Haku

FINE-014660

Tulosta

Asianumero: FINE-014660 (2019)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 14.03.2019

Vuotovahingon laajuus ja vahingon määrä. Vakuutuksesta korvattavat korjauskustannukset. Näyttö vahingon määrästä.

Tapahtumatiedot

Kerrostaloasunnon olohuoneen katossa oli 28.12.2017 havaittu kosteusvaurio. Vaurion syyksi osoittautui yläkerran asunnon (5-6) kylpyhuoneen lattiakaivossa olleen viemäriputken liitoksen irtoaminen. Vuotanut viemäriliitos oli osittain kylpyhuoneen ja saunan väliseinän alla.  Rakenteiden purkamisen yhteydessä oli ilmennyt, että yläkerran asunnon kylpyhuoneen lattiassa oli ns. tuplalaatta. Tämän johdosta lattiarakenteisiin oli jouduttu lisäämään tukipalkkeja.

Vakuutusyhtiö oli 22.2.2018 korvattavuuspäätöksessään pitänyt vuotovahinkoa kiinteistövakuutuksesta korvattavana. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että se korvaa vahingon kartoitusraportin osoittamassa laajuudessa. Asiakasta oli päätöksessä pyydetty toimittamaan purkutöiden jälkeen jälleenrakennuskustannuksen korjausarvio, jos asiakas ei halua käyttää vakuutusyhtiön sopimuskumppania korjaus- ja kuivaustöihin.

Vakuutusyhtiö on maksanut riidattomana korvauksena korjauskustannuksista ensin 11.310 euroa ja sen jälkeen 2.500 euroa ja 3.762 euroa, eli yhteensä 17.572 euroa. Asiakkaan ilmoituksen mukaan tukipalkkien osuus oli ollut 3.900 euroa, josta ei vaadita korvausta. Jälleenrakentaminen on tullut maksamaan kaikkiaan 48.400 euroa. Kosteuskartoitusraportin mukaan rakennus on rakennettu 1910-luvulla ja purettavat materiaalit on osin tai pääosin asennettu ennen vuotta 1994.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö on valituksessaan pyytänyt ratkaisusuositusta siitä, pitäisikö vakuutusyhtiön korvata vuotovahingon aiheuttamat korjauskustannukset kokonaisuudessaan vähennettynä parannustyön osuudella. Kylpyhuone on jouduttu purkamaan kauttaaltaan ja sauna lattian osalta.

Taloyhtiö oli käynnistänyt korjaustyöt niin, että paikan päällä jo ollut rakennusliike oli suorittanut purkutyön. Purkutöiden määrää oli lisännyt se rakenteellinen seikka, että kylpyhuoneessa oli ollut yllätyksellisesti lattiarakenteena tuplalaatta. Purkutyön tehnyt rakennusliike oli antanut jälleenrakennustarjouksen, jonka taloyhtiö oli hyväksynyt.

Välipohjarakenteeseen oli korjaustöiden yhteydessä lisätty palkkeja, jotta rakenteet varmasti kantavat tulevan kylpyhuoneen rakenteiden painon. Tämän jälkeen on suoritettu märkätilojen jälleenrakennus, mistä aiheutuneet kulut on lähetetty vakuutusyhtiöön korvauskäsittelyyn. Taloyhtiö tietää, ettei palkeista johtuva kustannus johdu vesivahingosta, vaan on seurausta rakenteellisesta parannustyöstä, joka on ollut pakko tehdä, kun vika oli havaittu.

Korjaustyötä oli hankaloittanut asunnon asukkaiden tilanne, sillä perheen sairasta lasta ei ollut lapsen isän toivomuksesta uskallettu siirtää remonttihuoneistosta saman kiinteistön toiseen huoneistoon. Asumisjärjestelyjen vuoksi oli rakennettu ylimääräisiä suojaseiniä. Taloyhtiö katsoo, että tässä liikutaan siinä rajamailla, jossa myös inhimillinen tekijä pitäisi ottaa huomioon vaikka kiinteistövakuutuksen ehdot eivät tunne tilannetta, jossa olosuhteiden aiheuttamat seikat vaikuttaisivat ehtojen perusteella maksettaviin korvauksiin.

Taloyhtiö katsoo, ettei vakuutusyhtiön esittämään laskelmaan perustuva korvaus ole oikeudenmukainen. Laskelman tehnyt urakoitsija ei ole käynyt paikan päällä arvioimassa työn kohdetta vaan tehnyt laskelman kosteuskartoitusraportin pohjalta. Taloyhtiö tiedustelee, ottaako laskentaohjelma huomioon kiinteähintaisiin urakoihin liittyvää riskivarausta, koska kyse oli syvälle kiinteistön rakenteisiin menevistä työsuoritteista, kohde oli kaupungin keskustassa ja kyseessä oli hissitön talo.

Esittämiensä seikkojen johdosta taloyhtiö katsoo, että kohde on ollut vaativuustasoltaan normaalia vesivahinkohuoneistoa haastavampi. Tämä myös selvittää tilannetta, miksi taloyhtiö on halunnut käynnistää jälleenrakennuksen mahdollisimman pikaisesti ilman usean urakoitsijan urakkakilpailua, jossa kustannustason lasku nykyiseen ei olisi ollut ollenkaan varma.

Taloyhtiö katsoo, että se on osoittanut vakuutuksesta korvattavien korjauskustannusten määrän. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut mitään ylimääräistä työsuoritetta tai tekijää, joka olisi vakuutusyhtiön mielestä liikaa. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt muuta kuin käsityksensä vahingonkorjauksen kokonaishinnan suureellisuudesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta ei suosita korvauspäätöksen muuttamista. Riitaa on korvauksen määrästä. Asiassa on kyse siitä, että vakuutuksesta ei aina korvata toteutuneita korjauskustannuksia kokonaisuudessaan. Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudessa ”vahingolla” tarkoitetaan ainoastaan tarpeellisia ja kohtuullisia korjauskustannuksia. Vakuutuksesta maksetaan korvausta vain vakuutustapahtuman johdosta vahingoittuneiden rakenteiden korjaamiseen liittyvistä tarpeellisista ja kohtuullisista korjauskustannuksista. Huomioon on otettava myös se, että vahingon kärsijällä on yleinen vahingon rajoittamisvelvollisuus.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen esinevahingon. Korjauskustannusten laskemisen perusteena ovat normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahinkokohtainen korvauksen enimmäismäärä on vahingon määrä. Yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaamo, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingot, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että asiakasta oli korvattavuusratkaisussa pyydetty toimittamaan vakuutusyhtiölle purkutöiden jälkeen arvio jälleenrakentamiskustannuksista, jos asiakas ei halua käyttää vakuutusyhtiön sopimuskumppania. Koska mitään arviota tai tarjousta ei ole toimitettu ennen kuin urakan valmistumisen jälkeen, vakuutusyhtiö ei ole päässyt millään tavalla vaikuttamaan asiakkaalle aiheutuvien kustannusten määrään.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt kylpyhuoneen osalta kustannuslaskelman LP-V. Oy:ltä. Laskelman mukaisesti vakuutusyhtiö on korvannut 11.310 euroa. Myöhemmin vakuutusyhtiö on maksanut saunan osuudelta 2.500 euroa. Asiakkaan valituksessaan esittämien seikkojen johdosta vakuutusyhtiö on pyytänyt LP-V. Oy:ltä uuden kustannuslaskelman. Siinä on otettu huomioon myös saunan osuus ja korjattavan kohteen erityispiirteet. Uuden laskelman mukaisesti vakuutusyhtiö on katsonut vahingon määräksi 17.572 euroa, ja maksanut lisäkorvauksena 3.762 euroa. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiakas ole oikeutettu tätä suurempaan lisäkorvaukseen.

Vakuutusyhtiön kumppaniyrityksen laskema kustannus on se hinta, jolla urakoitsija sitoutuu tekemään kyseisen työn. Sen lisäksi ei tule mitään erillistä ”riskivarausta”. Hinta voi muuttua vain, jos korjaustöiden yhteydessä selviää jotain täysin yllättävää, jonka johdosta töitä ei voida tehdä suunnitellulla tavalla tai että töiden yhteydessä todetaan, että vahinkoalue on oletettua suurempi.

Taloyhtiö ei ole tarkemmin perustellut sitä, miksi kohteessa on tehty tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä. Tarvittavat suojaukset kuuluvat korvattavaan vahinkoon, ja ne ovat sisältyneet vakuutusyhtiön esittämään laskelmaan. Asunnon 5-6 korjaustyöt eivät ole edellyttäneet erillisten suojaseinien rakentamista. Äänieristystä ei ole tarvittu. Kylpyhuoneen ja saunan korjaus olisi voitu hoitaa siten, että oveen asennetaan vetoketjuovi ja tila alipaineistetaan. Tällöin pöly ei leviä muualle huoneistoon. Muualle huoneistoon voidaan laittaa kävelyä varten pahvi lattiaan suojaksi. Ylimääräisten suojaseinien rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvata vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö korostaa sitä, ettei työtä ole lainkaan kilpailutettu eikä vakuutusyhtiölle ole ennen urakan valmistumista toimitettu korjausarviota tai tarjousta. Vakuutusyhtiö kiinnittää myös huomiota siihen, että tehdyissä töissä on paljon vahinkoon kuulumattomia töitä. Käyttövesiputket, viemärit ja sähköt on uusittu. Välipohjan täytteet on poistettu ja uusittu laajemmalta kuin pelkästään kastuneelta alueelta. Tällaisessa tilanteessa taloyhtiö ei voi perustellusti olla siinä uskossa, että vakuutusyhtiö tulee korvaamaan syntyneet kulut kokonaisuudessaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat selvitykset:

  • 29.12.2017 päivätty raportti 28.12.2017 suoritetusta vesivahingon kosteuskartoituksesta.
  • Vauriotarkastusraportti (26.3.2018) puretun kylpyhuoneen kastuneen alueen mittaamisesta 20.3.2018. Raportin mukaan kohde oli purettu riittävin osin. Vauriotarkastuspäivänä oli asennettu kuivatus.
  • 20.4.2018 päivätty urakkatarjous asunnon 5-6 kylpyhuoneen saneerauksesta.
  • 17.7.2018 päivätty kustannusselvitys pesuhuoneen ja olohuoneen korjaamisen kokonaiskustannuksista.
  • 2.11.2018 päivätty kustannusselvitys asunnon 3-4 olohuoneen ja asunnon 5-6 pesuhuoneen ja saunan korjaamisen kustannuksista.
  • 8.11.2018 päivätty lausunto vesivahingon korjaustyöstä.
  • 7.12.2018 päivätty selvitys asunnon 5-6 kylpyhuoneen vesivahinkosaneerauksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mikä on vuotovahingon laajuus ja mikä on kiinteistövakuutuksesta korvattava vahingon määrä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutuksen yleisten sopimusehtojen (kohta 2.5.2; Toimenpiteet vahingon tapahduttua, vakuutusyhtiön toimenpiteet) mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaamo, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingot, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Kohdan 2.6.2 (Korvauksen hakeminen, Muut tiedot) mukaan hakija on velvollinen antamaan muita tarpeellisia tietoja ja asiakirjoja muun muassa vahingon määrän osoittamiseksi.

Vahingon arviointia ja korvaamista koskevat säännöt ovat asuinrakennusten ehtojen kohdassa 10. Vahingon määrän laskemista koskevien ehtojen mukaan vahingon määrä on korjauskustannukset, jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata. Korjauskustannusten laskemisen perusteena ovat normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahingon määrään eivät sisälly (muun muassa) huolto- ja kunnossapitotöistä, tilapäiskorjauksista sekä muutos- tai perusparannustöistä aiheutuneet kulut. Korvauksen enimmäismäärä ja muut rajoitukset -kohdan mukaan vahinkokohtainen korvauksen enimmäismäärä on vahingon määrä.

Asian arviointi

Osapuolten välisessä kiistassa on kysymys

  • siitä, mitkä korjauskustannukset ovat olleet vuotovahingon johdosta tarpeellisia ja kohtuullisia
  • siitä, mikä on vakuutuksesta korvattavan vahingon määrä.

Kiista koskee taloyhtiön esittämän korvausvaatimuksen 44.500 euron ja vakuutusyhtiön vuotovahingon korjauskustannuksina maksaman 17.572 euron välistä eroa.  Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt taloyhtiön ilmoitusta siitä, että lisäpalkkien asentamisesta aiheutuneet kustannukset ovat olleet 3.900 euroa.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus vahingon määrästä kuuluu korvauksen hakijalle. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle tarpeelliset tiedot ja asiakirjat muun muassa vahingon määrän selvittämiseksi.

Korvattavuusratkaisussaan vakuutusyhtiö on ilmoittanut taloyhtiölle, että jos taloyhtiö ei halua käyttää vakuutusyhtiön kumppania, sen tulee purkutyön jälkeen esittää vakuutusyhtiölle arvio tai tarjous jälleenrakennuskustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo tällaisen pyynnön liittyneen vahingon määrän selvittämiseen.  Vakuutusyhtiöllä olisi vakuutussopimuksen mukaan ollut oikeus myös määrätä rakentaja, joka uudelleen rakentaa vahingoittuneet rakenteet. Tätä oikeutta vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole käyttänyt, mutta on korvattavuusratkaisussaan esittänyt pyynnön toimittaa selvitys vahingon määrästä.

Taloyhtiö ei ole käyttänyt vakuutusyhtiön kumppania eikä pyytänyt urakkatarjouksia muilta rakennusliikkeiltä kuin valitsemaltaan yritykseltä, joka oli suorittanut rakenteiden purkutyön ja myöhemmin antanut urakkatarjouksen asunnon 5-6 kylpyhuoneen saneerauksesta. Taloyhtiö ei myöskään ole esittänyt vakuutusyhtiölle arviota korjauskustannuksista purkutyön jälkeen. Taloyhtiö on kertonut, että se on lähettänyt vakuutusyhtiölle selvityksen korjauskustannuksista märkätilojen jälleenrakennuksen suorittamisen jälkeen.

Vakuutuslautakunta on asiaa arvioidessaan ottanut huomioon taloyhtiön esittämän yhden urakkatarjouksen mukaisten korjauskustannusten (48.400 euroa) ja vakuutusyhtiön esittämän laskelman (17.572 euroa) välisen eron. Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät lainsäädäntö tai nyt puheena oleva vakuutussopimus ole velvoittaneet taloyhtiötä pyytämään urakkatarjouksia useilta rakennusyrityksiltä. Urakkatarjoukseen on merkitty vain urakan kokonaishinta, mutta töiden, materiaalien tai muiden kustannusten hintoja ei ole eritelty. Taloyhtiö on pitänyt urakkatarjousta osoituksena markkinahintaisesta kokonaisurakasta.  Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että taloyhtiön asioiden huolellinen hoito olisi tässä tapauksessa edellyttänyt korjausurakan kilpailuttamista. Muutamia urakkatarjouksia pyytämällä taloyhtiö olisi voinut selvittää jälleenrakentamiskustannusten arvoa ja samalla vahingon määrää ennen korjaustöiden tekemistä. Kun kilpailuttamista ei ole tehty, asia joudutaan arvioimaan urakkatarjouksen ja vakuutusyhtiön esittämän laskelman perusteella.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei taloyhtiö ole tarkemmin yksilöinyt, miltä osin vakuutusyhtiön esittämän, 2.11.2018 päivätyn laskelman mukaiset kustannukset eivät olisi kattaneet vuotovahingon korjaamisesta aiheutuneita rakennuskustannuksia.  Taloyhtiö on pitänyt laskelmaa epäoikeudenmukaisena, mutta ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön ilmoitusta, jonka mukaan laskelman laatinut yritys olisi tehnyt vuotovahinkoon kuuluvien rakenteiden korjaustyön laskelman mukaisilla kustannuksilla. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei laskelman tekeminen rakennustyön valmistumisen jälkeen kosteuskartoitusraportin perusteella ja käymättä paikan päällä sellaisenaan osoita sitä, että laskelma olisi virheellinen tai puutteellinen. Laskelmassa on myös otettu huomioon saunan lattian korjaamisesta aiheutuvat kustannukset ja taloyhtiön kohteesta esittämät erityispiirteet.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että taloyhtiön esittämään urakkatarjoukseen on sisältynyt lisäpalkkien asentamisen ohessa myös muita vuotovahinkoon kuulumattomia korjaustöitä. Tällaisina töinä vakuutusyhtiö on maininnut käyttövesiputkien, viemäreiden ja sähköjen uusimisen sekä välipohjan täytteiden poistamisen ja uusimisen laajemmalta kuin pelkästään kastuneelta alueelta.

Taloyhtiö on ilmoittanut, että vuodon vuoksi kylpyhuone oli jouduttu purkamaan kauttaaltaan ja sauna lattian osalta. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan purkamisen laajuuteen on vaikuttanut osaltaan kylpyhuoneen välipohjarakenteessa ollut tuplalaatta ja sen aiheuttama tarve rakentaa lattiaan lisäpalkkeja. Asiakirjoista ei ilmene se, miltä osin rakenteita olisi taloyhtiön käsityksen mukaan pitänyt purkaa ja kuivattaa, jos lattiarakenteessa ei olisi havaittu lisätuentaa vaatinutta puutteellisuutta, tai mitkä olisivat olleet pelkästään vuotovahingon aiheuttaman purkamistyön kustannukset.

Asiakirjoista ilmenee Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kiistattomasti, että taloyhtiön valitseman yrityksen urakkatarjoukseen on sisältynyt vuotovahinkoon kuulumattomia purkutöitä, joita ovat olleet makuuhuoneen vastaisen seinän avaus ja ulkoseinän koloaminen palkkien upotuksia varten. Epäselväksi on sen sijaan jäänyt, ovatko nämä purkamiskustannukset sisältyneet taloyhtiön ilmoittamiin vahvikepalkkien rakentamisen kustannuksiin 3.900 euroon.

Urakkatarjoukseen ei ollut sisällytetty vesi- ja kiintokalusteiden tai valaisimien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Korjaustyön tehneen yrityksen 7.12.2018 antaman selvityksen mukaan korjaustöihin ovat kuuluneet muun muassa purkutyöt ja kalusteiden, vesikalusteiden sekä sähkökalusteiden asennukset.

Vakuutuslautakunta katsoo, että epäselväksi on jäänyt esimerkiksi se, mitkä ovat olleet rakenteiden purkutyöstä aiheutuneet kustannukset ja mitkä purkukustannukset on tehty muusta syystä kuin vuotovahingon korjaamiseksi sekä mitkä ovat olleet vuotovahingon vuoksi uusittujen vesi- ja kiintokalusteiden sekä valaisimien hankinnasta aiheutuneet kustannukset.

Vahingoittuneen asunnon asukkaiden olosuhteista johtuvien poikkeusjärjestelyjen vuoksi taloyhtiö on vaatinut korvauksia ylimääräisten suojaseinien rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vakuutusyhtiö on pitänyt ylimääräisten suojaseinien rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia suoranaiseen esinevahinkoon kuulumattomia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että suoranaiseen esinevahinkoon sisältyviä töitä ovat olleet kylpyhuoneen ja saunan tarvittava suojaus vetoketjuovella ja tilojen alipaineistuksella sekä muiden tilojen lattioiden asianmukainen suojaaminen korjaustöiden ajaksi. Asunnon asukkaiden terveydentilaan liittyvien olosuhteiden vuoksi tehdyt väliaikaisratkaisut eivät ole kiinteistövakuutuksesta korvattavaa suoranaista esinevahinkoa.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei taloyhtiön esittämästä asunnon 5-6 saneerausta koskevasta urakkatarjouksesta, rakennustyön valvojan antamasta selvityksestä tai muista lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista käy yksiselitteisesti ilmi se, mikä osa korjauskustannuksista kuuluu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin ja mikä osa on rakenteiden tason parantamista.

Osittain ristiriitaisten selvitysten vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, mitkä kaikki urakkatarjouksen mukaisiin korjauskustannuksiin, eli 44.500 euroon (ilman betonipalkkien asennuksia), sisältyvät korjaustyöt ovat liittyneet vuotovahingon korjaamiseen. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei taloyhtiö ole osoittanut vuotovahingon korjauskustannusten olleen enempää kuin mitä vakuutusyhtiö on taloyhtiölle jo korvannut.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on korvannut vuotovahingosta aiheutuneet rakenteiden korjauskustannukset vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin

Sihteeri Pellikka

Jäsenet:

Maso
Sario
Vuori
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia