Tapahtumatiedot
Asiakkaan purjeveneen ruorin akselia oli voideltu 7.6.2018 huollon yhteydessä, minkä johdosta veneen kaasu- ja vaihdevivut oli täytynyt työntää eteen kompassin irrottamiseksi. Aamulla 8.6.2018 satamasta lähdön valmistelun yhteydessä vaihde oli ollut edelleen kytkettynä eteenpäin ja kaasuvipu ääriasentoon. Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan vene ryntäsi moottorin käynnistyttyä voimakkaasti eteenpäin, minkä johdosta hän väänsi paniikissa vaihdevipua taaksepäin peruutukselle. Vaihteistosta kuului kirskuntaa ja merivaihde vaurioitui. Asiakas haki korvausta vaurioiden korjauskuluista laajasta venevakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 12.7.2018 laajan venevakuutuksen ehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneita vahinkoja. Asiakkaan tapauksessa mitään vakuutusehdoissa korvattavaksi mainittua tapahtumaa ei ole sattunut, vaan kyseessä on teknisestä viasta aiheutunut vahinko, jollaisia vakuutuksesta ei rajoitusehdon mukaan korvata.
Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään ja tarkensi vahinkokuvaustaan. Kyseessä oli hätätilanne, jonka yhteydessä asiakas toimi virheellisesti, mikä johti merivaihteen rikkoutumiseen.
Vakuutusyhtiö lausui 5.10.2018 päivätyssä kirjeessään, että teknistä vikaa koskevassa rajoitusehtokohdassa ei oteta kantaa siihen, missä tilanteessa tai miten moottorin tekninen vika aiheutuu. Tässä tapauksessa moottoriin on tullut tekninen vika, kun vaihdetta on äkillisesti vaihdettu täydestä kaasusta täyteen pakkiin. Moottorin teknistä vikaa ei korvata vakuutuksen perusteella.
Asiakas vetosi uudessa oikaisupyynnössään siihen, että vene oli ollut sivukiinnityksessä ja sen rynnätessä eteenpäin vaarana oli, että vene törmää edessä noin 3 metrin päässä olevaan laituriin tai peräköyden antaessa myöten veneen perä osuu vasemmalla olleeseen toiseen purjeveneeseen. Törmäyksiä ei asiakkaan nopean toiminnan johdosta tapahtunut, mutta merivaihde vaurioitui. Asiakas katsoo menettelyllään torjuneensa uhkaavia vahinkoja. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakas valitti vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. FINEn uudelleenkäsittelypyynnön johdosta antamassaan kirjeessä 8.1.2019 vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtojen kohtaan F41.1, jossa määritellään korvattavat vakuutustapahtumat. Ehtokohdan mukaan korvataan vakuutuksen kohteelle ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta aiheutuneet vahingot. Asiakaan ilmoittamassa tapahtumassa ei ole kysymys vakuutuksesta korvattavasta ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta vakuutustapahtumasta. Huoltotyön yhteydessä veneen kaasu- ja vaihdevivut oli jätetty eteen. Jos veneen moottori käynnistetään vaihdevivun ollessa edessä ja kaasuvivun maksimissa, vene lähtee liikkeelle eteenpäin. Kysymys on asiakkaan omankin ilmoituksen mukaan ollut lähtökiireen aiheuttamasta käyttövirheestä.
Vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Lain esitöiden mukaan pelastamisvelvollisuus (vahingontorjuntavelvollisuus) merkitsee esimerkiksi palovakuutuksessa sitä, että vakuutetun on tulipalon sytyttyä ryhdyttävä sammutustöihin. Lain mukaan vakuutuksenantajan tulee korvata pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Pelastamisvelvollisuus voi lain mukaan olla käsillä silloin, kun vakuutettua omaisuutta tai etuutta on kohdannut tai välittömästi uhkaa vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.
Vakuutusyhtiön mielestä mahdollisesti sattunut yhteentörmäys ei olisi tässä tapauksessa ollut vakuutuksesta korvattava, koska kyse ei olisi ollut ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Koska mahdollisesti sattunut yhteentörmäys ei olisi ollut korvattava vahinkotapahtuma, myöskään asiakkaan korvattavaksi esittämät vahingontorjuntakulut eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Yhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Vakuutusyhtiö on asian ollessa käsittelyssä FINEssä ilmoittanut, että kysymystä vahingontorjuntakulujen korvaamisesta on mahdollista arvioida myös venevastuuvakuutuksen perusteella. Asiakkaan pyynnöstä antamassaan korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, että vahinko ole myöskään venevastuuvakuutuksesta korvattava. Asiakkaan valitus on venevastuuvakuutuksen osalta käsitelty Vakuutuslautakunnassa asianumerolla FINE-022068.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että merivaihteen uusimisesta aiheutuneet kulut (3.355 euroa omavastuulla vähennettynä) korvataan vakuutuksesta. Vahinko sattui, kun asiakas käynnisti moottoria ja hänen vaimonsa oli irrottamassa köysiä. Asiakkaan mielestä merivaihteen vauriot tulisi korvata välittömästi uhanneen törmäyksen ja siitä aiheutuvien vahinkojen välttämisen perusteella. Vakuutusyhtiön väittämä käyttövirhe tapahtui nopeaa reagointia vaativassa tilanteessa ja ilmeisen vaaran uhatessa. Moottori ei vaurioitunut tilanteessa, vaan vauriot aiheutuivat merivaihteelle.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö katsoo, että veneen moottorin käynnistäminen vaihdevivun ollessa työnnettynä eteen ja kaasuvivun ollessa maksimilla ei ole vakuutusehtojen tarkoittama ennalta arvaamaton, ulkoapäin äkillisesti vaikuttava tapahtuma. Käyttövirheestä aiheutunut rikkoutuminen ei ole vakuutusehtojen perusteella korvattava vakuutustapahtuma. Vahinko ei ole aiheutunut asiakkaan sellaisista toimista, joilla hän tietoisesti olisi pyrkinyt estämään korvattavaa esinevahinkoa. Merivaihteen korjauskustannukset eivät vakuutusyhtiön mukaan ole vakuutuksesta korvattavia vahingon rajoittamis- ja torjumiskuluja.
Välittömästi uhkaavan vahingon torjumisen osalta vakuutusyhtiö viittaa oikeuskirjallisuuden kannanottoihin, joiden mukaan vahingon estämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat luonteeltaan vakuutussopimuslaissa tarkoitettua vahingon torjumista vasta, kun tehdään tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä, joiden ei voida katsoa kuuluvan vakuutetun yleisen huolellisuusvelvoitteen piiriin. Esimerkiksi normaali huolenpito omaisuudesta, normaali varovaisuus omaisuuden käyttämisessä tai varovaisuus liikenteessä eivät ole vakuutussopimuslaissa tarkoitettuja vahingon torjumis- tai rajoittamistoimia, vaikka niiden laiminlyönti saattaakin johtaa suuriin vahinkoihin. Vakuutusyhtiö viittaa myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 2007:32, jonka mukaan pelastamistoimiin ryhtymisen tulee perustua vakuutuksenottajan tietoiseen valintaan, eikä esimerkiksi vaistonvaraiseen tai tahdosta riippumattomaan toimintaan.
Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan menettely esillä olevassa tapauksessa on ollut normaalia varovaisuutta purjeveneen käyttämisessä ja vesiliikenteessä, ei uhkaavan vahingon torjumista. Yhtiö on lausunut, että asiakkaalla ei ole ollut todellista vaihtoehtoa jättää reagoimatta tilanteessa, jossa vene (siitä huolimatta, että se on vielä köysistä laiturissa kiinni) ryntää täydellä kaasulla eteenpäin. Kyse ei näin ollen ole ollut poikkeuksellisesta toimesta, johon asiakas ei muutoin olisi ryhtynyt. Yhtiö huomauttaa vielä, että pelastamistoimiin ryhtymisessä on oltava kyse tietoisesta valinnasta, ei vaistonvaraisesta toiminnasta.
Asiakas on kertonut vääntäneensä vaihdevipua "paniikissa" taaksepäin. Vakuutusyhtiön mielestä tällainen paniikinomainen toiminta ei perustu tietoiseen valintaan, vaan pikemminkin itsesuojeluvaistoon ja sellaiseen vaistonvaraiseen toimintaan, jossa ei ole kyse pelastamistoimista. Kaikesta huolimatta näyttämättä on jäänyt, että tilanteeseen on liittynyt konkreettinen ja välitön vahingonvaara. Asiakas ei ole esittänyt esimerkiksi valokuvia, joista laiturin tai toisen purjeveneen etäisyys asiakkaan veneeseen olisi tarkistettavissa. Asiakas on myös kertonut veneen olleen vielä köysillä kiinni laiturissa. On epäselvää, olisivatko veneen kiinnitysköydet asiakkaan esittämällä tavalla voineet antaa periksi, minkä johdosta tapauksessa jää näyttämättä, kuinka konkreettinen ja välittömästi uhkaava vahingonvaara tapauksessa on ollut käsillä. Tämän vuoksi vahinkoa ei voida korvata myöskään pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina kustannuksina.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko puheena olevassa tilanteessa vaihdevivun peruutusasentoon kääntämisestä aiheutuneessa merivaihteen rikkoutumisessa ollut kyse venevakuutuksesta korvattavasta vahingosta tai välittömästi uhkaavan vahingon torjumisen perusteella korvattavista pelastamiskustannuksista.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 32 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa() mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 61 §:n (Pelastamiskustannusten korvaaminen) mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdassa F6.2 olevat määräykset vastaavat vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ssä säädettyä.
Venevakuutusehtojen (voimassa 1.7.2017 alkaen) kohdan F41.1.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat ja niihin liittyvät rajoitukset) mukaan Laajan venevakuutuksen perusteella korvataan Venevakuutuksien yhteisissä ehdoissa kohdassa F40.4 mainittujen korvaussäännösten mukaan vakuutuksen kohteelle
- ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot
[…]
Ehtokohdan F41.1.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka on aiheutunut
- moottorille sen teknisestä viasta tai virheellisestä polttoaineesta tai jäähdytys- tai voitelujärjestelmän vian aiheuttamasta vauriosta tai moottorissa tai pakoputkessa tapahtuneesta räjähdyksestä
Asian arviointi
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella merivaihteen rikkoutuminen on tapahtunut tilanteessa, jossa purjeveneen kaasuvipu ja vaihdevipu ovat jääneet venettä käynnistämässä olleen asiakkaan erehdyksen vuoksi kytketyiksi päälle siten, että vene on moottorin käynnistämisen yhteydessä alkanut liikkua eteenpäin. Tämän johdosta asiakas on kertonut paniikissa vetäneensä vaihdevivun peruutusasentoon, minkä seurauksena merivaihde on rikkoutunut.
Vakuutusehtojen kohdan F41.1.1 mukaan venevakuutuksesta korvataan ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot. Vaikka on todennäköistä, että veneen lähteminen liikkumaan eteenpäin vaihteen ja kaasun ollessa päällä on ollut asiakkaan näkökulmasta yllättävää, Vakuutuslautakunta katsoo, että merivaihteen rikkoutumisen syynä ollutta vaihdevivun kytkemistä peruutusasentoon ei voida pitää sellaisena äkillisenä, veneeseen ulkoapäin vaikuttaneena tapahtumana, joka rinnastuisi ehtokohdassa mainittuihin karilleajoon, pohjakosketukseen, yhteentörmäykseen tai kaatumiseen. Tämän vuoksi merivaihteen rikkoutumista ei voida pitää venevakuutuksesta korvattavana, ulkoisesta syystä aiheutuneena vahinkona siitäkään huolimatta, että vakuutusyhtiön vetoama, sanamuotonsa mukaan moottorin teknistä vikaa koskeva rajoitusehto ei sinänsä sovellu tässä tapauksessa sattuneeseen merivaihteen rikkoutumiseen.
Asiassa on seuraavaksi arvioitava, voidaanko vaihdevivun peruutusasentoon vetämistä pitää sellaisena vakuutuksesta korvattavan vahingon torjumiseen tähdänneenä toimenpiteenä, josta merivaihteen rikkoutumisen muodossa aiheutuneet kulut kuuluvat korvattaviksi vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitettuina pelastamiskustannuksina. Vakuutusyhtiö on tältä osin vedonnut ensisijaisesti siihen, että tilanteessa asiakkaan väitteen mukaan uhkana ollut veneen laituriin törmääminen ei olisi ollut ylipäänsä vakuutuksesta korvattava vahinko, koska tilanne on johtunut käyttövirheestä, eikä törmäys siten olisi ollut ennalta arvaamaton.
Tarkasteltavana oleviin venevakuutusehtoihin ei sisälly käyttövirheitä koskevia rajoitusehtoja. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseessä olevasta laajasta venevakuutuksesta korvataan ehtokohdan F41.1.1 mukaisesti muun muassa yhteentörmäyksestä aiheutuneita vahinkoja. Tällaisten vahinkojen syynä on lautakunnan käsityksen mukaan useissa tapauksissa veneen kuljettajan huolimattomuus tai arviointivirhe. Arviointivirheestä aiheutuvaa yhteentörmäystä voidaan puhtaan luonnontieteellisen syy-yhteysarvioinnin perusteella pitää virheen ennalta arvattavana seurauksena. Tarkasteltavana olevia venevakuutusehtoja, joiden tarkoituksena lautakunnan käsityksen mukaan on korvata myös huolimattomuudesta aiheutuneita yhteentörmäysvahinkoja, ei kuitenkaan voida perustellusti tulkita siten, että esimerkiksi veneelle yhteentörmäyksestä aiheutuneita vaurioita olisi pidettävä ennalta arvattavina, jos törmäys on johtunut veneen kuljettajan huolimattomasta menettelystä. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, että asiakas olisi menetellyt tilanteessa törkeän huolimattomasti.
Vakuutuslautakunta katsoo, että jos vene olisi osunut po. tilanteessa vaurioseurauksin esimerkiksi laituriin, vakuutusyhtiö ei olisi voinut kieltäytyä korvaamasta vakuutuksen kohteena olevalle veneelle laituriin törmäämisestä aiheutuneita vaurioita sillä perusteella, että vahinko ei olisi ollut ehtokohdassa F41.1.1 tarkoitetulla tavalla ennalta arvaamaton. Näin ollen merivaihteen rikkoutumista voidaan arvioida myös venevakuutuksesta korvattavan vahingon torjumisesta aiheutuvien pelastamiskustannusten näkökulmasta.
Vakuutuslautakunta viittaa pelastamisvelvollisuuden osalta korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2007:23, jossa KKO päätyi katsomaan, että puhtaasti vaistonvarainen toiminta tai ajoneuvon hallintalaitteiden sinänsä normaali käyttäminen yllättävässä liikennetilanteessa eivät ole vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämiseen tähtääviä erityisiä ja tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.
Asiakkaan kertomuksesta ilmenee, että veneen alettua moottorin käynnistämisen seurauksena liikkua eteenpäin, asiakas on veneen pysäyttämisen tarkoituksessa äkillisessä tilanteessa siirtänyt vaihdevivun peruutusasentoon nähtävästi menettelyään lähemmin harkitsematta. Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan toimenpidettä on pidettävä lähinnä vaistonvaraisena, eikä siihen ole tilanteen äkillisyyden johdosta todennäköisesti liittynyt punnintaa tilanteessa asiakkaan mukaan uhanneen törmäyksen ja vaihdevivun siirtämisestä mahdollisesti aiheutuvan vaihteiston vaurioitumisen välillä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vaihteen siirtämistä ei voida pitää näissä olosuhteissa vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitettuna pelastamisvelvollisuuden täyttämistoimena. Tämän vuoksi merivaihteen vaurioituminen ei ole myöskään tällä perusteella vakuutuksesta korvattava vahinko.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho