Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan kadun varteen pysäköitynä ollut moottoripyörä on anastettu. Vakuutusyhtiö antoi kielteisen korvauspäätöksen. Asiakkaalta on tiedusteltu moottoripyörään omistusaikana tehdyistä huolloista ja korjauksista. Asiakkaan mukaan pyörään ei ole tarvinnut tehdä mitään huoltoja tai korjauksia. Asiassa on kuitenkin selvinnyt, että pyörässä on ollut moottorivika. Asiakkaan myöhemmin antaman selvityksen mukaan korjaustyö on teetetty tuntemattomassa paikassa Virossa. Yhtiö katsoi jääneen näyttämättä, että olisi tapahtunut vakuutusehdoissa kuvattu varkausvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Yhtiön mukaan asiakas on syyllistynyt petoksen yritykseen. Yhtiö on tehnyt asiakkaasta rikosilmoituksen, mutta syyttäjä on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta antaa suosituksen, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta aiheutuneet vahingot viivästysseuraamuksineen myöntämänsä vakuutuksen perusteella sekä asiasta hänelle aiheutuneet asianajokulut.

Asiakkaalla on vakuutus omistamaansa Yamaha-moottoripyörään. Moottoripyörä on anastettu 19.7.2017–20.7.2017 välisenä aikana Turussa kadun varresta, mihin asiakas oli sen pysäköinyt. Asiakas teki poliisille ilmoituksen 20.7.2017 heti moottoripyörän häviämisen huomattuaan.  

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa. Vakuutusyhtiö on tehnyt asiakkaasta rikosilmoituksen, koska yhtiön mielestä asiakas on syyllistynyt petoksen yritykseen. Yhtiö väitti asiakkaan antaneen sille valheellista tietoa moottoripyöränsä kunnosta ja yrittäneen erehdyttää sitä maksamaan hänelle moottoripyörän käypää arvoa suurempia korvauksia.

Syyttäjänvirasto teki 22.3.2018 asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä, jonka mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että asiakas olisi syyllistynyt asiassa rikokseen. Asiakkaan selvitystä moottoripyörän kunnosta ja siinä olleen vian korjaamisesta sekä moottoripyörän arvosta, jotka hän on vakuutusyhtiölle antanut, ei ole näytetty vääräksi.

Vakuutusyhtiöön on lähetetty 19.4.2018 kirje, jossa sitä on pyydetty korvaamaan asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisesti hänelle aiheutunut vahinko sekä asiasta aiheutuneet asianajokulut. Yhtiö ei ole reagoinut millään tavalla saamaansa kirjeeseen eikä ole korvannut asiakkaalle vahinkoa. Yhtiö ei ole ilmoittanut asiakkaalle eikä hänen asianajalleen, että se ei aio maksaa korvausta.

Yhtiön on korvattava asiakkaalle aiheutunut vahinko, kuten se itse on vakuutusehdoissa sitoutunut. Koska se ei kuitenkaan ole sitä tehnyt ja on jopa väittänyt asiakkaan syyllistyneen rikokseen ja vielä syyttämättäjättämispäätöksenkään jälkeen ei ole maksanut korvausta, asiakas on joutunut turvautumaan asianajajan apuun. Siksi on selkeä peruste myös sille, että yhtiön on korvattava asiakkaalle myös hänen asianajokulunsa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö toteaa vastineessaan rikosjutun oikeusvoimasta, että muutoksenhaussa on vedottu syyttäjän rikosasiassa tekemään päätökseen syyttämättä jättämisestä. Kyseinen rikosasiassa tehty päätös ei sisällä oikeusvoimaista ratkaisua nyt puheena olevaan siviilioikeudelliseen korvausasiaan. Päätöksessä esitetty arviointi ei yhtiön mukaan muutoinkaan osoita, että olisi näytetty tapahtuneen varkausvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Esitutkinnasta ja rikosasiasta tehdystä ratkaisusta yhtiö toteaa, että syyttäjä on rikosasiaa arvioidessaan, ilmeisesti arvioiden siinä noudatettava näyttökynnys siinä määrin korkeaksi, päätynyt pitämään varteenotettavana mahdollisuutena, että noin 4.000 euron moottorivika olisi korjattu yksilöimättömän kerhon yksilöimättömän jäsenen avustuksella Virossa 450 euron kustannuksella, vaikka henkilöstä ei ole ollut antaa esitutkinnassa mitään yksilöintitietoja, korvauspaikasta vain maan nimi, eikä korjaustyöstä esittää mitään tositetta.

Kokonaan merkityksettömäksi syyttäjä on syyttämättäjättämispäätöksen perusteella katsonut korvausta haettaessa huolto-/korjaushistoriasta annetun selvityksen ristiriitaisuuden myöhemmin selvinneen kanssa, moottoripyörän avainten lukumäärästä annetun ristiriitaisen selvityksen ja avaimesta havaitun selkeän kopiointijäljen, koska niitä ei ole syyttämättäjättämispäätöksessä lainkaan mainittu, eikä siten niiden merkitystä ole myöskään arvioitu, vaikka arvioitavana ei olisi tullut olla pelkästään moottorivian korjaamisesta ja siten ajoneuvon kunnosta annetun selvityksen uskottavuus, vaan kaiken asiasta olevan selvityksen perusteella kokonaisharkinnalla se, onko todennäköisiä syitä epäillä, ettei moottoripyörää ylipäänsä ole varastettu.

Edellä esitettyjen seikkojen ilmeinen olennaisuus ja syyttäjällä oleva perusteluvelvollisuus huomioiden esitetty ei voi yhtiön käsityksen mukaan tarkoittaa muuta kuin sitä, että syyttäjä ei ole perehtynyt esitutkinta-aineistoon asian edellyttämällä tavalla. Yhtiön käsityksen mukaan asiassa suoritettu esitutkinta on ollut puutteellinen, sillä yhtiölle ei ole toimitettu esitutkintapöytäkirjaa, josta ilmenisi, että sen loppulausunnossaan pyytämät esitutkintatoimet olisi suoritettu. Yhtiölle ei ole myöskään ilmoitettu, ettei sen pyytämiä esitutkintatoimia suoritettaisi.

Yhtiön pyytämiin esitutkintatoimiin on kuulunut asiakkaan kuuleminen uudelleen sen selvittämiseksi, mikä on moottorivian korjauttamisessa avustaneen virolaisen henkilön nimi, minkä kerhon jäsen hän on, miten asiakas tuntee kyseisen henkilön ja miten tähän henkilöön saadaan yhteys. Asiakkaan vakuutustutkijalle antama selvitys eroaa esitutkinnassa annetusta.

Yhtiö on pyytänyt kuulemaan uudelleen myös korjaamon edustajaa sen selvittämiseksi, minkä johdosta korjaamon korjaustyöstä tekemässä tarjouksessa on 8 imuventtiilin vaihto. Olivatko kaikki imuventtiilit vaurioituneet vai oliko kaikkien imuventtiilien vaihtaminen ollut tarpeen jostain muusta syystä. Asiakas on kertonut vakuutustutkijalle, että vika korjattiin vaihtamalla vain yksi imuventtiili ja tiivisteitä. On epäselvää, olisiko vika ollut korjattavissa näin.

Yhtiö on pyytänyt kuulemaan myös moottoripyörän edellisiä omistajia sen selvittämiseksi, montako avainta ja minkälaisia avaimia he olivat moottoripyörän mukana saaneet sekä eteenpäin seuraavalle omistajalle luovuttaneet ja oliko avaimista teetetty kopioita. Vakuutustutkijalle edelliset omistajat ovat kertoneet avaimista yhdenmukaisesti, ja että he eivät olleet teettäneet avaimista kopioita.

Korvausta hakiessaan asiakas on ensin ilmoittanut avaimia olleen 2 kappaletta, mutta luovutti vakuutustutkijalle 3 avainta. Asiakas ilmoitti, ettei ollut teettänyt avaimesta kopioita. Myös esitutkinnassa asiakas on kiistänyt teettäneensä avaimesta kopioita. Avaimessa on kuitenkin asiantuntijalausunnon mukaan selkeä kopiointijälki.

Edelleen yhtiö on pyytänyt kuulemaan matkapuhelinoperaattoria sen selvittämiseksi, ovatko he toimittaneet asiakkaalle hänen matkapuhelintaan koskevat tiedot. Esitutkinnassa asiakas on esittänyt, ettei ole saanut pyyntöä puhelimen sijaintitietojen toimittamiseksi. Asiakas on esittänyt, että yhtiö olisi luvannut sellaisen postitse lähettää. Vakuutustutkija on kertonut asiakkaalle, että tiedot tarvitaan korvauskäsittelyä varten. Tästä syystä asiakkaalle annettiin täytettäväksi asiakirja, jolla matkapuhelinoperaattori toimittaa tiedot asiakkaalle ja asiakasta ohjeistettiin siten toimittamaan ne edelleen yhtiöön.

Yhtiö toteaa vastineessaan, että tässä tapauksessa asiakkaalta on tiedusteltu moottoripyörään hänen omistusaikanaan tehdyistä huolloista ja korjauksista. Asiakas on ilmoittanut, ettei niitä ollut tehty, koska pyörään ei tarvinnut tehdä mitään huoltoja tai korjauksia. Asiassa on kuitenkin selvinnyt, että pyörässä on ollut vikaa moottorissa ja merkkikorjaamon antaman korjauskustannusarvion perusteella sen korjauskustannukset olisivat olleet erittäin merkittävät pyörän käypään arvoon nähden.

Toisin kuin asiakas on esitutkintakertomuksessaan esittänyt, niin huolto-sanaan liittyvä semantiikka tai asiakkaan esittämä käsitys sanan merkityksestä ei ole merkityksellinen, sillä yleisen elämänkokemuksen mukaan yhtiö ei pidä uskottavana, että asia olisi ymmärretty väärin.

Yhtiön mukaan muutoinkin olisi epäloogista, jos asiakas olisi ymmärtänyt vain huolloista kysytyn, jollaiseksi ei olisi tehdyksi kertomaansa korjausta mieltänyt, niin miksi olisi myöhemmin vakuutustutkijan puhutuksessa viasta kertonut ja selittänyt aikaisempaa kertomatta jättämistä eri argumentein. Vedoten tuolloin käsitykseensä, ettei moottoripyörässä olleista vioista kysyttäessä olisi ollut tarpeen ilmoittaa siinä olleesta viasta, koska kertoo korjanneensa sen itse.

Moottorivian korjaamisesta asiakas kertoi vakuutustutkijalle korjatun vain etunimeltä tuntemansa henkilön avulla tuntemattomassa paikassa Virossa 450 eurolla. Asiakkaalla ei ollut antaa kyseisen henkilön yhteystietoja, ei esittää korjauspaikasta maan nimeä tarkempaa selvitystä, eikä esittää korjauksesta mitään tositteita. Vakuutustutkijalle asiakas on kertonut kyseisen henkilön olevan työtuttu ja tuntevansa hänet Bomber-piireistä. Esitutkinnassa asiakas on kertonut asiasta eri tavoin. Asiakas on kertonut tunteneensa Virosta yhden kerhon jäsenen, jonka mukana kansi lähetettiin Viroon korjattavaksi. Aiemmin kerrotun työtutun ja Bomber-piireistä tuntemansa henkilön sijaan asiakas on kertonut nimeltä mainitsemattomasta nimeltä mainitsemattoman kerhon jäsenestä. Yhtiön mukaan oli kyse kummasta tahansa, niin kertomus ei ole yleisen elämänkokemuksen mukaan uskottava. Kertomuksen muuttuminen ei anna aihetta arvioida asiaa ainakaan toisin.

Kaiken asiassa esitetyn perusteella yhtiö katsoo jääneen näyttämättä, että olisi tapahtunut varkausvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Asiakkaan lisäkirjelmä

Asiakas on todennut lisäkirjelmässään, että asiakkaalla on ollut koko ajan kaikki moottoripyörän avaimet tallessa. Myös tutkija on todennut, että kaikki hänelle tutkittavaksi toimitetut avaimet olivat alkuperäiskappaleita. Tutkija kyllä totesi, että yhdessä avaimessa olisi ollut kulutuspinnalla ”selkeä kopioinnin jälki”, mutta kun kyse on kahdeksan vuotta vanhasta, käytetystä avaimesta, asiakkaan mielestä olisi outoa, jos siinä ei olisi mitään jälkiä. Asiakkaalla ei ole ollut tarvetta kopioida avainta, koska hänellä oli kaksi ajoon tarkoitettua alkuperäisavainta. Ei olisi mitään jälkeä olettaa, että asiakas olisi järjestänyt oman moottoripyöränsä varkauden. Mikäli hän olisi halunnut päästä eroon pyörästä, hän olisi voinut aivan rehellisesti myydä sen edelleen. Asiakkaan mukaan, asiassa ei saa antaa liian suurta merkitystä lausunnolle siitä, että jälkien perusteella avainta on jonkin lukkoalan ihmisen mukaan kopioitu. Kyse on yhden vakuutusyhtiön laskuun toimineen henkilön antamasta lausunnosta, eikä asiakas ole voinut esittää lausunnon antajalle kysymyksiä.

Asiakkaan lisäkirjelmän mukaan asiakkaan moottoripyörässä ei ole ollut 4.000 euroa maksavaa moottorivikaa. Vain yksi venttiili moottoripyörän 16 venttiilistä on täytynyt vaihtaa. Asiakas pyysi korjaustarjouksen useammasta paikasta ja kallein tarjous oli tuo 4.000 euroa ja se perustui olettamaan, että kaikki 16 venttiiliä olisi pitänyt vaihtaa. Yhden venttiilin vaihtoon ei mene paljoa aikaa, mutta koneen kasaamiseen aikaa kuluu. Sinällään asiakkaan näkemyksen mukaan on lähes sama, vaihdetaanko venttiileitä 1 vai 16, mutta koneen purkamiseen ja kasaamiseen menee suunnilleen sama aika. Osien suhteen hintaeroa tulee, riippuen siitä, vaihdetaanko 1 vai 16 venttiiliä.

Keskusrikospoliisin 2018 tilaston mukaan vuoden 2017 aikana vietiin rikoksella noin 600 moottoripyörää. Rikosmuotona kyse on siis edelleen aika tavallisesta rikoksesta. Tuosta kokonaismäärästä kateisiin jää noin puolet. Jos ajatellaan, että asiakas olisi itse järjestänyt moottoripyöränsä varkauden, olisi hänen pitänyt nähdä paljon vaivaa ja käyttää myös rahaa sellaisen järjestämiseksi. Pyörä oli ollut asiakkaalla vasta reilut kolme kuukautta.

Kun asiakas huomasi pyöränsä kadonneen, hänen kanssaan oli toinen henkilö, jonka kanssa hän meni poliisilaitokselle tekemään rikosilmoituksen ja sen jälkeen he ajelivat etsimässä pyörää. Asiassa ei siis tarvitse uskoa vain asiakasta. Asiakas olisi voinut vain todeta, että pyörä on kadonnut eikä etsiä sitä sen koommin.

Lisäksi asiakas toteaa, että esitutkintapöytäkirja on tilattava eikä sitä lähetetä kenellekään automaattisesti. Vakuutusyhtiö kantakoon oman riskinsä, jos se ei ole osannut tilata esitutkintapöytäkirjaa.

Asiakas ei ole saanut matkapuhelinoperaattorilta puhelimensa sijaintitietoja, joita hän olisi voinut toimittaa vakuutusyhtiölle. Puhelinliittymä ei ole asiakkaan oma vaan hänen työnantajansa liittymä. Silloin tietoja ei ilmeisesti luovuteta asiakkaalle itselleen tietosuojasyistä, koska kyse on yritysliittymästä.

Asiakas katsoo antaneensa vakuutusyhtiölle kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Asiakas on ilmoittanut rikoksesta heti sen havaittuaan. Hän on toimittanut kaikki relevantit paperit. Pyöränsä korjaamisen suhteen asiakas on tehnyt päätöksen, joka on tullut edullisemmaksi.

Asiakas ei ole muuttanut kertomustaan. Huolto-sana voidaan ymmärtää eri asiaksi kuin korjaus, koska sen voi ymmärtää puhtaasi määräaikaishuolloksi. Jos asiakkaalta on kysytty, onko pyörä ollut huollossa korjattavana, oikea vastaus kysymykseen olisi ollut, että se ei ole ollut.

Moottoripyörän pienen vian korjannut henkilö on motoristipiireistä ja työstä tuttu henkilö asiakkaalle. Hän on kuitenkin vain etunimituttu. Sukunimen puuttuminen tekee henkilöstä puolituntemattoman siinä mielessä, että ilman sitä tietoa häntä on vaikea yksilöidä ulkoa päin, mutta etunimi ja kasvot ovat asiakkaan tiedossa.

Asiakas on luovuttanut vakuutusyhtiölle kaikki avaimet, jotka hänellä on koko ajan ollutkin. Avaimia on kolme, kaksi mustaa ja yksi punainen. Punaisella avaimella moottoripyörää ei voi ajaa. Asia on asiakkaan mielestä yksinkertainen. Avaimien eri väreistä johtuvat ne erot avainten määrässä, mitä asiakas on tarkoittanut.

Selvitykset

• Lounais-Suomen poliisilaitoksen tutkintailmoitus 20.7.2017
• Yhtiön tutkimusryhmän raportti 6.10.2017
• Yhtiön tutkintapyyntö poliisille 7.11.2017
• Lounais-Suomen poliisilaitoksen tutkintailmoitus 13.12.2017 ja kuulustelupöytäkirjat
• Länsi-Suomen syyttäjänviraston syyttämättäjättämispäätös 22.3.2018
• Huoltotilaus 12.12.2017
• Huoltoliikkeen tarjous 30.5.2017

Päätös

Kysymyksenasettelu

Onko kyseessä varkausvakuutuksesta korvattavaksi tuleva vahinko? Onko korvauksenhakija antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

3.5 Varkausvakuutus

Varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö, tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä.

11.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet (VSL 69 § ja 72§)

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiö mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksenhakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Asian arviointi

Asiassa ratkaiseva kysymys on se, onko asiassa kyseessä vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi tuleva varkausvahinko ja onko vakuutuksenottaja antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja.

Tätä kysymystä on arvioitu rikoksen esitutkinnassa ja syyttäjän toimesta. Lautakunta toteaa, että syyttäjän näkemys tapahtuneesta ei sido Vakuutuslautakuntaa. Lautakunta katsoo, että osapuolet ovat esittäneet asiassa runsaasti erilaisia väitteitä ja näyttöä tapahtuneesta. Kuitenkin vakuutusyhtiön korvausvastuun arvioimisen kannalta ratkaisevat seikat jäävät epäselviksi.

Asiakas on toimittanut keskusrikospoliisin tilaston vuoden 2017 aikana varastetuista moottoripyöristä ja mopoista. Asiakkaan mukaan hänen pyöränsä on yksi kateisiin jääneistä pyöristä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan moottoripyörässä on ollut merkittävä moottorivika. Asiakkaan huolto- ja korjaushistoriasta antama selvitys on ristiriidassa myöhemmin selvinneen moottorivian kanssa. Epäselvyyttä on siitä, miten moottorivika on korjattu. Myös moottoripyörän avainten lukumäärästä ja kopioimisesta on annettu ristiriitaista tietoa. Asiantuntijalausunnon mukaan yhdessä avaimessa on selkeä kopiointijälki, mutta asiakkaan mukaan avain on käytössä kulunut.

Ohjesääntönsä 10 §:n mukaan Vakuutuslautakunnalla on oikeus jättää riita-asia käsittelemättä silloin, kun riidan luotettava ratkaiseminen edellyttäisi suullisen todistelun vastaanottamista tai riita on muuten tyypiltään sellainen, että sen käsittely haittaisi vakavasti lautakunnan tehokasta toimintaa.

Lautakunta katsoo, että korvausasian ratkaiseminen vaatisi tässä tapauksessa suullisen todistelun vastaanottamista riidan osapuolilta ja kuultavilta henkilöiltä, mitä ei ole mahdollista toteuttaa Vakuutuslautakunnan kirjallisessa menettelyssä.

Käytettävissään olevan aineiston perusteella Vakuutuslautakunta ei pysty luotettavasti selvittämään väitetyn vahinkotapahtuman tapahtumakulkua. Näin ollen Vakuutuslautakunta päättää, ettei se anna asiassa ratkaisusuositusta.

Lopputulos

Lautakunta ei anna ratkaisusuositusta tästä asiasta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Turunen

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho