Haku

FINE-016177

Tulosta

Asianumero: FINE-016177 (2019)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 27.09.2019

Henkilövahinko. Pysyvä haitta. Kosmeettinen haitta. Ansionmenetyskorvauksen määrittäminen.

Tapahtumatiedot

Vahinkoa kärsinyt A (s. 1966) kaatui kadulla 18.12.2014. Kaatumisen yhteydessä A löi päänsä ja sai sen seurauksena kallonmurtuman, kovakalvonalaisen verenvuodon ja aivovamman. Kaupungin katsottiin olevan vahingonkorvausvastuussa henkilövahingosta ja kaupungin vastuuvakuutuksesta maksettiin korvausta hoitokuluista, ansionmenetystä sekä tilapäisestä ja pysyvästä haitasta sekä pysyvästä kosmeettisesta haitasta. Korvauksista tehtiin alun perin 50 % myötävaikutusalennus vahinkoa kärsineen oman myötävaikutuksen perusteella, joka sittemmin käsittelyn edetessä korjattiin siten, että A:n oman myötävaikutuksen johdosta vähennettiin 10 % hänelle tulevasta korvauksesta.

Vakuutusyhtiö on korvannut A:lle ansionmenetyskorvausta siten, että laskennallinen ansionmenetys ennen siitä tehtäviä vähennyksiä on ollut 2.976 euroa, mutta sittemmin huomannut laskelmansa olleen virheellinen, kun A:n ilmoitettu päiväpalkka oli kerrottu kaikilla vuoden päivillä arkipäivien sijaan. Oikea ansionmenetyksen määrä on yhtiön mukaan näin ollen 2.208.50 euroa ennen siitä tehtäviä vähennyksiä. 

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaati asiassaan lisäkorvauksia maksettavaksi kaikilta osin. Asian käsittelyn edetessä Vakuutuslautakunnassa on vakuutusyhtiö suorittanut A:lle lisäkorvauksia siten, että asiassa on lopulta riitaa pysyvän haitan haittaluokasta, eli A:lle kaatumisen johdosta aiheutuneen aivovamman jälkitilan vaikeusasteesta sekä niskan retkahdusvamman aiheuttaman haitan yhteenlasketusta kokonaishaitasta. Tämän lisäksi A vaatii lisäkorvausta hänelle jääneestä kosmeettisesta haitasta. Niin ikään A oli edelleen tyytymätön myös ansionmenetyksestä maksetun korvauksen määrään.

Valituksessaan A katsoo, että hänelle tulisi suorittaa korvaus pysyvästä haitasta vähintään haittaluokan 8 mukaisena. Näkemyksensä tueksi hän viittaa itseään koskevaan lääketieteelliseen aineistoon ja toteaa, että aivovamman jälkitila on yksinään jo haittaluokkaa 6 vastaava ja tämän lisäksi haitan suuruudessa tulee arvioida niskanretkahdusvammasta aiheutunut haittaluokkaa 3-4 vastaava pysyvä haitta. Haittaan vaikuttavat korottavasti myös leuan ongelmat ja kuulovaurio.

A katsoo valituksessaan, että vakuutusyhtiö on arvioinut myös A:n kuukausiansion määrän liian alhaiseksi. Näkemyksensä tueksi A viittaa työnhakuilmoituksista ilmeneviin toteutuneisiin laborantin kuukausipalkkoihin, jotka vaihtelevat noin 2.900 euron ja 3.400 euron välillä.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A esittää vielä vaatimuksen asian hoidon vuoksi syntyneiden asianajokulujensa korvaamisesta. A katsoo, että hän ei olisi saanut korvauksia lainkaan ilman asiamiestään ja näin ollen asiamiehen käyttö on ollut tarpeen asian hoitamiseksi.

Vakuutuslautakunnan hankkimien asiantuntijalausuntojen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A esittää, että koska Marinkovic on todennut aivovammasta jääneen pysyvän haitan liikkuvan lievän ja keskivaikean välillä, on tapauksessa katsottava, että haittaluokka on vähintään keskivaikean aivovamman asteikon alaraja, eli haittaluokka 6. Tämän lisäksi A kummeksuu Pohjolaisen lausunnossa esitettyä siitä, ettei A:lle olisi aiheutunut niskanretkahdusvammaa vahinkotapahtuman johdosta lainkaan. Tapauksessa on kuitenkin sekä vakuutusyhtiön että A:ta hoitaneiden lääkäreiden lausuntojen mukaan riidatonta, että niskanretkahdusvamma on seurausta tapaturmasta. Asiassa on näin ollen riittävä oikeudellinen näyttö syy-yhteydestä ja pysyvästä haitasta myös tältä osin ja kokonaishaitan on näin ollen katsottava vastaavan haittaluokkaa 8. Samassa yhteydessä A on vielä vaatinut siihen asti syntyneitä asianajokulujaan korvattavaksi laskujen mukaan kokonaisuudessaan. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Niin ikään vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemmissa korvauspäätöksissään lausutun.

Yhtiö toteaa vastineessaan, että pysyvän haitan korvausta on maksettu A:lle lievän aivovamman jälkitilan ja niskan retkahdusvamman perusteella. A:lla on tapaturman jälkeen todettu keskivaikea aivovamma, josta hänelle on jäänyt lievää neuropsykologista oirekuvaa, lievää muistin vaikeutta ja lievää tasapainon epävarmuutta, mutta sosiaaliset suhteet ovat psykologin merkintöjen perusteella säilyneet ennallaan.

Edellä todetulla perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että A:lle on jäänyt pysyvänä haittana lievä aivovamman jälkitila, joka kuuluu haittaluokkaan 4, niskan retkahdusvamman jälkitila, kierokaula ja kaulan liikkeiden lievä rajoittuneisuus, joka kuuluu haittaluokkaan 2, joten tapaturmasta aiheutuva pysyvä toiminnallinen kokonaishaitta on haittaluokan 6 mukainen.  Haitta on arvioitu haittaluokitusasetuksen kohdan 6 Aivot, Lievä aivovamman jälkitila perusteella ja niskan retkahdusvammasta ja kaulan liikerajoituksista jäänyt haitta kohdan 3 Kaularanka, Lievä toiminnanvajaus perusteella.

Edellä todetun lisäksi yhtiö toteaa kuitenkin, ettei A:lla ole oikeutta korvaukseen purennan epäsymmetrian aiheuttamista vaivoista, lannerankakivusta eikä oikean jalan oireista, koska niiden ei voida katsoa olevan lääketieteellisessä syy-yhteydessä tapaturmaan. Vakuutusyhtiö viittaa näkemyksensä tueksi fysioterapeutin arvioon 13.2.2015, jossa todetaan, että A:n perusliikkuminen on sujuvaa, lihasvoimat hyvät, eikä mitään puolieroja todeta, ainoastaan tasapainossa on lievää vaikeutta. Niin ikään neurologin tutkimuksessa 11.11.2015 todetaan liikkumisen olevan ongelmatonta, eikä raajoissa ole puolieroja.

Kosmeettisen haitan osalta vakuutusyhtiö toteaa arvioineensa tapaturman seurauksena jääneestä arvesta ja pään kallistumisesta virheasentoon A:lle aiheutuvan kosmeettisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan ohjeistuksen luokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta. Haittaluokkaa arvioitaessa on otettu huomioon, että kyse on kapeasta siististä leikkausarvesta, joka ei sijaitse kasvoissa, vaan päänahassa ja on melko näkymätön, eikä aiheutua kasvojen muodonmuutosta. Vahingosta aiheutunut kierokaula eli pään kallistuminen virheasentoon ei ole kuvattu vaikea-asteisena ja sitä voidaan hoitaa botulinumtoksiinilla. Pysyvästä kosmeettisesta haitasta on maksettu 1 177 euron korvaus, josta on vähennetty 10 % vahinkoa kärsineen oman myötävaikutuksen perusteella.

Ansionmenetyksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että se on pyytänyt A:ta toimittamaan selvitystä siitä, että millaisia palkanlisiä ansionmenetyksenä on jäänyt korvaamatta ja mihin nämä esitetyt palkanlisät perustuvat. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että vaatimukset ansionmenetyksestä perustuvat spekulatiiviselle arviolle vahinkoa kärsineen työssäolosta ja ansiotasosta. Vahingon sattuessa vahinkoa kärsinyt oli vastavalmistunut laborantti ilman alan työkokemusta. Esitettyjen tilastojen keskipalkoissa ovat mukana kaikki palkansaajat, myös pitkän työkokemuksen omaavat. Edellä mainituin perustein ja muun selvitysten puuttuessa yhtiö katsoo, että A:lle maksettu korvaus on ollut riittävä ja asianmukainen korvaus hänelle aiheutuneesta ansionmenetyksestä.

Asiamieskulujen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että A:n asiamieskulut on korvattu 28.2.2018 asti, jotta asia saadaan sovinnollisesti päätettyä. 9.5.2018 asiamiehelle on kerrottu, ettei kuluja enää tämän jälkeen korvata. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei korvausasian käsittely vakuutusyhtiön kanssa oli vaatinut vahinkoa kärsineeltä asiamiehen käyttöä.

Asiantuntijalausunnot

Ivan Marinkovicin asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa lääketieteellisen asiantuntijalausunnon aivovamman jälkitilan aiheuttamasta pysyvästä haitasta neurologian erikoislääkäri, LT Ivan Marinkovicilta.

Marinkovic viittaa lausunnossaan asian tapahtumatietoihin ja käytössä olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että alkutilanteen perusteella A:n kohdalla on Marinkovicin näkemyksen mukaan kysymys ainakin keskivaikeasta aivovammasta. Tajuttomuuden kestoon ei asiakirjojen perusteella voida varmuudella ottaa kantaa, koska A:n tajunnan taso oli vahinkotapahtuman jälkeen varsin vaihteleva ja merkinnät tämän suhteen eivät ole kovin tarkkoja. Marinkovic toteaa A:n olleen vahingon sattuessa myös varsin päihtynyt, joka on luonnollisesti vaikuttanut tajunnantasoon. Marinkovic viittaa myös aivovammojen arvioinnissa käytettyyn Glasgow Coma Scale –asteikkoon, jonka mukaan kyseessä on keskivaikea aivovamma. A:n muistikuvat ovat melko hajanaiset tapahtumaan jälkeen eikä varmuudella yli seitsemän päivää kestänyttä muistamattomuutta voida A:n kohdalla todeta. A:n tilanne on kuitenkin vaatinut päivystysleikkausta ja tehohoitoa, joten kokonaisuus voi Marinkovicin mukaan teoriassa viitata myös vaikeaan aivovammaan, mutta keskivaikea aivovamma tässä kokonaisuudessa kuvautuu todennäköisempänä.

Asiantuntijalausunnossa todetaan myös, että vahinkotapahtuman jälkeen tehdyissä kuvantamistutkimuksissa todetaan myös selkeät traumaattiset löydökset, jotka ovat kiistattomassa syy-yhteydessä sairauskertomuksissa kuvattuun kaatumiseen. Vuodot sopivat nimenomaan traumaperäisiksi, jonka pohjalta todetaan että A on ensin kaatunut hyvin mahdollisesti humalatilan johdosta, ja sitten lyönyt päänsä, joka pohjalta hän sai kyseiset kallonsisäiset muutokset sekä kallon murtuman.

Marinkovic toteaa, että A:n toimintakyky on kattavasti arvioitu neurologian poliklinikan kautta yli kaksi vuotta tapaturman jälkeen. Näin ollen haittaluokka voidaan katsoa olevan pysyvä. A:lla on pysyvänä ongelmana todettavissa edelleenkin neuropsykologiseen oirekuvaan viittavia lieviä tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, kielelliseen oppimiseen ja muistitoimintoihin liittyviä haasteita. Nämä vaikuttavat edelleen jossain määrin A:n arjessa selviytymiseen ja työkykyyn. Vuonna 2017 tehdyssä toimintakykyarviossa A:lla on todettavissa sanojen tuottamisen vaikeutta, vaikka tämä ei häiritse puheen ymmärrystä eikä juurikaan kommunikaatiotaitoja. Toimintakykyarvion mukaan A kykenee huolehtimaan itsestään sujuvasti eikä myöskään selkeää näyttöä luonteen muutoksista ei ollut osoitettavissa psykiatriseen haastattelun perusteella eikä A:lla myöskään ole ollut diagnosoitavissa psykiatrista oireilua. Sosiaalisen verkoston on A itse todennut säilyvän ennallaan. A:lla ei ole halvausoireita eikä epilepsiaa.

Edellä toteamillaan perusteilla Marinkovic toteaa, että A:n pysyvä haitta on lievän ja keskivaikean aivovamman jälkitilan rajoilla, mutta kuitenkin kokonaisuutta analysoiden kallistuu lievän aivovamman puolelle ja Marinkovicin näkemyksen mukaan vastaa lievään aivovammajälkitilan ylärajoilla olevaa haittaluokka viisi.

Timo Pohjolaisen asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta. 

Pohjolainen viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja lääketieteellisistä selvityksistä ilmeneviin tietoihin. Pohjolainen toteaa, että A:lla on 18.12.2014 jälkeen diagnostisoitu aivoverenvuoto ja aivovamma. Kova- ja lukinkalvonalaiset vuodot sekä aivovamma ovat Pohjolaisen näkemyksen mukaan todennäköisesti syy-yhteydessä kaatumiseen. 

Niskanretkahdusvamman osalta Pohjolainen toteaa kuitenkin, että ennen 2.4.2015 tehtyä kaularangan magneettikuvauspyyntöä ei sairauskertomuksissa ole mitään mainintoja niskan retkahdusvammaan sopivista oireista. Myöskään kliinisissä tai radiologisissa tutkimuksissa ei ole todettu traumaattisia muutoksia selkärangan (kaula- ja lanneranka) alueella. Kuvantamistutkimuksissa todetut muutokset sopivat asiantuntijalausunnon mukaan kaula- ja lannerangan rappeumamuutoksiin.

Loppuyhteenvetona Pohjolainen toteaa, että käytettävissä olevien eri erikoisalojen lääkäreiden ja kuntoutuksen erityistyöntekijöiden kirjaamien sairauskertomusten ja lääkärinlausuntojen mukaan A:lla ei voida todeta niskan retkahdusvammaa eikä hänelle ole jäänyt niskan retkahdusvammasta vahinkotapahtumasta 18.12.2014 aiheutunutta pysyvää haittaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vastuuvahingon 18.12.2014 johdosta suoritettavien haitta- ja ansionmenetyskorvausten määrästä sekä siitä, onko A:lla oikeus vaatimiinsa korvauksiin asiamieskuluista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada tai jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 203.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön
- toiminnassa toiselle aiheutetun henkilö- tai esinevahingon,

joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. 

Asian arviointi

Pysyvän haitan arviointi

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lle on tapaturman 18.12.2014 seurauksena aiheutunut aivovamma ja niskanretkahdusvamma. Riitaa on vammasta aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokista. Vakuutusyhtiö on pitänyt jälkitilaa lievänä ja haittaluokan 4 mukaisena. A on katsonut valituksessaan, että kyseessä on keskivaikea aivovamman jälkitila, joka vastaa vähintään haittaluokkaa 6. Niskanretkahdusvamman A katsoo vastaavan luokkaa 3-4, kun yhtiö on arvioinut niskanretkahdusvammasta aiheutuneen haittaluokan suuruudeksi 2.

Aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä haittaa on siten arvioitava sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusasetuksen 1649/2009 kohdan 6 (Aivot) mukaan. Yleistä haittaa arvioitaessa on aina selvitettävä aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen oireista ja tutkimuslöydöksistä. Näitä ovat tajunnan tason alenema, muistiaukon kesto, mikäli mahdollista arvioituna tuoreeltaan vamman jälkeen, ensiavussa tehdyt objektiiviset havainnot tajunnasta ja muusta neurologisesta tilasta sekä aivokuvausten tulokset. Alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen.

Haittaluokituksen aivoja koskevan osan (6. Aivot) mukaan aivovamman aiheuttamassa kokonaishaitassa ovat tärkeimpiä kyky- ja persoonallisuusmuutokset ja joissain tapauksissa psyykkiset jälkihaitat, kuten kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Näiden lisäksi esiintyy osalla aivo-vamman saaneista erityishäiriöinä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriöitä, dysfasiaa tai epilepsiaa. Muita oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, väsyvyyttä sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti. Nämä eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivovammojen jälkitilan vaikeuden arvioinnille.

Haittaluokituksen aivovammoja koskevan osan nimikkeen ”Lievä aivovamman jälkitila” (haittaluokka 0-5) kuvauksen mukaan alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan. Lievän aivovamman jälkitilaan liittyy lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumusta, muistin lievää epävarmuutta kuormituksessa sekä vähän alentunutta rasituksensietoa. Sosiaalinen toimintakyky on ennallaan.

Haittaluokituksen nimikkeen ”Keskivaikea aivovamman jälkitila” (haittaluokka 6-10) kuvauksen mukaan alkuvaiheen tiedot viittaavat vähintään keskivaikeaan aivovammaan. Keskivaikean aivovamman jälkitilaan liittyy lieviä, mutta selvästi haittaavia pysyviä oireita, kuten toistuvat päänsäryt, muistin heikkeneminen, väsyvyys ja aloitekyvyn aleneminen. Sosiaalinen toimintakyky on hieman heikentynyt. Tutkimuksissa todetaan haittaavia vaikeuksia muun muassa toiminnan ohjauksessa ja muistissa. Myös kognitiivisia erityishäiriötä, epilepsiaa tai lieviä halvauksia voi esiintyä.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan on edellä mainitun tilankuvauksen perusteella A:lle aiheutunut kokonaisuudessaan lievän aivovamman jälkitila, joka vastaa haittaluokkaa 5.

Kaularangan vamman aiheuttamaa yleistä haittaa on tapauksessa arvioitu sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusasetuksen 1649/2009 kohdan 3 (Kaularanka) mukaan lievästä kaularangan toiminnanvajavuudesta on kysymys (haittaluokat 0-3), kun vahingoittuneella on lieviä kivuliaita kaularangan liikerajoituksia sekä lieviä yläraajojen neurologisia oireita ja löydöksiä. Keskivaikeasta toiminnanvajavuudesta (haittaluokat 4-6) on kysymys, kun vahingoittuneella on kohtalaiset ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset sekä kohtalaisia neurologisia oireita yläraajoissa ja kohtalaiset yläraajojen tunto-, motoriikka-, ja hienomotoriikkalöydökset.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan tapauksessa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi todettavissa, että A:lle olisi jäänyt 18.12.2014 vahinkotapahtuman johdosta kaularangan vammasta aiheutunutta pysyvää haittaa.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on kaatunut 18.12.2014 kadulla ja lyönyt päänsä katuun. Ohikulkija ei ole pystynyt herättämään A:ta, mutta vasta ambulanssihenkilökunnan tullessa hän on alkanut reagoida käsittelyyn. Päivystykseen saavuttua A on ollut vaikeasti herätettävissä ja reagointivaste on ollut huono. A:n Glasgow Coma Scale on ollut 2+4+4. Kaularangan tunnustelussa A:lla ei ole provosoitunut kipua. A on myös kyennyt liikuttelemaan kaikkia raajojaan. Kliinisessä tutkimuksessa A:lla on todettu kovankalvonalainen verenvuoto, lukinkalvon alla verta ja hyväasentoinen murtumaan sopiva kirkastumalinja. Aluksi A:n vointia on seurattu keskussairaalassa, mutta päädytty myöhemmin siirtoon yliopistosairaalaan, jossa on tehty 19.12.2014 uusi pään tietokonetomografia, jossa verenvuodon on todettu laajentuneen. 19.12.2014 A:lle on neurokirurgin toimesta tehty kraniotomia ja hematooman poistoleikkaus. Vammahistorian ja tajunnantason muutoksen perusteella A:lla on 18.12.2014 jälkeen diagnostisoitu aivoverenvuoto ja aivovamma. Kova- ja lukinkalvonalaiset vuodot sekä aivovamma ovat selvityksen mukaan todennäköisesti syy-yhteydessä kaatumiseen. A:lla on todettu myös kaatumisvamman jälkitilaan sopiva vasemman korvan kuulonalenema.

Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee niin ikään, että ennen 2.4.2015 tehtyä kaularangan magneettikuvauspyyntöä ei sairauskertomuksissa ole mitään mainintoja niskan retkahdusvammaan sopivista oireista. Myöskään kliinisissä tai radiologisissa tutkimuksissa ei ole todettu traumaattisia muutoksia selkärangan (kaula- ja lanneranka) alueella. Kuvantamistutkimuksissa todetut muutokset sopivat sen sijaan kaula- ja lannerangan rappeumamuutoksiin. A on ollut sittemmin neurologian poliklinikan seurannassa. Neurologian osaston fysioterapeutin tutkimuksessa 13.2.2015 A:n perusliikkuminen on ollut normaalia eikä lihasvoimissa ole ollut puutteita. Tasapainossa on ollut huojumista. Niskaan liittyvistä oireista ja ongelmista ei tutkimuslausunnossa ole mainintoja. Pään magneettikuvaus on tehty 7.4.2015, jossa on todettu tietokonetomografialöydöstä vastaavat muutokset. Niska-tai kaularangan oireista ei ole neurologian sairauskertomuksissa mainintoja. A:lla on ollut 29.5.2018 fysiatrian poliklinikalla haitta-asteen määrityksessä, jolloin A on kertonut, että kaatumisen jälkeen hänellä on ollut vaihtelevia niskakipuja, niska on tuntunut jäykältä, haittaa on ollut ylös katsomisessa, pään käännöissä sivusuuntiin ja yläraajojen kohoasennossa työskentelyssä. Niskassa on todettu myös väsymistä ja tasapainossa epävarmuutta. Oireiden hoidossa parhaiten on auttanut Botox-hoito. Kliinisessä fysiatrian erikoislääkärin tekemässä tutkimuksessa 29.5.2018 pää on ollut hieman oikealle kiertynyt ja vasemmalle kallistunut. Pään kierto vasemmalle on ollut rajoittunut 50 asteeseen. Oikealle kierto on ollut 60-70 astetta. Hermojuuritestit ovat olleet normaalit eikä kaularangassa ole ollut arkuuksia. Myös yläraajojen neurologinen tutkimus on ollut normaali.

Vakuutuslautakunta viittaa käytettävissään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimiinsa asiantuntijalausuntoihin ja katsoo A:lle jääneen aivovamman jälkitilasta aiheutuneen pysyvän haitan kuuluvan STM:n vahinkohetkellä voimassa olleen haittaluokka-asetuksen mukaiseen haittaluokkaan 5. Niskanretkahdusvamman osalta lautakunta katsoo, että selvityksen perusteella ei voida todeta A:lle aiheutuneen tapaturman johdosta niskan retkahdusvammaa eikä myöskään näin ollen siitä aiheutunutta pysyvää haittaa. 

Vakuutusyhtiön korvauspäätösten mukainen pysyvän haitan korvaus vastaa yhdistettynä haittaluokkaa 6. Vakuutusyhtiö on arvioinut yhdistetyn haitan jakautuvan aivovamman ja niskanretkahdusvamman osalta eri perustein kuin lautakunta on suosituksessaan katsonut. Lautakunta ei kuitenkaan katso, että asiassa olisi perustetta sille, että kokonaishaittaa olisi korotettava yksinomaan sillä perusteella, että lautakunta on katsonut aivovammasta aiheutuneen haitan korkeammaksi kuin vakuutusyhtiö, kun asiassa huomioidaan myös yhtiön niskanretkahdusvammasta suorittama korvaus. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöksiä pysyvän haitan korvaamisen osalta riittävänä eikä suosita pysyvästä haitasta lisäkorvausta maksettavaksi.

Kosmeettinen haitta

Vakuutusyhtiö on korvannut A:lle aiheutuneesta pysyvästä kosmeettisesta haitasta haittaluokan 1 mukaisesti. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle korvausta 1.177 euroa. A katsoo, että hänelle jäänyt kosmeettinen haitta vastaa haittaluokkaa 2, jolloin korvauksen perusmäärän ennen siitä tehtäviä vähennyksiä tulisi olla 5.000 euroa. 

Arvioidessaan henkilövahingosta vahingonkärsijälle jäänyttä pysyvää kosmeettista haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan haittaluokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta, kuuluvat muun muassa näkyvä ja rumentava kasvoarpi (tai arvet), joka on lyhyt ja kapea, ihon värinen ja ihon tasossa ja joka sopeutuu ihon poimuihin, lyhyt, siisti henkitorven avauksen arpi, rumentava vartalon arpi, joka on kapea ja pehmeä eikä väriltään voimakkaasti ihosta poikkeava. 

Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan haittaluokkaan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) kuuluvat muun muassa kasvoarpi (tai arvet), joka on selvemmin näkyvä kuin kohdassa lievä kosmeettinen haitta kuvattu, mutta joka ei vääristä kasvonpiirteitä eikä ole erityisen laaja. Lisäksi luokkaan kuuluvat myös päänahan laaja arpialue, karsastus, näkyvä sarveiskalvon samentuma sekä huomiota herättävät pakkoliikkeet pään ja kaulan alueella. 

Lautakunnalle toimitetuista valokuvista ilmenee, että A:n arpi sijaitsee hänen pään sivulla siten, että se näkyvästi ulottuu korvan juurelta aina päälaelle asti. Arpi on selkeästi havaittavissa, mutta se ei vääristä kasvonpiirteitä. Väriltään A:n arpi on vaalea, mutta vähän punertava. Lautakunta katsoo A:lle jääneen pysyvän kosmeettisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen vammaluokkaan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta. Luokassa 2 maksettava peruskorvaus on maksuvuonna 2200 – 6000 euroa. Ottaen huomioon valokuvista ilmi käyvä arven laatu ja sijainti lautakunta katsoo, että asianmukaisena korvauksen A:lle jääneestä pysyvästä kosmeettisesta haitasta on pidettävä 3.000 euroa.

Edellä selostamillaan perusteillä ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta suosittaa yhtiötä suorittamaan pysyvästä kosmeettisesta haitasta lisäkorvausta siten, että korvauksen perusmääräksi katsotaan 3.000 euroa. 

Ansionmenetyksen määrä

Vahingonkorvauslain lähtökohtana on ansionmenetyksen korvaaminen täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Vahinkoa kärsinyt on saatettava taloudellisesti samaan asemaan, jossa hän olisi, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi saanut, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Arviointi on tapauskohtaista. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on se ansiotulo, jota vahinkoa kärsinyt on välittömästi ennen vahinkotapahtumaa saanut. Tästä arvioidusta menetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt saa vahingosta huolimatta. Näitä tuloja ovat varsinaisten tulojen lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyysajalta saadut lakisääteiset toimeentuloetuudet. Näyttötaakka ansionmenetyksen syntymisestä ja sen määrästä on korvausta vaativalla.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan A oli valmistunut kaivoslaborantiksi keväällä 2014, kun hän 18.12.2014 sattuneen vahingon vuoksi jäi täysin työkyvyttömäksi. Vakuutusyhtiö on arvioinut A:n ansionmenetyksen perusteena olevan tulon määräksi 2.208,50 euroa. A itse vaatii korvauksen maksamista 2.976 euron perusteella. Yhtiön laskelma perustuu A:n työnantajan ilmoitukseen hänen tuntipalkastaan eli 12,84 euroa tunnilta. A:n työsuhteen olisi ollut tarkoitus olla aluksi kaksi vuotta kestänyt sijaisuus, joka olisi tämän jälkeen toistaiseksi voimassa. 

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön määrittämää ansionmenetyksen perusteena olevaa palkkaa asianmukaisena sijaisuuden keston ajan. A:n tuleva työnantaja on ilmoittanut, että A:n työsuhde olisi jatkunut toistaiseksi voimassaolevana kahden vuoden määräaikaisuuden jälkeen. Lautakunta toteaa, että työelämässä lyhyen aikaa toimineen henkilön ansionmenetyksen määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös työkokemuksen lisääntymisen aiheuttama todennäköinen ansiotason nousu. Jos vahinkoa kärsinyt ei ollut vahingon sattuessa vielä valmistunut ammattiinsa tai hän oli toiminut siinä vain vähän aikaa, otetaan hänen odotettavissa olleen ammattinsa mukainen urakehitys ja siihen liittyvä ansioiden kohoaminen huomioon ansiomenetyskorvausta määriteltäessä. Edellä mainitsemillaan perusteilla lautakunta pitää todennäköisenä, että myös A:n ansiontaso olisi noussut työkokemuksen lisäännyttyä. Ottaen huomioon A:n työkyvyttömyyden kesto Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n esittämää laborantin keskiansiota 2.908 euroa voidaan pitää asianmukaisena arviona ansionmenetyksen laskennallisesta perusmäärästä 1.1.2017 lähtien, kun A:n työsuhde olisi jatkunut toistaiseksi voimassaolevana.

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissään olevan selvitykseen viitaten Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan lisäkorvausta A:n ansionmenetyksestä 1.1.2017 lähtien siten, että tulon perustaksi arvioidaan 2.908 euroa.

Asiamieskulut

A on vielä vaatinut korvausta asiamieskuluistaan. 

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiamiehen käyttämistä tavanomaisessa korvausasioinnissa vakuutusyhtiön kanssa voida lähtökohtaisesti pitää vahingonkorvauslain mukaisena muuna tarpeellisena kuluna ja siten vastuuvakuutuksesta korvattavana eränä. 

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutusyhtiö on suorittanut A:lle asiamieskuluista korvausta 28.2.2018 asti. Lautakunnan näkemyksen mukaan, edellä selostettu pääsääntö huomioiden, on katsottava yhtiön suorittaneen riittävästi korvausta A:n asiamieskuluista sikäli, kun ne ovat johtuneet korvausasian hoidosta vakuutusyhtiön kanssa.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että Finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista, ellei kyse ole siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutuslautakunta ei siten käsittele asiamieskuluasiaa siltä osin, kuin on kyse siitä, tuleeko muutoksenhakukulut korvata kunnan vastuuvakuutuksesta.

Edellä selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta maksettavaksi A:n vaatimien asiamieskulujen osalta.

Lopputulos

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissä olevan selvitykseen perustuen Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle lisäkorvausta ansionmenetyksestä ja kosmeettisesta haitasta siten, että suositetuista lisäkorvauksista voidaan vähentää A:lle jo suoritetut korvaukset. Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia