Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja L Oy:n omistaman liikuntahallin katolle oli alkanut kertyä raskasta lunta iltapäivällä 12.12.2017. Ylipainehallin sisälämpötila ja puhalluslaitteen toiminta oli todettu normaaleiksi. Pelastuslaitoksen paikalle kutsutun päivystävän palomestarin mukaan tilanteelle ei ollut tehtävissä mitään. Halli oli romahtanut samana päivänä noin klo 17.30. Korvausta vahingosta haettiin L Oy:n yritysvakuutuksesta, johon sisältyi ylipainehallille otettu luonnonilmiövakuutus.

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa 14.12.2017 antamallaan korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvattu jään ja lumen painon tai niiden liikkeen aiheuttamia vahinkoja. Koska ylipainehalli oli romahtanut lumen painosta, korvausta ei voitu maksaa. L Oy ei hyväksynyt vakuutusyhtiön päätöstä vaan toisti vaatimuksensa vahingon korvaamisesta joko luonnonilmiönä tai rikkoutumisena. Asiassa ei ollut selvitetty, oliko lumen paino ollut vahingon ensisijainen syy. Hallin katekangas oli revennyt ja vahingon syynä oli voinut olla hallin järjestelmiin tullut tekninen vika. Vakuutusta otettaessa oli ollut tarkoitus saada eri riskeille mahdollisimman kattava suoja. Luonnonilmiö- tai rikkoutumisvakuutus oli haluttu juuri tällaisen tapahtuman varalle. Korvauspäätöksessään 26.2.2018 vakuutusyhtiö kuitenkin pysyi entisellä kannallaan.

Asiakkaan valitus

L Oy on pyytänyt ratkaisusuositusta siitä, onko ylipainehallin romahtaminen 12.12.2017 ja siitä seurannut repeäminen tässä tapauksessa korvattava vakuutukseen sovellettavista vakuutusehdoista ja suojeluohjeista huolimatta. Vahinkoilmoitus oli tehty kiireellä eikä vahingon syytä, kuten esimerkiksi laitevikaa ollut selvitetty. Vakuutusyhtiö oli myös antanut päätöksen heti haluamatta selvittää vahingon mahdollisia syitä. 

L Oy on lausunut, että se oli vakuutuksenottajana jätetty täysin väärään käsitykseen vakuutusturvan kattavuudesta ja laajuudesta. Yleisen käytännön mukaan vakuutusta otettaessa riskianalyysin yhteydessä käytiin läpi avainasioiden korvattavuus, etenkin yrityksen kriittisten toimintaan vaikuttavien asioiden osalta. Tässä tapauksessa L Oy:n edustajat olivat perustellusti jääneet siihen käsitykseen, että tämä suurin riski oli katettu luonnonilmiövakuutuksella. Vasta korvauspäätöksen jälkeen oli saatu tietää, ettei lumen ja jään aiheuttamia vahinkoja korvattukaan. L Oy ei ole sinänsä kiistänyt rajoitusehtoa, mutta sen mielestä näin keskeinen asia olisi tullut erikseen ja nimenomaisesti käydä läpi. Oikeuskäytännön mukaan vakuutusyhtiö oli vastuussa edustajansa menettelystä, jos vakuutuksenottaja oli perustellusti jäänyt väärään käsitykseen korvattavuudesta.

Lisäkirjelmässään 18.12.2018 L Oy on huomauttanut, ettei vakuutusyhtiö ollut lähettänyt paikalle vahinkotarkastajaa vahingon selvittämiseksi. Vakuutuksenottajan mahdollisuudet tähän olivat rajalliset eikä vakuutuksenottajan näyttövelvollisuus voinut olla kaiken kattava. Tarkempi tekninen selvittäminen olisi ollut vakuutusyhtiön vastuulla. Lumikuormaa ei käytännössä ollut mahdollista poistaa riittävän nopeasti eikä hallin poistojärjestelmäkään ilmeisesti ollut toiminut ainakaan riittävän nopeasti. 

L Oy:n mukaan vakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön edustajalle oli nimenomaan tuotu esiin, että riskinä oli tällainen luonnonolosuhteista, tietysti myös lumesta johtuva, hallin seinäkankaan repeäminen. L Oy:n edustajien käsityksen mukaan ei ollut voinut jäädä epäselväksi, että tällaisen varalta haluttiin vakuutusturva. Tässä suhteessa sillä ei ollut merkitystä, ettei vakuuttaminen ollut mahdollista, koska virhe oli siinä, ettei asiasta kerrottu vaan vakuutuksenottaja jätettiin väärään käsitykseen. Vakuutuksen sisällöstä oli annettu virheellistä tietoa, kun vakuutuksen laajuudesta erityisesti esiin otetun vahinkotyypin osalta oli vaiettu, joten L Oy on katsonut korvausvastuun olevan tällä perusteella olemassa. Sekin olisi ehdottomasti tullut kertoa, ettei rikkovakuutus olisi tilannetta parantanut. Kielteinen päätös oli tullut täydellisenä yllätyksenä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut päätöksensä olevan vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen. Vakuutussopimuksen mukaan ylipainehalli oli vakuutettu palo-, luonnonilmiö- ja omaisuusrikosvahinkojen varalta. Vahinko oli käsitelty luonnonilmiövakuutuksesta, joka korvasi vakuutusehtojen kohdassa 5.2.1 erikseen luetelluin edellytyksin myrskyn, suoran salamaniskun, raesateen tai villieläimen aiheuttamia vahinkoja. Luonnonilmiövakuutuksesta ei korvattu rajoitusehdon 5.2.2 perusteella jään ja lumen painon tai niiden liikkeen aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutussopimuslain, yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden ja vakuutusehtojen mukaan näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman aiheutumisesta oli aina korvauksen hakijalla. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. 

Vahinkoilmoituksen mukaan ylipainehalli oli romahtanut, kun raskas lumi oli alkanut kerääntyä hallin katolle. Lumen määrän syy-yhteys vahinkoon oli todettavissa sekä valokuvista että onnettomuusselosteesta. Vaikka hallin romahtamiseen olivat voineet vaikuttaa muutkin syyt, ei L Oy ollut toimittanut niistä selvitystä. Pelkkä vakuutuksenottajan päättelyketju vahingon aiheutumisesta jonkin poikkeuksellisen tapahtuman seurauksena ei yksin riittänyt osoitukseksi vakuutuksesta korvattavasta vahingosta, vaan L Oy:n oli lisäksi näytettävä toteen korvattava vahinko. 

Korvauskäsittelyn osalta vakuutusyhtiö on lausunut L Oy:n saaneen ensimmäisestä korvauspäätöksestä nopeasti tiedon vakuutusyhtiön kannasta vahingon korvattavuuteen. L Oy olisi siten voinut selvittää tarkemmin vahingon syytä, jos se olisi poikennut vahinkoilmoituksessa esitetystä. Vuokratuoton keskeytyksen osalta korvauksen edellytyksenä oli aina, että keskeytysvahinko aiheutui kyseisestä vakuutussopimuksesta korvattavan vahingon seurauksena.

Vakuutusturvasta annettujen tietojen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että ylipainehallin vakuutussopimus oli alkanut vakuutuskirjassa kuvatun sisältöisenä 1.4.2015 yhtä aikaa samalla tontilla olevan palloiluhallin kanssa. Palloilu-hallille oli tuolloin valittu äkillisen ja ennalta-arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttaman rikkoutumisen tai vahingoittumisen kattava rikkovakuutus, mutta ylipainehallille ei. Vakuutusturvien myyntitilanteesta ei ollut enää mahdollista saada tarkempaa tietoa, mutta yleisellä tasolla rikkoturvan jättäminen pois rakennuksen esinevakuutuksesta ei ollut erityisen harvinaista.

Rikkovakuutuksen sisältymisellä ylipainehallin vakuutusturvaan ei olisi ollut merkitystä vahingon korvattavuuteen, sillä myöskään rikkovakuutuksesta ei rajoitusehdon 5.5.2.6 perusteella korvattu vahinkoa, joka oli aiheutunut rakennuksille tai rakennelmille jään ja lumen painosta tai niiden liikkeestä. Kyseistä rajoitusehtoa ei ollut mahdollista erityisehdoin poistaa.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei sen ollut osoitettu antaneen myyntitilanteessa tai muutoinkaan vakuutusturvan sisällöstä virheellisiä tietoja. Virheellisyyttä ei osoittanut pelkästään jälkeenpäin tehty päättely käytyjen keskustelujen sisällöstä. 

Vakuutusyhtiö on korostanut, että luonnonilmiövakuutus antoi vakuutuksenottajalle todellista turvaa, sillä siitä korvattavat myrskyvahingot olivat yksi yleisimmistä rakennusten vahinkotyypeistä. Yleisellä tasolla myös muut kuin rikko- tai all risk -vakuutuksista korvattavat vahinkotapahtumat olivat tyypillisesti luonteeltaan äkillisiä, objektiivisesti arvioituna odottamattomia ja usein vakuutuksenottajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Koska Suomen luonnonolosuhteissa ei ollut mitenkään yllättävää tai odottamatonta, että lunta oli ajoittain paljon, täytyi rakennusten kestää katoille kertynyt lumikuorma tai vaihtoehtoisesti lumikuorma oli pidettävä riittävän pienenä. Ellei näin ollut, puuttui vahinkotapahtumasta odottamattomuus. Vastaavasti lumen ja jään painoa koskenutta rajoitusehtoa ei voitu pitää vakuutuksenottajan kannalta erityisen yllättävänä.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle vielä edustajansa 11.4.2019 sähköpostitse antaman selvityksen vakuutuksen myyntitilanteesta ja tulosteen vakuutuksen ensimmäisen vakuutuskauden vakuutuskirjasta. Vakuutusyhtiön edustaja on lausunut selvityksenään, että L Oy:n vakuutustarpeet oli kartoitettu osana erään säätiön vakuutuskokonaisuutta. Myös edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjoihin oli tutustuttu ja vakuutusyhtiön riski-insinööri oli käynyt paikalla tutustumassa. Oli todettu, että vakuutusturva olisi pääsääntöisesti vähintään olemassa olleen turvan kaltainen. Kyseessä oli kilpailutus ja siksi oli peilattu varsin vahvasti olemassa olleisiin vakuutuksiin.

Kysymykseen, mitä vakuuttamistarpeesta oli keskusteltu ja miksi palloiluhallille oli valittu äkillisen ja ennalta-arvaamattoman ulkoisen tapahtuman tai sääilmiön aiheuttaman rikkoutumisen tai vahingoittumisen kattava vakuutus, mutta ylipainehallille ei, edustaja on vastannut, että hänen muistamansa mukaan kyseisiä turvia ei ollut lähdetty tarjoamaan tämän tyyppiselle kohteelle. Sitä, minkälaisia sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ylipainehallin vakuutus korvaisi, ei edustajan mielestä ollut käyty yksityiskohtaisesti läpi eikä nyt kyseessä ollut yksittäinen korvaustapahtuma ollut noussut esiin. Lumen aiheuttamien vahinkojen korvattavuudesta ei edustajan muistaman mukaan ollut puhuttu. Vakuutuskokonaisuudesta oli tehty L Oy:lle yhteenveto lähinnä hintojen osalta ja kaikista vakuutuksista oli annettu tarjoukset tutustuttavaksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottajan ylipainehallin romahtamisesta 12.12.2017 aiheutunut vahinko korvattava hallille otetusta luonnonilmiövakuutuksesta. Erityisesti asiassa on kyse siitä, mitä tietoja vakuutusyhtiö oli antanut vakuutussopimusta tehtäessä vakuutuksenottajalle vakuutuksen korvauspiiristä ja keskeisistä rajoitusehdoista, ja onko vakuutusyhtiö korvausvastuussa vahingosta tämän tiedonantovelvollisuutensa mahdollisen laiminlyönnin perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Esinevakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan esinevakuutukseen sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan esinevakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan omaisuudelle aiheutuneita suoranaisia ja välittömiä vahinkoja sekä ehdoissa erikseen mainittuja kustannuksia [vakuutusyhtiön] ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti. Esinevakuutussopimus muodostuu vakuutuskirjasta ja siihen merkityistä kutakin esinevakuutusta koskevista erityis- ja tuote-ehdoista sekä näistä esinevakuutuksen yhteisistä ehdoista ja yleisistä sopimusehdoista.

Vakuutusta tehtäessä tai sitä muutettaessa on voitu sopia, että sopimuksen sisältämä vakuutusturva on suppeampi tai laajempi kuin näissä ehdoissa on määritelty. Poikkeamat on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuksen kohteet, vakuutusmäärät, valittu vakuutusturva ja omavastuut on esitetty vakuutuskirjassa.

Vakuutusehtojen luonnonilmiövakuutusta koskevan kohdan 5.2.1, Luonnonilmiövakuutuksesta korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut
- myrsky (tuulen nopeus on yli 20 m/s), sen kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine sekä vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu
- suora salamanisku rakennukseen tai vakuutettuun irtaimeen omaisuuteen, salamaniskun kaatama puu tai salamaniskun irrottama muu esine
- raesade
- villieläimen tunkeutuminen rakennukseen.

Korvattavan salamaniskuvahingon edellytyksenä on omaisuuden mekaaninen pirstoutuminen suoraan kohteeseen iskeneestä salamaniskusta. Ylijännitteen aiheuttamia vahinkoja korvataan rikkovakuutuksesta.

Villieläimiksi ei katsota tuhoeläimiä kuten tuhohyönteisiä, hiiriä tai rottia.

Vakuutusehtojen luonnonilmiövakuutusta koskevan kohdan 5.2.2, Luonnonilmiövakuutuksen korvausrajoitukset, mukaan vakuutuksesta ei korvata muiden luonnonilmiöiden, kuten jään ja lumen painon tai niiden liikkeen, aallokon, vesistötulvan, sateen, sulamisvesien, pohjaveden korkeuden muutoksen, routimisen tai maan liikkumisen aiheuttamia vahinkoja. …

Yleiset sopimusehdot

Vakuutussopimukseen sovellettavien 1.3.2015 alkaen voimassa olleiden yritysten yleisten sopimusehtojen kohdan 2.1, [vakuutusyhtiön] tiedonantovelvollisuus (vakuutussopimuslain 5 § ja 9 §) mukaan [vakuutusyhtiö] antaa ennen vakuutussopimuksen solmimista vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja [vakuutusyhtiön] omista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 2.1.1.2, Yritysten ja julkisyhteisöjen vakuutukset, mukaan, jos [vakuutusyhtiö] tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, [vakuutusyhtiö] oikaisee väärät tiedot viipymättä virheen tultua havaituksi. Vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa oikaistujen tietojen mukaisena siitä alkaen, kun tieto oikaisusta on annettu vakuutuksenottajalle.

Asian arviointi

Vahingon selvittäminen ja korvattavuus vakuutusehtojen mukaan

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan L Oy on 14.12.2017 päivätyssä vahinkoilmoituksessaan vakuutusyhtiölle antanut vahinkotapahtumasta 12.12.2017 seuraavan kuvauksen:
”Iltapäivällä kello 15 jälkeen raskas lumi alkoi kerääntyä tennis- ja palloiluhallin katolle. Hallin sisällä ilman puhallus oli normaali, samoin lämpötila. Päivystävä palomestari kävi paikalla kello 16:45 toteamassa, ettei voida auttaa. Noin kello 17:30 halli romahti maahan. Lisävahinkojen välttämiseksi halli suljettiin asiakkailta kello 16:30 ja valot ja muu sähkönsyöttö katkaistiin. Ei henkilövahinkoja.”

Vakuutuslautakunta toteaa, että L Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan hallin romahtamisen oli aiheuttanut nimenomaan raskaan lumen kerääntyminen ylipainehallin katolle. Lautakunnan käytettävissä olevasta asiakirjaselvityksestä ei ilmene mitään seikkaa, joka horjuttaisi mainitun L Oy:n ensiksi itsekin vahingon syystä esittämän päätelmän uskottavuutta. Sama vahingon syy on mainittu myös pelastuslaitoksen vahinkopäivältä olevassa onnettomuusselosteessa. 

Koska hallin romahtaminen on asiasta saadun selvityksen perusteella aiheutunut sen katolle kertyneen lumen painosta, kyse on ollut hallin luonnonilmiövakuutuksen ulkopuolelle vakuutusehtojen kohdassa 5.2.2 rajoitetusta vahingosta. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutussopimuksessa noudatettujen ehtojen mukainen.

L Oy on tyytymätön siihen, ettei vakuutusyhtiö ollut tarkastanut vahinkoa ja selvittänyt sen syytä tarkemmin. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan ensisijainen velvollisuus esittää selvitystä vakuutustapahtumasta kuuluu korvauksen hakijalle. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vahingon syy, jonka pohjalta vakuutusyhtiö on voinut asianmukaisesti käsitellä ja ratkaista L Oy:n oikeuden vakuutuskorvauksen saamiseen vakuutusehtojen nojalla, oli ilmennyt jo L Oy:n korvaushakemuksesta. Näin ollen sillä seikalla, että vakuutusyhtiö ei ollut ennen korvauspäätöksen antamista tarkastanut vahinkoa enemmälti, ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. 

L Oy on esittänyt asiassa sittemmin, että vahinko oli saattanut johtua muistakin syistä kuin lumen painosta. Näiden arvelujensa tueksi L Oy ei ole kuitenkaan esittänyt mitään todennäköisiä perusteita. 

Siltä osin kuin L Oy on vedonnut asiaan liittyviin näyttövaikeuksiin ja vakuutusyhtiön velvollisuuteen myös osallistua vahingon selvittämiseen, lautakunta toteaa, että kulloinkin tarvittavien vahingonselvitystoimien laatuun ja laajuuteen vaikuttaa olennaisesti se, missä määrin vahingosta on jo käytettävissä korvauskysymyksen ratkaisemiseksi tarvittavaa näyttöä. Tässä tapauksessa vahingolle oli jo esitetty L Oy:n itsensäkin puolelta todennäköinen ja uskottava syy. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että velvollisuus esittää selvitystä siitä, että vahinko olikin johtunut jostakin muusta syystä, on kuulunut ensisijaisesti L Oy:lle. L Oy ei ole edes väittänyt, että se olisi yrittänytkään selvittää asiaa esimerkiksi hallin valmistajan tai mahdollisen huoltoyhtiön kanssa, mitä ei voida pitää vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomana vaatimuksena. Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt sille kuuluneita velvollisuuksia osallistua vahingon selvittämiseen.

Vakuutuksen kattavuus ja vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

L Oy on vedonnut asiassa myös siihen, että sen vakuutussopimusta tehtäessä saaman käsityksen mukaan nyt puheena olevan kaltainen hallin romahtaminen olisi kuulunut luonnonilmiövakuutuksen piiriin. Kyse oli ollut L Oy:n toiminnan kannalta keskeisestä riskistä ja L Oy:n mukaan korvaushakemuksen epääminen oli tullut sille yllätyksenä. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 5 §:n, jota lähtökohtaisesti sovelletaan myös yritysten vakuutuksiin, mukaan vakuutusyhtiön on tullut ennen vakuutussopimuksen tekemistä antaa L Oy:lle sen vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot ja kiinnittää L Oy:n huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Ellei vakuutusyhtiö voi osoittaa näin menetelleensä, lain 9 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksen on katsottava olleen voimassa sen sisältöisenä kuin L Oy:llä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevan kaltaista lumen nopeasta kertymisestä aiheutuvaa vahinkoa voidaan sinänsä pitää yleisen kielenkäytön mukaan arvioituna luonnonilmiövahinkona. Vakuutusalaa tarkemmin tuntemattoman vakuutuksenottajan näkökulmasta tällaisen vahingon voi myös lähtökohtaisesti olettaa kuuluvan luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja korvaavan vakuutusturvan piiriin.

Vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa esittänyt asiakirjaselvitystä siitä, minkälaisen myyntiaineiston, kuten esimerkiksi mahdollisen vakuutusturvan laajuutta selvittäneen tuoteselosteen tai kirjallisen vakuutustarjouksen, pohjalta se oli tarjonnut kyseistä 1.4.2015 alkanutta vakuutusturvaa L Oy:n ylipainehallille. Vakuutusyhtiön edustajan myyntitilanteesta antaman selvityksen mukaan sitä, minkälaisia sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ylipainehallin vakuutus korvaisi, ei ollut käyty yksityiskohtaisesti läpi eikä lumen aiheuttamien vahinkojen korvattavuudesta ollut puhuttu. Vakuutusyhtiön edustajan selvityksestä ei ilmene, että L Oy:lle olisi myyntitilanteessa myöskään annettu vakuutukseen sovellettavia vakuutusehtoja. L Oy:lle sittemmin vakuutuksesta annetussa vakuutuskirjassa on mainittu, että vakuutusyhtiö oli myöntänyt ylipainehallille palo-, luonnonilmiö- ja omaisuusrikosvakuutukset. Näiden vakuutusten sisältöä ei ole vakuutuskirjalla tarkemmin kuvattu eikä vakuutusehtoja ollut vakuutuskirjankaan liitteenä L Oy:lle annettu.

Asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, että se olisi antanut ennen vakuutussopimuksen tekemistä riittävät tiedot L Oy:lle myöntämänsä ylipainehallin luonnonilmiövakuutuksen korvauspiiristä ja vakuutuksessa soveltamistaan korvauspiirin olennaisista rajoituksista. Lautakunta katsoo, että L Oy:llä oli myös ollut perusteltu aihe käsittää luonnonilmiövakuutuksen korvaavan nyt puheena olevan kaltaisia luonnonolosuhteista hallille äkillisesti aiheutuvia vahinkoja. Näin ollen lautakunta katsoo vakuutussopimuslain 5 § 1 momentin ja 9 §:n 1 momentin nojalla, että ylipainehallin romahtamisesta 12.12.2017 L Oy:lle aiheutuneeseen vahinkoon ei voida soveltaa luonnonilmiövakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 rajoitusta, vaan vahinko tulee korvata vakuutusyhtiön hallille myöntämästä vakuutuksesta vakuutussopimuksen muutoin osoittamassa laajuudessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa L Oy:lle korvauksen ylipainehallin romahtamisesta 12.12.2017 aiheutuneesta vahingosta soveltamatta asiaan luonnonilmiövakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 rajoitusta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos 
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselimäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren