Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja S Oy:n toimitusjohtaja K.M. oli sähköpostilla 18.8.2017 hakenut vakuutusyhtiöstä vakuutusta rakennusvaiheessa olleelle ”raskaankaluston katsastushallille” ilmoittaen teräsrakenteisen rakennuksen pohjapinta-alaksi noin 560 m2. K.M. oli sähköpostilla 22.8.2017 ilmoittanut vakuutusyhtiön pyytäminä lisätietoina hallin kustannusarvioksi 873 540 euroa ja tilavuudeksi 5660 m3. Vakuutus oli sen jälkeen tehty puhelimitse, ja K.M. oli ilmoittanut kustannusarvioon sisältyvän 100 000 euron arvosta hallin kalustoa.
Vakuutusyhtiön S Oy:lle antaman 24.8.2017 päivätyn vakuutuskirjan mukaan vakuutetuksi omaisuudeksi oli hallin osalta merkitty ”rakenteilla oleva katsastushalli” ja vakuutusmääräksi 873 540 euroa. Määräaikaisen vakuutuksen voimassaoloajaksi oli merkitty 1.10.2017 – 31.7.2018.
S Oy:lle ja K.M:n toiminimelle kuulunut rakennuskokonaisuus vaurioitui pahoin palossa 10.2.2018. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastusmuistion 29.3.2018 mukaan vaurioita olivat kärsineet katsastus- ja toimistorakennus, sen yhteydessä ollut peltihalli, rakenteilla ollut katsastushalli sekä henkilöautokorjaamo ja varasto. Muistion mukaan oli epäselvää, oliko henkilöautokorjaamoa ja varastoa vakuutettu lainkaan. Vakuutusyhtiölle vahingon jälkeen toimitettujen rakennuslupa-asiakirjojen mukaan muistiossa tarkoitetut henkilöautojen katsastuslinja ja varaston laajennusosa oli rakennettu yhtä aikaa raskaan kaluston hallin kanssa. Niitä ei kuitenkaan ollut uutta hallia vakuutettaessa erikseen mainittu. Lisäksi rakennuksen vanhan osan, johon mainitut laajennukset oli tehty, omistus oli K.M:n toiminimen nimissä, kun raskaan kaluston halli kuului S Oy:lle.
Vakuutusyhtiö maksoi korvausta palovahingosta, mutta katsoi päätöksessään 3.5.2018, ettei katsastushallin yhteydessä olleita ”henkilöautokorjaamon ja varasto-osan laajennusta” ollut vakuutettu S Oy:n vakuutuksella. Vakuutusyhtiö on perustellut kantaansa rakennusten omistussuhteilla ja sillä, että sille ilmoitettu raskaan kaluston hallin pinta-ala ja 773 541,80 euron kustannusarvio eivät olleet sisältäneet henkilöautokorjaamoa ja varasto-osan laajennusta.
Asiakkaan valitus
S Oy on vaatinut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen muuttamista niin, että sille maksetaan vahingosta vielä korvaamatta olevat 60 321 euroa. Perusteluinaan S Oy on lausunut, että se oli ottanut 24.8.2017 (oikeastaan 22.8.2017) puhelimitse vakuutukset rakenteilla olleille raskaan kaluston katsastushallille, hallin tekniselle tilalle ja hallilaajennukselle henkilöautokatsastuksen lisälinjaa varten.
Vakuutusyhtiö on vahingon jälkeen katsonut, etteivät tekninen tila ja laajennus henkilöautokatsastuksen lisälinjaksi olleet vakuutettuna.
S Oy on vedonnut vakuutuskirjaan, jossa rakenteilla olleen katsastushallin kohdalla ei mainittu vakuutuksen kohteen pinta-alaa. Puheena olevat rakennusosat ovat olleet kaikki samaa rakennusta, minkä vuoksi S Oy ei ollut puuttunut vakuutuskirjan mainintaan. S Oy oli käsittänyt sen kattaneen kaiken rakenteilla olleen, sillä vakuutusyhtiön edustaja oli suullisesti ilmoittanut pinta-alaksi 722 m2 / 5660 m3 ja vakuutusmäärä 873 540 euroa kattoi kaiken rakenteilla olleen. Vakuutusyhtiölle ilmoitettuun vakuutusmäärään oli erehdyksessä sisältynyt myös maapohjan arvo 100 000 euroa ja kaluston arvo 200 000 euroa. Määrä oli joka tapauksessa riittävä korvaamaan koko rakennusprojektin tuhoutumisesta aiheutuneen vahingon.
S Oy:n mukaan raskaan kaluston katsastushallille, hallin tekniselle tilalle ja hallilaajennukselle henkilöautokatsastuksen lisälinjaa varten oli myönnetty 26.4.2017 yhteinen rakennuslupa, joka oli toimitettu vakuutusyhtiölle vakuutuksen myöntämisen yhteydessä ja josta rakennuskohteen tiedot ilmenivät. Vakuutusyhtiön edustaja A.K. oli myös käynyt paikan päällä ja hänelle oli selvitetty vakuutettava kohde. Vakuutusyhtiö oli ennen vakuutuksen myöntämistä tiedustellut vakuutuskohteen pinta-alaa ja sille oli ilmoitettu tiedot 722 m2 / 5660 m3. S Oy on kiistänyt, että vakuutusyhtiölle olisi ilmoitettu pinta-alaksi 583,5 m2. Vakuutusyhtiölle oli vasta vahingon jälkeen toimitettu maa- ja metsätalousminiteriön tukihakemusta varten laadittu kustannusarvio, johon vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään vedonnut.
S Oy on vedonnut vakuutussopimuslain 9 §:ään. Sekä raskaan kaluston katsastushalli että rakennuksen riidanalaiset osat olivat S Oy:n omaisuutta. Vakuutuskirjanmaininnasta huolimatta S Oy:llä oli ollut perusteltua aihetta olettaa, että vakuutus kattoi kaiken rakenteilla olleen, koska kaikki tilat olivat olleet samaa rakennusta ja niille oli myönnetty sama rakennuslupa. Myös vakuutusyhtiölle toimitettu kustannusarvio ja vakuutuskirjassa mainittu vakuutusmäärä olivat kattaneet kaiken rakenteilla olleen.
Lisäkirjelmässä 30.11.2018 S Oy on lausunut, että vakuutus oli myönnetty sen ilmoittamien rakennuskustannusten perusteella rakenteilla olleille tiloille eli vakuutuksen kohteelle, jonka pinta-alalla, tilavuudella, vakuutettujen tilojen sijainnilla tai käyttötarkoituksella ei ollut vakuutusyhtiön ilmoittaman mukaan vakuutusta myönnettäessä merkitystä. Kirjallinen kustannusarvio oli toimitettu vakuutusyhtiölle vasta vahingon jälkeen, ja se oli sisältänyt koko käynnissä olleen uudisrakentamisen käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna. Urakkatarjouksen 24.3.2017 mukaan teräsrakenteisen hallilaajennuksen kokonaisurakkahinta oli ollut 260 400 euroa. Vakuutuksen vakuutusmäärä 873 540 euroa huomioon ottaen oli selvää, että vakuutusmäärään sisältyivät kaikki vahinkohetkellä rakenteilla olleet tilat.
Vakuutusyhtiö oli maksanut korvausta yhteensä 362 055,96 euroa. Rakenteilla olleet tilat olivat olleet vahinkohetkellä lähes valmiit. Koska rakenteilla olleen kohteen vakuuttaminen perustui vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan vain kustannusarvioon, jonka perusteella kohteen vakuutusmäärä määriteltiin, S Oy:n mielestä vielä maksamatta oleva vakuutuskorvaus 60 321 euroa tuli suorittaa.
Lisäkirjelmässään 7.2.2019 S Oy on muun muassa lausunut, ettei se ollut missään vaiheessa ilmoittanut, että tekninen tila ja hallilaajennus henkilöautokatsastuksen lisälinjaa varten eivät olisi kuuluneet kustannusarvion piiriin.
Lisäkirjelmässä 12.3.2019 S Oy on lausunut, että kaikki uudisrakentaminen oli palvellut yksinomaan sen toimintaa. Vakuutuskirjan sanamuoto ”rakenteilla oleva katsastushalli” kattoi rakennuksen kaikki rakenteilla olleet tilat. S Oy:lle ei ollut tullut vakuutusta otettaessa edes mieleen, että asiassa olisi jotakin epäselvyyttä, koska saman rakennuksen eri huoneita ei yleisen elämänkokemuksen mukaan vakuutettu erikseen.
Lisäkirjelmässä 17.6.2019 S Oy on lausunut käsityksenään, että vakuutuskirjan mukaan kaikki uudisrakentaminen oli ollut vakuutuksen kohteena. Kyse oli ollut S Oy:n toimintaan tarkoitetuista tiloista, joita toiminimi ei käyttänyt. S Oy on huomauttanut, ettei kirjallista kustannusarviota ollut toimitettu vakuutusyhtiölle vakuutusta otettaessa, joten se ei ollut voinut vaikuttaa vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen sisältöön tai ehtoihin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt S Oy:n vaatimuksen. Vakuutus oli tehty K.M:n sähköpostiyhteydenottojen perusteella puhelimitse. Vakuutusyhtiön edustaja A.K. oli käynyt paikan päällä ainoastaan katsomassa tulevan hallin rakennuspaikan, mutta S Oy:n edustajat eivät olleet paikalla. Korvauksia vahingosta on tähän mennessä maksettu yhteensä 362 055,96 euroa, josta raskaan kaluston katsastushallin osuus oli 313 982 euroa.
Vakuutusyhtiö on lausunut valituksen perustuvan monilta osin virheellisiin väittämiin. Vakuutus oli tehty K.M:n toimesta, joka oli kertonut hallin pinta-alaksi arviolta 560 m2 ja sen olleen teräsrakenteinen. Rakenteilla olevan kohteen vakuuttaminen perustui vakuutusyhtiössä ainoastaan kustannusarvioon. Sillä, että S Oy on katsonut vakuutusmäärän riittäneen korvaamaan koko kyseessä olevan vahingon, ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, mitä rakennusaikaisella vakuutuksella oli ollut vakuutettuna. Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että vakuutusmäärä oli laskettu kattamaan koko raskaan kaluston katsastushallin täydellinen tuhoutuminen, ja korvausta oli nyt maksettu vain siihen valmiusasteeseen, jossa rakentaminen oli ollut ennen vahinkoa. Osa rakennuksen osista oli säilynyt vahingoittumattomana.
Vakuutusyhtiön edustaja A.K:n mukaan kaikissa vakuutuksenottajan yhteydenotoissa oli ollut kyse ainoastaan raskaan kaluston katsastushallin vakuuttamisesta. Halusta vakuuttaa henkilöautokorjaamon tai varaston laajennusosa ei ollut mainittu. Jos olisi, olisi A.K. varmasti tehnyt asiasta tarvittavat muistiinpanot ja kirjaukset vakuutusyhtiön järjestelmiin.
Toisin kuin S Oy on väittänyt, vakuutusta tehtäessä vakuutusyhtiölle ei ollut toimitettu mitään asiakirjoja. Tämä oli perusteltua rakennettavan kohteen vakuuttamisen perustuessa vakuutusyhtiössä ainoastaan kustannusarvion mukaiseen vakuutusmäärään. Tietoa kohteen 722 m2 pinta-alasta ei ollut vakuutusta otettaessa ilmoitettu vakuutusyhtiölle eikä sitä ollut edellä mainitusta syystä vakuutuksenottajalta tiedusteltu.
Vakuutusyhtiö on huomauttanut rakennushankkeen kustannusarvion ja rakennusluvan osalta, että rakennusluvan mukainen rakennettava kerrosala 722 m2 poikkesi raskaan kaluston katsastushallin kustannusarvion 583,5 m2:stä autokorjaamon ja varaston laajentamisen osalta. Vakuutusta tehtäessä vakuutusyhtiölle oli ilmoitettu raskaan kaluston katsastushallin osalta noin 560 m2 pinta-ala. Raskaan kaluston katsastushallin kustannusarvio 773 541,80 euroa ja pinta-alatieto 583,5 m2 vastasivat vain katsastushallia.
Rakennusluvasta ja vakuutuksenottajan sähköpostista 15.3.2018 ilmeni, että katsastushallin, henkilöautokorjaamon ja varasto-osan yhteispinta-ala oli 722 m2. Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut sähköpostilla 11.3.2018, että raskaan kaluston katsastushallin osalta todelliset rakennuskustannukset olivat olleet kustannusarvion mukaiset. Vakuutuksenottaja oli sähköpostilla 16.3.2018 ilmoittanut, ettei henkilöautokorjaamon ja varaston laajennuksen osalta ollut erillistä urakkasopimusta. Näin ollen henkilöautokorjaamon ja varaston laajennuksen kustannukset eivät vakuutusyhtiön mielestä olleet voineet sisältyä katsastushallin vakuutusmäärään.
Rakennusten omistussuhteiden osalta K.M. oli ilmoittanut puhelimitse 6.4.2018, että vain rakenteilla ollut raskaan kaluston katsastushalli oli S Oy:n omistama. Muut kiinteistöt olivat elinkeinonharjoittajan eli S Oy:n toimitusjohtaja K.M:n omistaman toiminimen omaisuutta. S Oy ei ollut edes voinut vakuuttaa toisen omistamaa omaisuutta. Sillä, olivatko kaikki rakenteilla olleet tilat samaa rakennusta, ei ollut merkitystä arvioitaessa, mitä oli haluttu vakuutettavan. Tilojen käyttötarkoitukset ja eri omistajat kertoivat toimintojen erillisyydestä.
Johtopäätöksinään vakuutusyhtiö on esittänyt, että vakuutuksen myyntilanteessa sen edustajalle oli ilmoitettu ainoastaan tarpeesta vakuuttaa raskaan kaluston katsastushalli. Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle raskaan kaluston katsastushallin kustannusarvion, ja vakuutuksen vakuutusmäärä oli perustunut vain siihen, ei hallin pinta-alaan tai tilavuuteen. Vakuutusmäärä oli sisältänyt vain mainitun hallin ja asennettavat laitteet. Kustannusarvion pinta-alatiedot ja yritysten eri omistajat osoittivat niin ikään vain raskaan kaluston katsastushallin olleen vakuutettuna.
Vakuutusyhtiön edustajalle ei ollut missään vaiheessa annettu tietoja, joiden perusteella edustajan olisi tullut ymmärtää raskaan kaluston katsastushallin ohella jonkin muun vielä rakentamatta olevan ja toisen omistuksessa olleen rakennuksen osan olleen vailla vakuutusta. Vakuutuksenottaja oli itse kertonut kyseisten laajennusosien rakentamisen tapahtuneen ilman varsinaista urakkasopimusta. Vakuutusyhtiö on kiistänyt, että sen edustaja olisi antanut vakuutuksenottajalle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, joiden perusteella vakuutuksenottajalla olisi ollut aihetta käsittää myös henkilöautokorjaamon ja varaston laajennusosan kuuluneen rakennusaikaisen vakuutuksen piiriin. Vakuutuksenottaja oli vasta vahinkotapahtuman jälkeen esittänyt, että myös niiden olisi tullut kuulua vakuutuksen piiriin.
Lisävastineessa 15.1.2019 vakuutusyhtiö on toistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja lausunut, että vaikka rakenteilla olleen rakennuksen vakuuttaminen olikin perustunut kustannusarvioon, pohjautui kustannusarvio aina kohteen pinta-alaan ja muihin ominaisuuksiin. Kustannusarviossa, jonka euromäärä oli saatu S Oy:ltä, oli mainittu vain raskaan kaluston katsastushalli ja sitä koskenut pinta-ala. Vakuutusyhtiö on toistanut, että vakuutusmäärä riittävyydellä ei ollut merkitystä arvioitaessa, mitä oli ollut vakuutettuna. Koska vakuuttamaton rakennusosa ei ollut sisältynyt kustannuslaskelmaan, se ei myöskään ollut sisältynyt raskaan kaluston katsastushallin vakuutusmäärään. Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että S Oy:n esittämä 24.3.2017 päivätty urakkatarjous oli ollut alustava eikä se sisältänyt kaikkia töitä, kuten ovia, ikkunoita ja LVISA-töitä.
Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle 21.2.2019 ja 21.3.2019 päivätyt lisäkirjelmät, joissa se on toistanut asiassa jo esittämiään seikkoja. Lisäkirjelmässä 23.5.2019 vakuutusyhtiö on lausunut, että kysymyksessä olevien tilojen eri käyttötarkoitukset ja omistus tukivat sen näkemystä, ettei vakuutus ollut voimassa riidanalaisten rakennuksen osien osalta. S Oy:n toimialaan ei kuulunut eikä se voinut ilman erillistä sopimusta pätevästi edes vakuuttaa toisen omaisuutta. Myös vakuutuskohteen riskinarviointi oli puutteellista, ellei ollut tietoa siitä, kenen omaisuutta tosiasiassa vakuutettiin. Vakuutusyhtiö oli hyväksynyt vain S Oy:n omaisuuden vakuuttamisen, ja jos omistussuhteista olisi ollut tieto, omaisuus olisi vakuutettu omistajan eli elinkeinonharjoittajan nimissä. Myös omistajanvaihdoksista tuli vakuutusehtojen mukaan ilmoittaa vakuutusyhtiölle.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, oliko S Oy:n rakenteilla olleelle rakennukselleen 22.8.2017 ottama vakuutus ollut voimassa koko rakennuksen vahingoittumisen varalta, kun rakennukseen oli kuulunut useita eri tarkoituksiin käytettyjä osia ja se oli rakennettu olemassa olleen rakennuksen yhteyteen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan vakuutukseen sovellettavien 18.12.2006 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan ilmoitettuun liikevaihtoon sisältyvät työkohteet ja vakuutuksenottajan vastuulla olevat tilaajan omistamat työkohteet. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rakennettavat rakennukset ja rakennelmat sekä asennettavat koneet ja laitteet sisältäen vakuutettuun työkohteeseen tarkoitetut raaka-aineet, tarvikkeet ja työkustannukset sekä tilapäiset kulutusluoteiset rakenteet.
Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Asian arviointi
Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, joten lautakunnan ratkaisusuositus perustuu vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.
Lautakunta toteaa, että asiassa on ensisijaisesti kyse siitä, minkä sisältöisenä S Oy:n rakennuskohdetta koskenut vakuutussopimus oli tullut voimaan, ja erityisesti siitä, oliko ja missä laajuudessa rakennustyön kohteena olleiden rakennuksen osien sovittu kuuluneen kyseisen rakennusaikaisen vakuutuksen piiriin. Käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan kyse on ollut rakennuskokonaisuudesta, joka on koostunut eri käyttötarkoituksiin ja ilmeisesti myös osin eri elinkeinotoimintoihin käytetyistä toisiinsa yhteydessä olleista tiloista.
S Oy on vedonnut vakuutusyhtiön vakuutuksesta 24.8.2017 antaman vakuutuskirjan merkintöihin ja vakuutussopimuslain 9 §:n säännökseen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiaa on kuitenkin arvioitava myös ottaen huomioon vakuutuksenottajan velvollisuus antaa vakuutuksenantajalle tietoja vakuutettavaksi haluamansa kohteen ominaisuuksista.
Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vastuu vakuutuksen kohdetta koskevien oikeiden tietojen antamisesta on vakuutuksenottajalla. Omaisuuden omistavalla vakuutuksenottajalla on tavallisimmin paras tietämys vakuutettavan kohteen ominaisuuksista ja arvosta. Vakuutussopimuslain 22 §:ssä vakuutuksenottajalle on lisäksi asetettu velvollisuus oikaista ilman aiheetonta viivytystä vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot. Tästä velvollisuudesta seuraa sopimusoikeudessa yleisestikin noudatettavan periaatteen mukainen vakuutuksenottajan velvollisuus tarkastaa vakuutusyhtiön vakuutussopimuksesta lähettämän vakuutuskirjan tietojen paikkansa pitävyys ja oikaista virheellisiksi havaitsemansa tiedot ilman aiheetonta viivytystä.
Lautakunta toteaa ensiksikin, että asiassa on jäänyt selvittämättä, että vakuutusyhtiön edustaja olisi vastoin vakuutusyhtiön kiistämistä käynyt paikan päällä tarkastamassa rakennuksen ja sen vakuutettavaksi halutut laajennusosat.
Lautakunnalle on toimitettu jäljennökset vakuutussopimuksen tekemiseen liittyneistä S Oy:tä edustaneen K.M:n sähköpostiviesteistä. Niiden mukaan K.M. oli vakuutusyhtiölle 18.8.2017 lähettämällään sähköpostilla hakenut vakuutusta rakennusvaiheessa olleelle ”raskaankaluston katsastushallille”, jonka pohjapinta-alaksi hän oli ilmoittanut noin 560 neliömetriä. Lautakunta toteaa, että K.M:n vakuutusyhtiölle ilmoittama pohjapinta-ala on käytettävissä olevien, mutta vasta vahingon jälkeen vakuutusyhtiölle toimitettujen asiakirjojen perusteella vastannut vain rakenteilla olleen raskaan kaluston katsastushallin pohjapinta-alan osuutta suunnitteilla olleista laajennuksista. Rakennuslupa-asiakirjojen perusteella rakennettava kokonaisala, johon myös nyt riidanalaiset henkilöautokatsastuksen lisälinjan ja varaston laajennuksen rakennusosuudet ovat sisältyneet, oli ollut 722 neliömetriä.
Lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutusyhtiön lisätietopyyntöön 22.8.2017 lähettämässään vastauksessa K.M. on kuitenkin ilmoittanut rakennettavaksi kuutiotilavuudeksi 5660 kuutiometriä, minkä puolestaan on vahingon jälkeen selvitetty vastanneen koko rakennuslupa-asiakirjojen mukaista rakennettavaa määrää mainitut riidanalaiset henkilöautokatsastuksen lisälinja ja varaston laajennus mukaan lukien. Lisärakentamisen kustannusarvioksi K.M. oli 22.8.2017 ilmoittanut 873 540 euroa, mikä oli sittemmin puhelinkeskustelussa tarkennettu kaluston 100 000 euron osuus huomioiden 773 540 euroksi.
Asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö oli myöntänyt puheena olevan rakenteilla olleen rakennuksen vakuutuksen S Oy:lle pelkästään edellä mainittujen K.M:ltä saamiensa tietojen perusteella. Lautakunnalle toimittamissaan vastineissa vakuutusyhtiö on myös ilmoittanut käytäntönään olleen, että rakenteilla olevien kohteiden vakuuttaminen perustui ainoastaan kustannusarvioon.
Tähän nähden Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole pelkästään vetoamalla S Oy:n rahoitushakemuksesta ilmeneviin kustannusarvio- ja kohdetietoihin tai katsastushallin myöhempiä korjaustöitä koskeviin urakkatarjouksiin saattanut todennäköiseksi, että myös henkilöautokatsastuksen lisälinjan ja varaston laajennuksen 60 321 euron kustannusosuus ei olisi sisältynyt K.M:n vakuutusyhtiölle 22.8.2017 ilmoittamaan arvioon vakuutettavan kohteen rakennuskustannuksista. Sitä ei myöskään osoita se vakuutusyhtiön vastineissaan korostama seikka, ettei kyseisistä rakennusosista ole ollut erillisiä kirjallisia urakkatarjouksia. Mainittujen tietojen merkitystä arvioidessaan lautakunta on myös ottanut huomioon, että vakuutusyhtiön tähän mennessä raskaan kaluston katsastushallin osalta suorittama vakuutuskorvaus on jäänyt alle puoleen K.M:n alun perin ilmoittamasta 773 540 euron kustannusarviosta.
Edellä lausumansa lisäksi lautakunta toteaa, että vaikka S Oy:n ilmoittamia tietoja vakuutettavan rakennuskohteen eri osien yksilöinnin osalta olisikin pidettävä osin puutteellisina, ei myöskään vakuutusyhtiö ollut vakuutuksesta 24.8.2017 antamassaan vakuutuskirjassa yksilöinyt vakuutuksen kohdetta S Oy:n sille ilmoittaman mukaisesti raskaan kaluston katsastushalliksi. Vakuutuskirjan mukaan vakuutettuna on ollut ”rakenteilla oleva katsastushalli”. Mainitut seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että S Oy on voinut perustellusti ymmärtää vakuutuskirjan merkinnän tarkoittaneen kaikkien rakenteilla olleiden rakennuksen osien vakuuttamista.
Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että S Oy:n korvattaviksi vaatimat henkilöautokatsastuksen lisälinjan ja varaston laajennuksen rakennusosuudet ovat olleet palovahingon 10.2.2018 sattuessa vakuutusyhtiön S Oy:lle myöntämän rakenteilla olleen rakennuksen vakuutuksen kohteena. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, ettei sillä seikalla, olivatko rakennuksen vanhat osat mahdollisesti kuuluneet K.M:n toiminimelle ja olleet sen vakuuttamia, ole selvitetty olevan tämän asian arvioinnin kannalta sen paremmin vakuutettuun riskiin liittynyttä kuin oikeudellistakaan merkitystä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen ja suorittaa vakuutuskorvauksen koko rakennuksen osalta.
Ratkaisusuositus syntyi äänin 5 - 1. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Akselimäki, Makkula, Paloranta, Sarpakunnas ja Sjögren. Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide on liitteenä.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Eri mieltä olevan jäsenen mielipide:
Puheenjohtaja Raulos:
Kysymyksessä on ollut rakennuskompleksi, jossa on jo ennestään ollut hallitilat sekä katsastus- ja toimistorakennus. Nämä tilat ovat kuuluneet S Oy:n toimitusjohtajan K.M:n yksityisenä elinkeinonharjoittajana omistamalle toiminimelle ja ne ovat olleet vakuutettuna samassa vakuutusyhtiössä kuin nyt kysymyksessä oleva raskaan kaluston katsastushalli. K.M. on asiakirjojen mukaan ilmoittanut, että ainoastaan raskaan kaluston katsastushalli on kuulunut S Oy:lle muiden tilojen kuuluessa hänen yksityiselle toiminimelleen.
Vuoden 2017 kesällä oli sanottuun rakennuskompleksiin alettu rakentaa lisätiloja. Suunnitteilla oli kokonaan uusi raskaan kaluston katsastushalli ja lisäksi vähäisempinä hankkeina olemassa olevien henkilöautokorjaamon ja varasto-osan laajennukset.
On riidatonta, että toimitusjohtaja K.M. oli S Oy:n nimissä hakenut rakennusaikaista vakuutusta nimenomaan raskaan kaluston katsastushallille. Muista tiloista tai rakennushankkeista ei ole ollut tuolloin kysymys eikä niitä ollut edes mainittu. Vakuutusta haettaessa vakuutusyhtiölle ei ollut toimitettu mitään asiakirjaselvityksiä, mutta oli ilmoitettu rakennettavaksi pinta-alaksi juuri raskaan kaluston katsastushallin pinta-alan mukainen neliömetrimäärä ja sitä koskeneiden vakuutuksen perusteena olleiden rakennuskustannusten arvioitu määrä. Vakuutusyhtiön edustaja oli käynyt paikan päällä katsomassa rakennettavan hallin paikan. Tuolloin ei ollut saapuvilla S Oy:n edustajia. Myöhemmin palon jälkeen vakuutuksenottaja oli esittänyt, että myös henkilöautokorjaamon ja varaston laajennukset olisivat kuuluneet vakuutuksen piiriin.
Vakuutuskirjan mukaan vakuutuksen kohteena oli rakenteilla oleva katsastushalli. Ilmaisu on täsmällinen, kun otetaan huomioon, että vakuutusta otettaessa ei ollut puhuttu muusta kuin raskaan kaluston katsastushallista ja kun saatavissa olevan selvityksen mukaan vakuutusyhtiölle ei ollut edes kerrottu, että sanotun hallin lisäksi tultaisiin suorittamaan myös olemassa olevien henkilöautokorjaamon ja varaston laajennukset. Näin ollen vakuutusyhtiön ei edes pitänyt tietää, että vakuutettava kohde voisi olla joiltakin osin tulkinnanvarainen.
On vaikea sanoa, onko vakuutusta otettaessa S Oy:n taholta tarkoitettu vakuuttaa muuta kuin ilmoitettu raskaan kaluston katsastushalli. Vakuutuksenottajan ilmoittama yksilöinti on kuitenkin ollut yksiselitteisen selvä eikä vakuutusyhtiön voida katsoa laiminlyöneen mitään selvittämisvelvollisuuttaan. Asiaa objektiivisesti arvioiden olisi myös luontevaa, että otettu uusi vakuutus koskisi vain S Oy:n, ei sen toimitusjohtajan henkilökohtaista omaisuutta. Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vastuu vakuutuksen kohdetta koskevien tietojen oikeellisuudesta on vakuutuksenottajalla.
Sanotuilla perusteilla pidän vakuutusyhtiön korvausratkaisua asianmukaisena.