Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen 22.10.2015 mukaan hän oli ajautunut noin 1,5 vuotta aikaisemmin tilanteeseen, jossa hän ei enää kyennyt siivoamaan kotiaan tai hoitamaan talouttaan. Asiakas oli kärsinyt pitkään masennuksesta, jonka johdosta hän on työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän joutui sairauskohtauksen vuoksi 30.9.2015 sairaalahoitoon. Tällöin sovittiin mielenterveystoimiston säännöllisistä seurantakäynneistä ja sosiaalityöntekijän kanssa kotona asumisen edellyttämistä tukitoimista. Asiakkaan mukaan kotona asuminen edellyttää kuitenkin huoneiston kunnostamista.

Asiakas on liittänyt vahinkoilmoitukseensa R:n kaupungin teknisen keskuksen tarkastuspöytäkirjan 6.10.2015, jonka mukaan asiakkaan asunto on asuinkelvoton muun muassa siellä olevien ruoantähteiden, ulosteiden ja hyönteisten takia. Asunnossa ei pöytäkirjan mukaan saa asua ennen kuin asunto on siivottu perusteellisesti ja se on esitetty tämän jälkeen terveysviranomaisten tarkastettavaksi. Asiakas vaati kotivakuutuksestaan korvausta asumisen keskeytymisestä ja siivouskuluista.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 23.10.2015, että asunnon jäämistä siivoamatta noin 1,5 vuoden ajaksi masennustilan takia ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana. Tämän vuoksi huoneiston kunnostamisesta ja muualla asumisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vahinko korvataan kotivakuutuksesta. Hän viittaa kotivakuutuksen korvauskäytäntöön, jonka mukaan esimerkiksi vuotoja on pidetty laajan vakuutuksen perusteella korvattavina, vaikka vuoto olisikin ehtinyt jatkua pitkään ennen huomatuksi tulemistaan. Myös vuodosta aiheutunut hidas kosteusvaurioituminen, kuten haju, homehtuminen tai lahoaminen, on vakiintuneesti katsottu osaksi korvattavaa vuotovahinkoa, vaikka vakuutuksissa tyypillisesti on hitaasti syntyviä vahinkoja koskeva rajoitusehto. Asiakas katsoo, että hänen psyykkisen vointinsa merkittävä heikentyminen, jota ei ole huomattu, on laukaissut vahinkokehityksen.

Vahinkotapahtuma voidaan asiakkaan mielestä rinnastaa Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 315/16 käsiteltyyn tapaukseen, jossa asukkaan kuolemasta johtunutta vahinkoa pidettiin äkillisenä ja ennalta arvaamattomana ja siten korvattavana. Asiakas viittaa psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri X:n antamaan lausuntoon, jonka mukaan vakava psyykkinen sairaus on heikentänyt asiakkaan kykyä itsesääntelyyn olennaisesti.

Asiakas kertoo, että hän ei ole kyennyt arvioimaan siivoamatta jättämisen seurauksia ja vaikuttamaan vaurioitumisen syntyyn ja kestoon. Vauriokehitys on lakannut vasta asiakkaan tahdosta riippumattomien hoitotoimenpiteiden johdosta. Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta arvioi vahinkojen syyn äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapahtumaksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö viittaa vakuutusehdoissaan olevaan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman määritelmään sekä vakuutusalalla vakiintuneeseen korvauskäytäntöön.

Vahingon ennalta arvaamattomuus

Vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa ei ole ollut kyse ennalta arvaamattomasta vahingosta. Vaara asunnon pilaantumisesta on olennainen, jos asuntoa ei siivota ja sinne aletaan kerätä jätteitä pitkän aikavälin aikana. Asunto on tarkastushetkellä ollut kauttaaltaan 10 - 20 cm jätekerroksen peittämä. Subjektiivisesti arvioiden myös asiakkaan on tässä tapauksessa täytynyt ymmärtää, että kun asuntoa ei siivota, se pääsee huonoon kuntoon. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaalla on ollut hyvät mahdollisuudet huolehtia omaisuudestaan ja estää nyt sattunut vahinko esimerkiksi pyytämällä apua siivoamiseen, jolloin aiheutunut vahinko olisi voitu välttää.

Asiakkaan viittaaman Vakuutuslautakunnan ratkaisun osalta vakuutusyhtiö toteaa, että tuossa tapauksessa asukkaan kuolemaa on pidetty äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana. Ratkaisun perusteluissa eräänä ratkaisevana tekijänä on todettu, ettei vakuutettu (asunto-osakeyhtiö) ole voinut mitenkään vaikuttaa huoneiston vaurioitumisen syntyyn tai kestoon, koska asukkaan kuolema ei ole ollut tiedossa.

Esillä olevassa tapauksessa ei ole kyse kuolemasta, vaan vakuutuksenottajan pidempään jatkuneesta laiminlyönnistä hoitaa asuntoaan. Ei ole ennalta arvaamatonta, että asunto menee huonoon kuntoon, jos sitä ei hoideta ja huolleta.

Lisäksi aiemmassa lautakuntaratkaisussa asukkaan kuolemasta on aiheutunut välitön vahinkoseuraamus asunnolle (lattian vaurioituminen ruumiin kohdalta sekä haju). Esillä olevassa tapauksessa asiakkaan terveydentilan heikkenemisestä ei ole aiheutunut mitään vastaavaa välitöntä vahinkoseuraamusta. Terveydentilan heikkeneminen ei ole ollut omaisuusvahinkoon nähden ennalta arvaamaton ja yllättävä vahinkotapahtuma. Tämän vuoksi lausunto VKL 315/15 ei vakuutusyhtiön mielestä sovellu nyt esillä olevaan tapaukseen. On riidatonta, että vahinko on johtunut vakuutuksenottajan pitkään jatkuneesta, jaksamattomuudesta johtuvasta laiminlyönnistä. Vakuutusyhtiön mukaan kotivakuutus ei ole kuitenkaan remonttivakuutus, josta korvattaisiin asunnon kunnostuskustannuksia. Vakuutuskorvauksen saaminen edellyttää, että vahinkoseuraamus on aiheutunut korvattavasta vahinkotapahtumasta, jollaisesta tässä tapauksessa ei ole kysymys.

Vahingon äkillisyys

Vahinko on kehittynyt asiakkaan kertoman mukaan 1,5 vuoden aikana. Asiakkaan valituksen liitteenä olevan X:n lausunnon mukaan hän on kuitenkin jo vuonna 2005 kertonut masennuksestaan, johon on liittynyt kyvyttömyyttä pitää huolta kodin siisteydestä. Tämä seikka ilmenee X:n lausunnossa viitatusta sosiaalityön kertomuksesta. Asiakkaalla on diagnosoitu vakava masennustila vuonna 2006. Hän on siten kärsinyt masennuksesta jo pitkän aikaa. Vuosina 2014 - 2015 aiheutunut asunnon pilaantuminen ei näin ollen ole aiheutunut äkillisestä masentumisesta.

Asunnossa 6.10.2015 tehdyn tarkastuksen perusteella asunto on asuinkelvoton ja siellä oleskeleville voi aiheutua terveyshaittaa. Asunnon ajautuminen asuinkelvottomaan kuntoon siivoamisen laiminlyönnin seurauksena ei vakuutusyhtiön mielestä voi aiheutua äkillisesti. Vakuutusyhtiö viittaa vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten syöpymisestä tai pilaantumisesta, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hajusta.

Tässä tapauksessa asunnon kiinteälle sisustukselle ja irtaimistolle aiheutuneet vahingot ovat aiheutuneet hitaasti todennäköisesti pilaantumalla, homehtumalla tai muiden vähitellen tapahtuvien ilmiöiden seurauksena. Homehtuminen ja lahoaminen voisivat tulla korvattavaksi jos ne olisivat muodostuneet äkillisesti korvattavan vuotovahingon seurauksena. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko ei ole syntynyt äkillisesti, minkä vuoksi se ei myöskään tällä perusteella ole vakuutuksesta korvattava.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset

• Lääkärinlausunto A:n kaupungin terveyseskus/23.10.2015. Lausunnosta ilmenee, että asiakas on sairastanut pitkäaikaista masennusta. Hän on hakeutunut 21.9.2015 yliopistosairaalaan viikon jatkuneiden oireiden vuoksi, jolloin asiakkaalla on todettu aivokalvon alainen verenvuoto, joka on hoidettu embolisaatiolla (tukkimishoito). Lausunnon mukaan asiakkaalla on ollut vaikea-asteisen psykoottisen masennustilan ja eräiden muiden oireiden johdosta hoitokontakti vuosina 2005 – 2006, jolloin hän on ollut 1,5 kuukauden ajan osastohoidossa. Asiakkaan lääkitys on saatu vakiinnutettua, mutta hän on vähitellen jättänyt lääkkeitä pois, minkä johdosta hänen vointinsa on alkanut huonontua. Lausunnossa todetaan, että asiakkaan asunnossa tilanne on hankala, koska hän on sairaudentilansa johdosta alkanut kerätä roskia asuntoon, eikä ole enää jätemäärien lisääntyessä kehdannut pyytää apua.
• Psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri X:n lausunto 18.5.2018. X viittaa sosiaalityön merkintöihin vuodelta 2005, joiden mukaan asiakas on kertonut masennuksestaan, johon liittyi kyvyttömyyttä pitää huolta kodin siisteydestä. Vuonna 2006 lääkityksenä on ollut kaksi eri masennuslääkettä yhdessä voimakkaan psykoosilääkkeen kanssa. Lääkitykseen on päädytty yliopistosairaalan psykiatrisella osastolla, jossa diagnoosiksi on asetettu vaikea-asteinen psykoottinen masennustila, jonka oheisdiagnooseina ovat olleet pitkäaikainen masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja persoonallisuushäiriö, jossa oli epävakaita, vaativia ja epäluuloisia piirteitä. Lääkehoidon hoitovaste oli ollut ilmeinen.
  X:n lausunnossa viitataan asiakkaan aivoverenvuodon hoitoa koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen, josta ilmenee asiakkaan psyykkisen voinnin heikentyneen hänen jätettyään taloudellisista syistä mielialalääkityksensä käyttämättä tai osittain käyttämättä. Asiakas oli muun muassa kertonut kokeneensa kotonaan välillä ulkopuolista tarkkailua, vaikka on tiennyt olevansa yksin. Asiakkaan asuntoon oli menty asiakkaan oltua viikon sairaalahoidossa hänen kissansa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Asunnon kunto on kuvattu sosiaalityön lausunnossa hyvin huonoksi. Asiakas oli kieltäytynyt sairaalassa ollessaan luovuttamasta avaimiaan, joita hän säilytti sukanvarressa. X katsoo, että asiakkaan sairaudenkulun kokonaisuus ja hänen käyttäytymisensä viittaavat selvästi siihen, että psyykkinen sairaus on heikentänyt oleellisesti asiakkaan kykyä itsesäätelyyn. Syyntakeisuuteen rikosoikeudellisessa mielessä on kuitenkin vaikea ottaa kantaa X:n käytössä olleiden asiakirjojen perusteella.
• B:n kaupungin teknisen keskuksen tarkastuspöytäkirja 6.10.2015. Pöytäkirjan mukaan asunnosta levisi ajoittain pahaa hajua viereiseen asuntoon. Aistinvaraisesti arvioiden ilma asunnossa oli erittäin huonoa ja asunnossa oli pilaantuvia ruoantähteitä ja ulosteita. Asunnossa oli runsaasti lentäviä hyönteisiä. Lausunnon johtopäätösten mukaan asunto on nykyisessä kunnossaan asuinkelvoton ja saattaa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa oleskeleville. Tavaran paljous ja mahdollinen huolimaton tupakointi voi aiheuttaa tulipalon riskin. Toimenpidesuositusten mukaan asunnossa ei saa asua ennen kuin se on siivottu perusteellisesti.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan psyykkisen voinnin huonontumisen seurauksena tapahtuneessa asiakkaan asunnon siivoamatta jäämisessä, jonka seurauksena irtaimisto ja asunnon rakenteet ovat vaurioituneet, ollut kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta korvaukseen oikeuttavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2014 alkaen) jakson Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä kohdassa Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko on seuraava määritelmä:

Nopeasti ja samalla ilman ennakko-oireita sattuvan tapahtuman seurauksena syntynyt vahinko, jota normaalilla huolellisuudella ja ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on
– äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusehtojen kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) alakohdan 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten
– syöpymisestä tai pilaantumisesta
– sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
– kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa asiakkaan koti-irtaimisto ja hänen asuntonsa kiinteä sisustus on vakuutettu laajalla kotivakuutuksella. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutusehdoissa äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko on määritelty nopeasti ja ilman ennakko-oireita sattuvan tapahtuman seurauksena syntyneeksi vahingoksi, jota normaalilla huolellisuudella ja ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Vakuutusehtojen mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kyse on äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon käsitteestä. Asiakas on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen tapauksessa VKL 315/15. Vakuutuslautakunta katsoi, että asukkaan kuolema, jota ei vakuutetun taloyhtiön toimesta ollut havaittu, oli kiinteistövakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Lautakunta piti tapauksessa aiheutunutta vahinkoa korvattavana, vaikka vauriokehitys oli jatkunut noin viiden kuukauden ajan ennen vahinkotapahtuman huomaamista.

Asiakkaan toteamin tavoin Vakuutuslautakunta on lausuntokäytännössään katsonut myös, että vuotovahinkoja on pidetty äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman turvasta tai vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavina, vaikka vuoto olisi ehtinyt jatkua pitkään ennen havaituksi tulemistaan. Tällöin myös hitaasti syntyvien vaurioiden on esimerkiksi hajun, homehtumisen tai lahoamisen seurauksena aiheutuvia vahinkoja koskevien rajoitusehtojen estämättä voitu katsoa olevan osa korvattavaa vuotovahinkoa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asiakas on sairastanut vaikeaa masennusta vuodesta 2005 alkaen. Asiakirjojen mukaan asiakas on vuosina 2005 - 2006 ollut sairaalaosastohoidossa, mutta lääkitys on helpottanut sairauden oireita. Asiakirjoista ilmenee, että asiakas on myöhemmin jättänyt lääkitystään pois, minkä johdosta hänen psyykkinen vointinsa on alkanut huonontua niin, että asiakas on oman kertomuksensa mukaan ollut lopulta noin 1,5 vuoden ajan kykenemätön hoitamaan asuntonsa siivousta. Tämä on johtanut asunnon epäsiisteyteen ja asiakirjojen perusteella myös koti-irtaimiston ja vakuutuksen kohteena olevan asunnon kiinteän sisustuksen vaurioitumiseen muun muassa asunnossa olleiden määrältään runsaiden roskien pilaantumisen takia.

Vakuutuslautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella riittävästi näytettynä, että asiakkaan sairastama vakava masennus ja siihen liittyvä oirekuva on ollut asiakkaan irtaimiston ja asunnon rakenteiden vaurioitumiseen johtaneen tapahtumakehityksen syynä. Vakuutuslautakunta pitää mahdollisena, että asiakkaan voinnin huonontuminen lääkityksen asteittaisen vähentämisen seurauksena on ollut hänen omasta näkökulmastaan ennalta arvaamatonta. Erityisesti X:n lausunnon perusteella Vakuutuslautakunta arvioi, että asiakkaan tila on huonontunut niin voimakkaasti, että hän ei ole enää kyennyt säätelemään omaan käyttäytymistään. Lääketieteellisestä selvityksestä kuitenkin ilmenee, että asiakkaan psyykkiseen sairauteen liittyvä oirekuva on jo aiemmin (vuosina 2005 – 2006) aiheuttanut asiakkaalle kyvyttömyyttä huolehtia asuntonsa siisteydestä. Tämän vuoksi kyse ei objektiivisesti arvioituna ole ollut ennalta arvaamattomasta tapahtumaketjusta. Myöskään sitä, että asuntoon jäävät roskat alkavat pilaantua ja tästä aiheutuu ajan mittaan rakenteiden vaurioitumisen seurauksena omaisuusvahinkoa, ei voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan voinnin ja toimintakyvyn huonontuminen ei ole tapahtunut äkillisesti, vaan pidemmän ajan kuluessa lääkityksen jäätyä pois käytöstä. Myöskään omaisuusvahinkoihin johtava irtaimiston ja asunnon kiinteän sisustuksen vauriokehitys ei ole tapahtunut äkillisesti, vaan pidemmän ajan kuluessa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan irtaimiston ja asunnon kiinteän sisustuksen vaurioitumiseen johtanutta tapahtumainkulkua ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Yrttiaho