Tapahtumatiedot
Asiakas aiheutti vesivahingon, jonka johdosta vedet valuivat alakerrassa sijaitsevaan asuntoon. Alakerran asunnon vuokralainen joutui korjaustöiden ajaksi muuttamaan pois huoneistosta ja hankkimaan itselleen sijaisasunnon. Vuokralainen sai vahingoittuneen asunnon omistavalta vuokranantajaltaan vapautuksen vuokranmaksusta tältä ajalta. Sijaisasunnon vuokran ja vahingoittuneen asunnon vuokran välisestä erotuksesta ja muuttokustannuksista haettiin korvausta asiakkaan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on 31.8.2018 päätöksellään hylännyt sijaisasunnon vuokraamisesta ja muutosta aiheutuvat kulut. Vakuutusyhtiön mukaan vuokralaisella ei ole huoneistoon omistusoikeutta eikä tähän rinnastettavaa oikeusasemaa. Yhtiö katsoi, että vuokralaiselle aiheutuneet kulut eivät ole vakuutetun aiheuttamaan esinevahinkoon liittyviä kustannuksia, vaan välillisesti kolmannelle aiheutunutta varallisuusvahinkoa, jota ei vastuuvakuutuksesta korvata.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas pyytää FINEltä ratkaisusuositusta siitä, onko alakerran asuinhuoneiston vuokralaisena sellainen rajoitettu esineoikeus, että huoneiston omistajan lisäksi myös hänellä on oikeus saada korvaus taloudellisesta seurannaisvahingosta.
Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 lähtien) kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaolo aikana todettu äkillinen ja ennalta-arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa(…).
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko alakerran huoneiston vuokralainen sellaisessa oikeudellisessa asemassa vakuutettuun nähden, että hänelle tulisi korvata sijaisasunnon vuokran ja vahingoittuneen asunnon vuokran välisestä erotuksesta sekä muuttokustannuksista aiheutuneet kulut.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Saman lain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vahingoittuneen asunnon vuokralaiselle sijaisasunnon hankkimisesta aiheutuneissa kuluissa on kyse muille kuin asunnon omistajalle aiheutuneista vahingoista, jotka välillisinä vahinkoina eivät ole vastuuvakuutuksesta korvattavia. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse on ollut vakuutuksenottajan aiheuttamaan esinevahinkoon liittymättömästä niin sanotusta puhtaasta varallisuusvahingosta, joihin korvausvelvollisuus ei myöskään ulotu.
Oikeuskirjallisuudessa on todettu (muun muassa teoksessa Ståhlberg - Karhu, Suomen vahingonkorvausoikeus, 6. p., 2013, s. 320) vahingonkorvauslain lähtökohtana olleen tällaisen muulle kuin esineeseen kohdistuneen oikeuden haltijalle aiheutuneen vahingon korvaaminen vain poikkeustapauksissa.
Vahingonaiheuttajan näkökulmasta ei FINEn käsityksen mukaan voida kuitenkaan pitää ennalta-arvaamattomana sitä, että alakerran huoneistossa asuva vuokralainen joutuu muuttamaan vesivahingon seurauksena väliaikaisesti pois asunnosta. Asunnon vahingoittumisen seurauksena vuokralaiselle aiheutuneissa kuluissa ei siten ole ollut kyse vahingonaiheuttajan toimimismahdollisuuksiin nähden etäisistä ja arvaamattomista, ulkopuoliselle aiheutuneista vahingoista. Näin ollen sijaisasunnon vuokraamisesta aiheutuneiden kulujen voidaan FINEn käsityksen mukaan katsoa olevan riittävässä syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan toimintaan.
Vakuutusehtojen mukaan korvataan henkilö- ja esinevahinko, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Olennaista tässä tapauksessa on siten myös se, onko vuokralaiselle aiheutunutta vahinkoa pidettävä esinevahinkona vai esinevahinkoon liittymättömänä taloudellisena vahinkona.
Oikeuskäytännön mukaan kyseessä on taloudellinen vahinko tai puhdas varallisuusvahinko, kun vahinko ei ole yhteydessä mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon. Vahinko kohdistuu tällöin suoraan taloudellisiin etuuksiin. Esinevahinko puolestaan ilmenee tavanomaisesti siten, että esine vaurioituu tai tuhoutuu. Esinevahingon käsite on laaja ja se sisältää kaikelle sellaiselle omaisuudelle aiheutuneen vahingon, joka ei ilmene vain varallisuusvahinkona.
Vakuutuslautakunta on antanut runsaasti ratkaisuja, joissa on ollut kysymys huoneiston vahingoittumisen seurauksena asunnon omistajalle aiheutuneiden menetettyjen vuokratuottojen korvaamisesta. Näissä tapauksissa on katsottu, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla on asunto-osakeyhtiölakiin perustuva rajoitettu esineoikeus hallita huoneistoa (nk. rajoitettu esineoikeus) ja siten vahingon johdosta menetetyt vuokratulot on katsottu vakuutusehtojen perusteella korvattaviksi, esinevahinkoon liittyviksi taloudellisiksi vahingoiksi.
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa vuokralainen ei omista huoneiston hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita, mutta vuokralaisena hänellä on vuokrasopimukseen perustuva oikeus hallita huoneistoa. Vesivahingon seurauksena hän on menettänyt mahdollisuutensa käyttää hallinnassaan olevaa asuntoa omaan asumiseensa.
FINE katsoo, että tässä tapauksessa vakuutuksenottajan korvausvelvollisuuden syntymisen kannalta ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä vain sille seikalle, ettei vuokralainen omista vahingoittuneen asunnon asunto-osakkeita. Siltä osin kuin vesivahinko on aiheuttanut sen, että vuokralainen joutui korjaustöiden ajaksi hankkimaan itselleen sijaisasunnon, on kysymys FINEn käsityksen mukaan ollut vuokralaiselle aiheutuneista välittömistä esinevahingoista, jotka ovat myös olleet vakuutuksenottajan varottavissa.
Edellä esitetyillä perusteilla FINE katsoo, että vuokralaiselle sijaisasunnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset ovat yhteydessä varsinaiseen esinevahinkoon ja ne tulee siten vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan katsoa esinevahingoksi.
Näkemyksensä tueksi FINE viittaa vielä sen yhteydessä toimivan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön ja erityisesti ratkaisusuositukseen VKL 373/09.
Lopputulos
FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vaaditut kulut vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä