Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n verkkopalvelussa 14.12.2017 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan A oli 2.12.2017 vuokra-asuntonsa keittiössä tiskaamassa, kun hän sai delirium-kohtauksen ja poistui asunnosta sekavassa tilassa. Vesihana jäi valuttamaan kuumaa vettä kattilaan. Kattila alkoi vuotaa yli keittiötasoa pitkin ja sitä myöten huoneistoon. Korvausta As Oy B:lle aiheutuneesta vahingosta haettiin A:n kotivakuutukseen sisältyvästä yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Yhtiö katsoi, että A:n alkoholinkäyttö oli ollut vahingon olennainen syy ja epäsi korvauksen kokonaisuudessaan.

Asiakkaan valitus

Vahingonkärsinyt As Oy B ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. As Oy B vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vesivahingon korjauskustannukset siltä osin kuin ne eivät kohdistu A:n hallinnassa olleen asunnon pinnoitteisiin. Lisäksi As Oy B vaatii korvaukselle viivästyskorkoa 29.6.2018 lukien. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on olemassa seikkoja, joiden vuoksi korvausta ei voida suorittaa koko vahingon määrään asti, As Oy B pyytää, että vahinko korvataan ainakin osittain.

As Oy B pitää sinällään selvänä, että A:lla on huomattavia terveydellisiä ongelmia. Mitä ilmeisimmin A käyttää myös alkoholia, jota ei sinänsä voida pitää epätavanomaisena käyttäytymisenä. As Oy B katsoo kuitenkin, ettei vahingon tapahtuessa ja välittömästi sen jälkeen ole mitenkään voitu todentaa A:n käyttäneen sellaista määrää alkoholia, että käytetty alkoholi olisi suoraan vaikuttanut vahinkomekanismiin. Arvio perustuu vain ja ainoastaan A:n esittämään väitteeseen. Mahdollista ja jopa todennäköistä sen sijaan on, että A:lla on muita huomattavia terveydellisiä ongelmia, joilla saattaa olla vaikutusta hänen toimintaansa. As Oy B huomauttaa, ettei sillä ole näistä tarkempaa tietoa, koska vakuutusyhtiö ei ole toimittanut sille A:n terveydentilatietoja, joihin se kuitenkin vetoaa.

Vakuutusyhtiö on vedonnut A:n omaan kertomaan deliriumoireista. As Oy B katsoo, ettei A:lla itsellään ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, kykyjä tai koulutusta diagnosoida itseään tällä tarkkuudella. Mitään lääketieteellistä vahingon tapahtuma-aikaan liittyvää selvitystä siitä, että kyseessä olisi delirium, ei ole ollut As Oy B:n käytettävissä, Asiakirjoista havaittava tapahtumainkulku vahinkotapahtuman jälkeen ei myöskään mitenkään tue vakuutusyhtiön käsitystä. Myöskään vakuutusyhtiön korvauspäälliköllä ei voi olla koulutusta tai tarvittavaa ammattitaitoa tehdä näin vaikeassa ja jopa hengenvaarallisessa sairaudessa asianmukaista diagnoosia. Lisäksi delirium voi johtua muistakin syistä kuin alkoholinkäytöstä.

Vakuutusyhtiön päätöksistä on pääteltävissä, että tilanne on ajateltu siten, että hanan auki jääminen on niin poikkeuksellinen ja epätavanomainen tapahtuma, että A:n on täytynyt olla huomattavassa humalassa. As Oy B katsoo, että hanan jäämistä auki ei sinällään voi pitää erityisen poikkeavana tai epätavanomaisena vahinkomekanismina, vaan kyseessä on pikemminkin tyypillinen poikkeuksellisista olosuhteista aiheutunut vahinko. Vahingosta laaditun kosteuskartoitusraportin pohjapiirroksesta ilmenee, että keittokomeron nurkassa sijaitseva hana on havaittavissa muualta huoneistosta. Asiakirjoista on pääteltävissä, että A:lla on huomattavia terveysongelmia. Näin ollen on täysin mahdollista, että vahingon taustalla on sairauskohtauksen aiheuttama vahinko tai vahingon liittyminen A:n muihin kuin mahdolliseen alkoholinkäyttöön liittyviin terveysongelmiin. Näin ollen tapahtumainkulku osoittaa, että alkoholi ei ole vaikuttanut vahinkotapahtumaan tai ainakin vahingon ensisijainen syy on ollut muualla kuin alkoholinkäytössä. Korvausta ei näin ollen tule missään tapauksessa evätä ainakaan kokonaisuudessaan. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi korvauksen vähentämiseen olevan perusteita, As Oy B katsoo, että korvausta tulee olosuhteet huomioon ottaen maksaa vähintään ¾ vahingon määrästä.

As Oy B huomauttaa vielä, ettei se missään vaiheessa ole saanut käyttöönsä kattavasti ja alkuperäisinä lähteinä A:n tietoja, joihin vakuutusyhtiö kuitenkin jatkuvasti viittaa ja vetoaa päätöstensä perusteissa. Tilanne ei ole oikeudenmukainen eikä kohtuullinen As Oy B:n oikeusturvan kannalta. As Oy B on joutunut perustamaan kannanottonsa niihin valikoituihin tietoihin, joita vakuutusyhtiön päätöksistä on ollut luettavissa. Kokonaisarvion tekeminen kattavien lähteiden valossa on ollut mahdotonta. As Oy B pyytää lautakuntaa huomioimaan myös tämän seikan ratkaisussaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. A on itse vahinkoilmoituksessaan kertonut saaneensa delirium- eli juoppohulluuskohtauksen. A on ainoa, joka on ollut tapahtumapaikalla. Hänen oman kertomansa mukaan jo aloitettu tiskaaminen on keskeytynyt nimenomaan deliriumkohtauksen vuoksi. Delirium tremens (ICD-10-diagnoosikoodi F10.1) kehittyy muutama tunti tai useimmiten 2 ̶ 3 vuorokautta pitkään kestäneen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Yhtiö katsoo, että vahinkotapahtuman ainoa syy on ollut A:n alkoholinkäyttö, eikä korvausta näin ollen tule vastuuvakuutuksesta lainkaan maksettavaksi. Mikäli Vakuutuslautakunta hyväksyy yhtiön näkemyksen siitä, että alkoholin vaikutuksesta vahinkoon on vakuutusehtojen mukainen selvitys, mutta olosuhteet muutoin ovat sellaiset, ettei vakuutuskorvauksen täyteen epäämiseen ole perusteita, on korvausta maksettava korkeintaan ½. Siltä osin kuin As Oy B on viitannut siihen, ettei sillä ole ollut käytössään kaikkia A:ta koskevia selvityksiä, vakuutusyhtiö toteaa, ettei se voi antaa vahingonkärsineelle salassa pidettäviä tietoja.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle A:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunta voi perustaa ratkaisusuosituksensa vain sellaiseen selvitykseen, joka on ollut riidan molempien osapuolten käytettävänä. Sellaista selvitystä, joka on vain toisen osapuolen käytössä, ei voida huomioida asiaa ratkaistaessa.

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

• As Oy B:n valitus Vakuutuslautakunnalle 5.10.2018 ja lisäkirjelmä 7.11.2018
• vakuutusyhtiön vastine 29.10.2018 ja lisävastine 20.11.2018
• vastuuvahinkoilmoitus 14.12.2017
• vakuutusyhtiön korvauspäätös 12.1.2018
• As Oy B:n ja A:n vuokranantajan uudelleenkäsittelypyyntö vakuutusyhtiölle 19.3.2018
• vakuutusyhtiön uusi korvauspäätös 29.5.2018
• kosteuskartoitusraportti 12.12.2017
• vahingon korjauskustannuksiin liittyviä laskuja
• vakuutuskirja ja vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko As Oy B:lle 2.12.2017 aiheutunut vesivahinko korvata A:n vastuuvakuutuksesta, sekä mahdollisesta ns. alkoholiehdon perusteella tehtävän vähennyksen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 30.3 §:n mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. (…)

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Voimassaolevan oikeuden mukaan vahinkojen korvaamisen lähtökohtana on, että jokainen vasta itse kohdalleen osuneesta vahingosta. Vakuutettu voi joutua korvausvastuuseen, jos hän on aiheuttanut vahingon huolimattomalla toiminnallaan tai vakuutettu muutoin on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa tapahtuneesta.

Ehtojen kohdan 4.2.13 (Tahallisuus, törkeä huolimattomuus sekä rikoksen yhteydessä aiheutetut vahingot) mukaan (…) korvausta voidaan alentaa tai evätä se, jos vakuutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella taikka ollessaan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja tämä seikka on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään. (…)

Asian arviointi

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että As Oy B:ssä 2.12.2017 tapahtunut vesivahinko on aiheutunut siitä, että vakuutettu A on kesken astianpesutyön poistunut asunnostaan ja jättänyt keittokomeron vesihanan valumaan. Riitaa on siitä, onko A:n alkoholinkäyttö vaikuttanut oleellisesti vahingon syntyyn tai määrään sekä mahdollisesta korvauksesta tehtävänä vähennyksen osuudesta, jos alkoholinkäytön katsotaan vaikuttaneen oleellisesti vahinkoon.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutuksen ehtojen mukaan vahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen nyt käsillä olevan kaltaisessa tapauksessa edellyttää sitä, että vahinko on aiheutunut vakuutetun virheen, huolimattomuuden tai laiminlyönnin seurauksena. Vakuutuslautakunta katsoo, että hanan jättämistä valumaan huoneistosta poistuttaessa voidaan jo itsessään pitää lähtökohtaisesti huolimattomana tekona, joka johtaa tekijän korvausvastuuseen aiheutuneista vahingoista. Vakuutusyhtiön korvausvastuuta nyt käsillä olevaa tapausta arvioitaessa on olennaista, onko selvitetty, että vakuutettu A on aiheuttanut vahingon ollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena ja että tämä seikka on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään. Näyttövelvollisuus rajoitusehdon soveltuvuudesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

Vahinkoilmoituksessaan 14.12.2017 A on kertonut, että hän oli keittiössä tiskaamassa, kun sai delirium-kohtauksen ja poistui asunnosta sekavassa tilassa. Vesihana jäi valuttamaan kuumaa vettä kattilaan, joka alkoi vuotaa yli keittiötasoa pitkin ja sitä myöten huoneistoon.

Deliriumilla tarkoitetaan äkillistä sekavuustilaa ja aivojen vajaatoimintaa, joka johtuu keskushermoston toiminnan häiriöstä ja jonka taustalla voivat olla hyvin monet erilaiset sairaudet, nestetasapainon häiriöt, leikkausten jälkitilat, myrkytykset, lääkkeet sekä alkoholi ja muut päihteet tai niiden äkillinen lopettaminen. Delirium tremens eli ns. juoppohulluus kehittyy muutama tunti tai useimmiten 2 ̶ 3 vuorokautta pitkään kestäneen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. 

Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. Käytettävissä ei myöskään ole A:n omaa selvitystä siitä, oliko A vahingon tapahtuessa alkoholin vaikutuksen alaisena vai oliko kyse sekavuustilasta, joka oli ilmennyt alkoholin käytön lopettamisen jälkeen. Ottaen huomioon, että delirium tremens kehittyy useimmiten vasta 2 ̶ 3 vuorokautta pitkään kestäneen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen, Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että A olisi vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut vahingon ollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että mahdollinen alkoholin vaikutuksen alaisuus olisi oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla. Asiassa ei siten ole perusteita korvauksen alentamiseen ns. alkoholiehdon perusteella, vaan korvaus tulee suorittaa vähentämättömänä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon täysimääräisesti.   

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Korpiola
Rusanen
Sarpakunnas