Tapahtumatiedot
A oli 28.4.2017 ostanut perustettavan F Oy:n lukuun kiinteistöyhtiö K Oy:n omistamassa rakennuksessa olevan liikehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. F Oy:n tarkoituksena oli ollut kunnostaa ja vuokrata liikehuoneisto W Oy:n ravintolatoimintaa varten, joka oli ollut määrä aloittaa tilojen valmistuessa marraskuussa 2017. Liikehuoneistoa koskeva vuokrasopimus F Oy:n ja W Oy:n välillä oli allekirjoitettu 30.4.2017.
F Oy:n mukaan sille oli vasta kaupanteon jälkeen selvinnyt, että K Oy:n rakennuksessa oli todettu viereisillä tonteilla menneillään olleiden rakennustöiden aiheuttamia rakennuksen painumisesta johtuneita vaurioita. Vaurioiden vuoksi liikehuoneisto oli ollut huhtikuussa 2017 osittain käyttökiellossa. K Oy:n isännöitsijä oli tiedottanut käyttökiellosta yhtiön osakkaille jo 31.3.2017. Rakennuksen vauriot olivat kaupanteon jälkeen lisääntyneet niin, että ne olivat 10.5.2017 jo huomattavia.
Rakennuksen vaurioista oli haettu korvausta viereisten tonttien rakennustöistä vastanneilta urakoitsijoilta X Oy:ltä ja Y Oy:ltä, jotka olivat ilmoittaneet vahingosta vastuuvakuutusyhtiölleen. Myös F Oy ja W Oy ovat vaatineet urakoitsijoiden vastuuvakuutuksista vahingonkorvausta käyttökelvottoman liikehuoneiston vastikkeista, luoton korkokuluista sekä vuokratulon ja liiketoiminnan tuoton menetyksistä.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 27.3.2017 ja 24.5.2018 sekä sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 17.9.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt F Oy:n ja W Oy:n korvausvaatimukset. F Oy:n korvausvaatimuksen vakuutusyhtiö hylkäsi, koska rakennuksen vaurioitumisen oli täytynyt olla tiedossa jo kauppaa tehtäessä, eivätkä yhtiövastikkeet ja luottokorko olleet suoranaista esinevahinkoa, vaan huoneiston hankkimisesta ja ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia. Vuokratulon menetyksen korvaamiseen ei ollut perustetta, koska vuokrasopimusta tehtäessä huoneisto oli jo ollut käyttökiellossa. W Oy:n korvausvaatimuksen saamatta jääneestä liikevoitosta vakuutusyhtiö hylkäsi, koska vastuuvakuutuksesta korvattiin vain henkilö- ja esinevahinkoja. Vakuutusyhtiön mukaan W Oy:n vahingossa oli kyse puhtaasta taloudellisesta vahingosta, jonka korvaamiseen ei ollut vahingonkorvauslaissa asetettuja edellytyksiä.
Asiakkaan valitus
F Oy ja W Oy ovat pyytäneet lautakunnan ratkaisuositusta vaatimiensa korvausten suorittamisesta X Oy:n ja Y Oy:n vastuuvakuutuksista. F Oy ja W Oy ovat vedonneet siihen, että kiinteistöyhtiön muut osakkeenomistajat olivat saaneet vastikkeet ja vuokrat vakuutuskorvauksina ja rakennusliikkeet olivat myöntäneet aiheuttamansa vahingon.
W Oy on lausunut, että mikäli se olisi vuokrasopimuksen allekirjoittaessaan tiennyt huoneiston käyttökiellosta ja vaurioista, se ei olisi vuokrasopimusta tehnyt. Sopimuksen tekemisen jälkeen vahinko oli vielä laajentunut 10.5.2017. W Oy ei ollut voinut harjoittaa liiketoimintaansa suunnittelemallaan tavalla, joten se oli menettänyt liikevoittona korvattavaksi hakemansa määrän. Kyse ei ollut liiketoiminnan aloittamisesta vaan sen jatkamisesta, sillä W Oy oli harjoittanut liiketoimintaa aiemmin toisessa liiketilassa ja toiminta oli ollut tarkoitus siirtää kyseiseen liikehuoneistoon.
W Oy:n mielestä puhtaan taloudellisen vahingon korvaamisen edellytykset täyttyivät, sillä vahingon aiheuttajat eivät olleet rajoittaneet vahinkoa, vaan vahinko oli laajentunut niiden laiminlyöntien vuoksi. Rakennusyhtiöt olivat myös vastuussa siitä, että rakennuksen vaurioiden korjaaminen oli pitkittynyt. Oli kohtuutonta, että F Oy ja W Oy olivat joutuneet odottamaan korjausta ilman, että rakennusliikkeet olisivat olleet velvollisia korvaamaan vahingon.
F Oy:n osalta kyse oli esinevahingosta. F Oy on kiistänyt, että se olisi tiennyt kiinteistön ongelmista ennen kaupantekoa. Tiedossa oli ollut vain se, että huoneiston yksi ikkuna oli rikki. Kaupanteon jälkeen 10.5.2017 rakennuksen vajoamisesta oli aiheutunut huoneistoon lisää vaurioita ja käyttökielto oli merkittävästi pitkittynyt. Rakennusliikkeiden olisi pitänyt keskeyttää työt välittömästi ensimmäisten vaurioiden ilmettyä. Töitä oli kuitenkin päätetty jatkaa vaurioista huolimatta ja ottaa riski vahingon laajenemisesta ja uusista vahingoista.
F Oy on kiistänyt ottaneensa tietoista riskiä siitä, että korjaustyöt voisivat viivästyttää osakehuoneiston käyttöönottoa suunnitellusta reilusti yli vuodella. Ostohetkellä huoneistossa ollut yksi rikkinäinen ikkuna olisi saatu helposti, nopeasti ja vähäisin kustannuksin korjattua. Kaupan jälkeistä laajempaa vahinkoa F Oy ei ollut voinut kohtuudella ennakoida. Rakennusliikkeiden toimien vuoksi huoneistoa ei ollut voinut lainkaan käyttää, joten F Oy:lle oli aiheutunut vahinkoa yhtiövastikkeina ja luoton hoitokuluina. F Oy oli vahingon johdosta menettänyt W Oy:n kanssa tehdyn vuokrasopimuksen mukaiset markkinaehtoiset vuokrat, joiden oli ollut määrä kattaa mainitut kulut.
F Oy on katsonut, että kyse oli vahingosta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Vuokrasopimus W Oy:lle oli tehty jo ennen kuin F Oy oli tiennyt vahingoista, joten vahinkoa ei ollut voinut vakuutusyhtiön esittämällä tavalla minimoida. W Oy:n ravintolatoimintaan sopineita valmiita tiloja ei ollut paikkakunnalla saatavilla. Vaikka toinen tila olisikin löytynyt, olisi se täytynyt muuttaa W Oy:lle soveltuvaksi, mikä olisi vienyt kuukausia ja aiheuttanut huomattavia ylimääräisiä kustannuksia.
F Oy:n ja W Oy:n mukaan huoneiston käyttökiellosta ja vahingon korjaamisesta oli annettu jatkuvasti erilaisia lupauksia ja aikatauluarvioita, mutta korjaus oli viivästynyt vaurioiden oltua odotettua laajempia. Huoneisto ja koko porras olivat edelleen käyttökiellossa eikä F Oy ollut toistaiseksi päässyt toteuttamaan suunnittelemiaan muutostöitä niin, että W Oy:n ravintolatoimintaa olisi voitu harjoittaa. Ostaja ei ollut kohtuudella voinut kaupantekohetkellä eikä edes vielä 10.5.2017 ennakoida tilojen korjauksen ja käyttökiellon kestoaikaa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut, että K Oy:n rakennuksen oli todettu vaurioituneen viereisten rakennustyömaiden kaivantoihin liittyneiden työvaiheiden vaikutuksesta. P Oy:n 19.7.2017 päivätyn projektiraportin mukaan ensimmäiset vauriot oli havaittu 17.2.2017. Valvojan saaman tiedon mukaan tätä aiemminkin vaurioita oli ollut havaittavissa rakennuksen pohjoispäässä. Rakennuksen painuma oli ollut noin 50 mm ennen injektointityön aloittamista. Rakennuksen pääty oli vaurioitunut molempien rakennusta reunustaneiden työmaiden kohdalla. Vaurioita olivat muun muassa halkeamat seinissä ja ala- ja välipohjissa sekä kiinni kiilautuneet ovet. Rakennuksen painumisen ja siitä seuranneiden rakenteiden vaurioitumisen takia kiinteistö oli asetettu osittaiseen käyttökieltoon 7.4.2017 ja käyttökieltoa oli jatkettu 10.4.2017.
Asia oli käsitelty yhteisesti X Oy:n ja Y Oyj:n vastuuvakuutusten perusteella. Korvausvastuu oli jaettu siten, että X Oy:n osuus oli 80 prosenttia ja Y Oyj:n 20 prosenttia. Vastuuvakuutuksesta voitiin korvata se vahinko, josta vakuutuksenottaja oli voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutusyhtiö on vedonnut vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ään ja katsonut, ettei asiassa ollut esitetty syytä muuttaa korvausratkaisua.
F Oy:n korvausvaatimus
Vakuutusyhtiö on pitänyt F Oy:n yhtiövastikkeita, luoton korkomenoja ja menetettyjä vuokratuloja koskevia vaatimuksia perusteettomina. Vakuutusyhtiö on lausunut, että F Oy:n liikehuoneistoa koskevan 28.4.2017 päivätyn kauppakirjan kohdassa 3.7 on todettu, että: ”Ostaja on tarkastanut huoneiston ja hyväksyy huoneiston sellaisina kuin ne tarkastushetkellä ovat”. Lisäksi kauppakirjassa on todettu, että myyjä vakuuttaa antaneensa ostajalle kaikki ne tiedot, jotka myyjä tietää tai hänen pitäisi tietää vaikuttavan ostajan ostopäätökseen. Kauppakirjaan on myös kirjattu, että ostaja on tietoinen parkkihallin rakentamisen aiheuttamasta vauriosta rakennukselle.
Vakuutusyhtiö on vedonnut X Oy:n 6.4.2017 tekemään vahinkoilmoitukseen, jonka mukaan kiinteistössä oli havaittu halkeamia ja kallistumia, jotka olivat suurimmillaan Y Oyj:n rakennustyömaan puolella. Kiinteistön ulkoportaat kyseisellä sivulla olivat alustaltaan tyhjät ja painuneet alas. Kadunpuolen porrashuoneessa oli runsaasti halkeamia rakenteissa. Toisen päädyn puolella oli myös halkeamia rakenteissa. Molemmilla työmailla rakennettiin parhaillaan autokellareita. Y Oyj:n poikkeamaraportin mukaan 31.3.2017 oli huomattu rakennuksen A-rapun seinissä halkeilua. Seinissä oli ollut 31.3.2017 nähtävissä huomattavia halkeamia, joita ei ollut aiemmin havaittu.
P Oy:n 19.7.2017 päivätyn projektiraportin mukaan ensimmäiset vauriot oli havaittu 17.2.2017 ja valvojan saaman tiedon mukaan tätä aiemmin oli havaittu vaurioita rakennuksen pohjoispäässä. 16.8.2018 päivätyssä osakas- ja asukastiedotteessa todettiin, että kiinteistöltä tuli ensimmäinen ilmoitus A-rapussa näkyneistä vaurioista 31.3.2017. F Oy:n ja W Oy:n valituksen mukaan isännöitsijä oli tiedottanut osakkeenomistajia käyttökiellosta ja sen vaikutuksista 31.3.2017.
Vakuutusyhtiö oli tarkastanut vahingot 11.4.2017. Tarkastusta koskevassa 12.4.2017 päivätyssä sähköpostiviestissä on muun muassa todettu, että kaupungin rakennusvalvonta oli asettanut rakennuksen työmaan puoleisen portaan käyttökieltoon, kunnes kaikki tukiseinän ankkuroinnit oli suoritettu talon päädyn osalta. Talon eteläpäädyssä oli havaittu painumasta johtuneita halkeamia maaliskuun lopussa. X Oy:n ja Y Oyj:n työmaiden kulmassa ollut nurkkapiste oli maaliskuun lopun ja huhtikuun 11. päivän välisenä aikana painunut noin 18 mm ja X Oy:n työmaan puoleinen kulma noin 14 mm.
Selvitysten perusteella vakuutusyhtiön mielestä oli selvää, että kiinteistöosakeyhtiö K Oy oli tiennyt kiinteistön ongelmista kauppakirjan allekirjoittamisen aikaan 28.4.2017. Huomioiden, että viereisten rakennustyömaiden työvaiheista kiinteistölle aiheutuneet vakavat vauriot olivat olleet tiedossa ja silmin havaittavissa jo vähintään noin kuukauden ajan ennen kaupantekoa, isännöitsijä oli tiedottanut osakkeenomistajia käyttökiellosta ja sen vaikutuksista 31.3.2017 ja että kauppakirjaan oli otettu nimenomainen merkintä parkkihallin rakentamisen aiheuttamista vaurioista rakennukselle, vakuutusyhtiö on katsonut, että kiinteistön ongelmien oli täytynyt olla myös F Oy:n tiedossa ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Väite pelkästään rikkoutuneen ikkunan mainitsemisesta F Oy:lle ja ettei rakennuksen muita vaurioita olisi kaupanteon yhteydessä otettu esille lainkaan, ei ollut vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan uskottava.
Jos vastoin vakuutusyhtiön käsitystä asia kuitenkin olisi ollut F Oy:n kertomalla tavalla, vakuutusyhtiö on lausunut, että X Oy ja Y Oyj eivät olleet vastuussa vahingosta, joka johtui siitä, että myyjä tai kiinteistönvälittäjä oli mahdollisesti antanut kohteesta väärää tietoa tai jättänyt tietoa antamatta.
Mainitsemillaan perusteilla vakuutusyhtiö on katsonut, että rakennuksen vaurioiden ja käyttökiellon osalta kyse oli ollut seikoista, jotka F Oy oli kaupantekohetkellä tiennyt tai joista F Oy:n oli tullut tietää, ja tämä olisi tullut ottaa huomioon osakehuoneiston käyttöönottoa suunniteltaessa. Vaurioiden laatu ja laajuus huomioiden F Oy:n olisi tullut kauppaa tehtäessä huomioida silloinen korjaustoimenpiteiden vaikutuksiin ja kestoon liittynyt epävarmuus. Vakuutusyhtiö on katsonut, että allekirjoittaessaan kauppakirjan epävarmasta tilanteesta huolimatta F Oy oli ottanut tietoisen riskin siitä, että suoritettavat korjaustyöt saattoivat vaikuttaa huoneiston käyttöön ravintolana.
Liikehuoneiston vuokrasopimus W Oy:n kanssa oli allekirjoitettu 30.4.2017. Tietäen huoneiston käytettävyyttä koskeneen riskin F Oy olisi voinut varautua tilanteeseen esimerkiksi sopimalla W Oy:n kanssa siitä, että vuokrasopimusta ei tehty ennen kuin huoneisto oli käyttökunnossa. Vakuutusyhtiö on katsonut F Oy:n ottaneen tietoisen riskin siitä, että käyttökiellon vuoksi ravintolatoimintaa ei ehkä voitu aloittaa suunnitellusti eikä vuokratuloja sen vuoksi saisi. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on pitänyt vuokratulon menetystä koskenutta vaatimusta perusteettomana.
Myös luoton koron ja yhtiövastikkeiden osalta vakuutusyhtiö on katsonut F Oy:n ottaneen tietoisen riskin siitä, että vuokratuloja ei ollut käytössä lainanhoitokustannusten ja yhtiövastikkeiden kattamiseen. Lainanhoitokulut eivät myöskään olleet esinevahingosta johtuneita ylimääräisiä kustannuksia, vaan kyse oli kuluista, jotka olisivat tulleet F Oy:n maksettaviksi joka tapauksessa. Samoin korvattaviksi vaaditut yhtiövastikkeet eivät olleet esinevahingosta johtuneita ylimääräisistä kustannuksista, vaan ne liittyivät osakehuoneiston omistamiseen, ja olisivat joka tapauksessa tulleet F Oy:n maksettaviksi vahingosta riippumatta. Vakuutusyhtiö onkin pitänyt luoton korkoja ja yhtiövastikkeita koskeneita vaatimuksia perusteettomina.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että vahingon aiheuttaja ei vastannut seurauksista, joita se ei voinut kohtuudella ennakoida. Liikehuoneiston kauppakirja oli allekirjoitettu 28.4.2017, eli vaiheessa, jossa vahinko eli rakennuksen vaurioituminen oli jo sattunut. X Oy:llä ja Y Oyj:llä ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, että vahingon satuttua joku osti vaurioituneesta rakennuksesta liikehuoneiston vuokratakseen sen edelleen. F Oy vaatimuksissa oli kyse seurauksista, joita vahingonaiheuttajat eivät olleet vahinkotapahtuma huomioiden voineet kohtuudella ennakoida. Kyse oli siten vaatimuksista, joihin vakuutuksenottajien vahingonkorvausvelvollisuus ei ulottunut.
W Oy:n korvausvaatimus
Korvauspäätöksistä poiketen W Oy:n osalta voitiin katsoa olleen kyse rajoitetusta esineoikeudesta liikehuoneiston käyttöön. Edellä lausumillaan perusteilla vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, että rakennuksen vaurioissa ja käyttökiellossa oli ollut kyse F Oy:n kaupantekohetkellä tietämistä seikoista. Huomioiden, että F Oy:n ja W Oy:n toimitusjohtaja oli sama henkilö, myös W Oy oli tiennyt rakennuksen vaurioista ja käyttökiellosta ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Se oli siten ottanut tietoisen riskin siitä, että suoritettavat korjaustyöt saattoivat vaikuttaa huoneiston käyttöön ravintolana.
Kuten F Oy:n kohdalla, myös W Oy:n korvausvaatimuksen osalta vaatimuksissa oli kyse seurauksista, joita vahingonaiheuttajat eivät olleet vahinkotapahtuma huomioiden voineet kohtuudella ennakoida. Kyse oli vaatimuksista, joihin vakuutuksenottajien vahingonkorvausvelvollisuus ei ulottunut.
Vakuutusyhtiön mielestä W Oy:n saamatta jääneestä liikevoitosta ei myöskään ollut esitetty luotettavaa selvitystä. W Oy:n vaatimus liiketoiminnan tuoton menetyksestä oli perustunut yrityksen kesällä 2017 lakkautetun toisen ravintolan tilikauden voittoon. Aloittavan ravintolan tulosta ei voitu verrata muualla sijainneen ravintolan tulokseen. Uuden kiinteistölle suunnitellun ravintolan olisi joka tapauksessa täytynyt toimia alueen suurten rakennustyömaiden läheisyydessä. Tällaisessa ympäristössä toimintansa aloittanut uusi ravintola ei olisi pysynyt tekemään aiemman ravintolan tulokseen verrattavaa tulosta. Näistä syistä myös W Oy:n vaatimus oli perusteeton.
Väitteet X Oy:n ja Y Oyj:n laiminlyönneistä ja korjaustöiden pitkittämisestä
Vakuutusyhtiö on lausunut pitävänsä valituksessa esitettyjä väitteitä rakennusliikkeiden laiminlyönneistä ja korjaustöiden pitkittämisestä perusteettomina. Laiminlyöntiä koskeneen väitteen tueksi ei ollut esitetty mitään näyttöä. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan myös korjaustöihin oli ryhdytty viivyttelemättä. Korjaustyö oli laaja ja paljon erikoisosaamista edellyttänyt urakka. Kyseinen rakennus oli museokohde, joten töitä valvoi myös Museovirasto. Korjaustöitä hidastaneet alueen suuret rakennustyöt johtuivat X Oy:n ja Y Oyj:n vaikutusvallan ulkopuolisesta syystä, josta yritykset eivät olleet vastuussa.
Välitoimi
Vakuutuslautakunta on varannut X Oy:lle ja Y Oyj:lle vakuutuksenottajina tilaisuuden esittää oma kantansa asiasta. Yritykset eivät ole antaneet asiassa lausumia.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko X Oy:lle ja Y Oyj:lle toiminnan vastuuvakuutukset myöntänyt vakuutusyhtiö korvausvastuussa mainittujen yritysten rakennustyömaiden kiinteistöosakeyhtiö K Oy:n rakennukselle aiheuttamien vaurioiden perusteella myös siitä vahingosta, joka oli aiheutunut kiinteistöosakeyhtiössä olevan liikehuoneiston hallintaan oikeuttaneet osakkeet sittemmin ostaneelle F Oy:lle ja sen kanssa vuokrasopimuksen solmineelle W Oy:lle niiden liiketoiminnan estymisestä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Vakuutuksenottaja X Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen 1.1.2016 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutuksenottaja Y Oyj:n toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan The insurance covers any bodily injury or material damage caused to a third party by the insured party's operations or product, if the insured party is legally liable for said injury or damage and provided that said injury or damage has occurred during the insurance period.
Asian arviointi
Voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää pääsääntöisesti vahingonaiheuttajan tuottamusta. Tämä sääntö ilmenee muun muassa vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:stä, jonka mukaan vahingonkorvausvelvollisuus koskee vahingon tahallisesti tai tuottamuksellaan aiheuttanutta.
Asiassa on riidatonta, että X Oy:n ja Y Oyj:n vastuulla suoritetut rakennustyöt kiinteistöosakeyhtiö K Oy:n viereisillä tonteilla ovat vahingoittaneet K Oy:n omistamaa rakennusta. Rakennuksen vaurioituminen on aiheuttanut haittaa rakennuksesta liikehuoneiston ostaneen F Oy:n ja huoneiston edelleen vuokranneen W Oy:n liiketoimintasuunnitelmille viivästyttäen niiden toteuttamista. Vakuutusyhtiö on katsonut X Oy:n ja Y Oyj:n olevan vahingonkorvausvastuussa K Oy:n rakennukselle aiheutuneesta vahingosta.
Vakuutusyhtiö on myös ilmoittanut katsovansa F Oy:n ja W Oy:n korvausvaatimusten perustuneen lähtökohtaisesti niiden kärsimään vahingonkorvauslain nojalla korvattavaan esinevahinkoon liikehuoneistoon kohdistuvien esineoikeuksien haltijoina. Vakuutusyhtiö on kuitenkin kieltäytynyt korvaamasta F Oy:n ja W Oy:n sille esittämiä vahinkoja ensisijaisesti sillä perusteella, ettei vakuutusyhtiö ole katsonut F Oy:n ja W Oy:n kärsimikseen väittämien vahinkojen olleen korvausvelvollisuuden perustavalla tavalla yhteydessä X Oy:n ja Y Oyj:n vastuulla olevaan esinevahinkoon.
Jotta vahingonkorvausvelvollisuus voimassa olevan oikeuden mukaan syntyisi, vahingon on oltava syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai laiminlyöntiin vahingonaiheuttajan ennalta arvattavalla tai varottavalla tavalla. Näin ollen lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa X Oy:n ja Y Oyj:n mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden ulottuvuuden kannalta F Oy:tä ja W Oy:tä kohtaan ratkaiseviksi muodostuvat ne olosuhteet, joissa F Oy oli 28.4.2017 ostanut kyseisen liikehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Mikäli K Oy:n rakennuksen vaurioiden on katsottava olleen olennaisimmilta osiltaan jo olemassa kaupantekohetkellä, oli X Oy:n ja Y Oyj:n aiheuttama rakennuksen esinevahinko jo tapahtunut eivätkä F Oy:n ja W Oy:n väittämät myöhemmin tehtyyn osakekauppaan liittyneet vahingot johdu X Oy:n ja Y Oyj:n menettelystä.
Lautakunnalle toimitetun P Oy:n 19.7.2017 päivätyn projektiraportin mukaan ensimmäiset vauriot K Oy:n rakennuksessa oli havaittu 17.2.2017. Raportissa on kuitenkin mainittu, että valvojan saaman tiedon mukaan jo tätä aiemmin oli havaittu vaurioita rakennuksen pohjoispäässä. Vaurioiden syyksi oli katsottu rakennuksen alapuolisen maaperän häiriintyminen. Y Oyj:n poikkeamaraportin mukaan rakennuksen A-rapun seinissä oli havaittu halkeilua 31.3.2017, minkä johdosta työt X Oy:n työmaalla oli pyydetty keskeyttämään. Poikkeamaraportin mukaan X Oy:n tehtyä työmaallaan tuentatöitä maaliskuussa 2017 oli rakennuksen yhdessä kulmassa havaittu painumisen nopea lisääntyminen ajalla 1.3.2017 - 21.4.2017. Rakennus oli asetettu vaurioiden vuoksi osittaiseen käyttökieltoon 7.4.2017.
Selostettujen asiakirjoista ilmenevien rakennuksen painumista koskevien tietojen perusteella lautakunta katsoo K Oy:n rakennuksen olleen olennaisesti vaurioitunut jo ennen F Oy:n liikehuoneistosta tekemän kaupan päättämistä 28.4.2017. Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät X Oy ja Y Oyj ole olleet vahingonkorvausvastuussa F Oy:n ja W Oy:n liikehuoneiston kaupan ja sitä koskevan vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen kärsimikseen esittämistä vahingoista. Näin ollen myöskään vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta F Oy:tä ja W Oy:tä kohtaan sen X Oy:lle ja Y Oyj:lle myöntämien vastuuvakuutusten perusteella.
Asian ratketessa tyhjentävästi jo edellä mainitulla perusteella lautakunta katsoo, ettei enemmän lausunnon antaminen F Oy:n ja W Oy:n väittämien vahinkojen laadusta ja määrästä ole tarpeen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren