Haku

FINE-014682

Tulosta

Asianumero: FINE-014682 (2019)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 08.05.2019

Vuoto lämpöpatterin liitosputkesta. Vahingon laajuus. Koti-irtaimiston vahingoittuminen. Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vähitellen aiheutunut vahinko. Kosteutta ja kondessivettä koskeva rajoitusehto. Lisääntyneet asumiskulut.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli syyskuussa 2014 huomannut omakotitalon eteisen lähellä olevan makuuhuoneen (MH1, 13 m2) patterista vuotaneen vettä. Vesi oli tullut suojaputkesta toisen makuuhuoneen (MH2, 17,7 m2) lattialle. Parketti oli märkä ja turvonnut. Putken liittimen vuoto korjattiin tuolloin, mutta muita toimenpiteitä ei tehty.

Kun pienemmän makuuhuoneen (MH1) parketti oli 3.3.2016 otettu pois, huoneeseen oli tullut tunkkainen haju. 7.3.2016 oli todettu, että kosteusarvot olivat ylittyneet. Myös toisen makuuhuoneen (MH2) lattia oli avattu ja 16.3.2016 oli havaittu, että lämpöpatterin liittimestä oli vuotanut vettä ja että suojaputki oli edelleen ollut täynnä vettä. 21.3.2016 oli avattu myös olohuoneen lattia. Sielläkin oli havaittu kosteutta.

Asiakas oli perheineen muuttanut rakennuksesta purku- ja korjaustöiden ajaksi muualle asumaan. Ilmoituksensa mukaan asiakas on kokopuisia huonekaluja ja posliiniesineitä lukuun ottamatta hävittänyt muun koti-irtaimiston. 

Vakuutusyhtiön syyskuussa 2017 tekemässä korvauspäätöksessä vahinkopäiväksi on merkitty 3.3.2016.  Vakuutusyhtiö on korvannut makuuhuoneen (MH2) lattia- ja seinärakenteiden korjaamisesta aiheutuneina kustannuksina 7.839 euroa tekemättä ikävähennyksiä putkiston iän perusteella. Koti-irtaimistosta ei ole maksettu korvausta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vain pieni osa rakennuksen vahingosta on aiheutunut putkivuodosta. Alkuperäisen rakennuksen ja lisärakennuksen liitäntä on tehty virheellisesti ja vahingot johtuvat maakosteudesta. Rakennusvirheistä syntyneitä korjauskustannuksia ei korvata vakuutuksesta.

Vakuutuskirjan mukaan rakennuksen 1. kerroksen pinta-ala on 170m2. Koti-irtaimiston vakuutusmäärä on 1.4.2015 alkaneella vakuutuskaudella ollut 50.687 euroa. Asiakirjojen mukaan rakennus on rakennettu vuonna 1980 ja siihen on vuosina 1999-2000 rakennettu lisäosa.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan kannanottoa siitä, onko vakuutusyhtiö tehnyt oikean päätöksen heidän korvauksensa suhteen. Asiakas kokee, että vakuutusyhtiö oli kohdellut häntä kaltoin ja että hän oli saanut ala-arvoista asiakaspalvelua.

Vakuutusyhtiö on väittänyt, että kosteus on tullut ulkoapäin. Kosteuskartoituksessa oli homeista ja kosteinta juuri siellä, missä lämpöputket menivät. Lisäosan lattia vietti keskelle taloa, joten vesi on valunut talon jatkoliitännän kohdalle. Suojaputkissa oli vettä vielä kun lattia avattiin. Jos vettä olisi tullut ulkoapäin, kellarissa olisi ollut vettä ja seinämät kosteat. Näin ei kuitenkaan ollut. Talon samassa päädyssä olevan kellarin lattia oli kuiva.

Homeen hajun vuoksi asiakas oli hävittänyt lähes kaiken irtaimiston. Kuitenkaan irtaimistoa ei korvata edes sen makuuhuoneen (MH2) kohdalta, jossa putkivuoto oli. Asiakkaan mielestä irtaimistosta pitäisi maksaa kertakorvaus, koska vakuutusyhtiö on korvannut vuotovahingon.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan selvityksessä asiakas toteaa, että vuotojen seurauksena talossa oli hometta eniten juuri korvattavan makuuhuoneen (MH2) ja vaatehuoneen putkialueella. Irtaimisto oli tuhottava riippumatta siitä, missä hometta oli, koska haju oli koko talossa. Koska talossa ei voinut asua, asiakas katsoo, että heillä on oikeus korvaukseen myös tilapäisen asunnon vuokra- ja muuttokulujen osalta. Vakuutusyhtiö on korvannut vuotovahingon ja myöntänyt vahingon tapahtuneen. Irtaimisto ei ole saanut kosteus- ja hajuhaittoja lattioiden avaamisen jälkeen. Homehaitat ovat tulleet vuotojen aikana. Talo oli tyhjennetty heti, kun ensimmäinen lattia oli avattu.

Kun asuu talossa, jossa on hometta, hajua ei tiedosta. Asiakas katsoo, että ainakin makuuhuoneen (MH2) komeroiden, vaatehuoneen ja sisävintin irtaimisto on korvattava, koska ne olivat korvattavan vahingon alueella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että korvausratkaisu on vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen. Vakuutuksesta korvattavasta patteriputken liitosvuodosta oli rakennusvahinkona korvattu 7.689 euroa 16.3.2016 tehdyssä kartoituksessa ilmenneen vahinkoalueen laajuuden mukaisesti.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei koti-irtaimiston ole osoitettu vaurioituneen patteriputken liitosvuodon seurauksena. Irtaimisto on pääosin saastunut laajahkojen purkutöiden yhteydessä, kun kapillaarikosteudesta pidemmän ajan kuluessa mikrobivaurioituneita alapohjarakenteita oli avattu.

Vakuutusehtojen nimenomaisen korvausrajoituksen (5.2.3) mukaan vakuutuksesta ei korvata vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuvaa vahinkoa. Kosteudesta tai kondenssivedestä aiheutunutta vahinkoa ei korvausrajoituksen (5.2.4) mukaan myöskään korvata.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että alkuperäisen makuuhuoneen (MH1) patterista vahinkomakuuhuoneeseen (MH2) kulkeutunut vuotovesi ei ole voinut vaurioittaa vaatehuoneen lattiarakenteita. Kosteuskartoitusraportin (22.3.2016) valokuvista (s. 9, 17–19) voidaan havaita, että alkuperäisen makuuhuoneen (MH1) patterista tuleva suojaputken pää on laajennusosan makuuhuoneessa (MH2) matalampana kuin laajennusosan makuuhuoneen (MH2) patterista vaatehuoneen patteriin lähtevän suojaputken pää. MH1:n patterista kulkeutunut vuotovesi ei ole voinut päätyä MH2:n patterista lähtevän suojaputken kautta vaatehuoneeseen.

Vaurioalueen laajuus ilmenee vahinkokartoituksista. Vaatehuone ei kuulu tähän alueeseen. Vuotovahingon laajuutta ei voi päätellä siitä, miten putket sijaitsevat rakenteessa. Vakuutusyhtiö katsoo, että vaatehuoneen vauriot, vanhan ulkoseinän sokkelin päälle rakennetun väliseinän kohdalla olevat vauriot ja olohuoneen eristetilassa olevat vauriot ovat syntyneet pidemmän ajan kuluessa vanhan ulkoseinän sokkelin kautta nousseesta kapillaarikosteudesta. Tällaiset vahingot on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle. Sama koskee myös noiden vaurioiden seurauksena irtaimistoon kohdistuneita homevaurioita.

Ylimääräisten asumiskulujen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvattava rakennusvahinko on rajautunut makuuhuoneen (MH2) alueelle, eikä tämän alueen korjaustöistä ole aiheutunut tarvetta muuttaa pois asunnosta.

Siltä varalta, että Vakuutuslautakunta katsoo makuu- ja vaatehuoneessa olleen irtaimiston vahingoittumisen kuuluvan korvattavaan liitosvuotovahinkoon, vakuutusyhtiö katsoo, että vain patteriputken vaurioalueen läheisyydessä säilytettyä irtaimistoa voisi tulla korvattavaksi. Vakuutusyhtiö on asiakkaan toimittamien irtaimistoluetteloiden perusteella arvioinut koti-irtaimiston arvoksi 2.780 euroa. Arvioinnissa on otettu huomioon irtaimiston käyttöiät. Vakuutusyhtiö katsoo myös, että kovat materiaalit, kuten kaapistot ja valaisimet olisi voitu puhdistaa ja ottaa käyttöön.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • 7.3.2016 päivätty ja 22.3.2016 täydennetty T. Oy:n tarkastusraportti, jonka mukaan rakennuksessa on 2 vahinkoa. Makuuhuoneessa (MH2, 17,7 m2) todetun vahingon on aiheuttanut patterilämmitysputken liittimen vuoto toisessa makuuhuoneessa (MH1, 13 m2). Toisessa vahingossa vanhan ulkoseinän sokkeli on nostanut vettä maaperästä lattian eristetilan purkueristeisiin. Osa toista vahinkoa on myös MH2:n alueella. Raportin mukaan myös makuuhuoneiden 1 ja 2 väliseinän alaosa oli kastunut.
  • L:n Ympäristöyksikön 6.4.2016 ja 23.5.2016 päivätyt lausunnot siitä, ovatko rakennuksessa havaitut kosteusvauriot sekä mikrobikasvustot (homeita, hiivoja ja bakteereita) aiheuttaneet asiakkaille terveyshaittaa talossa asumisen aikana tai rakenteiden avaamisen ja remontoinnin aikana.
  • Työterveyslaitoksen 11.5.2016 päivätty vastaus sille toimitettujen mikrobinäytteiden analyysin perusteella.
  • 3.6.2016 päivätty L-S. R. Oy:n tutkimusselostus rakennuksessa 29.3.2016, 14.4.2016 ja 25.4.2016 tehtyjen tarkastuskäyntien perusteella. Raportin mukaan rakennuksessa oli patteriputken liitosvuodon lisäksi tapahtunut erilliset vuotovahingot vuosina 1995 ja 2001.
  • 2.8.2016 päivätty R. E. Oy:n antama kustannusarvio rakennuksen kosteussaneerauksesta.
  • Vakuutusyhtiön laskelma rakenteiden korjauskustannuksista.
  • Laskuja kuntotutkimuksista ja otsonoinnista
  • Asiakkaan laatimia irtaimistoluetteloita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,

  • onko patteriputken liitoksen aiheuttama vuoto aiheuttanut vaatehuoneen rakenteiden kastumisen, ja onko vakuutusyhtiöllä siten velvollisuus korvata myös vaatehuoneen rakenteiden korjaus.
  • miltä osin koti-irtaimistolle aiheutunut vahinko tulee korvata vuotovahingosta aiheutuneena suoranaisena esinevahinkona
  • tuleeko lisääntyneet asumiskulut korvata kotivakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Esinevakuutuksen ehtojen kohdan 5.1.2 (Laaja turvataso) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutustapahtumiin liittyviä rajoituksia koskevien kohtien 5.2.3 (vähitellen tapahtunut vahinko) ja 5.2.4 (kosteuden ja kondenssiveden aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata

  • vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle (muun muassa) pilaantumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
  • vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.

Vakuutusehtojen korvaussäännösten kohdan 6.1 mukaan omaisuuden jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Omaisuuden päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta.

Korvattavan vahingon määrää koskevien ehtojen kohdan 6.3.1 mukaan vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jäännösarvosta vähennetään mahdollinen jäännösarvo, ja kohdan 6.3.2 mukaan vahingon määrä on omaisuuden päivänarvo vähennettynä omaisuuden mahdollisella jäännösarvolla, jos omaisuuden päivänarvo vahinkohetkellä on vähemmän kuin puolet sen jälleenhankinta-arvosta.

Korvaussäännöksiin sisältyvän, asumisen keskeytymisestä aiheutuvia kustannuksia koskevan kohdan 6.4.3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutettujen asumisen keskeytymiseen liittyvät kohtuulliset, ylimääräiset asumis- ja kuljetuskustannukset ja vastaavat muut menot, jotka aiheutuvat siitä, että asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää asuntoon tai rakennukseen, jossa asunto sijaitsee, vakuutuksen voimassaoloaikana kohdistuneen, ehtojen kohdan 5.1 mukaisesti valitun turvatason perusteella korvattavan vahingon vuoksi.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, ettei osapuolten kesken ole kiistaa siitä, että rakennuksessa on ollut korvattavaan vuotovahinkoon liittymättömiä kosteusvaurioita rakennuksen alkuperäisen ulkoseinän ja lisäosan kohdalla. Erimielisyys koskee sitä, onko korvattavaa vuotovahinkoa aiheutunut myös vaatehuoneen rakenteille, ja miltä osin koti-irtaimiston vahinko on aiheutunut vuodosta sekä tuleeko muualla asumisesta syntyneet lisääntyneet asumiskulut korvata vakuutuksesta.

Vuotovahingon laajuus

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei korvattavasta vuodosta valunut vesi ole voinut aiheuttaa vaatehuoneen rakenteiden kastumista, koska makuuhuoneesta (MH2) vaatehuoneeseen lähteneen patteriputken suojaputken yläreuna on ollut ylempänä kuin tähän tilaan toisesta makuuhuoneesta (MH1) tulleen suojaputken pää. Vakuutusyhtiö on myös viitannut 22.3.2016 täydennetyssä T. Oy:n tarkastusraportissa olevaan piirrokseen vahinkoalueesta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, etteikö vaatehuoneen rakenteissa olisi ollut korjausta vaativia kosteusvaurioita, mutta se on katsonut niiden aiheutuneen vähitellen kapillaarikosteuden noustua rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että T. Oy:n raportissa todetaan yleisenä havaintona, että pohjakuvaan merkitty vahinkoalue on vain suuntaa-antava, ja että todellinen vahingon laajuus on selvitettävä purkutöiden yhteydessä. L-S.R. Oy:n raportissa on katsottu suuremman makuuhuoneen (17,7 m2) yhteydessä olevan vaatehuoneen pohjabetonilaatan kosteusprofiilin viittaavan siihen, että vaatehuoneen kosteuden on aiheuttanut patteriputken liitoksen vuotovahinko.  

Vakuutuslautakunta katsoo selvitetyksi, että patteriputken liitoksesta makuuhuoneen (MH2) patterin kohdalta vuotanut vesi on lattiarakenteessa levinnyt myös vaatehuoneen alueelle. Selvitystä ei ole siitä, että suojaputki olisi vuotanut muusta kohdasta kuin makuuhuoneen (MH2) patterin lähellä olleen suojaputken pään kohdalta.

Makuuhuoneen (MH2) rakenteiden korjauskustannusten lisäksi korvattavaan vuotovahinkoon sisältyvät näin ollen myös vaatehuoneen rakenteiden korjaamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka vakuutusyhtiön tulee korvata vakuutusehtojen mukaisesti.

Koti-irtaimistolle aiheutunut vahinko

Asiakas on ilmoittanut hävittäneensä lähes kaiken mikrobivaurioituneen koti-irtaimistonsa. Vain kokopuisia ja posliinisia esineitä ei ollut hävitetty. Hän on myös todennut, että hajuhaitta oli ollut koko talossa ja että irtaimisto piti tuhota riippumatta siitä, missä se oli ollut. Asiakkaan mielestä irtaimisto ei ole voinut vahingoittua rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana, koska asunto oli heti makuuhuoneen (MH1) lattian avaamisen jälkeen tyhjennetty ja perhe oli muuttanut muualle asumaan.

Asiakkaan laatimien irtaimistoluetteloiden mukaan hävitetyn koti-irtaimiston jälleenhankinta-arvo on ollut 58.115 euroa. Tästä määrästä vaatehuoneessa on ollut 6.690 euron, makuuhuoneessa (MH2) 4.550 euron ja makuuhuoneen komeroissa 6.570 euron arvosta koti-irtaimistoa.

Vakuutusyhtiö katsoo koti-irtaimiston vahingoittumisen johtuneen rakenteista vähitellen nousseen kapillaarikosteuden vaikutuksesta. Osa irtaimistosta olisi voitu puhdistaa käyttökuntoiseksi. Jos katsotaan, että irtaimistoa on vahingoittunut liitosvuodon vuoksi, makuuhuoneessa vuotokohdan lähellä ollutta irtaimistoa ei ole vahingoittunut enempää kuin 2.780 euron arvosta.

L-S R Oy:n raportin johtopäätösten mukaan rakennuksen sisäilmassa todetun poikkeavan voimakkaan homeen hajun syynä olivat alapohjarakenteiden laajahkot purkutyöt, joista mikrobivaurioituneista rakenteista vapautuvat epäpuhtaudet ovat levinneet sisäilmaan. Patteriputken liitoksen vaurioalueen ulkopuolisen alueen mikrobivauriot olivat mahdollisesti syntyneet jo rakennusaikana pohjabetonilaatan rakennekosteudesta. Reuna-alueilla tilannetta oli pahentanut ns. kylmäsillan muodostuminen perustusrakenteesta pohjabetonilaattaan.

Vakuutuslautakunta katsoo, että koti-irtaimiston mikrobivaurioiden pääasiallinen aiheuttaja on ollut kapillaarikosteuden aiheuttama rakennuksen rakenteiden kastuminen alkuperäisen ulkoseinän ja laajennusosan kohdalla. Kosteutta on noussut rakenteisiin vähitellen useiden vuosien ajan. Irtaimiston vaurioitumiseen on asiassa esitetyn selvityksen mukaan osaltaan vaikuttanut myös se, ettei vuodon seurauksena vaurioitunutta makuuhuonetta (MH2) tai muitakaan tiloja ole ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista suojattu asianmukaisesti esimerkiksi osastoimalla ja alipaineistamalla tilat siten, että sisäilman mikrobipitoisuuden nouseminen huomattavan korkeaksi normaalitilanteeseen verrattuna olisi estetty.

Makuuhuoneen (MH2) komerot, joissa olleen irtaimiston asiakas on katsonut vahingoittuneen korvattavan vuotovahingon seurauksena, ovat olleet juuri sillä kohdalla, jossa rakenteille on aiheutunut vahinkoa kapillaarisesti nousseesta kosteudesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt osoittamatta, että makuuhuoneen komeroissa tai sen yläpuolella olevalla vintillä olleen irtaimiston vahingoittuminen olisi ollut seurausta patteriputken liitosvuodosta.

Vakuutuslautakunta on edellä katsonut, että myös vaatehuoneen rakenteiden vahingoittumisen on aiheuttanut vakuutuksesta korvattava putkivuoto. Koti-irtaimiston korvaamista koskevassa asiassa on kuitenkin otettava huomioon myös se, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu kosteuden aiheuttamat vahingot.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutukseen sisältyvää rajoitusehtoa tulee tulkita supistavasti. Ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on katsonut, ettei kosteuden aiheuttamia vahinkoja koskevaa rajoitusehtoa voida soveltaa silloin, kun itse kosteus on aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vaatehuoneessa ja komeroita lukuun ottamatta muualla makuuhuoneessa (MH2) olleelle irtaimistolle aiheutuneen vahingon on aiheuttanut vakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Korvattavan irtaimistovahingon määrä makuu- ja vaatehuoneessa

Vakuutusyhtiö on katsonut makuuhuoneessa olleen vahingoittuneen irtaimiston korvausmääräksi 2.780 euroa. Tähän määrään ei sisälly vaatehuoneessa ollut irtaimisto. Asiakas on ilmoittanut irtaimiston jälleenhankinta-arvoksi vaatehuoneessa 6.690 euroa ja makuuhuoneessa 4.550 euroa. Vakuutuslautakunta toteaa, että osa irtaimistoluettelossa mainituista esineistä tulisi vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi päivänarvosta. Vakuutuslautakunta katsoo myös, että osa irtaimistosta olisi voitu puhdistaa ja ottaa käyttöön. Tarkemman selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta katsoo, että vaatehuoneessa olleen koti-irtaimiston vahingon määrä on 4.000 euroa.

Lisääntyneet asumiskulut

Ympäristö- ja terveystarkastaja ES:n lausunnon mukaan talossa asuminen rakenteiden avaamisen ja remontoinnin aikana saattaa aiheuttaa asukkaille terveyshaittaa. Talosta muuttaminen purku- ja remonttitöiden ajaksi on ollut terveydellisin perustein oikea ratkaisu. Rakennuksen painovoimainen ilmanvaihto huomioon ottaen mikrobit ja kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet pääsevät leviämään ilmavirtojen mukana korjattavista kohteista talon ei-vaurioituneisiin muihin tiloihin eikä näin ollen mikrobeille altistumista voida välttää.

Asiakirjoista ilmenee, että rakennuksen asuinpinta-ala on noin 160 m2 ja putkivuodon vuoksi vahingoittuneen suuremman makuuhuoneen (MH2) ja sen yhteydessä olevan vaatehuoneen pinta-ala on noin 20 m2.  Makuuhuoneesta (MH2) on ovi viereiseen olohuoneeseen. Vakuutuslautakunta katsoo, että pelkästään putken liitosvuodon aiheuttamat rakenteiden purku- ja korjaustyöt olisi voitu tehdä osastoimalla makuuhuone oven kohdalta ja alipaineistamalla tila asianmukaisesti. Tarve laajempiin purku- ja korjaustöihin sekä asunnosta pois muuttamiseen on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ensisijaisesti johtunut laajasta kapillaarisesti nousseen kosteuden aiheuttamasta vauriosta, josta osa on sijoittunut myös makuuhuoneen (MH2) alueelle.  

Vakuutuslautakunta katsoo, että 160 m2 suuruista asuntoa olisi voinut osaan yhdestä makuuhuoneesta (MH2) ja sen yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen kohdistuneen vuotovahingon korjaustoimien aikana ja niiden estämättä käyttää asumiseen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta korvata lisääntyneistä asumis- ja muuttokustannuksista aiheutuneita kuluja.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vaatehuoneessa ja makuuhuoneessa vahingoittuneelle irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta korvausta 6.780 euroa sekä korvaa vaatehuoneen rakenteiden korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Vakuutuslautakunta ei ota kantaa vaatehuoneen korjauskustannusten määrään, koska niistä ei ole esitetty selvitystä. Vakuutuslautakunnan suosittamat korvaukset vakuutusyhtiön tulee maksaa asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen siltä osin, kuin lisääntyneitä asumis- ja muuttokustannuksia ei ole korvattu. Vakuutuslautakunta ei suosita tältä osin korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia