Tapahtumatiedot
Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan 13.7.2018 klo 14:30:14–14:30:51 tehtyjä ja tunnusluvulla hyväksyttyjä kahta automaattinostoa. Nostot olivat 1.000 ja 500 euroa. Nostoista veloitettiin yhteensä 49,50 euroa nostopalkkiota. Asiakas on korttilaskun saatuaan ilmoittanut kortin kadonneeksi 6.8.2018.
Asiakkaan valitus
Asiakas on valituksessaan kertonut, että hänen kotoaan on varastettu luottokortti ja sen tunnusluku. Asiakas on kertonut säilyttäneensä korttiaan pankin kirjekuoressa eteisen lipaston laatikossa ja tunnuslukua alkuperäisessä paperissaan kansiossa makuuhuoneen kaapissa. Korttia ei ollut käytetty kertaakaan. Kortti on ollut vain varalla, minkä vuoksi tunnusluku ei ole ollut vain asiakkaan muistissa.
Asunnossa ei näkynyt murtojälkiä ja tavaroita on tutkittu siististi. Asiakas on kertonut, että yksittäisiä kertoja on käynyt niin, että ulko-ovi ei ole lukkiutunut, vaikka on ollut tarkoitus. Ovi on kuitenkin pääosin lukittuna, jos kotona ei olla. Asiakas on 79-vuotias ja huonokuuloinen, joten eteisessä voisi käydä hänen kuulemattaan vaikka hakemassa vara-avaimen. Asunnossa on myös takaovi, joka on voitu käydä avaamassa valmiiksi. Takapiha rajoittuu metsään, joten sitä kautta asunnolle voi päästä huomaamatta.
Asiakas on huomannut kortin ja tunnusluvun katoamisen vasta saatuaan luottokorttilaskun, minkä jälkeen hän ilmoitti kortin kadonneeksi.
Asiakas katsoo, että hän ei ole toiminut törkeän huolimattomasti säilyttäessään korttia ja sen tunnuslukua. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 50 euron ylittävältä osin.
Pankin vastine
Pankki on vastineessaan todennut, että korttiehtojen mukaan korttia ja sen tunnuslukua ei saa säilyttää samassa paikassa kotonakaan. Lisäksi asiakas on sitoutunut hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen.
Murtojälkien puuttuminen osoittaa pankin mielestä sen, että asiakas on unohtanut lukita asuntonsa tai kuumana kesänä jättänyt ikkunat auki, joten asuntoon pääseminen on ollut varkaalle helppoa. Kortti ja sen tunnusluku ovat löytyneet helposti.
Pankki katsoo asiakkaan säilyttäneen korttia korttiehtojen vastaisesti ja hänen toimintansa osoittavan törkeää huolimattomuutta.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Korttiehdot.
- Asiakkaan poliisille 11.9.2018 tekemä tutkintailmoitus. Ilmoituksessa todetaan asiakkaan kirjoittaneen sähköisessä rikosilmoituksessa seuraavasti:
”Luottokortti anastettu kotoa eteisen lipaston laatikosta osoitteessa [asiakkaan osoite]. Kortin varkaus todettiin, kun pankilta tuli lasku luottokortin käytöstä. Laskusta näkyy, että kortilta tehty käteisnosto Mikkelissä. Korttia ei ole käytetty itse vaan otettu omien varojen lisäksi varalle. Makuuhuoneen kaappia tutkittu myös. Tässä epäily kauppakirjan katoamisesta. Kaapissa papereita koskien [kahta kuolinpesää]. Sekä [asiakkaan] ja sisarensa kauppaa kotitalostaan [osoite]. Asunnossa ei näy murtojälkiä ja tavaroita on tutkittu siististi. TV, puhelimet ja tabletti koskemattomia. Kaikki vanhoja/edullisia malleja. Ajokortti ja pankkikortti tallessa lompakossa. Lompakko aina housun taskussa. Tekijästä ei epäilyä.”
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.
Lain 62 §:n mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Yleisten korttiehtojen mukaan
Kortinhaltijan tulee säilyttää korttia huolellisesti ja erillään tunnusluvusta ja pankkitunnuksista. Kortinhaltijan on seurattava säännöllisesti kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon.
Asian arviointi
Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen
Riidatonta tapauksessa on, että asiakkaan kotiin on tunkeuduttu ja asiakkaan kortti on viety ja kortin tunnusluku saatu. Korttia säilytettiin pankin kirjekuoressa eteisen lipaston laatikossa ja tunnuslukua alkuperäisessä paperissaan kansiossa makuuhuoneen kaapissa. Epäselvää asiassa on, miten ja milloin asiakkaan kotiin on tunkeuduttu.
Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijalta ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.
Pankin korttiehdoissa kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään korttia huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Kortinhaltija on sitoutunut hävittämään pankista saamansa tunnusluvun.
Tapauksessa asiakkaan korttia säilytettiin pankin kirjekuoressa eteisen lipaston laatikossa ja tunnuslukua ehtojen vastaisesti alkuperäisessä paperissaan kansiossa makuuhuoneen kaapissa. Ottaen huomioon, että asiakkaan kotiin on tunkeuduttu ja sieltä on poistuttu asiakkaan huomaamatta ja asiakas ei ollut huomannut kenenkään käyneen tutkimassa hänen tavaroitaan, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan kotiin tunkeutuneet ovat löytäneet kortin ja sen tunnusluvun suhteellisen helposti. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan säilyttää huolellisesti korttiaan ja sen tunnuslukua.
Huolimattomuuden arviointi
Pankkilautakunta toteaa maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009) valossa, että joutuakseen vastaamaan oikeudettomasta käytöstä kortinhaltijan on huolimattomuudesta toimittava vastoin korttia koskevia sopimusehtoja. Lisäksi maksuvälineen katoamisen, joutumisen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettoman käytön on oltava syy-yhteydessä maksuvälinettä koskevien sopimusehtojen rikkomiseen.
Maksuvälineen haltijan törkeällä huolimattomuudella puolestaan tarkoitetaan maksupalvelulain säännöksessä sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Jotta maksuvälineen haltijan huolimattomuutta voidaan pitää törkeänä, hänen toimintansa on kuitenkin selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Myös tässä yhteydessä arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuteen.
Asiakas on kertonut, että ulko-ovi on pääosin lukittuna, mutta joskus se ei ole mennyt lukkoon. Edelleen asiakas on kertonut olevansa huonokuuloinen, joten joku on voinut käydä eteisessä viemässä vara-avaimen asiakkaan huomaamatta tai joku on voinut käydä avaamassa takaoven valmiiksi. Pankki epäilee, että asiakas on unohtanut lukita oven tai jättänyt ikkunan auki. Pankkilautakunta katsoo tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella jäävän epäselväksi, millä tavoin asiakkaan kotiin on tunkeuduttu.
Korkein oikeus on tapauksessaan KKO:2018:71 katsonut, että maksukorttiin liittyvää tunnuslukua on voitava säilyttää kirjallisena paikassa, josta se on verraten helposti saatavissa. Jos tunnuslukua säilytetään kotona, kortti ja tunnusluku ovat käytännössä varsin usein lähekkäin samassa tilassa. Tästäkin syystä huolellinen menettely edellyttää, ettei tunnistetta säilytetä sellaisessa muodossa, että se on helposti yhdistettävissä maksukorttiin. Edelleen korkein oikeus on katsonut, että pankin tunnuskirjeen säilyttäminen yksinään, ilman muita väärinkäyttöriskiä lisääviä tekijöitä, ei vielä merkitse törkeää huolimattomuutta.
Pankkilautakunta on ottanut huomioon arvioidessaan asiakkaan huolimattomuuden astetta sen, että asiakas on pyrkinyt estämään tunnusluvun päätymisen ulkopuolisen tietoon säilyttämällä sitä eri paikassa kotonaan kuin korttia. Lisäksi lautakunta on ottanut huomioon sen, että korttia ja tunnuslukua on säilytetty kotona, jonka on katsottava olevan lähtökohtaisesti turvallinen paikka niiden säilyttämiselle. Pankkilautakunta katsoo siten, että asiakkaan toiminta ei ole osoittanut kokonaisuutena sellaista maksupalvelulaissa tarkoitettua erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely ei osoita törkeää huolimattomuutta.
Lopputulos
Pankkilautakunta katsoo kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen, kortin säilyttämisen ja kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta ei katso asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Ahroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen