Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen huoneiston 5 uudet asukkaat olivat astianpesukoneensa keittiöön asentamisen yhteydessä havainneet lattian olevan märkä. Tarkastusraportin (tutkimukset ja mittaukset tehty 26.4. ja 21.5.2018) mukaan allaskaapin alapuolella oleva betonilaatta oli kastunut noin 1 m² alueelta. Keittiön ja pesuhuoneen välinen seinä oli kastunut alaosastaan noin metrin matkalta. Alapohjan eristetilaa on mittausten mukaan kastunut noin 2 m²:n alueelta. Raportin mukaan vahingon aiheuttajasta ei ole varmuutta, mutta vahingon on todennäköisesti aiheuttanut aiemman asukkaan astianpesukoneen tai koneen putkiliitoksen vuotaminen.  

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 31.5.2018 mukaan tarkastuksessa ei saatu selville keittiön allaskaapin alapuolisen kosteusvaurion syytä. Tarkastusraportin mukaan vahingon oli voinut aiheuttaa esimerkiksi entisen asukkaan astianpesukoneen putkien vuotaminen. Myöskään 21.5.2017 tehtyjen lisätutkimuksien yhteydessä ei ole saatu varmuutta vahingon aiheuttajasta. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon syyksi ei ole voitu todeta rakennuksen toimintaa palvelevan LVI-tekniikan rikkoutumista tai myöskään astianpesukoneen vuotoa. Koska tapauksessa ei ole riittävää näyttöä siitä, että vahinko olisi aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa. 

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko korvattava vahinko tullut tapauksessa riittävästi näytetyksi toteen. On riidatonta, että kosteusvahinko on tapahtunut. Vahinko on todennäköisesti sattunut äkillisesti ja kyse ei ole vanhasta vahingosta. Kosteuskartoitusraportissa vahinkoja työkseen tutkiva ammattilainen on päätynyt vahvasti epäilemään vahingon syyksi paikalla aiemmin olleen astianpesukoneen tai sen liitokseen vuotoa. Kartoittaja on tutkinut ja sulkenut pois muut vuodon vaihtoehdot ja astianpesukoneen ja kosteusalueen sijainnin perusteella hän on ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella päätynyt todennäköisimpään vahingon aiheuttajaan. Kyse ei ole pelkästä oletuksesta. Asiakas vetoaa myös siihen, että kosteuskartoitusraporttien todennäköisyyksiin perustuvien johtopäätösten perusteella vakuutuskäytännössä päädytään usein katsomaan, että kylpyhuoneen rakenteiden kastumisvahinko on todennäköisesti aiheutunut korokerenkaan vuodosta, ja ei siksi ole korvattava.

Asiakas huomauttaa, että astianpesukoneen alla on ollut vuotokaukalokaan ei suojaa rakenteita tilanteessa, jossa astianpesukoneen tulo- tai poistovesiletku vuotaa, sillä letkut ja liitokset sijaitsevat vuotokaukalon ulkopuolella. Tämäkin seikka tukee kartoittajan päätelmää siitä, että astianpesukoneen johtojen liitosvuoto on ollut vahinkotapahtuman aiheuttaja. Liitosvuodosta tullut vesi on lattialle valuttuaan päätynyt astianpesukoneen alla olevan lattiamateriaalin alle. Asiakas pitää hyvin todennäköisenä, että astianpesukoneen letku- tai putkiliitoksen vuotaessa entiset asukkaat eivät ole voineet huomata vuotoa. Vuotava liitos tai letku vuotaa pesukoneen käytön yhteydessä tietyn määrän vettä sellaisessa paikassa, jota asukas ei normaalisti tarkkaile. Tämän johdosta aiemman asukkaan näkemys siitä, ettei mitään astianpesukonevuotoa ole havaittu, ei ole merkityksellinen. Myöskään se, että vuoto on mahdollisesti jatkunut pidempään, ei tee vahingosta evättävää. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Korvausta hakevalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä. Hänen on korvauksen saamiseksi myös annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Vakuutusyhtiön mielestä vahingon korvattavuus edellyttää, että saadaan selville, mitä on tapahtunut ja mikä on aiheuttanut vahingon. Jos vahingon aiheuttajaa ei tiedetä, vahinkotapahtuman korvattavuutta ei voida arvioida. Vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa jäävän näyttämättä, mikä vahingon on aiheuttanut, minkä vuoksi vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.  

Vakuutusyhtiön mielestä tarkastusraportin lopputulos tarkoittaa sitä, että tarkastuksen aikana ei saatu selville mikä on aiheuttanut kosteusvahingon. Tämä asia todetaan nimenomaisesti raportin sivulla 2. Muualla raportissa vanhan astianpesukoneen putkien vuotaminen todetaan vahingon todennäköiseksi syyksi, mutta tutkimuksissa konkreettista vahingon syytä ei kuitenkaan ole löytynyt. 

Vahingon on voinut aiheuttaa esim. entisen asukkaan astianpesukoneen putkien vuotaminen. Kuitenkaan pelkkä oletus siitä, että vahinko on voinut aiheutua tietystä syystä, ei riitä osoittamaan tätä syytä vahingon aiheuttajaksi. Keittiön altaan vesiputkissa ja viemäriputkissa ei havaittu koekäytön aikana vuotoja. Keittiön allaskaapin alapuolella ja edustalla betonilaatta sekä alapohjan eristetila ovat kastuneet. Myös seinän alaosa noin 1 metrin matkalta ja 50 cm korkeudelta oli märkä. Keittiön seinän toisella puolella olevan pesuhuoneen pintakosteusarvot olivat normaalilla tasolla. Myös pesuhuoneen ja keittiön välisen seinän alajuoksu ja levyrakenteet olivat kuivat.

Edelliset asukkaat eivät ole huomanneet vuotoa. Tämä viittaa vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan siihen, ettei vuoto ole aiheutunut heidän astianpesukoneestaan. Jos vahinko olisikin aiheutunut edellisen asukkaan astianpesukoneen vuotamisesta, vakuutusyhtiö vetoaa siihen, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu vähitellen tapahtuvasta syystä. Kun edelliset asukkaat eivät olleet havainneet vettä keittiössä, voidaan arvioida, että vahinko on aiheutunut pikku hiljaa niin, että astianpesukone olisi pienissä määrin vähitellen tiputtanut vettä, joka olisi vähitellen päässyt leviämään rakenteisiin. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko asiassa tullut riittävästi näytetyksi, että rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut jostakin vakuutuksen vuotovahinko-osan perusteella korvaukseen oikeuttavasta syystä. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. 

Ehtokohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto- ja LVI-turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö¬, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai - laitteesta.
· vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa
· kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
· altaan tai ammeen poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Korvattavat vuotovahingot on määritelty vakuutusehtojen kohdassa 5.3, jonka mukaan korvattavia ovat muun muassa putkistosta tai käyttölaitteesta, esimerkiksi astianpesukoneesta tapahtuneet vuotovahingot. Käyttölaitteesta tapahtuneen vuodon korvattavuuden edellytyksenä on yksinomaan se, että tapahtuma on äkillinen ja ennalta arvaamaton. Putkivuodon korvattavuuden edellytyksenä puolestaan on lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Esillä olevassa tapauksessa asiakkaan vakuutusturvaan ei sisälly All risks – tasoista turvaa, josta korvattaisiin rakenteiden kastumisvahinkoja muissakin kuin vakuutuksen vuotovahinko-osaa koskevissa ehtokohdissa nimenomaisesti määritellyissä tilanteissa. 

Vakuutuskäytännössä sitä, että putki alkaa äkillisesti vuotaa, on vakiintuneesti pidetty vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavana vahinkona. Esillä olevassa tapauksessa vuodon syytä on kosteuskartoitusraportin perusteella tutkittu perusteellisesti, mutta asunnon keittiön allaskaapin kohdalta ei tutkimuksissa ole löydetty vesijohto- tai viemärivuotoa. Kosteuskartoitusraportista ilmenee, että kosteutta on ollut allaskaapin alapuolella. Asunnon uusien asukkaiden mukaan he olivat huomanneet lattian olevan märkä astianpesukoneensa paikoilleen asentamisen yhteydessä. Tarkastusraportin mukaan uudet asukkaat eivät olleet ehtineet käyttää astianpesukonettaan ennen vahinkotapahtuman havaitsemista. Asiakas on lausuntopyynnössään lausunut, että entiset asukkaat eivät ole ilmoittaneet havainneensa vuotoa astianpesukoneesta. Lähempää selvitystä siitä, mitä asunnon entiset asukkaat ovat havainnoistaan mahdollisesti kertoneet, ei kuitenkaan ole toimitettu Vakuutuslautakunnalle. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että esillä olevassa tapauksessa on mahdollista, että allaskaapin alaisen betonilaatan ja ympäröivien rakenteiden kastuminen on ollut seurausta asunnon aiempien asukkaiden astianpesukoneen tulo- tai poistovesiputken tai näiden liitosten vuotamisesta. Vaikka kosteutta on tarkastusraportin perusteella todettu eniten allaskaapin alaisessa kohdassa, on sinänsä mahdollista, että vuoto on jollakin mekanismilla tapahtunut myös suoraan allaskaapin viereen sijoitetusta astianpesukoneesta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella allaskaapin putkistossa ei ole todettu vahinkokartoitusta tehtäessä vuotoja, mikä sekin osaltaan tukee johtopäätöstä siitä, että vuoto on tapahtunut astianpesukoneesta tai sen putkista. Allaskaapin alapuolisten rakenteiden kastumisvahinko on kuitenkin voinut johtua muustakin syystä kuin astianpesukoneen vuodosta. Koska rakenteiden kastumiseen johtanut tapahtumainkulku on esillä olevassa tapauksessa jäänyt lähemmin selvittämättä, näyttämättä jää, että rakenteiden kastumisen syynä on ollut vakuutuksen vuotovahinko-osaa koskevissa ehdoissa määritelty korvattava vuotovahinko. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Niemi
Rantala
Yrttiaho