FINE-014982

Tapahtumatiedot

A oli postinjakajan työssään liukastunut työmatkalla pyöräillessään pyörätiellä 26.1.2018 klo 0.30 saaden oikeanpuoleisen reisiluun kaulan murtuman. Vahinko oli sattunut kevyenliikenteenväylällä, jonka kunnossapidosta vastaa kaupunki. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutuksenottajana ollut kaupunki on korvausvastuussa A:n liukastumisesta. Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että A on omalla menettelyllään myötävaikuttanut vahingon syntyyn ja tämän vuoksi korvauksesta on ilmoitettu tehtävän yhden kolmasosan myötävaikutusvähennys. Talvella pyöräilyyn liittyy aina suurempi riski kuin jalankulkuun tai kesällä pyöräilyyn. A:n lähtiessä pyöräilemään talvikelillä, hänen olisi tullut ymmärtää suurempi liukastumisvaara, minkä vuoksi hänen on katsottava myötävaikuttaneen vahingon syntyyn.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on vaatinut, että FINE antaa suosituksen maksaa vakuutuskorvaus täysimääräisenä tekemättä myötävaikutusalennusta. A:n mukaan alennuksen tekemiselle ei ole perustetta. Alennus on tehty kaavamaisesti. Vahinko oli tapahtunut A:N toimiessa postinjakajan työssä. A oli varautunut talvipyöräilyn riskeihin asianmukaisesti, sillä polkupyörässä oli ollut edessä nastarengas ja takana urarangas, jossa oli ollut 3-5 syvyiset urat. Sää oli ollut normaali liukas talvikeli, jollaisella kelillä postinjakajat tekevät jatkuvasti työtään. A oli ajanut varovaisesti ja huolellisesti. Vahinko ei ole osaksikaan johtunut A:n omasta myötävaikutuksesta.

Vakuutusyhtiö on lausumassaan todennut, että vahinko on sattunut A:n ollessa työmatkalla, joten A:n työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus on ensisijainen kaupungin vapaaehtoiseen vastuuvakuutukseen nähden. Kaupungin vapaaehtoisesta vastuuvakuutuksesta on suoritettu korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta.

Yhtiö on lausumassaan katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt mitään sellaista, minkä perusteella 3.7.2018 päivättyä korvauspäätöstä olisi aihetta muuttaa. Vahinko oli tapahtunut 26.1.2018 klo 0.30 hiekoittamattomalla kevyenliikenteenväylällä. Saadun selvityksen mukaan A:n polkupyörän edessä oli ollut nastarengas ja takana tavallinen rengas.

Kaupungin teknisen keskuksen lausunnossa on todettu säätilan kehityksestä seuraavaa: "25.1. alkoi yöllä lumisade, joka jatkui aamupäivään klo 10 saakka. Lunta satoi kaikkiaan noin 10 cm. Sää lämpeni aamulla plussan puolelle jolloin loppuosa sateesta tallautui ajoradoille märkänä lumena. Lämpötila pysyi plussan puolella loppu päivän ajan sekä myös seuraavan yön. Tuuli oli myös kova, mikä sai aikaan sen, että kaikki kadut, joille lumi oli ehtinyt tallautua, menivät vesijäälle illalla. Myös kaikki puhtaaksi auratut Jk/pp tiet olivat liukkaat." Lausunnossa todetaan, että tapahtuma-aikana lämpötila oli ollut +2 astetta. Sää oli ollut pilvinen ja tuuli kova. Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoituksessa kelin todetaan olleen todella liukas ja jäinen. Saatujen selvitysten perusteella vahinko oli sattunut alamäessä. 31.1.2016 päivätyn sairauskertomuksen mukaan A oli kertonut hänellä olleen vauhtia 20-30 km/h.

Vastuuvakuutuksen perusteella korvataan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa toiselle aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Myötävaikuttaminen voi ilmetä vahinkoa kärsineen puolelta esimerkiksi vaaraan antautumisena tai tietoisen riskin ottona. Yleisesti on tiedossa, että kulkuväylät ovat talvella lumen ja jään vuoksi normaalia liukkaampia ja liukastumisen vaara erityisesti polkupyörällä liikuttaessa on huomattavan suuri.

Kuten FINE on liukastumisvahinkojen korvaamisesta vuonna 2011, 2014 ja 2017 antamissaan oppaissaan todennut, talvella liukastumisvaara on polkupyörällä ajettaessa huomattavasti suurempi kuin käveltäessä ja polkupyöräilijä ottaa tietoisen riskin lähtiessään ajamaan, erityisesti mikäli pyörässä ei ole talvipyöräilyyn tarkoitettuja renkaita. FINEn edellä mainituissa oppaissa on todettu, että korvauskäytännössä esim. polkupyöräilijöiltä on talviaikaan sattuneiden vahinkojen osalta vähennetty korvausta 1/3-1/4 oman myötävaikutuksen perusteella.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapahtumassa oli vahinkoa edeltäen satanut lunta, jonka jälkeen sää oli lauhtunut tehden sateen olomuodosta märempää. Alueella vallitsi kova tuuli. Tällaisista sääolosuhteista on A:n täytynyt ymmärtää, että pyöräteille voi muodostua jäätä/liukkaita kohtia. Kun lisäksi tapahtuma-aikaan, tammikuisena yönä, on ollut pimeää, on hänen tullut ymmärtää, että mahdollisia jäisiä/liukkaita kohtia on vaikea varsinkaan nopealla pyöräilyvauhdilla havaita. Saatujen selvitysten mukaan A:n nopeus on ollut noin 20-30 km/h eli varsin suuri. Erona kävelijään, pyöräilijä ja autoilija säätävät ja heidän tuleekin säätää oma tilannenopeutensa vallitseviin olosuhteisiin sopivaksi. Talviolosuhteissa pyöräilyyn liittyy aina kaatumisriski: Huomioiden tämä, edellä mainitut sääolosuhteet, vahinkotapahtuman ajankohta sekä A:n varsin suuri pyöräilynopeus, vakuutusyhtiö katsoo, että A:n olisi tullut ymmärtää pyöräilystä aiheutuva kaatumisvaara, jota on merkittävästi lisännyt se, että A:n polkupyörän takarengas ei ollut nastoitettu. Vahingonkärsijällä olisi ollut mahdollisuus, ja ottaen huomioon, että postinjakajat käyttävät säännönmukaisesti työssään pyörää talvikeleilläkin, velvollisuus varautua pyörän asianmukaisella varustuksella siihen, että tie on saattanut olla pyöräilijälle liukas. A on ottanut tietoisen riskin lähtiessään pyöräilemään edellä mainituissa olosuhteissa puutteellisesti talvivarustetulla pyörällä ja on tällä varomattomuudellaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Maksettavaa korvausta on siten perusteltua vähentää kolmasosalla. Vakuutusyhtiö on viitannut lausumassaan Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin VKL 333/01 ja 405/98 ja niistä ilmenevään ratkaisukäytäntöön.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Tapaukseen sovellettavien julkisyhteisön vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 3.1. mukaan "Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa."

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riidatonta, että kaupunki on laiminlyönyt kadun kunnossapidon ja A:lle aiheutunut vahinko on korvattava kaupungin vastuuvakuutuksesta. Asiassa on myös riidatonta se, että A:lla on pyöränsä etuosassa ollut nastarengas, mutta takapyörässä ei ole nastoja ollut. Takapyörässä on ollut 3-5cm syvä ura. Asiassa on riitaista se, onko A omalla toiminnallaan myötävaikuttanut vahingon aiheutumiseen siten, että korvauksesta voidaan tehdä yhden kolmasosan myötävaikutusvähennys.

Harkittaessa sitä, voidaanko korvausta sovitella, otetaan huomioon mm. vahinkoa kärsineen ja korvausvelvollisen taloudellinen asema ja vahinkoa kärsineen myötävaikutuksen laatu. Myötävaikutuksen huomioon ottaminen on harkinnanvaraista ja tapahtuu kohtuusseikkojen perusteella. Myötävaikutuksella on lisäksi osoitettava olleen syy-yhteys vahingon syntymiseen.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapahtumassa oli vahinkoa edeltäen satanut lunta, jonka jälkeen sää oli lauhtunut tehden sateen olomuodosta märempää. Alueella oli vallinnut kova tuuli. Vakuutusyhtiö on katsonut, että A on myötävaikuttanut vahinkoon sillä perusteella, että talviolosuhteissa pyöräilyyn liittyy aina kaatumisriski. Huomioiden tämä, vaikeat sääolosuhteet, vahinkotapahtuman ajankohta sekä A:n varsin suuri pyöräilynopeus, Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:n olisi tullut ymmärtää pyöräilystä aiheutuva kaatumisvaara, jota on merkittävästi lisännyt se, että A:n polkupyörän takarengas ei ollut nastoitettu.

Vakuutuslautakunnan aiemmassa korvauskäytännössä esim. polkupyöräilijöiltä on talviaikaan sattuneiden vahinkojen osalta vähennetty korvausta 1/3-1/4 juuri oman myötävaikutuksen perusteella. Ratkaisuissa on katsottu, että talvella liukastumisvaara on polkupyörällä ajettaessa huomattavasti suurempi kuin käveltäessä ja polkupyöräilijä ottaa tietoisen riskin lähtiessään ajamaan, erityisesti mikäli pyörässä ei ole talvipyöräilyyn tarkoitettuja renkaita. Vakuutuslautakunnan uudemmassa ratkaisukäytännössä VKL 123/15 ja 445/14 on sen sijaan katsottu, että pelkästään se seikka, että vahingonkärsijä on talvella liikkunut polkupyörällä, ei tarkoita sitä, että vahingonkärsijä olisi myötävaikuttanut vahinkoon.

A:n nopeus on selvitysten mukaan ollut 20-30 km/h. Kaatuminen on tapahtunut alamäessä. Ottaen huomioon, että pyöräilijän nopeus voi alamäessä nousta 40-50 km/h, ei A:n nopeus ole ollut tavaton. On luonnollista, että nopeus on alamäessä ollut kovempi kuin tasaisella ajettaessa. Asiassa ei ole osoitettu, että vahinko olisi vältetty, jos A:n pyörässä olisi ollut molemmissa renkaissa nastarenkaat. Yleisen elämänkokemuksen perusteella hiekoittamaton jäinen tie on liukas myös nastarenkailla ajettaessa. Siten FINE katsoo, ettei A ole myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön on maksettava A:lle täysi korvaus tekemättä siitä myötävaikutusalennusta.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa korvauksen tekemättä siitä myötävaikutusalennusta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Esittelijä Luukkonen
Ratkaisija Hanen