Haku

FINE-014659

Tulosta

Asianumero: FINE-014659 (2019)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 08.05.2019

Palovahinko. Palossa tuhoutuneen huvilarakennuksen uudis- ja nykyhinta. Korvauksen peruste ja suuruus. Tontin raivauskustannukset.

Tapahtumatiedot

Saaressa sijainnut ja kesämökkinä käytetty rakennus oli 19.7.2017 aamuyöllä tuhoutunut tulipalossa.

Vakuutuskirjan mukaan 25 m2 suuruisen rakennuksen rakennusvuosi on 1968 ja peruskorjausvuosi 2006.  Vakuutuskirjassa on myös mainittu, että rakennus on vakuutettu täydestä hinnasta ja että rakennus ei rakenteiltaan, tekniikaltaan ja varustetasoltaan sovellu ympärivuotiseen käyttöön.

Vakuutusyhtiö on 7.6.2018 päivätyllä korvauspäätöksellä maksanut mökistä 29.000 euroa rakennuksen nykyhinnan perusteella. Rakennuksen uudishinnaksi vakuutusyhtiö on arvioinut 63.000 euroa. Korvaus perustui nykyhintaan, koska rakennuksen nykyhinta oli laskenut alle puoleen uudishinnasta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii 40.000 euron lisäkorvausta. Hän katsoo, että rakennus oli terve, hyväkuntoinen ja juuri korjattu. Rakennusta oli jatkuvasti huollettu ja uudistettu. Myös sähköt oli uusittu 2000-luvulla.

Lisäselvityksessään asiakas kertoo yksityiskohtaisesti, mitä kaikkia korjaus- ja kunnostustöitä rakennuksessa on eri vaiheissa tehty. Rakennuksessa ei ole vesijohtoa, joten vuotovahingot ovat olleet mahdottomia. Huopakaton tilalle oli alle 10 vuotta aikaisemmin vaihdettu peltikatto. Katon vuoto-ongelmia ei myöskään ole ollut koskaan. Asiakkaan ilmoituksen mukaan ainoat alkuperäiset talon osat ovat runko, tiilipiippu ja ulko-ovi.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on omaksi edukseen arvioinut rakennuksen nykyarvon liian alhaiseksi välttyäkseen maksamasta vakuutuskorvausta rakennuksesta ja palopaikan raivauskustannuksista. Vaativassa saarikohteessa tehtävien raivaus- tai rakentamistöiden nostavaa kustannusvaikutusta vakuutusyhtiö ei ole myöskään ottanut riittävästi huomioon. Rakennusliikkeiltä saatujen hintatietojen mukaan uuden mökin rakentaminen maksaisi samalle paikalle rakennettaessa 70.000 euroa. Tämän summan lisäksi uuden, entistä vastaavan tiilipiipun muuraus maksaa noin 2.000 euroa.

Asiakas toteaa, ettei hän ole väittänyt talon olleen uudenveroinen. Hän on väittänyt, että talon arvo ei voi olla alentunut alle 50 prosenttiin vain siitä syystä, että ulkoseinän valkoinen maalipinta oli likaisen näköinen. Asiakasta ihmetyttää se, että vakuutusyhtiö tyrmää hänen ilmoittamansa parannus- tai uudistamistyöt eikä katso niiden parantavan rakennuksen kuntoa tai nostavan sen arvoa. Vakuutusyhtiön asiakaspalvelija oli asiakkaan kanssa vahingon jälkeen käydyssä puhelinkeskustelussa kertonut, että asiakas saa aivan uuden mökin tämän päivän hinnoittelun mukaan, koska asiakkaalla on niin hyvä vakuutus.

Asiakas ihmettelee, miten on mahdollista että vakuutusyhtiö voi ja saa luvan markkinoida valheellisesti ja harhaanjohtavasti. Kerrotaan, että talo korvataan täysin tämän päivän hinnoilla. Kuukauden sisällä on luvattu maksaa korvaus, mutta asiakas on saanut ”taistella” lähes vuoden saadakseen korvauksen. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen vasta sen jälkeen, kun Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEstä oli otettu yhteyttä vakuutusyhtiöön ja kehotettu kiirehtimään asiaa. Täysin turhan viivyttelyn syytä asiakkaalle ei ole koskaan kerrottu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen maksama nykyhinnan mukainen korvaus on vakuutusehtojen mukainen. Korvauspäätöksen muuttamiselle ja lisäkorvauksen maksamiselle ei ole perusteita.

Neuvottelujen ja selvittelyjen jälkeen vakuutuksenottajalle oli 12.4.2018 maksettu riidattomana korvauksena 29.000 euroa. Lisäksi oli maksettu korvauksia piha-alueesta 6.000 euroa, sähköjen kytkennästä 1.913,46 euroa ja irtaimistosta 4.124 euroa ja eräistä muista kustannuksista 126 euroa, eli yhteensä 12.163,46 euroa. Kirjallinen korvauspäätös oli annettu 7.6.2018.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa on erimielisyyttä siitä, mikä on ollut rakennuksen nykyhinta vahinkohetkellä. Rakennuksen nykyarvoksi vakuutusyhtiö on laskenut 46 %. Rakennuksen kuntoluokittelussa on todettu, että sisäpinnat, lämmitys ja ulkopinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kalusteet, ikkunat, ovet, väliseinät, sähkö ja runko ovat vuodelta 1968. Vesi- ja viemärijärjestelmä, ilmanvaihto ja teletekniikka puuttuvat. Vakuutusyhtiö katsoo, että oletusarvoisesti 50 vuotta vanha rakennus on ollut ikäänsä vastaavassa kunnossa. Perustavanlaatuista ja kattavaa korjaustyötä, joka asettaisi rakennuksen uudenveroiseen kuntoon, ei ole tehty, vaikka rakennusta on vuosien aikana korjattu ja uusittu.

Paikkakunnan hintataso, ns. Haahtela-arvio ja edellä mainitut kuntotekijät sekä muut seikat huomioon ottaen vakuutusyhtiö on arvioinut uudishinnaksi 1.563 euroa/m2. Tähän on lisätty 30 % korjauskustannuksia, jolloin neliöhinnaksi on saatu 2.032 euroa. Rakennuksen uudishinnaksi on arvonlisäveroineen laskettu 62.995 euroa. Tehdyt korjaustyöt ja niiden laatu on otettu laskelmassa huomioon. Rakennus sijaitsee saaressa, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia rakentamiselle verrattuna mantereella sijaitsevan kohteen rakentamiseen. Tämäkin on otettu huomioon korjauskustannuksia arvioitaessa.

Vakuutusehtojen mukaan nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään kuntoluokittelussa ilmennyt ja muista seikoista johtunut hinnan alentuminen. Neliömetrikohtaisesta uudishinnasta 2.032 eurosta on vähennetty 54 % ja sen jälkeen saatu 46 %:n suuruiseksi nykyhinnaksi 935 euroa/m2. Rakennuksen nykyhinnaksi arvonlisäveroineen jää 28.978 euroa.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö on selostanut seikkoja, joiden pohjalta se on päätynyt edellä mainittuun laskelmaan. Vakuutusyhtiö korostaa, että sen laskelmissa on otettu huomioon asiakkaan ilmoittamat rakennuksen korjaus- ja uusimistyöt.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • poliisilaitoksen tutkintailmoitus 4.8.2017
  • pelastuslaitoksen onnettomuusseloste 19.7.2017
  • palopaikalta vahingon jälkeen otettuja valokuvia
  • rakennuksesta otettuja valokuvia, joista osa on paloa edeltäneinä päivinä tehdyn kunnostustyön ajalta, ja osa on vanhempia
  • vakuutusyhtiön toimittamia rakennuksen hinnan arviointilomakkeita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kiistaa siitä, mitkä ovat olleet tulipalossa tuhoutuneen huvilarakennuksen uudishinta ja nykyhinta hetkeä ennen vahinkotapahtumaa. Maksettavan korvauksen määrään vaikuttaa myös se, onko rakennuksen nykyhinta ollut vähemmän kuin puolet uudishinnasta tai vähintään puolet uudishinnasta. Jos nykyhinta on ollut vähintään puolet uudishinnasta, kiistaa on siitä, mikä on vakuutuksesta korvaamatta olevan vahingon määrä, jos asiakas rakentaa tuhoutuneen rakennuksen tilalle uuden huvilarakennuksen.

Asiakas on myös ollut tyytymätön tontin raivauskustannuksista saamaansa korvaukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin omaisuusvakuutusehdoissa käytettyjen käsitteiden määrittelyssä on todettu seuraavaa:

  • Käypä hinta on käteishinta, joka vahinkohetkellä rakennuksesta olisi ollut saatavissa Suomessa, jos se olisi myyty tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakennuksen käypää hintaa määriteltäessä kiinteistön käyvästä hinnasta vähennetään tontin ja muiden rakennusten osuus.
  • Rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.
  • Rakennuksen uudishinnalla tarkoitetaan uuden pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja kerrosmäärältään samankokoisen, ulkomuodoltaan samanlaisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.

Kohdan 2.1 mukaan huvilarakennuksen mukana vakuutukseen sisältyy piha-alue, johon katsotaan kuuluvan rakennuksien välittömässä läheisyydessä, päivittäisessä käytössä oleva hoidettu alue. Tonttimetsä ja luonnonvaraiset alueet eivät sisälly vakuutukseen.

Vahinkojen korvaamista koskevan kohdan 6.1.1 (Välitön esinevahinko) mukaan

  • korvaamisperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta
  • rakennuksen purkukustannuksina korvataan purkutyö, purkujätteiden poiskuljetus ja jätemaksut. Jos tilalle ei rakenneta uutta rakennusta, korvataan myös rakennuspaikan tasoittaminen.

Vakuutusehtojen kohdassa 6.2 selostetaan omaisuuden hinnan arvioiminen ja vahingon määrän laskeminen.

Kohdan 6.2.1.1 (Rakennuksen hinnan arvioiminen) mukaan rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen vahinkohetken uudishinnan mukaan. Uudishinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja yleisesti Suomessa kaupan olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan. Uudishinta ja nykyhinta lasketaan käyttämällä Finanssialan keskusliiton ohjetta rakennuksen hinnan arvioimisesta.

Kohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä.

Jos rakennuksen nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan. Jos rakennus korvataan uudishinnan mukaan, korvataan myös rakennuksen purkukulut kokonaan.

Jos rakennuksen nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan, ja rakennuksen purkukuluista korvataan nykyhinnan mukainen osuus. Rakennuksen nykyhintana korvataan kuitenkin enintään rakennuksen käypä hinta.

Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.

Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa ensin, että vakuutusyhtiön asiakaspalvelijan puhelinkeskustelussa vahingon jälkeen esittämä käsitys siitä, että asiakas saisi uuden rakennuksen tilalle, ei vakuutussopimuslain mukaan sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiö on ottanut kantaa vahingon korvattavuuteen ja korvauksen suuruuteen 12.4.2018 ja 7.6.2018 tekemillään ratkaisuilla, eli lähes vuosi vahingon sattumisen jälkeen. Osapuolten välinen kiista koskee ensisijaisesti rakennuksen nykyhintaa vahinkohetkellä ja toissijaisesti myös rakennuksen uudishintaa.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan lausunut, että nykyhinta saadaan kun uudishinnasta vähennetään kuntoluokittelussa ilmennyt ja muista seikoista johtunut hinnan alentuminen.

Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen nykyhintaan vaikuttavia tekijöitä ovat rakennuksen iän ja käytön lisäksi asumattomuus ja huollon tai hoidon laiminlyönti taikka käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Nykyhintaa arvioitaessa otetaan ehtojen mukaan huomioon myös rakennuksen sijainti ja paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden ja muiden syiden selvä vaikutus.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole edes väittänyt, että rakennus olisi ollut asumaton tai että sen käyttökelpoisuus olisi olennaisesti alentunut. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden tai muiden syiden selvä vaikutus olisi alentanut rakennuksen nykyhintaa. Rakennuksen sijainti saaressa on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan otettu arvioinnissa huomioon.

Asiakas on kertonut yksityiskohtaisesti rakennukseen eri vaiheissa tehdyistä korjaus-, huolto- ja kunnostustöistä. Hän ei ole väittänyt rakennuksen olleen uudenveroisessa kunnossa, mutta hän ihmettelee sitä, ettei rakennukseen tehtyjä korjaus-, huolto- ja kunnostustöitä ole otettu huomioon rakennuksen nykyarvossa. Rakennusta koskevat asiakirjat olivat tuhoutuneet tulipalossa, minkä vuoksi asiakas ei voi esittää kirjallista selvitystä tehdyistä parannustöistä.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se on laskelmissaan ottanut huomioon rakennuksessa tehdyt korjaus-, huolto- ja kunnostustyöt. Vakuutusyhtiö on katsonut, etteivät rakennuksessa tehdyt kunnostustyöt ole olleet niin perustavan laatuisia ja kattavia, että rakennus olisi ollut uudenveroisessa kunnossa. Lähes kaikki 50 vuotta vanhan rakennuksen rakenteet ovat alkuperäiset vuodelta 1968. Rakennuksen kunto on ollut suurimmalta osin tyydyttävä.

Vakuutuslautakunta on asiaa arvioidessaan kiinnittänyt huomiota vakuutussopimukseen sisältyvään ja vakuutuskirjasta näkyvään tietoon siitä, että rakennus on peruskorjattu vuonna 2006. Käytettävissä ei ole ollut tarkempaa selvitystä siitä, millä perustein ja missä vaiheessa tieto peruskorjauksesta on sisällytetty sopimukseen.

Asiassa on jäänyt epäselväksi se, miten vakuutusyhtiö on katsonut rakennuksen käytön alentaneen nykyhintaa, kun otetaan huomioon tehdyt korjaus-, huolto- ja kunnostustyöt. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan vakuutusyhtiö ei ole nykyhintaa määritellessään ottanut huomioon peruskorjausta. Tieto peruskorjauksesta tukee kuitenkin asiakkaan näkemystä siitä, ettei rakennuksen nykyarvo ole alentunut niin paljon kuin mihin vakuutusyhtiö on laskelmissaan päätynyt.

Asiakas katsoo, ettei rakennuksen nykyarvo ennen vahinkoa ollut laskenut alle 50 prosenttiin vastaavan rakennuksen uudishinnasta. Asiakas on ilmoittanut rakennuksen jälleenrakennuskustannuksiksi 70.000 euroa, mutta tästä ei ole muuta selvitystä kuin asiakkaan ilmoitus. Vakuutusyhtiö on laskenut uudishinnaksi 63.000 euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vastaavanlaisen uuden rakennuksen uudishinta on ollut 63.000 euroa. Kun otetaan huomioon rakennukseen eri aikoina tehdyt korjaus-, huolto- ja kunnostustyöt sekä se, että vakuutussopimuksessa olevan tiedon mukaan rakennus on vuonna 2006 peruskorjattu, Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksen nykyhintana vahinkohetkellä on pidettävä 47.250 euroa, eli 75 prosenttia vastaavan rakennuksen uudishinnasta (63.000 * 75 %).

Lopputulo

Vakuutuslautakunta katsoo, että palovahingosta maksettavan korvauksen perusteena on rakennuksen uudishinta 63.000 euroa, joka vakuutusehtojen mukaan maksetaan kahdessa erässä. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle heti lisäkorvauksena jo maksamansa korvauksen 29.000 euron ja 47.250 euron suuruisen nykyhinnan välisen määrän, eli 18.250 euroa. Kun jälleenrakennustyö on suoritettu, vakuutusyhtiön tulee maksaa uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus korjauskustannuksia vastaavasti siten, että korvauksen yläraja on 63.000 euroa.

Vakuutuslautakunta suosittaa myös, että vakuutusyhtiö korvaa kokonaisuudessaan rakennuksen purkukulut, joihin sisältyvät purkutyö, purkujätteiden poiskuljetus ja jätemaksut.

Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että heinäkuussa 2017 sattuneesta palovahingosta on sovittu maksettavaksi riidaton osa korvauksesta vasta huhtikuussa 2018. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, minkä vuoksi korvauspäätöksen tekeminen ja korvauksen maksu on viivästynyt. Asiakas on ilmoituksensa mukaan toistuvasti kiirehtinyt ratkaisua ja korvauksen maksamista. Asiakirjoista ilmenee, että korvauspäätös on tehty ja korvaus maksettu vasta sen jälkeen, kun Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on kiirehtinyt asian käsittelyä vakuutusyhtiössä. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalle jäisi vain muutama kuukausi aikaa rakentaa tuhoutuneen tilalle uusi rakennus, jotta hänelle voitaisiin maksaa nykyhinnan ja uudishinnan välinen erotus. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö katsoo 2 vuoden määräajan alkavan vasta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen päivämäärästä 8.5.2019.

Kaikille Vakuutuslautakunnan suosittelemille korvauksille tulee maksaa asianmukainen viivästyskorko.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Rantala
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia