Tapahtumatiedot

Taloyhtiön (jäljempänä asiakas) vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon asunnon A6 asukas sulatti jääkaappipakastimensa jääkaappiosaan kertynyttä jäätä sammuttamalla laitteen. Sulamisvedet valuivat jääkaapin takana olevaan astiaan, josta vettä tulvi lattialle aiheuttaen vaurioita. Vauriot oli havaittu 27.7.2018. D Oy:n kosteuskartoitusraportin 31.7.2018 mukaan keittiön parkettilattia oli vaurioitunut noin 1 m² alueelta ja betonilattiasta mitattiin kaapin ja pakastimen alta koholla olevia kosteusarvoja. Myös keittiön kaapistossa oli vaurioita.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 14.8.2018 mukaan kosteusvaurio on havaittu jääkaappipakastimen etupuolella/alla. Vaurio on todennäköisesti syntynyt jääkaapista valuneesta kondenssivedestä. Päätöksen mukaan kylmälaitteelle on ominaista, että kun laitteen ovi avataan, sen sisällä oleva ilma ja ympäröivässä tilassa oleva ilma sekoittuvat, jolloin laitteeseen joutuvan, laitteen sisätilaa huomattavasti lämpimämmän ilman sisältämä kosteus tiivistyy eli kondensoituu kylmälaitteen sisällä oleville pinnoille. Jääkaapin lämpötilan ollessa tyypillisesti n. +4 - +6 astetta, kondensoituva vesi pysyy nestemuodossa. Vauriopaikan sijainnin perusteella voidaan olettaa, että lattialle valunut vesi on tullut ulos kylmälaitteen ovesta. Tällöin kyseessä olisi kosteus, joka on lähtöisin laitteen sisältä ja joka on kondenssivettä. Vakuutusehtojen rajoitusehdon 3.2.14 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi. Tämän perusteella vahinko ei ole korvattava.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään. Kyse on jääkaapissa olleen jään sulattamisen seurauksena muodostuneesta sulamisvedestä aiheutuneesta vahingosta, eikä vahinko ei ole aiheutunut kondenssivedestä.

Vakuutusyhtiön uuden korvauspäätöksen mukaan se, että kondenssivesi jäätyy, ei vaikuta asian arviointiin. Jää ei sinänsä ole erillinen aine, vaan veden kiinteä olomuoto. Vakuutusyhtiö katsoo, että kiinteässäkin olomuodossa kyse on kondenssivedestä. Veden kondensoituminen kylmälaitteen sisäpinnoille on fysikaalinen ilmiö ja veden olomuoto on riippuvainen kyseisen pinnan lämpötilasta. Olomuodon muutos kiinteästä nestemäiseksi ei vakuutusyhtiön mukaan muuta vahinkoa vuodoksi, vaan kyse on edelleenkin kondenssivedestä johtuvasta vahingosta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää valituksessaan Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, voidaanko jääkaapin kondenssivesiastiasta tulvineiden sulamisvesien aiheuttamaa vahinkoa pitää vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla kondenssivedestä aiheutuneena.  

Asiakas on toimittanut Vakuutuslautakunnalle asunnon A6 osakkaan lausuman. Lausuman mukaan jääkaapista tullut vesi ei ole valunut kylmälaitteen ovesta, vaan vesi on valunut jääkaapin takana olevaa kourua pitkin jääkaapin takana olevaan kondenssivesiastiaan. Kosteuskartoitusraportti on tehty jääkaapin ollessa paikallaan. Jääkaappi on saatu poistettua paikoiltaan vasta myöhemmin turvonnutta parkettia purkamalla. Kosteutta oli nimenomaan jääkaapin takana. Vaurioiden perusteella niiden aiheuttajana oli ollut jääkaapin takana olleesta kondenssivesiastiasta tulvinut vesi. Jääkaapin alla oleva parketti ulottui vain jääkaapin puoliväliin saakka.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset. Asunnon A6 asukkaan kertomuksen mukaan hän oli sulattanut jääkaappiaan 25.7.2018, ja huomatessaan, ettei saanut jääkaappiin kerääntynyttä jäätä pois, hän sammutti jääkaapin. Asukkaan mukaan jääkaappi oli kerännyt jäätä kuumalla ilmalla/helteellä.

Asukkaan kuvaus jään kertymisestä helleaikana jääkaappiin vastaa sitä fysikaalista tosiseikkaa, että kuumalla säällä ilman kosteuspitoisuus on suurempi kuin kylmällä ilmalla ja samalla todennäköisyys sille, että ilmassa oleva kosteus kondensoituu viileille pinnoille, on suuri. Kuumalla ilmalla kylmälaitteen ovea avattaessa laitteen sisään pääsee lämmintä ja kosteaa ilmaa. Kohdatessaan kylmälaitteen viileän sisäpinnan osa ilmassa olevasta kosteudesta kondensoituu (tiivistyy) ko. pinnalle. Kylmän pinnan lämpötilasta riippuen kondensoituva vesi on pinnalla nestemäisenä (lämpötila yli 0 °C) tai kiinteänä jäänä (lämpötila alle 0 °C). Kun kylmälaitetta sulatetaan ja sen lämpötila nousee, on selvää ja ennalta arvattavaa, että laitteen sisälle kertynyt, jäätynyt kondenssivesi sulaa ja valuu painovoiman vaikutuksesta alaspäin. Jos laitteen sisälle sulavaa vettä ei poisteta sulatuksen edistyessä, valuu ainakin osa siitä erittäin todennäköisesti laitteen ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiön mukaan rajoitusehtokohdan 3.2.14 tarkoituksena on rajata korvauksen ulkopuolelle sellaiset vahingot jotka johtuvat kondenssivedestä. Rajoitusehdossa ei oteta kantaa siihen, miten kondenssiveden aiheuttama vahinko ilmenee, vaan yksinkertaisesti rajataan kondenssiveden aiheuttama vahinko ulos korvauspiiristä. Sillä, onko kondenssivesi nestemäisenä vai kiinteänä, ei ehtojen mukaan ole merkitystä.

Jos kondenssiveden olomuodon muutos olisi merkitsevä korvattavuuden kannalta, voisi jääkaapin lämpötilan säätäminen muutamalla asteella muuttaa korvauspäätöksen myönteisestä kielteiseksi tai päinvastoin. Samalla ajatuskululla kiinteistöjen rakenteisiin tiivistyvän kondenssiveden aiheuttamat vahingot olisivat korvattavia kesällä, mutta eivät talvella kondenssiveden jäätyessä tai sen taas sulaessa keväällä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee jääkaapin sulattamiseen liittyneen kosteusvahingon korvattavuutta All risks – vakuutuksesta. Erimielisyys koskee erityisesti sitä, voidaanko jääkaappiin kertyneen jään sulattamisesta muodostuvaa sulamisvettä pitää vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitettuna kondenssivetenä niin, että rakenteiden kastumisvahinko ei ole kondenssiveden aiheuttamaan vahinkoa koskevan rajoitusehdon perusteella vakuutuksesta korvattava.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laajan kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 18.2.2017 alkaen) kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Ehtokohdan 3.2.14 (Vuoto, kosteus tai kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kosteus, kuten mätänemistä, sienettymistä, lahoamista tai hajua,
[…]

Asian arviointi

Asiakkaan puolelta tehdyssä oikaisupyynnössä on esitetty, että veden valuminen jääkaapista on tapahtunut jääkaapin takana olevasta kondenssivesiastiasta, eikä vakuutusyhtiön väittämällä tavalla jääkaapin oviaukon kautta. Vakuutusyhtiö ei vastineessaan ole kiistänyt asiakkaan tätä väitettä, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että vettä on vuotanut jääkaapin takana olevasta kondenssivesiastiasta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuksen vakioehtoihin sisältyviä rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti ja sanamuotonsa sekä yleisen kielenkäytön mukaisella tavalla. Vakuutuslautakunta katsoo, että sanamuotonsa perusteella ja yleisen kielenkäytön mukaisesti arvioituna kondenssiveden aiheuttamaa vahinkoa koskeva rajoitusehto tarkoittaa tilanteita, joissa vahingon aiheuttanut vesi on tiivistynyt vesihöyrystä jollekin kylmälle pinnalle, ja tämän seurauksena aiheuttanut vahinkoa vakuutetuille rakenteille.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä kondenssivedestä aiheutuneina vahinkoina on pidetty esimerkiksi lattiarakenteissa kulkevien kylmien käyttövesiputkien pintaan tiivistyneestä vedestä ympäröiville rakenteille aiheutuneita vahinkoja. Kondenssivedestä aiheutuneiksi on lisäksi katsottu esimerkiksi vesijohdon pinnalle kondensoituneen ja johdon suojaputkesta valuneen veden rakenteille aiheuttamia vahinkoja. Kondenssiveden aiheuttamasta vahingosta on voinut olla kyse myös tilanteessa, jossa jääkaapin ovi on jäänyt erehdyksessä auki, ja jääkaapin rakenteisiin tiivistyvä vesihöyry on alkanut kondenssivetenä valua ulos kaapista aiheuttaen vahinkoa.

Esillä olevassa tapauksessa jääkaappiin kertynyttä kondenssivettä on jäätynyt oven avaamisten seurauksena kesähelteiden aikana jääkaapin kylmimpiin osiin. Esitetyn selvityksen perusteella on todennäköistä, että näiden voimakkaiden helteiden aikana lämpimästä ilmasta on kondensoitunut tavanomaista enemmän vettä jääkaapin rakenteisiin. Jääkaappiin tulevaa vesihöyryä voi jääkaapin rakenteisiin nesteeksi tiivistymisen jälkeen jäädä nestemäisessä muodossa jääkaapin rakenteisiin tai vettä valua kondenssivesiastiaan, jolloin veden määrä jää yleensä vähäiseksi. Kondenssivesi voi myös jäätyä jääkaapin rakenteisiin, minkä jälkeen jää voi sulaa kokonaan tai osittain jääkaapin mahdollisen omasulatusjärjestelmän toiminnan johdosta. Vettä voi myös kertyä ja tämän seurauksena jäätyä pidempiaikaisesti jääkaapin kylmimpiin rakenteisiin. Jääkaappien vedenpoistoputkia ja ylivuotoastioita kutsutaan yleisessä kielenkäytössä vakiintuneesti kondenssivesiputkiksi ja -astioiksi.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on osin sattumanvaraista, poistuuko jääkaappiin ilmankosteuden seurauksena tiivistyvä vesihöyry jääkaapista pääosin kondenssivetenä vai muodostuuko jääkaapin rakenteisiin kondenssiveden jäätymisen johdosta jäätä niin, että jääkaappi normaalisti toimiessaan sulattaa jäätä itsestään. Voimakkailla helteillä matalalle lämpötilalle säädettyyn jääkaappiin voi toisinaan myös kertyä jäätä niin paljon, että jääkaappi on sulatettava jään poistamiseksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan jääkaapin rakenteisiin tiivistynyttä vettä voidaan kaikissa näissä tilanteissa perustellusti pitää kondenssivetenä. Vakuutuslautakunta tulkitsee näistä syistä puheena olevaa rajoitusehtoa niin, että esillä olevassa tapauksessa jääkaapin sulattamisen yhteydessä aiheutuneen rakenteiden kastumisvahingon on katsottava aiheutuneen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla kondenssivedestä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Niemi
Vaitomaa
Yrttiaho