Haku

FINE-015520

Tulosta

Asianumero: FINE-015520 (2019)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 06.02.2019

Vuotovahinko. Lämmitysverkoston pistesyöpymistä aiheutunut vuoto. Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Suojeluohjeiden noudattaminen.

Tapahtumatiedot

Kolmekerroksisen asuinrakennuksen (rakennettu 1950-luvulla) keskimmäisen kerroksen eräässä asunnossa oleva lämmitysverkosto on todennäköisesti 11.2.2018 alkanut vuotaa 2 paikassa olevasta pistesyöpymästä. Ajankohta perustuu siihen, että tuolloin kaukolämmön kulutusteho oli laskenut. Kun lämmitysputket ovat alkaneet vuotaa, rakennus on kylmentynyt. Käyttövesiputkistot ja vesikalusteet ovat jäätyneet sekä rikkouduttuaan alkaneet vuotaa.

12.3.2018 oli havaittu poikkeavaa energian kulutusta, mikä oli johtunut siitä, että lämmönvaihdin oli syöttänyt energiaa lämmintä käyttövettä varten. Tämä vesi oli jäätyneistä kohdista vuotanutta vettä. Energiayhtiön huoltomies oli käynyt paikalla 16.3.2018 ja todennut vuodon sekä laittanut pääsulun kiinni.

Vakuutusyhtiö on 22.3.2018 päivätyssä korvauspäätöksessään katsonut, ettei vahinkoa korvata kiinteistön omaisuusvakuutuksesta. Kyseessä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vahinko on tapahtunut, koska vakuutuksenottaja on laiminlyönyt kiinteistön huolenpidon ja jälkivahinkojen torjumisen sekä rajoittamisen.

Vakuutuksenottajan oikaisuvaatimuksen jälkeen vakuutusyhtiö on yhä katsonut, ettei vahinko ole korvattava. Vahinko on aiheutunut huolimattomuudesta, huollon ja jälkivahinkotorjunnan laiminlyönneistä.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta katsoisi vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan virheellinen ja suosittaisi vakuutuksenottajalle aiheutuneen noin 80.000 euron vahingon korvaamista omaisuusvakuutuksesta ensisijaisesti kokonaan ja toissijaisesti osittain.

Kartoittaja OK:n raportin mukaan vahinko on todennäköisesti aiheutunut lämmitysverkoston pistesyöpymistä, joiden kohdilta putket ovat alkaneet vuotaa. Vuoto on todennäköisesti johtanut lämmityksen heikentymiseen ja rakennuksen lämpötilan laskuun, jolloin käyttövesiputket ovat jäätyneet ja rikkoutuneet.

Asiakas katsoo, että pistesyöpymistä liikkeelle lähtenyt tapahtumaketju on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, ja että vahinko on johtunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutuksenottaja ei ole laiminlyönyt kiinteistön huolenpitoa tai jälkivahinkojen torjumista.  Pistesyöpymä vesiputkessa on tyypillinen korvaukseen johtava vauriomekanismi. Sitä ei olisi voitu estää kiinteistön normaalihuolenpidolla.

Vakuutusyhtiö on väittänyt virheellisesti, että kiinteistö olisi ollut monta kuukautta tyhjillään lämmöt ja vedet päällä vailla huolenpitoa ja tarkastuskäyntejä. Asiakkaan mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

Taloyhtiö omistaa vuokra-asuntoja, jotka on saneerattu vuosina 2016 - 2017. Talo oli tyhjentynyt vuokralaisista vuoden 2017 lopussa ja yhtiön tarkoituksena on ollut toteuttaa rakennuksessa muutostöitä. Insinööritoimiston työntekijä on marras- ja joulukuussa 2017 käynyt kohteessa muutostöiden suunnittelua varten. Asuntojen vuokraamiseksi ja/tai myymiseksi oli tehty toimeksiantosopimus kiinteistönvälitysliikkeen kanssa.  Kiinteistöarvioija JB on käynyt paikalla ottamassa valokuvia ja tammikuussa 2018 tarkastamassa energiayhtiön huoltomiehen kanssa vesimittarin lukeman, koska vedenkulutuksessa oli epäselvyyttä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja AK on käynyt paikalla aktiivisesti, ja edellisen kerran viikonloppuna 10.-12.2.2018 ennen vahinkotapahtumaa. Käynnillä ei ole havaittu mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Kiinteistön silmämääräisellä tarkastuksella syöpymät eivät olisi olleet havaittavissa tai vahingot estettävissä.

Vakuutusyhtiö on perustellut korvauspäätöstä myös sillä, että tila on ollut käyttämättömänä ja että pääsulkuventtiilit olisi sen vuoksi tullut sulkea. Kyse ei ole ollut käyttämättömästä rakennuksesta, koska asunnot ovat muutossuunnitelmista huolimatta koko ajan olleet tarjolla vuokra- ja myyntimarkkinoilla. Vesikiertoista lämmitystä ei ole voitu sulkea, koska rakennus on täytynyt pitää lämpimänä. Kyse ei ole ollut kylmillään olleesta rakennuksesta. Käyttöveden pääsulkua ei ole suljettu vuokraustarkoituksesta johtuen. Ratkaisu lämpöjen ja vesien päällä pitämisestä on tehty kiinteistön vaihtelevaa vuokrauskäyttöä ja myyntiä ajatellen. Sulkuventtiilin sulkematta jättämistä ei voida pitää suojeluohjeen laiminlyöntinä.

Rakennus on vahinkohetkellä ollut tyhjillään. Tämä on johtunut siitä sattumanvaraisesta seikasta, ettei vuokralaisia ole juuri tuolloin ollut. Neuvotteluja oli ollut käynnissä uusien vuokralaisten kanssa. Uusi vuokrasuhde huhtikuun alusta eteenpäin oli kuitenkin estynyt rakennuksen vaurioiduttua.

Vauriomekanismi on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiön epäysratkaisu on FINEn ratkaisukäytännön vastainen. Korvauksen epääminen kokonaan on tämän tyyppisten vakuutusehtojen vakiintuneen tulkinnan vastaista ja kohtuutonta. Näin siitäkin huolimatta, että asiassa katsottaisiin joiltakin osin olevan käsillä suojeluohjeiden laiminlyönti. Korvauksen alentaminen tai epääminen edellyttää huolimattomuutta, jota ei voida pitää vähäisenä. Vakuutuksenottaja kiistää olleensa huolimaton. Jos huolimattomuutta todettaisiin asiassa olevan, huolimattomuus on ollut korkeintaan vähäistä.

Korjauskustannuksiksi on arvioitu 85.132,20 euroa. Korvauksen epääminen kokonaan on aiheutuneen vahingon euromäärä huomioon ottaen vakuutuksenottajan kannalta kohtuutonta. Jos katsottaisiin, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, vakuutusyhtiöllä olisi edellytykset ensisijaisesti alentaa korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahinko ole äkillinen ja ennalta arvaamaton, vaan se on tapahtunut vähitellen. Vakuutuksenottaja on laiminlyönyt kiinteistön kunnossapidon ja huoltamisen. Vakuutuksenottaja on laiminlyönyt käyttöveden sulkemista koskevan suojeluohjeen noudattamisen tahallisesti ja kiinteistön valvomista koskevan suojeluohjeen noudattamisen vähäistä suuremmalla huolimattomuudella. Vahinkoa ei vakuutusehtojen mukaan korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää lausunnonpyytäjän vaatimuksen perusteettomana.

Vahingon äkillisyys

Vuotaneessa lämpöputkessa on ollut 2 kohdassa pistesyöpymää, jonka kautta putki on päässyt vuotamaan ja verkoston paine on tippunut ja lämmitys on lakannut toimimasta. Kiinteistö on tämän myötä alkanut jäähtyä ja putket sekä muut vesikalusteet ovat jäätyneet ja rikkoutuneet.

Vakuutusyhtiö katsoo, että lämpöputkisto on vaurioitunut ulkopuolisesta kosteudesta pitkän ajan kuluessa. Putkiston ulkopinnalla oleva syöpymä on selvästi havaittavissa. Syöpymä on ilmeisesti ollut jo jonkin aikaa havaittavissa, koska putket on jossain kohti maalattu syöpymän päältä. Tämän tyyppinen korroosion aiheuttama pistesyöpymä ei ole nopeasti aiheutuva vahinko. Pistesyöpymä kehittyy hitaasti ja vähitellen. Se ei missään tapauksessa ole äkillinen vahinko.

Lämpöputkisto on vaurioitunut ulkopuolisesta kosteudesta pitkän ajan kuluessa. Vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vähitellen tapahtuvasta syystä aiheutuneita vahinkoja. Vakuutuksesta ei korvata myöskään jäätymisen aiheuttamaa rikkoutumista.

Suojeluohjeet

Suojeluohjeiden mukaan havaitut viat ja rikkoutumiset on korjattava. Vakuutuksenottajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi.  Vakuutuksenottaja on laiminlyönyt kiinteistön ja erityisesti lämpöputkien huollon ja kunnossapidon. Putkistot ovat mitä ilmeisimmin alkuperäiset 1950-luvulta. Lämpöputkiston huono kunto on ollut havaittavissa 2016-2017 tehdyn pintaremontin aikana. Putkia ei ole tuolloin saneerattu, vaan ruosteiset putket on vain maalattu.

Vakuutusyhtiö viittaa yritys MP Oy:n lausuntoon, jonka mukaan putkiston ulkopinnalla on havaittavissa selvästi korroosion aiheuttamaa syöpymää, joka on jossain vaiheessa maalattu. Lausunnon mukaan patteriputket ovat olleet erittäin heikossa kunnossa myös lattiarakenteen alla.

Ensimmäisessä oikaisuvaatimuksessaan asiakas on todennut, että ”tämän ikäisessä rakennuksessa sulkujen jatkuva kääntäminen edestakaisin on suurempi vaurioriskitekijä kuin lämmön ja vesien pitäminen päällä.” Myös tämä viittaa siihen, että vakuutuksenottaja on ollut tietoinen putkiston huonosta kunnosta. Viat on kuitenkin jätetty korjaamatta.

Suojeluohjeiden mukaan tilan, joka on yli viikon pituisen ajan käyttämättömänä, käyttövesiputkiston sulkuventtiili on suljettava. Tässä tilanteessa kiinteistö on ollut reilusti yli viikon pituisen ajan käyttämättä. Käyttövesiputkiston pääsulku on kuitenkin ollut auki. Suojeluohjeiden mukaan käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä olevat tilat on tarkastettava vähintään kerran viikossa nimetyn henkilön toimesta. Tätäkään ohjetta ei ole noudatettu, kun kiinteistö on jätetty valvomatta yli kuukaudeksi käyttövesisulut auki.

Lämpöputkiston vuoto ja sisälämpötilan aleneminen olisi ollut havaittavissa, jos kiinteistöllä olisi käyty säännöllisesti. Tällaisella huolellisella toiminnalla olisi voitu suoraan estää käyttövesiputkistojen ja vesikalustojen rikkoutuminen ja jälkivahinkojen aiheutuminen.

Vakuutuksenottajan täytyy olla tietoinen lähes 70 vuotta vanhojen putkien heikosta kunnosta mm. sen perusteella, että silmin havaittava korroosion aiheuttama ruostuma ja syöpyminen putkistoissa on peitetty maalilla. Vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksenottajan laiminlyöneen kiinteistön kunnossapidon ja huoltamisen sekä käyttöveden sulkemista koskevan suojeluohjeen noudattamisen tahallisesti ja kiinteistön valvomista koskevan suojeluohjeen noudattamisen vähäistä suuremmalla huolimattomuudella.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • SR Oy:n 5.4.2018 päivätty tarkastusraportti 20.3.2018 tehdystä tarkastuksesta.  
  • MP Oy:n 8.5.2018 päivätty lausunto rakennuksen lämpölinjojen kuntoon liittyvistä asioista
  • Tmi TV:n 12.9.2018 päivätty arvio rakennuksen korjauskustannuksista.

SR Oy:n raportin mukaan lämmitysverkoston todennäköinen rikkoutumisajankohta on ollut 11.2.2018, jolloin kaukolämmön kulutusteho on laskenut. Talo on tämän jälkeen alkanut jäähtyä ja vesikalusteet sekä putket ovat jäätyneet. Sään lauhduttua vuoto on alkanut käyttövesiputkien ja kalusteiden kautta. Todennäköinen ajankohta tälle on 12.3.2018, jolloin energialaitoksen raportissa näkyy poikkeava energian kulutus kiinteistössä. Pohja- ja ensimmäisessä kerroksessa kaikki asuinhuoneistot ja varastotilat ovat kastuneet. Pinnoitteet ja kiintokalusteet ovat vaurioituneet kauttaaltaan. Toisen kerroksen asunnoissa vauriot ovat kosteuden aiheuttamia, eikä pinnoilla ole ollut irtovettä.

MP Oy:n lausunnon mukaan patteriputket, joista vahinko on saanut alkunsa, ovat jossain vaiheessa saaneet mahdollisesti ulkopuolista kosteutta. Putkiston ulkopinnalla on selvästi korroosion aiheuttamaa syöpymää, joka on jossain vaiheessa maalattu. Myös lattiarakenteen alla olevat patteriputket olivat erittäin heikossa kunnossa, koska lattian sisästä tulevat putket menivät poikki, kun niihin koskettiin pattereita irrotettaessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko vahinko omaisuusvakuutuksesta korvattava äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Toissijaisesti kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen rajoitusehtojen tarkoittamasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä tai jäätymisestä.

Jos katsotaan, että kyse on korvattavasta vahinkotapahtumasta, tulee seuraavaksi tarkastella sitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen siten, että vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä koko korvaus vai olisiko korvausta alennettava suojeluohjeiden laiminlyönnin vuoksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutuksen Asuinrakennusten ehdot -osan kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.

Kohdan 5.3 Vuoto ja LVI -turva (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto) mukaan korvattavia vahinkoja ovat (muun muassa)

  • vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen ja
  • vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai –laitteesta.

Vuoto ja LVI –turvasta ei korvata (muun ohessa) vahinkoa, joka aiheutuu kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata jäätymisen aiheuttamaa rikkoutumista.

Ehdoissa olevien suojeluohjeiden kohdan 8.1 (Tarkoitus ja velvoittavuus) mukaan tämä vakuutuksenottajaa velvoittava suojeluohje antaa ohjeita, joita noudattamalla voidaan ehkäistä vahinkojen syntymistä ja pienentää vahinkomääriä. Yleisten sopimusehtojen mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen.

Suojeluohjeiden kohdan 8.5 (Vuotovahinkojen torjunta, putkistot) mukaan putkistot on suojattava jäätymiseltä.

Kohdan 8.7 (Lisävaatimukset käyttämättä olevien tilojen vahingontorjunnalle) mukaan tässä omaisuussuojeluohjeessa edellytetyt vahingontorjuntatoimenpiteet tulee olla jatkuvasti toteutetut, vaikka rakennus tai sen osa on käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä.

Tilan, joka on yli viikon pituisen ajan käyttämättömänä, käyttövesiputkiston sulkuventtiili on suljettava. Käyttövesi- ja lämmitysputkistojen jäätyminen on estettävä pitämällä tilan lämpötila riittävän korkeana. Tilaa uudelleen käyttöön otettaessa on varmistettava, että käyttövesi- ja lämmitysputkistoissa ei ole vuotoja.

Käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä olevat tilat on tarkistettava vähintään kerran viikossa nimetyn henkilön toimesta. Havaitut viat ja rikkoutumiset on korjattava.

Asian arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan 1950-luvulla rakennetun rakennuksen putkistot ovat alkuperäiset, eli ne ovat vahinkoajankohtana olleet käytössä ainakin noin 60 vuotta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutuksenottaja on ollut tietoinen putkiston huonosta kunnosta. Asiakas ei ole edes väittänyt, että lämpöputkisto olisi 2016 – 2017 tehdyn pintaremontin yhteydessä tai muulloinkaan uusittu 1950-luvun jälkeen.

Esitetyistä valokuvista ja putkiliikkeen lausunnosta ilmenee, että lämpöputkiston ulkopinnalla on ollut selvästi korroosion aiheuttamaa syöpymää, joka on jossain vaiheessa maalattu. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vakuutuksenottaja on ollut tietoinen putkiston huonosta kunnosta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on osoittanut lämmitysverkoston vuodon aiheutuneen vähitellen tapahtuneesta lämmitysputkien ulkoisesta ruostumisesta, joka on rakennuksessa näkyvillä olleista putkista ollut selvästi vakuutuksenottajan havaittavissa. Omaksumansa tulkinnan mukaan Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tällainen putkien rikkoutuminen ole vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Lämmitysputken vuodosta aiheutuneen rakennuksen kylmenemisen seurauksena vähitellen tapahtunut käyttövesiputkiston ja vesikalusteiden jäätyminen ja rikkoutuminen sekä niitä seurannut vuoto eivät myöskään kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

Osapuolet ovat asiassa eri mieltä siitä, onko vakuutuksenottaja noudattanut vakuutussopimuksen suojeluohjeita ja voiko vakuutusyhtiö suojeluohjeiden laiminlyöntiin vedoten evätä korvauksen. Koska Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyse ole vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, Vakuutuslautakunta ei ota kantaa suojeluohjeiden noudattamista koskevaan erimielisyyteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen mukainen korvauspäätös tässä tapauksessa myöskään johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Niemi
Rantala
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia