Tapahtumatiedot
Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon (rakennusvuosi 1900) tonttivesijohto rikkoutui 24.1.2018. Tarkastusraportin 12.2.2018 mukaan vuotovesi kulkeutui alapohjan ja perustusten kautta lämmönjakohuoneeseen, jossa veden pinta nousi miltei 2 metriin. Rakennuksen rakenteille aiheutui vaurioita. Taloyhtiön vahinkoilmoituksen mukaan keväällä 2017 uusittu lämmityksen automaatiolaitteisto ja muita lämmönjakoon liittyviä sähkölaitteita rikkoutui vuotoveden johdosta.
Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 14.5.2018 A Oy:n (5.6017,16 euroa), K Oy:n (2.141,44 euroa) ja J Oy:n (2.168,01 euroa) laskuista korvauksen, josta vähennettiin 60 %:n ikävähennys ja 1000 euron omavastuu. Ikävähennys perustui nesteen vuotoa rakennusta kiinteästi palvelevasta vesijohdosta koskevaan ehtokohtaan E-5.3.5, jonka mukaan rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista tehtävä ikävähennys on 60 %, jos johdon ikä on 51 vuotta tai enemmän. Rikkoutuneen tonttivesijohdon korjauskuluista ei maksettu korvausta, koska selvitysten mukaan alkuperäisestä vesijohdosta ei jäänyt rikkoutumisvahinkoa koskevan ikävähennyksen (ehtokohta E-5.3.4) jälkeen korvattavaa.
Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään siten, että A Oy:n ja K Oy:n lämmityksen automaation korjauskuluihin liittyvät laskut korvataan rikkovahinkoa koskevan ikävähennyksen mukaisesti, jolloin ikävähennys vuonna 2017 uusitun laitteiston osalta olisi 0 %.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 7.6.2018 mukaan kiinteistövakuutuksen ehtokohta E-5.3.4 koskee lämmitys- ja vedenjakelulaitteita, joiden rikkoutumisesta tässä vahinkotapauksessa on kysymys. Ehtokohdan E-5.3.4 mukainen ikävähennys kuitenkin vähennetään sen mukaan, mikä laite vahingon on aiheuttanut, ja vähennystä sovelletaan vain sen laitteen osalta, joka on aiheuttanut vahingon. Vahingon on tässä tapauksessa aiheuttanut tonttivesijohdon rikkoutuminen. Näin ollen vakuutusyhtiö soveltaa rikkovähennyskohdan mukaista ikävähennystä rikkoutuneeseen tonttivesijohtoon. Tämän osalta korvattavaa ei ole jäänyt.
Vuodon seurausten korjaamisessa vakuutusyhtiö soveltaa ehtokohtaa E-5.3.5 (Vahingon määrä vuotovahingoissa), jolloin vähennysprosentti vuodon seurauksena vahingoittuneelle omaisuudelle lasketaan vahingon aiheuttaneen vesijohdon iän mukaan ehtokohdan taulukon mukaisesti. Ikävähennysprosenttia käytetään kaikkiin vesijohdon vuodon seurauksena syntyneisiin korjaus- ja jälleenhankintakuluihin. Näin ollen myös vuotovahingon seurauksena rikkoutuneen lämmityslaitteen osalta sovelletaan vuotovahinkoprosenttia.
Vakuutusyhtiön mukaan jos lämmityslaitteisto olisi rikkoutunut erikseen omia aikojaan, olisi sen osalta sovellettu ehtokohdan E-5.3.4 mukaista ikävähennysprosenttia. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan arvioi vuotovahingon seurannaisvahingoissa kaikkea vuodon aiheuttamaa korvattavaksi tulevaa omaisuutta erikseen rikkoutuneen omaisuuden iän mukaisesti, vaan se tulee ehtokohdan E -5.3.5 mukaisesti korvattavaksi vahingon aiheuttaneen laitteen iän mukaan. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään lämmityksen automaation laskuista tehtävän 60 %:n ikävähennyksen osalta.
Asiakas lähetti vielä sähköpostitse oikaisupyyntöjä vakuutusyhtiölle ja osapuolten välillä käytiin keskusteluja ratkaisun perusteluista. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että se ei muuta korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
Asiakas kertaa valituksessaan tapahtumatietoja. Sovellettavissa vakuutusehdoissa ei suoraan oteta kantaa siihen, kuuluuko automaation rikkoutuminen tämän kaltaisissa tilanteissa korvattavaksi vuotovahinkoa vai rikkoutumisvahinkoa koskevan ikävähennyksen mukaisesti. Koska ehdot ovat epäselvät, niitä tulee tulkita vakuutuksenottajan eduksi. Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta siitä, kumpaa vakuutusehtojen kohtaa rikkoutumisvahingon ikävähennyksessä tulee soveltaa.
Asiakkaan asiamiehenä toimiva vakuutusmeklari toteaa vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa, että taloyhtiön isännöitsijältä ei ole saatu tarkempia tietoja automaatiolaitteista, joten vakuutusyhtiön lisäselvityspyyntöön ei ole voitu vastata. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön olisi tullut selvittää tarvittavat tiedot ja huomioida ne kokonaisuudessaan jo vahingon käsittelyvaiheessa.
Asiakas katsoo, että jokaisen laitteen rikkoutumista ei tule vakuutusyhtiön esittämällä tavalla käsitellä omana vahinkotapahtumanaan. Kyse on yhdestä vahinkotapahtumasta, jonka on aiheuttanut tonttijohdon rikkoutuminen. Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset. Yhtiön mukaan vahinkotapahtumaksi on tässä tapauksessa katsottava tonttivesijohdon rikkoutuminen. Tämän seurauksena vesijohdosta on vuotanut vettä lämmönjakohuoneeseen, jossa olevia laitteita on rikkoutunut. Rikkoutuneen tonttijohdon korjauskulujen osalta osapuolten välillä ei ole riitaa. Myöskään rikkoutuneen vesijohdon iän perusteella vuotovahingon korjauskuluista tehtävän vähennyksen määrästä (60 %) ei ole erimielisyyttä.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse on yhdestä vuotovahingosta, minkä johdosta asiaan on sovellettu vuotovahinkoja koskevaa ehtokohtaa E-5.3.5. Asiassa on kysymys siitä, tulisiko vuotovahingon seurauksena rikkoutuneiden laitteiden korjauskulujen osalta soveltaa ehtokohtaa E-5.3.5 vai ehtokohtaa E-5.3.4.
Asiakas on vedonnut vakuutusehtojen epäselvyyteen ja siihen, että epäselviä ehtoja tulee tulkita vakuutuksenottajan eduksi. Vakuutusyhtiö katsoo, että mikäli kiinteistön lämmitysjärjestelmään liittyvien laitteiden rikkoutumiset halutaan käsitellä ehtokohdan E-5.3.4 perusteella, tulee jokaisen laitteen rikkoutuminen katsoa omaksi vahinkotapahtumakseen. Näin ollen jokaisen laitteen korjauskulut tulee käsitellä erikseen ja arvioida, minkä ikäinen rikkoutunut laite on ollut, minkä jälkeen ko. laitteen korjauskuluista on tehtävä ehtokohdan E-5.3.4 mukainen ikävähennys. Lisäksi jokaisen laitteen osalta tulee erikseen vähentää vakuutuskirjan mukainen omavastuuosuus 1000 euroa.
Vakuutusyhtiö kertoo, että se on pyytänyt asiakkaan asiamiehenä toimivalta vakuutusmeklarilta toistetusti selvitystä rikkoutuneista laitteista (laitteen tiedot ja hankintavuosi). Vakuutusyhtiön mukaan se voi vasta pyydetyt tiedot saatuaan arvioida, onko asiakkaana olevan taloyhtiön kannalta edullisempaa soveltaa ehtokohtaa E-5.3.5 vai ehtokohtaa E-5.3.4. Laitteiden määrästä ja hankintavuosista riippuen on vakuutusyhtiön mukaan mahdollista, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaisesti ehtokohdan E-5.3.5 perusteella tehty ikävähennys on asiakkaan kannalta edullisempi vaihtoehto kuin asiakkaan vetoama ehtokohta E-5.3.4.
Asiakkaan lausuman johdosta antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan vedonneen siihen, että automaatiolaitteet ovat rikkoutuneet tonttivesijohdon rikkoutumisen seurauksena ja että kyse on yhdestä vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiön mukaan tonttivesijohdon rikkoutuminen ei sinänsä ole aiheuttanut mitään vahinkoa automaatiolaitteille, vaan automaatiolaitteet ovat vahingoittuneet rikkoutuneesta tonttivesijohdosta vuotaneen veden seurauksena. Kyseessä on ehtokohdan E-5.3.5 mukainen vuotovahinko, jossa ikävähennyksen määrä määräytyy vuotaneen tonttivesijohdon iän mukaisesti kaikista rakennuksen korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista. Ikävähennyksen määrä on tässä tapauksessa 60 %. Vakuutusyhtiö katsoo, että ehdon sanamuoto on selkeä, eikä se jätä varaa tulkinnalle.
Vakuutusyhtiö on soveltanut ehtokohtaa E-5.3.4 rikkoutuneen tonttivesijohdon osalta, sillä kyseessä on tältä osin myös vakuutusyhtiön käsityksen mukaan rikkoutumisvahinko. Vakuutusyhtiö katsoo, että ehtokohtaa E-5.3.4 ei voida soveltaa vuotovahingon seurauksena rikkoutuneisiin laitteisiin, sillä rikkoutumisen taustalla on vuotovahinko, jonka osalta vakuutusehdoissa on erikseen oma sääntö ikävähennyksen määrän laskemiselle eli ehtokohta E-5.3.5.
Vakuutusyhtiön mielestä vahinkotapahtumaa ei voi jakaa asiakkaan esittämällä tavalla osiin niin, että vuodon seurauksena aiheutuneita vahinkoja käsiteltäisiin sekä ehtokohdan E-5.3.5 että E-5.3.4 perusteella riippuen siitä, mihin omaisuuteen vahingot kohdistuvat. Jos laitteiden rikkoutumiset halutaan nähdä vuotovahingosta erillisinä rikkoutumisvahinkoina, mutta toisaalta kiinteistön rakenteiden kastuminen käsiteltäisiin vuotovahinkona, kyseessä ei tällöin enää olisi yksi vahinkotapahtuma. Mikäli asiakkaan näkemys ehtokohdan E-5.3.4 soveltamisesta tapaukseen hyväksytään, vakuutusyhtiö katsoo, että jokaisen laitteen rikkoutuminen tulee katsoa omaksi vahinkotapahtumakseen, koska rikkoutumisia ei tällöin voida enää pitää vuotovahingon seurauksena, jollaiset käsiteltäisiin ehtokohdan E-5.3.5 perusteella. Koska kyse on vuonna 2017 hankituista laitteista, ikävähennyksiä ei ehtokohdan E-5.3.4 perusteella tulisi laitteiden osalta tehtäväksi. Sen sijaan jokaisesta erillisestä rikkoutumisvahingosta tulisi erikseen vähentää vakuutuskirjan mukainen omavastuuosuus 1000 euroa
Vakuutusyhtiö kritisoi sitä, että taloyhtiön asiamiehenä toimiva vakuutusmeklari on vasta myöhemmässä lausumassaan antanut tiedon laitteiden iästä, mutta tarkempaa selvitystä rikkoutuneista laitteista ei tällöinkään ole annettu. Yhtiö katsoo, että vakuutuksenottajalle yleisten sopimusehtojen kohdassa Y-10.1 asetettua vastuuta asian selvittämisestä ei voi kiertää käyttämällä asiamiestä asian hoitamisessa. Toisaalta myöskään asiamies ei voi vedota siihen, että päämies ei täytä vakuutussopimuksen ja vakuutussopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että se ei ilman riittäviä selvityksiä voi arvioida, kuinka monta laitetta on rikkoutunut ja johtaako asiakkaan esittämä näkemys ehtokohdan E-5.3.4 soveltamisesta edullisempaan ratkaisuun kuin yhtiön soveltama ehtokohta E-5.3.5. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että tapauksessa tulee soveltaa ehtokohtaa E-5.3.5, minkä johdosta annettua korvauspäätöstä ei ole syytä muuttaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, tuleeko tonttivesijohdon vuotovahingon seurauksena rikkoutuneiden laitteiden ikävähennys tehdä rikkovahinkoa vai vuotovahinkoa koskevan ehtokohdan mukaisesti. Lisäksi kyse on siitä, onko putken rikkoutumisessa, rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa ja vuotovahingosta aiheutuneissa laitteiden rikkoutumisissa katsottava olevan kyse yhdestä vai vakuutusyhtiön väittämällä tavalla useammasta, kunkin rikkoutuneen laitteen osalta erillisestä vahinkotapahtumasta, jolloin korvauksista tulisi vähentää vahinkotapahtumien lukumäärän mukainen määrä omavastuita.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.3.2017 alkaen) kohdan E-2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on jäljempänä määritelty omaisuus.
Ehtokohdan E-2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.
Ehtokohdan E-2.1.1 (Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet) mukaan rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut
- lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, ja tiedonsiirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet,
- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet,
- vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot, tiedonsiirtokaapelit sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.
- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet.
Ehtokohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.
Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna.
Vakuutuksesta korvataan lisäksi suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.
Ehtokohdan E-5.3.4 (Vahingon määrä koneen ja laitteen rikkoutumisvahingoissa) mukaan kohdassa 2.1.1 mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa korvattavissa rikkoutumisvahingoissa tehdään kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista mukaan lukien kohdassa 5.2 mainitut esinevahinkoon kuuluvat kustannukset 5 % vähennys jokaiselta alkaneelta käyttövuodelta viidennestä käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä. Vähennystä ei kuitenkaan sovelleta kohdassa 2.1.2 mainitulle omaisuudelle aiheutuneissa vahingoissa.
Ehtokohdan E-5.3.5 (Vahingon määrä vuotovahingoissa) mukaan jos vahingon on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun äkillinen, ennalta arvaamaton vuoto rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- aineen säilytysastiasta, rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore-tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tehdään vuotovahingoissa vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti.
Ikä Vähennys %
11v. – 20v. 10%
21v. – 30v. 20%
31v. – 40v. 40%
41v. – 50v. 50%
51v. - 60%
Ikävähennys on kuitenkin enintään 20.000 euroa vahinkoa kohti.
Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
Ehtokohdan E-5.5.1 (Omavastuut) mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai näissä ehdoissa määrätty omavastuu.
Asian arviointi
Asiakas on vedonnut siihen, että vuotovahingon johdosta rikkoutuneiden automaatiolaitteiden ja lämmönjakoon liittyvien laitteiden korjauskuluista tulee tässä tapauksessa vähentää ehtokohdan E-5.3.4 mukainen ikävähennys. Vakuutusyhtiön mukaan ehtokohdan E-5.3.5 mukainen ikävähennys tulee tehtäväksi kaikenlaisista vuotovahingon korjauskuluista, myös rikkoutuneiden laitteiden korjauskuluista, koska rikkoutumisten taustalla on tässä tapauksessa ollut vuotovahinko.
Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan kyseinen vakuutus on tyypiltään laaja All risks – vakuutus, joka korvaa ehtojensa mukaan kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, jollaisia ovat muun muassa rikkoutumisvahingot ja vuotovahingot. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen perusteella sillä, onko äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma ollut seurausta esimerkiksi putkivuodosta, laitteiden rikkoutumisesta tai tulipalosta, ei lähtökohtaisesti ole merkitystä vahingon korvattavuuden kannalta.
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön kiinteistövakuutusehdot on muotoiltu siten, että vakuutuksen kohteena on ehtokohdan E-2.1 mukaisesti rakennus, ja toisaalta ehtokohdassa E-2.1.1 luetellut rakennusta palvelevat koneet ja laitteet, kuten esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä sähköjohdot, tiedonsiirtokaapelit ja näihin liittyvät koneet ja laitteet. Vakuutusehtojen kohdan E-5.3.5 sanamuodon mukaan ehtokohdassa määritellyissä nesteen äkillisestä vuodosta aiheutuneissa vahingoissa ikävähennys tehdään kaikista rakennuksen korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista ehtokohdassa olevan taulukon mukaisesti (kursivointi tässä). Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan rakennuksella on katsottava tässä yhteydessä tarkoitettavan samaa omaisuutta kuin ehtokohdassa E-2.1, jossa vakuutuksen kohteeksi on määritelty vakuutuskirjaan merkitty rakennus.
Ehtokohdassa E-5.3.4 tarkoitettujen koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahinkojen osalta on puolestaan nimenomaisesti viitattu ehtokohtaan 2.1.1 (millä viittauksella ilmeisesti tarkoitetaan ehtokohtaa E-2.1.1), jonka mukaan vakuutuksen kohteena ovat rakennusta palvelevat koneet ja laitteet (kursivointi tässä). Vakuutusehtojen sanamuodon mukaan ikävähennys tulee siis tehtäväksi eri ehtokohdan mukaisesti riippuen siitä, onko vahinko kohdistunut rakennukseen vai rakennusta palveleviin koneisiin ja laitteisiin. Kun lisäksi ehtokohdasta E-5.3.4 ei ilmene, että tämän ehtokohdan mukaisen ikävähennyksen soveltumiseksi koneen tai laitteen äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana korvattavan rikkoutumisen tulisi tapahtua jollakin tietyllä tavalla, Vakuutuslautakunta pitää perusteltuna tulkita vakuutusehtoja niin, että myös vuotoveden johdosta rikkoutuneiden koneiden ja laitteiden korvauksista ikävähennys on tehtävä ehtokohdan E-5.3.4 mukaisesti.
Vakuutusyhtiö on esittänyt, että ikävähennyksen tekeminen ehtokohdan E-5.3.4 perusteella rikkoutuneiden automaatiolaitteiden ja muiden laitteiden osalta merkitsisi sitä, että kyse ei enää olisi yhdestä vahinkotapahtumasta, vaan jokaisen laitteen rikkoutumisvahinko muodostaisi oman vahinkotapahtumansa. Vakuutusyhtiö ei ole lähemmin selvittänyt sitä, mihin vakuutusehtojen määräyksiin tämä yhtiön rikkoutumisvahinkojen osalta omaksuma kanta perustuu.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman käsitettä on kyseessä olevissa kiinteistövakuutusehdoissa käsitelty lähinnä ehtokohdassa E-3.1, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ehtokohdan mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella. Ehtokohdan E-5.5.1 mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai näissä ehdoissa määrätty omavastuu.
Edellä selostetuista syistä puheena olevia vakuutusehtoja voidaan perustellusti tulkita siten, että samasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneiden vahinkojen osalta ikävähennys voi tulla tehtäväksi eri laskentaperusteiden mukaisesti riippuen siitä, minkälaiseen omaisuuteen vahinko on kohdistunut. Sitä, mikä on yksi vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, ei ole määritelty sovellettavissa vakuutusehdoissa lähemmin kuin mitä ehtokohdasta E-3.1 ilmenee. Vakuutusehtoihin ei myöskään sisälly määräyksiä esimerkiksi eri omaisuuseriä koskevista erillisistä omavastuista nyt sattuneen kaltaisen vahinkotapahtuman varalta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vesiputken rikkoutumista ja siitä aiheutunutta vesivuotoa, joka on selvitysten perusteella verraten lyhyen ajan kuluessa johtanut rakennuksen rakenteiden kastumiseen ja veden kastelemiksi joutuneiden sähkölaitteiden rikkoutumisiin, on pidettävä yhtenä vakuutusehdoissa tarkoitettuna ennalta arvaamattomana, vakuutuksen kohteelle aiheutuneena vahinkotapahtumana. Tämän vuoksi korvauksista voidaan vähentää vain yksi omavastuu.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa rakennusta palvelevien laitteiden rikkoutumisesta aiheutuneet vahingot ehtokohdan E-5.3.4 mukaisesti. Laitteiden tarkka ikä jää tarvittaessa osapuolten välillä selvitettäväksi. Vuotovedestä aiheutuneiden vahinkojen korvauksista voidaan vähentää yksi omavastuu.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho