Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan paritalon (rakennusvuosi 1984) asunnon B olohuoneessa oli marraskuussa 2015 todettu seinien alaosissa ja jalkalistoissa silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. Kosteuskartoitusraportin 23.11.2015 mukaan tutkimuksissa paljastui, että pesuhuoneen ulkoseinärakenteen sisällä kulkevan pyykinpesukoneen poistoputken oli lävistänyt kaksi kiinnitysruuvia, minkä seurauksena poistovettä oli aina pyykinpesukoneen käytön yhteydessä päässyt seinärakenteen sisälle, mistä vesi oli levinnyt myös olohuoneen puolelle.

Kosteuskartoituksessa muun muassa pesuhuoneen ulkoseinärakenteessa todettiin laajoja vauriota. Vuotovesi oli vaurioittanut pesuhuoneen ja olohuoneen välisen seinän rakenteita ja molempien huoneiden lattiarakenteita. Osa lattian puurakenteista oli kosteuskartoitusraportin mukaan täysin vesimärkiä ja lahonneita, mikä viittasi siihen, että vuoto oli ollut pitkäaikainen. Raportin mukaan kiinnitysruuvien ruuvaaminen poistoputkeen oli tapahtunut osakkaan vuonna 2010 kyseisessä asunnossa teettämän märkätilojen saneerauksen yhteydessä.  

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 21.2.2016 mukaan huoneiston märkätila oli saneerattu viisi vuotta sitten. Oli oletettavaa, että vuoto oli ainakin jossain määrin alkanut jo tuolloin saneerauksen valmistumisen jälkeen. Myös havaituista vaurioista päätellen vuoto oli ollut jo pidempiaikainen, mutta tullut esille vasta nyt kun rakenteet ovat menneet todella huonoon kuntoon. Yhtiön saamien lisäselvitysten mukaan kylpyhuoneen saneerausremontin oli tehnyt P Oy. Remontista oli aikanaan tehty asianmukaiset ilmoitukset isännöitsijälle, joka kävi tarkastamassa työmaalla vesieritykset. Saneerauksen yhteydessä purettiin kaikki kylpyhuoneen sisäseinät siten, että putket, myös vuotanut pesukoneen poistoputki, olivat näkyvillä.

Vakuutuksesta korvataan vakuutusehdoissa mainittuja äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Vakuutusyhtiö katsoi, että kiinnitysruuvien rikkomasta poistoputkesta pyykinpesukoneen käytön yhteydessä seinärakenteen sisälle päässeiden vesien aiheuttama vahinko on aiheutunut asennusvirheen johdosta. Tällaiset vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Mitään muutakaan äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa ei ole osoitettu vahingon syyksi. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen rakennus-, asennus- ja työvirheitä koskevaan ehtokohtaan 10.6.5.

Asiakas vetosi oikaisupyynnössään siihen, että kiinteistövakuutus on ollut voimassa tässä vakuutusyhtiössä jo vahingon sattuessa vuonna 2010. Tuolloin voimassa olleiden vakuutusehtojen yhteisissä korvausrajoituksissa ei ollut mainintaa työvirheestä. Aiemmissa ehdoissa työvirhe oli mainittu ainoastaan rikkovakuutuksessa. Asiakkaan mielestä vahinkoon tulee soveltaa aiemmin voimassa olleita ehtoja.

Korvauspäätöksessä 21.3.2016 vakuutusyhtiö viittasi vuotovakuutuksen (vakuutusehdot voimassa 1.1.2003 alkaen) ehtokohtaan 13.1.1, jonka mukaiset putki- ja laitevuodot ovat vakuutuksesta korvattavia. Asennusvirheestä aiheutunut vuotovahinko ei ole ehdoissa tarkoitettu ennalta arvaamaton putkivuoto, vaan virheestä aiheutunut luonnollinen seuraus. Vakuutusehdot on kirjoitettu siten, että vakuutustapahtuman tulee joka tapauksessa täyttää korvattavan vahingon tunnusmerkistö, eli vahingon tulee olla aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta putkivuodosta.

Vahingon syynä olevan putkivuototapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan vakuutusyhtiön mukaan objektiivisesti, joten arviointiin ei vaikuta se, onko vahinko ollut vakuutuksenottajalle yllätyksellinen. Yhtiö viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 251/07, jossa on katsottu, että rakenteellisesta puutteellisuudesta aiheutunutta vuotovahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana. Vakuutusyhtiö katsoi lisäksi, että vahingon sattumisajankohta määrittää sovellettavan vakuutusehdon. Vuotovahinko tapahtuu silloin, kun neste virtaa putkistosta. Yhtiön käsityksen mukaan vahinkotapahtuman ajankohtana vakuutuksessa on ollut asennusvirheitä koskeva rajoitusehto (10.6.5). Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä vedoten siihen, että vahinko oli sattunut vuonna 2010. Tuolloin vakuutusehdoissa ei ollut työvirhettä koskevaa rajoitusta. Uudessa korvauspäätöksessään 11.8.2016 vakuutusyhtiö viittasi vuonna 2010 voimassa olleisiin vakuutusehtoihin (voimassa 1.1.2003 alkaen) ja toisti vahingon ennalta arvaamattomuuden arvioinnin osalta korvauspäätöksessä 21.3.2016 esitetyt perustelut. Vakuutusyhtiön mukaan yleisesti katsotaan, että rakennus-, asennus- tai työvirheen seurauksena aiheutuvat vahingot eivät ole ennalta arvaamattomia. Ennalta arvaamattomuuden arviointiin ei vaikuta se, sisältyykö ­vakuutusehtoihin rajoitus rakennus- ja asennus- tai työvirheitä koskeva rajoitus, vaan tällaisista syistä johtuvat vahingot ovat aina odotettavissa olevia.

Vakuutusyhtiön mukaan rakennustyössä ammattitaitoon kuuluu, että ennen ruuvien kiinnittämistä työn suorittaja varmistuu siitä, ettei ruuvien kiinnittämisestä aiheudu vahinkoa. Tähän kuuluu sen selvittäminen, ettei porattavalla alueella ole sellaisia putkia tai johtoja, jotka voisivat vaurioitua poraamisen yhteydessä. Virheellisestä työsuorituksesta ja asennuksesta aiheutunut vuotovahinko ei ole vakuutusehtojen edellyttämä ennalta arvaamaton putkivuoto, vaan virheen ennalta arvattava ja luonnollinen seuraus. Kun seinärakenteessa olevassa poistoputkessa on työ- ja asennusvirheen seurauksena reikä, vuodon ja vesivahingon aiheutuminen pesukoneen käytön yhteydessä on väistämätöntä. Tapauksessa työ on tehty huolimattomasti ja virheellisesti, ja siitä aiheutunut vahinko on ollut virheestä johtuva ennalta arvattava seuraus. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas katsoo, että vahinkotapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 491/14, jossa lautakunta vastaavassa tilanteessa katsoi, että korvattavuus määräytyi vahingon syyn, eikä seurauksen perusteella, minkä johdosta vahinko oli vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneena korvattava.

Sovellettaviin kiinteistövakuutusehtoihin on vasta vahingon jo satuttua lisätty rajoitusehto, joka koskee työ- ja asennusvirheitä. Asiakkaan mielestä Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön perusteella työ- ja asennusvirheiden ei ole yleisesti katsottu olevan ennalta arvattavia ja siten automaattisesti korvattavuuden ulkopuolella. Mikäli näin olisi, erillinen tällaisia syitä koskeva rajoitusehto olisi tarpeeton ja Vakuutuslautakunta olisi ratkaisusuosituksessa 491/14 päätynyt toisenlaiseen lopputulokseen.

Asiakas katsoo, että tapaus tulee ratkaista putkeen ruuvaamisen tapahtuessa voimassa olleiden vakuutusehtojen perusteella. Vakuutustapahtumaksi tulee katsoa putkeen ruuvaaminen, eikä seurausten ilmeneminen.

Asennusvirheen käsitteen osalta asiakas viittaa 1.1.2003 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen määräyksiin, joiden perusteella myös työ- ja asennusvirheet voivat vakuutusyhtiön vastakkaisesta väitteestä huolimatta tulla vakuutuksesta korvattaviksi.  Näiden vakuutusehtojen kohdassa 13.3.2 (korotettu omavastuu asennus- ja korjaustöissä) on mainittu, että mikäli vahinko on aiheutunut vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan tekemästä tai teettämästä asennus- tai korjaustyöstä, vakuutuksenottajan omavastuu on 5 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 2000 euroa. Muun muassa kyseinen ehto olisi täysin merkityksetön, jos työ- ja asennusvirheisiin liittyvät vahingot katsottaisiin aina asennusvirheiden luonnolliseksi seuraukseksi, eikä korvattavien vahinkojen piiriin kuuluviksi.

Vakuutusehtoihin on sittemmin lisätty mm. työ- ja asennusvirheitä koskeva rajoitusehto, eivätkä työ- ja asennusvirheistä aiheutuneet vahingot ole näiden uusien ehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Samassa yhteydessä vakuutusehtoja on muutettu siten, että edellä mainittua vastaava korotettua omavastuuta koskeva ehto koskee vain korjaustöitä, kun edelliset ehdot ovat koskeneet korjaustöiden lisäksi myös asennustöitä (vertaa ehtojen 1.1.2013 kohta 13.3.5 ja 1.1.2003 ehtojen kohta 13.3.2). Vakuutusyhtiön lausuman mukaan työ- ja asennusvirheitä koskeva lisäys on tehty vakuutusehtoihin vain selvyyden vuoksi.

Asiakas katsoo, että 1.1.2003 voimaan tulleiden ehtojen mukaan myös asennustyössä tapahtuneista virheistä aiheutuneet vahingot ovat olleet vakuutuksesta korvattavia. 1.1.2013 voimaan tulleiden ehtojen mukaan asennustöissä tapahtuneet virheet puolestaan on selvästi rajattu korvauspiirin ulkopuolelle, ja tilanne on uusien ehtojen voimaan tulon jälkeen selvästi muuttunut. Vakuutusehdot on laatinut vakuutusyhtiö itse. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan epäselvää sopimusehtoa on aina tulkittava laatijansa vahingoksi. Vakuutusyhtiö ei voi yksipuolisesti muuttaa vakuutusehtojen tulkintaa niiden voimassaollessa siten, että lopputulos johtaisi vakuutuksenottajan kannalta huonompaan lopputulokseen ja korvauksen epäämiseen. Yhtiö voi uusien vakuutusehtojen voimaan tulon jälkeen rajoittaa asennusvirheet korvauspiirin ulkopuolelle, mutta ko. seikkaa ei voi soveltaa takautuvasti sellaisiin vahinkoihin, jotka ovat tapahtuneet vakuutusehtojen 1.1.2003 voimassaolon aikana.

Vakuutusyhtiön vastineessaan viittaamassa ratkaisusuosituksessa VKL 504/2014 on käsitelty tilannetta, jossa putkeen naulaaminen on tapahtunut ennen vakuutuksen voimaantuloa. Tuossa tapauksessa vakuutusehdoissa on kuitenkin ollut erillinen rajoitusehto, jonka mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä.

Asiakas katsoo yhteenvetona, että taloyhtiön vakuutus on ollut riidattomasti voimassa putkeen ruuvaamisen hetkellä. Vakuutusyhtiön viittaamassa hovioikeusratkaisussa on käsitelty vahinkoa, joka on rajoitusehdon perusteella selvästi rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Koska työ- ja asennusvirheitä ei ole rajattu korvauspiirin ulkopuolelle tähän vahinkoon sovellettavissa vakuutusehdoissa, putkeen ruuvaamisesta aiheutunut vuoto on katsottava korvattavaksi vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vahinko on aiheutunut sen seurauksena, että pyykinpesukoneen poistoputkeen on ruuvattu kaksi kiinnitysruuvia, minkä johdosta rakenteisiin on päässyt kosteutta. Vaikka tarkalleen ei ole tiedossa, milloin putki on alkanut vuotaa, vakuutusyhtiö katsoo tämän todennäköisesti sattuneen verraten pian putkeen ruuvaamisen jälkeen, jolloin asiassa tulevat sovellettaviksi 1.1.2003 voimaan tulleet vakuutusehdot.

Kiinteistövakuutuksen vuotovakuutus korvaa äkilliset ja ennalta arvaamattomat ehtokohdan 13.1.1 mukaiset putki- ja laitevuodot. Vakuutusyhtiö toistaa kantansa siitä, että vahinko on aiheutunut asennusvirheestä, minkä johdosta kyseessä ei ole vakuutusehtojen edellyttämä ennalta arvaamaton putkivuoto, vaan asennusvirheen luonnollinen seuraus. Vakuutusehdot on kirjoitettu siten, että vakuutustapahtuman tulee aina täyttää korvattavan vahingon tunnusmerkistö, eli vahingon tulee olla aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta putkivuodosta. Ehtoihin on sittemmin selvyyden vuoksi lisätty asennusvirhettä koskeva rajoitusehto.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan aikaisempaan ratkaisukäytäntöön (VKL 504/14), jonka mukaisesti lautakunta on katsonut, ettei putkeen naulaamisesta aiheutunut vuotovahinko ole tapahtunut ehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomasti. Asennus- tai työvirheen vaikutusta arvioitaessa merkitystä ei yhtiön mukaan ole sillä, onko putkeen naulattu vai ruuvattu.

Vakuutusyhtiö viittaa Seinäjoen käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden tuomioihin kotivakuutuskorvausta koskevassa tapauksessa, jossa naula oli osunut vesiputkeen aiheuttaen vesivahingon. Käräjäoikeuden tuomiossa on todettu, että oikeutta vakuutuskorvaukseen ei ole, kun tapahtunut vahinko on johtunut rakennusvirheestä, eikä vahinko ole ollut ennalta arvaamaton. Vaasan hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Vakuutusyhtiö korostaa, että tuomiossa nimenomaisesti todetaan, että ”vastaavasti kuin lausunnossa mainitussa rakennusvirheessä, nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kysymys ei ole odottamattomasta tapauksesta”. Sekä käräjä- että hovioikeuden kanta on siis ollut, ettei rakennusvirheestä aiheutunut vahinko ole odottamaton (ennalta arvaamaton) tapahtuma, mikä vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vastaa yleistä näkemystä asiasta. Vakuutusyhtiö katsoo viittaamiensa tuomioiden perusteella, että myös oikeuskäytäntö tukee vakuutusyhtiön tulkintaa vahingon korvattavuudesta.

Asiakas on vedonnut vuoden 2003 vakuutusehtojen korotettua omavastuuta korjaus- ja asennustöille koskevaan ehtokohtaan 13.3.2 (1.1.2013 voimaan tulleissa ehdoissa 13.3.5). Vakuutusyhtiö toteaa, että tämän ehtokohdan mukaan vahinko katsotaan aiheutuneeksi asennus- tai korjaustyöstä, jos vuoto tapahtuu töiden aikana ennen kuin asennettu tai korjattu putkisto, laite tai vesikaluste on tarkastettu ja otettu normaaliin käyttöön. Korotettua omavastuuta sovelletaan vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan tekemästä tai teettämästä asennus- tai korjaustyöstä. Vakuutusehdossa olevassa esimerkissä on vielä tarkennettu millaisia vahinkoja kyseinen vakuutusehto korvaa:

Vakuutuksenottaja teetti rakennuksen käyttövesijohtojen uusimistyön putkiliikkeellä. Putkiliike teki putkistolle koeponnistuksen ennen niiden käyttöönottoa. Yksi putkiliitos irtoaa asennuksestaan ja syyksi todettiin se, että putkiasentaja oli unohtanut asentaa liitoshelmen liitosta tehdessään.

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutetussa kiinteistössä tehdyt saneeraukset ovat olleet vuonna 2014 tehdyt ulko-oven vaihto sekä lukitus. Mainintoja kylpyhuoneen saneerauksista ei ole. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vuona 2010 tehty kylpyhuoneen saneeraus, jonka yhteydessä poistoputkeen on ruuvattu ruuvi, ei ole ollut vakuutuksenottajan teettämä. Kun kyse ei ole vakuutuksenottajan tekemästä tai teettämästä asennus- tai korjaustyöstä, vakuutusehtojen kohtaa 13.3.2, jonka perusteella vakuutuksen korvauspiiri olisi siis laajempi, ei voida soveltaa. Lisäksi ehtokohdan mukaan asennus- ja korjaustöissä sattuneen vahingon korotetulla omavastuulla korvaamisen edellytyksenä on, että vuoto tapahtuu töiden aikana ennen kuin putkisto ja muut ehdoissa mainitut laitteet on tarkastettu ja otettu normaaliin käyttöön. Vakuutusyhtiön mukaan vuotovahinko ei tässä tapauksessa ole tapahtunut asennustöiden aikana eli putkeen ruuvaamisen yhteydessä vuonna 2010, vaan joskus myöhemmin ajan mittaan, kun pesukonetta on käytetty.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan korjaus- ja asennustöiden aiheuttamia vahinkoja korotetulla omavastuulla, kun vakuutuksenottaja on työn tekijä tai tilaaja ja vuotovahinko aiheutuu korjaustöiden aikana. Tässä tapauksessa kumpikaan korvattavuuden edellytyksistä ei täyty, joten vahingon korvattavuutta ei voida arvioida ehtokohdan 13.3.2 mukaan. Yhtiön mukaan vakuutusehdon 13.3.2 tarkoituksena on korvata asennus- ja korjaustöiden yhteydessä aiheutuneita äkillisiä vuotovahinkoja, jotka tyypillisesti ovat putkiliitosten irtoamisia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko pesuhuoneen saneerauksen yhteydessä tapahtuneesta kahden ruuvin pyykinpesukoneen poistoputkeen ruuvaamisesta aiheutunutta vuotovahinkoa pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna äkillisen ja ennalta arvaamattoman vuodon aiheuttamana. Erimielisyyttä on 1.1.2003 voimaan tulleiden vakuutusehtojen tulkinnasta erityisesti sen osalta, voidaanko ruuvien poistoputkeen ruuvaamisesta aiheutunutta vuotovahinkoa pitää tässä tapauksessa evättävänä sen perusteella, että asennus- tai työvirheen seurauksen aiheutunutta vuotovahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana, vaikka vakuutuksen vuotovahinko-osaa koskevissa vakuutusehdoissa ei ole asennus- tai työvirheitä koskevaa korvausrajoitusta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

1.1.2003 alkaen voimassa olleet vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2003 alkaen) kohdan 13.1.1 (Vuotovakuutus, Korvattavat vahingot, Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

[…]

Muista kuin edellä mainituista putkista ja laitteista, veden- ja kosteudeneristyksen, rakenteiden tai putkiläpivientien läpi vuotaneen nesteen (poikkeuksena vesikattovuodot, kohta 13.1.3) tai muualta virranneen sade-, sulamis- ja pintaveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Muita putkistoja ja laitteita ovat esimerkiksi kattokourut, ulkopuoliset syöksytorvet, sadevesikaivot ja -viemärit sekä salaojaputket.

Esimerkki

Rakennuksen pesuhuoneen viereisten huonetilojen lattioiden ja seinien havaittiin kastuneen. Vahingon syyksi todettiin veden- ja kosteudeneristyksen puuttuminen pesuhuoneen rakenteista. Vuotovakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat seurausta märkätilan veden- ja kosteudeneristyksen tai rakenteiden läpi vuotaneen nesteen aiheuttamista vahingoista.

Vakuutusehtojen kohdan 13.3.2 (Omaisuuden ikään perustuvat vähennykset ja korotettu omavastuu, Korotettu omavastuu asennus- ja korjaustöissä) mukaan jos vahinko on aiheutunut vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan tekemästä tai teettämästä asennus- tai korjaustyöstä, vakuutuksenottajan omavastuu on 5 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 2 000 euroa tai vakuutuskirjaan merkitty tätä suurempi määrä. Omavastuu on kuitenkin enintään 20 000 euroa tai vakuutuskirjaan merkitty tätä suurempi määrä.

Vahinko katsotaan aiheutuneeksi asennus- tai korjaustöistä, jos vuoto tapahtuu töiden aikana ennen kuin asennettu tai korjattu putkisto, laite, säiliö tai vesikate on tarkastettu ja otettu normaaliin käyttöön.

Esimerkki

Vakuutuksenottaja oli valinnut kiinteistövakuutuksen omavastuuksi 1 000 euroa. Vakuutuksenottaja teetti rakennuksen käyttövesijohtojen uusimistyön putkiliikkeellä. Putkiliike teki putkistoille koeponnistuksen ennen niiden käyttöönottoa. Yksi putkiliitos irtosi asennuksestaan ja syyksi todettiin se, että putkiasentaja oli unohtanut asentaa “liitoshelmen” liitosta tehdessään.

Vuodosta aiheutui 1 500 euron vahinko. Vakuutuksenottajan omavastuu on korjaustyöstä aiheutuneessa vahingossa 5 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 2 000 euroa. Vahinko jää siis alle omavastuun. Vakuutuksenottaja voi hakea 1 500 euron vahingonmäärästä korvausta putkiliikkeeltä, joka on tuottamuksellaan aiheuttanut vahingon.

Vakuutusehtojen kohdan 15.1 (Talotekniikan rikkovakuutus, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama vakuutetun rakennuksen talotekniikan rikkoutuminen.

Ehtokohdan 15.2.6 (Korvausrajoitukset, Työn kohteena oleva talotekniikka) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut työvirheestä, koneen tai laitteen osan virheellisyydestä, materiaalivirheestä, valmistusvirheestä tai virheellisestä neuvosta korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle talotekniikalle.

1.1.2013 alkaen voimassa olleet vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 10.6.5 (Esinevakuutuksen yhteiset korvausrajoitukset, Rakennus- ja asennusvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu rakennukselle itselleen

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta
• perustamis- tai rakennusvirheestä

Ehtokohta 13.3.1. (Vuotovakuutus, Korvattavat vahingot, Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) vastaa sisällöltään 1.1.2013 voimassa olleiden vakuutusehtojen kohtaa 13.3.1

Vakuutusehtojen kohdan 13.3.5 (Omaisuuden ikään perustuvat vähennykset ja korotettu omavastuu, Korotettu omavastuu korjaustöissä) mukaan jos vahinko on aiheutunut vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajaan rinnastettavan tekemästä tai teettämästä korjaustyöstä, vakuutuksenottajan omavastuu on 5 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 2 000 euroa tai vakuutuskirjaan merkitty tätä suurempi määrä. Omavastuu on kuitenkin enintään 20 000 euroa tai vakuutuskirjaan merkitty tätä suurempi määrä.

Vahinko katsotaan aiheutuneeksi korjaustöistä, jos vuoto tapahtuu töiden aikana ennen kuin korjattu putkisto, laite, säiliö tai vesikate on tarkastettu ja otettu normaaliin käyttöön.

Esimerkki

Vakuutuksenottaja oli valinnut kiinteistövakuutuksen omavastuuksi 1 000 euroa. Vakuutuksenottaja teetti rakennuksen käyttövesijohtojen uusimistyön putkiliikkeellä. Putkiliike teki putkistoille koeponnistuksen ennen niiden käyttöönottoa. Yksi putkiliitos irtosi asennuksestaan ja syyksi todettiin se, että putkiasentaja oli unohtanut asentaa “liitoshelmen” liitosta tehdessään.

Vuodosta aiheutui 1 500 euron vahinko. Vakuutuksenottajan omavastuu on korjaustyöstä aiheutuneessa vahingossa 5 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 2 000 euroa. Vahinko jää siis alle omavastuun. Vakuutuksenottaja voi hakea 1 500 euron vahingonmäärästä korvausta putkiliikkeeltä, joka on tuottamuksellaan aiheuttanut vahingon

Asian arviointi

Osapuolten välillä on riidatonta, että vahinkotapahtumaan sovelletaan 1.1.2003 voimaan tulleita kiinteistövakuutusehtoja. Vakuutusyhtiö on myöntänyt, että ruuvien poistoputkeen ruuvaamisen seurauksena tapahtunut vuoto on todennäköisesti saanut alkunsa varsin pian asennustyön tapahduttua. Osapuolten ollessa yksimielisiä vuodon alkamisajankohdasta myös Vakuutuslautakunta arvioi kosteuskartoitusraportissa todettuja seikkoja siten, että muoviputkeen ruuvatuista kohdista vettä on alkanut vuotaa todennäköisesti heti pesukoneen ensimmäisistä käyttökerroista lähtien. Koska ruuvien kohdalta vuotaneen veden määrä ei todennäköisesti ole ollut yksittäisten pesukertojen yhteydessä erityisen suuri, rakenteet ovat päässeet ajan myötä vaurioitumaan laajasti ennen vahingon havaitsemista.

Asiakas on valituksessaan katsonut, että vahinkotapahtumaan sovellettavia kiinteistövakuutusehtoja tulee tulkita siten, että myös asennusvirheistä aiheutuvia vuotovahinkoja on pidettävä ehtojen perusteella ennalta arvaamattomina ja siten korvattavina. Asiakkaan mielestä asennus- ja korjaustyössä aiheutuneita vuotovahinkoja koskeva ehtokohta 13.3.2, jonka mukaan tällaisista vahingoista vähennetään erityisomavastuu, viittaa siihen, että asennus- tai työvirheistä aiheutuneet vuotovahingot ovat vakuutuksesta korvattavia. Asiakas on vedonnut myös siihen, että rikkovakuutuksen osalta vakuutusehdoissa on ollut asennus- ja työvirheitä koskeva rajoitus, ja vakuutusehtoihin on 1.1.2013 lukien lisätty asennus- ja työvirheitä koskeva yleinen (muun muassa vakuutuksen vuotovahinko-osaa koskeva) rajoitusehto.

Vakuutuslautakunta ymmärtää asiakkaan vetoamien ehtokohtien liittyvän asiakkaan esittämään väitteeseen, jonka mukaan vakuutusehtoja tulee tässä tapauksessa tulkita siten, että putkeen ruuvaamisesta aiheutunut vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko. Tämän vuoksi lautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta siitä, olisiko vahinko tässä tapauksessa vakuutusyhtiön väittämällä tavalla ehtokohdan 13.3.2 perusteella evättävä. Koska osapuolten välinen erimielisyys ei koske sitä, onko vakuutusyhtiö voinut pätevästi muuttaa vakuutusehtojaan 1.1.2013 alkaen lisäämällä niihin myös vuotovahinko-osaa koskevan asennus- ja työvirheitä koskevan yleisen rajoitusehdon, lautakunta ei anna myöskään tämän kysymyksen osalta ratkaisusuositusta. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen antamat ratkaisusuositukset perustuvat kulloinkin sovellettavien vakuutusehtojen yksilölliseen sisältöön ja arvioitavana olevan vahinkotapahtuman olosuhteista esitettyyn selvitykseen. Tämän vuoksi lautakunnan aiempien ratkaisusuositusten perusteella ei voi päätyä esimerkiksi sellaiseen johtopäätökseen, että kaikenlaiset naulan tai ruuvin putkeen osumisen seurauksena aiheutuneet vuotovahingot olisivat kaikkien vakuutuksenantajien eri aikoina voimassa olleiden vakuutusehtojen perusteella evättäviä tai esimerkiksi työvirhettä koskevan rajoitusehdon puuttumisen perusteella korvattavia.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 13.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan esimerkiksi rakennuksen vesihuoltoa palvelevasta kiinteästi asennetusta putkesta.

Tässä tapauksessa esitetyn selvityksen mukaan kylpyhuoneen rakenteet ovat olleet purettuna saneerausurakan yhteydessä siten, että rakenteissa kulkevat putket ovat olleet nähtävissä. Vahinkoilmoituksen mukaan pyykinpesukoneen poistoputken on lävistänyt kaksi kiinnitysruuvia, joita on ilmeisesti käytetty seinälevyjen tai muiden vastaavien kiinnittämisessä. Tapahtuman syynä on todennäköisesti ollut, että asennuksen tekijä ei ole riittävästi selvittänyt seinässä kulkevan poistoputken sijaintia, tai että sijainnista on erehdytty. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vuodon syynä olleen putken rikkoutumisen voidaan katsoa aiheutuneen työ- tai asennusvirheestä näiden ilmaisujen yleiskielisen merkityksen mukaisessa tarkoituksessa.

Asiakas katsoo, että vakuutusehtoja on tulkittava siten, että ehtojen mukaan korvattavia ovat myös työ- tai asennusvirheestä aiheutuneet vahingot. Tältä osin on vedottu korjaus- ja asennustöihin sovellettavaa erityisomavastuuta koskevaan ehtokohtaan 13.2.2 ja siihen, että rikkovakuutukseen sisältyy työvirhettä koskeva rajoitusehto. Vakuutusyhtiö on vastauksessaan katsonut, että kyseisen ehtokohdan sisältönä on, että siinä mainitut vahinkotilanteet ovat vakuutuksen vuotovahinko-osan yleistä korvauspiiriä laajemmin korvattavia. Ehtokohdan tarkoituksena on korvata asennus- ja korjaustöiden yhteydessä aiheutuneita äkillisiä vuotovahinkoja, jotka tyypillisesti ovat putkiliitosten irtoamisia.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korotettua omavastuuta asennus- ja korjaustöissä koskeva ehtokohta 13.3.2 on sijoitettu vakuutusehtojen jaksoon 13.3 (Omaisuuden ikään perustuvat vähennykset ja korotettu omavastuu). Tässä jaksossa on ehtokohdan 13.3.2 lisäksi vain putkiston, laitteen tai säiliön iän perusteella vuotovahingon korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehtävän ikävähennyksen laskentaperusteita koskeva ehtokohta. Kyseisen jakson otsikoinnin ja sen vakuutusehtoihin sijoittelun perusteella jakso 13.3 koskee yksinomaan korvauksen laskemista silloin, kun kyse on edellisten jaksojen 13.1 ja 13.2 määräysten mukaan korvattavasta vuotovahingosta. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ehtokohtaa 13.3.2 on vakuutusyhtiön väittämän, myös itsenäisen korvausperusteen käsittävän sisältönsä puolesta pidettävä epäselvänä, koska tällainen korvattavan vahinkotapahtuman tunnusmerkistön sisältävä ehtomääräys ei kuulu korvauksen laskemista koskevaan vakuutusehtojen jaksoon.

Vakuutusehtojen tulkinnanvaraisuutta lisää se, että ehtokohdassa 13.3.2 ei määritellä sitä, millä edellytyksin vuotovahinko, josta erityisomavastuu vähennetään, on korvattava. Sen sijaan ehtokohta koskee erityisomavastuuta ja se soveltuu sanamuotonsa perusteella mihin tahansa korvattaviin vuotovahinkoihin, jotka täyttävät ehtokohdassa lähemmin määritellyn erityisomavastuun vähentämisen edellytykset. Myöskään ehtokohdassa olevasta esimerkkitapauksesta, jossa putkiliitoksen irtoamisen syynä on ollut, että putkiasentaja on unohtanut asentaa ”liitoshelmen” asennusta tehdessään, ei käy ilmi vakuutusyhtiön väittämä ehtokohdan se sisältö, että ehtokohdan tarkoituksena onkin korvata vuotovahinkoja jaksoissa 13.1 (Vuotovakuutus) ja 13.2 (Korvausrajoitukset) esitettyä laajemmin. Esimerkkitapauksen perusteella ehtokohta tukee johtopäätöstä siitä, että vakuutuksesta ovat korvattavia esimerkiksi ”liitoshelmen” unohtamisen kaltaisesta syystä ja siten yleisen kielenkäytön mukaisessa merkityksessä työ- tai asennusvirheestä aiheutuvat vuotovahingot. 

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön esittämällä tavalla sinänsä tavanomaisena, että vakuutuksissa on rajoitusehtoja, jotka eivät vakuutuksen korvaussisällön kannalta ole välttämättä tarpeellisia, mutta joita vakuutusyhtiöt kuitenkin käyttävät erimielisyyksien välttämiseksi ehdoissaan sen havainnollistamiseksi, mitkä ilmiöt on jo korvattavan vahingon tunnusmerkistöä koskevien ehtokohtien perusteella tarkoitettu rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että vakuutusehtojen Talotekniikan rikkovakuutusta koskevan rajoitusehdon 15.2.6 mukaan muun muassa työvirheestä korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olleelle talotekniikalle (esimeriksi kiinteälle putkelle) aiheutuneita vahinkoja ei korvata rikkovakuutuksesta. Lautakunnan mielestä myös se, että sisällöllisesti vastaavaa työvirhettä koskevaa rajoitusta ei rikkovakuutuksen tavoin ole otettu vakuutuksen vuotovahinko-osaan, viittaa siihen, että vakuutuksen vuotovahinko-osasta on, toisin kuin rikkovahinkojen osalta, tarkoitettu korvata myös esimerkiksi työvirheistä aiheutuneet vuotovahingot.

Esillä olevassa tapauksessa on kyse vakuutusyhtiön vakiosopimusehtojen soveltamisesta. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakioehtojen ollessa sisällöltään ristiriitaiset niitä tulkitaan laatijansa vahingoksi. Vakuutusehtoja on lisäksi tulkittava kokonaisuutena.

Tässä tapauksessa vakuutusehdot ovat sisällöltään ristiriitaiset ja monitulkintaiset siltä osin, ovatko yleisen kielenkäytön mukaisesti työ- tai asennusvirheinä pidettävien tapahtumien seurauksena aiheutuvat putkivuodot vakuutuksesta korvaukseen oikeuttavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vuotoja. Vakuutusehtoja voidaan tässä tapauksessa perustellusti tulkita siten, että työ- tai asennusvirheestä aiheutuvat vuotovahingot ovat vakuutuksesta korvattavia. Koska erityisomavastuuehdossa nimenomaisesti mainitun esimerkin mukaan esimerkiksi ”liitoshelmen” puuttumisesta aiheutuvaa liitoksen irtoamista on pidettävä korvaukseen oikeuttavana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana putkivuotona, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehtojen kohdan 13.3.1 mukaista äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkivuodon käsitettä on tulkittava siten, että myös esillä olevassa tapauksessa putkeen ruuvaamisten seurauksena aiheutunutta vuotovahinkoa on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vuotovahinkona. Kyse on näin ollen vakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho