirrosta kahden todetun pystyhalkeaman sijainneista. Halkeamaleveyksiä ei ole arvioitu tai mitattu.

Vauriokohdassa 9 on havaittu alkukatselmuksessa halkeamia autotallin tien puoleisella sivulla. Loppukatselmuksessa ei ole tehty piirrosta halkeamien sijainneista. Halkeamaleveyksiä ei ole arvioitu tai mitattu.

Suunnitelmissa esitettyjen Leca-harkkosokkelin kutistumaterästen tehtävä on estää kuormien, lämpötilan ja kosteuden muutoksien aiheuttamat haitalliset muodonmuutokset ja halkeamat. Kutistumaa ei enää tapahdu, koska rakentamisesta on jo kulunut noin 30 vuotta. Leca-harkkojen suljetun huokosrakenteen ansiosta Leca-harkot imevät itseensä vettä hyvin vähän ja kuivuvat nopeasti. Tästä syystä ja kutistumaterästen ansiosta kastumisesta ja kuivumisesta syntyvää muodonmuutosta voidaan pitää vähäisenä.

Alkukatselmuksen ja loppukatselmusten lämpötilaolosuhteet ovat olleet suuruusluokaltaan lähes samalla tasolla, jolloin loppukatselmuksen havaituissa halkeamissa ei ole myöskään kysymys lämpötilaeroista syntyvästä muodonmuutoksesta.

Maata tai ulkoilmaa vasten olevat Leca-harkot tulee pinnoittaa rappaamalla, slammaamalla tai tasoittamalla. Ei ole käytettävissä tietoa siitä, miten sokkelin Leca-harkko on pinnoitettu.

Materiaalirajapintojen avautumiset

Materiaalirajapintojen avautumisia on havaittu räjäytystöiden jälkeen edellä kohdan C vaurioluettelon kohdissa 2 ja 3 (2 Takan hormin ja palomuurin rajapintojen saumat avautuneet, 3 Makuuhuoneen oven yläpuolella pystyhalkeama palomuurin ja levyseinän rajapinnassa). Näitä voidaan pitää lähinnä esteettisinä vaurioina, jotka voidaan korjata esimerkiksi elastisella saumausmassalla.

Kodinhoitohuoneen halkeamat

Kohdan C vaurioluettelon kohta 5 (5 Kodinhoitohuoneen olemassa olevat halkeamat isontuneet ja jatkuneet). Kodinhoitohuoneen vaurioitunut seinä rajautuu pesuhuoneeseen. Seinä on tiilirakenteinen yhtenäisellä anturaperustuksella. Seinän pinnoitusmateriaalista ei ole tarkempaa tietoa. Alkukatselmuksessa on havaittu halkeama pysty-/vinohalkeama oven pielessä ja halkeama pesuhuoneeseen rajoittuvan seinän ja ulkoseinän pystyrajapinnassa. Alkukatselmuksessa havaittujen halkeamien leveyksistä ei saa selvyyttä. Loppukatselmuksen mukaan halkeamat ovat isontuneet ja jatkuneet.

Pesuhuoneen halkeamat

Kohdan C vaurioluettelon kohta 6 (6 Pesuhuoneessa laattasaumat avautuneet kahdella sivulla seuraten ensimmäistä laattakerrosta). Pesuhuoneen alimmaisen seinälaattarivin yläsaumat ovat selvästi avautuneet kahdella seinäosalla. Avautuminen on havaittu vasta loppukatselmuksessa. Pesuhuoneen lattia ei ole todennäköisesti painunut, koska siitä ei ole havaintoa.

Vaatehuone, nurkassa pystyhalkeama

Kohdan C vaurioluettelon kohta 1 (1 Vaatehuoneen nurkassa pystyhalkeama, H2).  Halkeamaksi on arvioitu loppukatselmuksessa voimakas H2:n luokan halkeama 1–2 mm. Alkukatselmuksessa vaatehuonetta ei ole tarkastettu, koska se on ollut täynnä tavaraa. Loppukatselmuksessa ei ole tehty piirrosta halkeaman sijainnista. On mahdollista, että tämä havaittu halkeama on yhteydessä talon länsipäädyssä loppukatselmuksessa havaittuun sokkelin pystyhalkeamaan.

Lattian painumat

Kohdan C vaurioluettelon kohdat 10, 11, 12 ja 13 (10 Teknisessä tilassa lattia painunut noin 2 cm, 11 Ruokailuhuoneessa erkkerin seinustalla lattia painunut, 12 Olohuoneen lattia on painunut tien puolella, 13 Seinä (?) ja lattia painunut vaatehuoneessa).

Vahinkotarkastuksen mukaan lattiapainumat ovat rakennuksen ulkoseiniin rajoittuvilla alueilla. Lattiarakenteiden painumisesta ei ole mainintaa alkukatselmuspöytäkirjoissa, eikä loppukatselmuspöytäkirjoissa lattioiden painumisen suuruutta ole mitattu tai kommentoitu lausunnoissa lukuun ottamatta vahinkotarkastuksessa havaittua ruokailutilan erkkerin kohdalla olevaa painumaa, jossa painuma vahinkotarkastuksen mukaan on ollut suurinta. Valokuvasta arvioituna:

- painuma suuruusluokkana on siinä ollut alle 20 mm;
- lattian reunalista on kiinni lattiassa, joka viittaa siihen, että reunalistan asentamisen jälkeen lattia ei ole painunut.

Missään ei ole mainintaa, että painuneilla lattiaosilla olisi lattian reunalistan korkeusasemaa korjattu räjäytystöiden jälkeen, eli toisin sanoen erkkerin alueella painumat olisivat ainakin tapahtuneet ennen räjäytystöitä. Vaatehuoneen kohdalla lattian reunalistan ja lattiapinnan välillä on havaittavissa selvä rako. Ei ole tiedossa, olisiko lattiareunalista jäänyt jo aikaisemmin korjaamatta, koska siitä ei esteettisistä syistä ole ollut mitään haittaa.

Painuma olohuoneen nurkassa on valokuvan perusteella arvioituna erittäin vähäinen. Vahinkotarkastajan havainnon mukaan painuma saattaa tässä olla tapahtunut jo aikaisemmin.

F. Tärinäarvojen arviointia rakennukselle S-tie 16, sallittavat ohjearvot

Ohjearvot ovat riippuvaisia siitä, millä etäisyydellä rakennus on tärinälähteestä ja minkälaiselle maapohjalle rakennus on perustettu. Etäisyys tärinälähteestä rakennukseen on ollut lyhimmillään noin 24 metriä ja pisimillään noin 100 metriä.

Maapohja

Viemärisuunnitelman mukaan viemärikanaalilinjalla tontin S-tie 16 kohdalla on pinnassa noin 1,5–2 metrin syvyyteen savea, silttiä ja hiekkaa. On todennäköistä, että rakennuksen S-tie 16 ja sen autotallin kohdalla on silttiä ja hiekkaa ja mahdollisesti savea vähintään saman paksuisena tai paksumpana kerroksena kuin kanaalilinjalla, koska maasto laskee T-tieltä 2–3 metriä S-tietä kohti.

Edellä kohdassa A on mainittu: ”Maapohjan kantavuus on tarkistettava tilaajan toimesta ja valitun perustamistavan mahdollisuus on tarkistettava pohjatutkimuksin”. Pohjatutkimuksia rakennusalueelta ei ole ollut käytettävissä, eikä niitä ole myöskään löydettävissä rakennusvalvonnan arkistosta. Maapohjan painumisominaisuuksia ei todennäköisesti ole selvitetty.

Määräykset ja ohjeet

Vuonna 2011 tuli voimaan a Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011), jonka liitteessä 2 on em. normin turvallisuusmääräyksiä koskeva osa 16:0/1993 esitetty edelleen ohjetasoisena käytettäväksi. Sen mukaan:
- Heilahdusnopeuden ohjearvo talolle S-tie 16 on 15 mm/s, kun rakennus
on perustettu maanvaraisesti löyhän moreenin/soran/tai sitkeän saven varaan ja kun etäisyys räjäytyskohteesta on 24 m.
- Ohjearvo = suurin sallittu tärinän heilahdusnopeuden vertikaalikomponentti rakenteisiin kohdistuvalle räjäytystärinälle, jolla vauriot perustuen laajaan kokemusperäiseen tietoon voidaan lähes täysin välttää.

Rakennusinsinöörien Liiton vuonna 2010 julkaiseman ohjeen RIL 253-2010
Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaan:
- Heilahdusnopeuden ohjearvo talolle S-tie 16 on 15*(1.0) mm/s, = 15 mm/s, kun kevytsoraharkkorunkoinen talo on perustettu sitkeän saven, siltin tai löyhän hiekan varaan ja kun etäisyys räjäytyskohteesta on 24 m.

Ohjeen mukaan heilahdusnopeudeksi valitaan tällöin pääsääntöisesti kolmesta mitattavasta komponentista suurin. Asennetuilla tärinämittareilla on mitattu vain heilahdusnopeuden vertikaalikomponenttia.

Ruotsissa standardi Svensk Standard SS 440 48 66 Vibration och stöt. Riktvärden för sprängningsinducerade vibrationer i byggnader on päivitetty 22.9.2011. Sen mukaan Ruotsissa edelleen myös jatkossa kriteerinä pidetään heilahdusnopeuden vertikaalikomponentin huippuarvoa. Sen mukaan:
- Heilahdusnopeuden ohjearvo talolle S-tie 16 on 18*(0.80) mm/s, = 15 mm/s, kun kevytsorabetonia (sokkelien Leca-harkot) sisältävä talo on perustettu löyhän moreenin, hiekan, soran tai saven varaan ja kun etäisyys räjäytyskohteesta on 24 m.

Suomessa ja Ruotsissa sallitut ohjearvot perustuvat laajoihin kokemusperäisiin tilastoihin heilahdusnopeuden vertikaalikomponentista saatuihin mittaustuloksiin vuosikymmenien ajalta. Ohjeessa RIL 253-2010 ”Rakentamisen aiheuttamat tärinät” käytetään pääsääntöisesti tärinän kriteerinä heilahdusnopeuden suurimman komponentin maksimiarvoa.

Käytännön tasolla on Suomessa monissa kohteissa 1990-luvulta lähtien tehty tärinämittauksia, joissa on mitattu tärinäaallon kolmea komponenttia ja käytetty tärinän kriteerinä heilahdusnopeuden suurimman komponentin maksimiarvoa.

Ohjearvojen ylitykset

Suoritetuissa räjäytystöissä on saatu tärinämittausten mukaan heilahdusnopeuden maksimiarvoksi v(vert,max) 16,1 mm/s räjäytysajankohtana 8.6.2017 klo 12.09. Heilahdusnopeuden ohjearvo edellä esitetyn tarkastelun perusteella on 15 mm/s. Tällöin ei voida rakennukseen S-tie 16 asennetun tärinämittarin tulosten perusteella yksiselitteisesti todeta, että olisi tapahtunut räjäytyksissä ohjearvojen ylitystä. Sen sijaan voidaan todeta, että rakennukseen S-tie 16 asennettu tärinämittari on ollut poissa käytöstä 19.6.2017 klo 11.07 – 27.6.2017 klo 10.25, jolloin työmaalla samaan aikaan on räjäytetty räjäytyskentät 19.6.2017 klo 12.03, klo 12.45, klo 13.15 ja klo 14.31 sekä 26.6.2017 klo 10.11, klo 11.45, klo 14.01 ja klo 15.17. Tärinämittaus on aloitettu rakennuksessa S-tie 12 19.6.2017 klo 10.49 ja on saatu 19.6.2017 kyseisinä neljänä räjäytyskertana tärinäarvot heilahdusnopeuden vertikaalikomponentteina 23.5, 18.4, 22.4 ja 20.4 mm/s. Vastaavasti 26.6.2017 on saatu rakennuksessa S-tie 12 tärinäarvot heilahdusnopeuden vertikaalikomponentteina 20.0, 13.0, 11.7, ja 13.8 mm/s.

Koska panostuspöytäkirjoista puuttuu etäisyystieto panostetun kentän ja tärinämittauspisteen välillä, ei luotettavasti pystytä varmuudella arvioimaan kyseisinä ajankohtina räjäytyskenttien etäisyyttä rakennukseen S-tie 16. On kuitenkin mahdollista, että tällöin räjäytykset on suoritettu tonttien 10 ja 12 kohdalla, jossa räjäytyskenttien pengerkorkeudet ovat myös lvi-suunnitelmien mukaan olleet korkeimmillaan. Tällöin koko sinä aikana, kun rakennuksen S-tie 16 tärinämittari ei ole ollut käytössä, räjäytyskenttien etäisyys rakennukseen S-tie 16 olisi ollut noin 50–80 metriä.

G. Kysymykset ja vastaukset

Edellä selostettujen tapahtumatietojen sekä esitettyjen laskelmien perusteella Peltomaa on antanut seuraavat vastaukset Vakuutuslautakunnan esittämiin kysymyksiin.

G1. Kysymys: Käsityksenne siitä, ovatko A:n omistaman osoitteessa S-tie 16 sijaitsevan omakotitalon vauriot yli 50 %:n todennäköisyydellä syy-yhteydessä osoitteessa T-tie suoritettuihin louhintatöihin asiakkaan vaatimassa laajuudessa?

Vastaus: Alkukatselmuksen mukaan seuraavia vaurioita halkeamina rakennukseen on syntynyt jo ennen T-tiellä suoritettua kanaalilouhintatyötä:
- Autotallin päädyssä on yksi vinohalkeama, halkeamaluokka H3 (2–3mm, erittäin voimakas halkeama);
- Autotallin tien puoleisella sivulla pitkittäis- ja poikittaishalkeamia;
- Kodinhoitohuoneessa ovipielessä pystyviistossa halkeama.

Mahdollinen syy näihin ennen suoritettuja räjäytystöitä syntyneisiin halkeamiin voi olla se, että perustukset ovat antaneet periksi. On mahdollista, että maapohjan kantavuusominaisuudet heikkenevät S-tien suuntaan, koska luonnollinen maanpinta laskee siihen suuntaan 2–3 metriä. Käsityksemme mukaan edellä kohdassa E esitettyjen halkeamien syntyyn eivät ole vaikuttaneet ns. rakenteiden eläminen. Syyt halkeamavaurioiden syntyyn ovat ne, mitä edellä kohdassa E on esitetty. Räjäytystyöt ovat voineet lisätä myös halkeamaleveyksien suuruutta. Käsityksemme mukaan edellä kohdassa E esitetyt rakennuksen vauriot ovat yli 50 %:n todennäköisyydellä syy-yhteydessä louhintatöihin osoitteessa T-tie lukuun ottamatta esitettyjä lattioiden painumia.

G2. Kysymys: Jos vastaus edelliseen kysymykseen on, ettei vaurioiden ja louhintatöiden välinen syy-yhteys ylitä 50 %, mistä vaihtoehtoisesta syystä vauriot olisivat voineet aiheutua?

Vastaus: Maanvaraisten lattioiden painumat voivat käsityksemme mukaan johtua siitä, että pohjamaa tai tiivistetty täyttömaa on painunut jo ennen räjäytystöitä. 

Kysymys: Vaikuttavatko jotkin muut seikat asian arvioinnissa?

Vastaus: Eivät vaikuta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko pidettävä riittävän todennäköisenä sitä, että A:n omistaman rakennuksen vauriot ovat aiheutuneet ympäristössä suoritettujen louhintatöiden seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen (VA 01, yleiset vakuutusehdot 1.1.2017) kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta

Lain 1 § 1 mom., lain soveltamisala

Tässä laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut:

1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta;

2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta; taikka

3) muusta vastaavasta häiriöstä.

Lain 3 §, syy-yhteys

Ympäristövahinko korvataan tämän lain mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Asian arviointi

Tapauksessa on kyse siitä, onko asiakkaan kiinteistössä havaitut vauriot syy-yhteydessä läheisellä työmaalla tehtyihin louhintatöihin. 

Ympäristövahinkolain mukainen korvausvastuu ei edellytä tuottamusta toiminnanharjoittajan puolelta. Korvausvastuun syntymiseksi riittää se, että harjoitetun toiminnan voidaan osoittaa olevan syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Näyttötaakka syy-yhteyden olemassaolosta on korvausta vaativalla. Korvauksenvaatijan on siten osoitettava, että syntynyt vahinko on syy-yhteydessä räjäytystöihin. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että se, millä raja-arvoilla vaurioita voi syntyä, riippuu aina yksittäisen rakennuksen rakennus- ja perustusolosuhteista. Alku- ja loppukatselmuksessa on todettu mittaustulosten pysyneen sallittujen raja-arvojen alapuolella. Kuitenkin Suomen L-konsultit Oy:n lausunnosta käy ilmi, että mittauksessa on ollut keskeytys 19.6.2017 klo 10.39 – 27.6.2017 klo 10.25, jolloin työmaalla on tehty räjäytystä. Koska louhintatärinän mittaukseen on liittynyt yllä mainittuja puutteita, ei kiinteistöön kohdistunutta suurinta mahdollista tärinätasoa ole voinut määritellä riittävän luotettavasti. Lisäksi koska panostuspöytäkirjoista on puuttunut etäisyystieto panostetun kentän ja tärinämittauspisteen välillä, ei ole pystytty luotettavasti varmuudella arvioimaan kyseisinä ajankohtina räjäytyskenttien etäisyyttä rakennukseen osoitteessa S-tie 16.

Ympäristövahinkolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan ilmaisulla, jonka mukaan syy-yhteyden on oltava todennäköinen, tarkoitetaan lieventää näyttövelvollisuutta siten, ettei korvausvastuun syntyminen edellytä täyttä näyttöä syy-yhteydestä. Todennäköinen-sana tarkoittaa tässä korkea-asteista todennäköisyyttä, joka matemaattisesti ilmaistuna merkitsee selvästi yli 50 %:n suuruista varmuutta. Todennäköisyyttä arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Tämä voisi merkitä esimerkiksi sen arvioimista, miten tyypillisiä kulloisetkin vahingot tai niihin johtaneet ympäristömuutokset ovat kysymyksessä olevia toimintoja harjoitettaessa (HE 165/1992 vp, s. 23).

DI Pentti Peltomaa on lautakunnan pyynnöstä antamassaan asiantuntijalausunnossa arvioinut myös rakennuksessa osoitteessa S-tie 16 havaittujen vaurioiden ja suoritettujen louhintatöiden välisen syy-yhteyden todennäköisyyttä. Asiantuntijalausunnossaan Peltomaa on todennut, että on todennäköistä, että esitetyt rakennuksen vauriot ovat yli 50 %:n todennäköisyydellä syy-yhteydessä louhintatöihin lukuun ottamatta esitettyjä lattioiden painumia. Peltomaan mukaan maanvaraisten lattioiden painumat voivat johtua siitä, että pohjamaa tai tiivistetty täyttömaa on painunut jo ennen räjäytystöitä. 

Vakuutusyhtiö on 7.11.2019 antanut korvauspäätöksen, jonka mukaan yhtiö korvaa vielä korvaamatta olevat rakennuksen vauriot siltä osin, kuin lausunnossa todetaan niiden syntyneen yli 50 %:n todennäköisyydellä vakuutuksenottajan suorittaman räjäytystyön seurauksena. Näin ollen lattioiden painumat teknisessä tilassa, vaatehuoneessa, ruokailuhuoneessa ja olohuoneessa ovat vakuutusyhtiön mukaan korvausvastuun ulkopuolella. 

Vakuutuslautakunta katsoo annetun selvityksen ja asiantuntijalausunnon perusteella, että todennäköisiä perusteita sille, että lattioiden painumat olisivat aiheutuneet räjäytystyöstä, ei ole. Näin ollen painumat eivät ole olleet syy-yhteydessä räjäytystyöhön eivätkä tule korvattavaksi.

Lausunnonpyytäjä A on vaatinut vakuutusyhtiöltä 15 000 euron korvausta korjauskustannuksista sekä 30 000 euroa kiinteistön arvonalenemisesta. A ei ole perustellut vaatimusmääriään millään lailla eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, mihin vaaditut korvausmäärät perustuvat. Näin ollen Vakuutuslautakunnalla ei ole perusteita arvioida vahinkoa vakuutusyhtiön jo korvaamaa määrää suuremmaksi. Lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että vaaditussa korjauskustannusten määrässä oleva neljän huoneen lattioiden painuma, joka siis jää vakuutuskorvauksen ulkopuolelle, on selkeästi vahinkona merkittävämpi kuin lisäkorvauksen piirissä olevat vahingot. Lautakunta toteaa edelleen, ettei kiinteistön arvonalenemisesta ole esitetty näyttöä. 

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen 

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari