Haku

FINE-014002

Tulosta

Asianumero: FINE-014002 (2019)

Vakuutuslaji: Venevakuutus

Ratkaisu annettu: 06.02.2019

Merivesipumpun tukkeutuminen. Syy-yhteys. Moottorivaurio. Oliko kyse pohjakosketuksen aiheuttamasta vauriosta?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan 2.8.2017 puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevalla Flipper Patrol -sisäperämoottoriveneellä rantaa lähestyttäessä tapahtui pohjakosketus. Takatrimmi ei noussut ylös ja moottori imi mutaa sisälle. Kun matkaa jatkettiin, moottori ”hyytyi” noin 300 metrin ajon jälkeen ja se saatiin sammutettua. Asiakkaan ystävä hinasi veneen korjaamolle. Asiakkaan arvion mukaan jäähdytysjärjestelmään joutunut muta oli aiheuttanut moottorin toimintahäiriön. 

Vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn tapahtumia koskevan yhteenvedon mukaan yhtiö ilmoitti 28.8.2017 asiakkaalle verkkoviestillä, että vahinkoa ei korvata, koska veneen vetolaitteessa tai potkurissa ei ollut merkkejä karilleajosta tai myöskään merkkejä saven tai muun vastaavan aiheuttamasta hankauksesta. 

Vakuutusyhtiön mukaan asiakas ilmoitti tammikuussa 2018 yhtiölle, että moottori avataan ja tutkitaan tarkemmin. Toukokuussa asiakas kertoi, että moottorin oli todettu ylikuumentuneen sen seurauksena, että merivesipumppuun oli matalaan ajon yhteydessä imuputken kautta päässyt savea, joka oli tukkinut merivesipumpun. Vakuutusyhtiön apunaan käyttämän Suomen Vahinkotarkastus Oy:n (jäljempänä SVT) vahinkotarkastaja R ilmoitti asiakkaalle, että kyseessä on jäähdytysnesteen kierron keskeytymisestä johtunut vika, jota ei korvata vakuutuksesta. Asiakas pyysi vahingon uudelleenkäsittelyä ja kertoi R:lle, että veneellä oli ajettu vahingon jälkeen vain noin 150 metriä miniminopeudella ja koneen lämpöjen noustessa moottori oli välittömästi sammutettu. R ilmoitti, että havaittujen vaurioiden korjauskustannuksista ei ole tietoa mutta ylikuumenemisen aiheuttamia vaurioita tuskin on ja vahinko rajoittunee tukkeutuneen merivesipumpun siipipyörään ja pumppuun, joiden korjaus vaatii noin yhden tunnin työn sekä 72,50 € varaosan.

Vakuutusyhtiö käsitteli uudelleenkäsittelypyynnön ja ilmoitti 5.6.2018 asiakkaalle, että selvitysten perusteella moottorin pumppu on rikkoutunut/jumiutunut pohjakosketuksen seurauksena. Vakuutuksesta tullaan korvaamaan pohjakosketuksen aiheuttamat vahingot moottorille. Yhtiö antoi asiakkaalle ohjeet siitä, että vahinkotarkastaja R hoitaa vahinkoasian käsittelyä ja käytännön asioista sekä vahingon korjaamisesta voi sopia R:n kanssa. 

Heinäkuussa 2018 asiakas reklamoi vakuutusyhtiölle siitä, että moottorin tutkimukset eivät olleet edenneet. Moottori päätettiin viedä tarkastettavaksi S-korjaamolle. Yhtiöstä asiakasta oli neuvottu olemaan yhteydessä korjaamoon ja kiirehtimään selvittelytyötä. Vahinkotarkastaja R ilmoitti 30.7.2018, että moottorin sylinterikannet on sovittu irrotettavaksi, koska epäillään moottorin kiinnileikkaamista. R toimitti vakuutusyhtiölle selvitykset ja kustannusarvion moottorin vaurioista. Moottori oli ylikuumentunut ja leikannut kiinni. Korjauksen arvioidut kustannukset olivat noin 4.270 euroa. 

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 2.8.2018 vahinkotarkastaja R:n lausuntoon. Venevakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu pohjakosketuksesta. Vakuutuksesta korvataan näin ollen pohjakosketuksen seurauksena merivesipumpulle aiheutunut tukkeutumisvahinko. Lisäksi korvataan kulut, jotka aiheutuivat S-korjaamolla vian tutkimisesta ja moottorin aukaisusta.

Korvauspäätöksen mukaan vahinkotapahtuman ja moottorin ylikuumenemiseen liittyvien vaurioiden syy-yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan. Merivesipumpun tukkeutuminen ei vakuutusyhtiön mukaan aiheuta hitaalla ja lyhyellä ajolla moottorissa nyt havaittuja laajoja ylikuumenemisvaurioita ja kiinnileikkaamista. Lisäksi vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu puutteellisesta jäähdytysnesteen kierrosta veneen moottorilla ja sen lisälaitteille, voimansiirtokoneistolle ja jäähdytysjärjestelmälle. Vakuutuksesta ei näin ollen korvata muita veneen moottorille aiheutuneita vahinkoja kuin merivesipumpun tukkeutuminen ja vian tutkimisesta aiheutuneet kulut. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutuksesta korvataan veneen korjaus merikelpoiseen ja turvalliseen kuntoon. Lisäksi hän vaatii korvausta veneen korjaamolle kuljettamisesta aiheutuneista kustannuksista ja tähän liittyneestä työstä sekä kahden veneilykauden menettämisestä. Asiakas vaatii kenttätyönjohtaja T:lle 620 euron korvausta veneen moottorin purkamisesta ja moottorin vaurioitumista koskevan lausunnon antamisesta. 

Asiakas kuvaa valituksessaan erittäin laajasti vahinkotapahtumaan ja veneen vaurioiden tutkimiseen ja vian etsimiseen liittynyttä tapahtumainkulkua. Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön olisi tullut antaa työmääräys vaurioiden korjauksesta ja hoitaa vahingon korjaustyö kumppaniensa toimesta. Hän on tyytymätön siihen, että vakuutusyhtiö ei kuukausien viivästystenkään jälkeen voinut vaikuttaa korjaustyön aikatauluun. Asiakas hämmästelee sitä, ettei vakuutusyhtiöllä, joka vakuutusehtojen mukaan saa määrätä veneen korjaajan, ole lainkaan yhteistyökumppaneita kyseisellä paikkakunnalla. 

Asiakkaan mukaan perävetolaite kosketti mutaa rantaa lähestyttäessä. Hän peruutti veneellä pois rannasta, sammutti moottorin ja tarkasti sen päällisin puolin. Venettä alettiin kuljettaa miniminopeudella sen havainnoimiseksi, tuliko pohjakosketuksessa vaurioita. Noin 150 metrin päästä asiakas huomasi, että veneen lämmöt nousivat ja hän sammutti moottorin. Asiakas katsoo, että jäähdytyspumpun tukkeutuminen ja rikkoutuminen on aiheuttanut moottorin lämpötilan nousemisen ja moottorivaurion. Pumpun rikkouduttua moottori on ylikuumentunut, koska mikään neste ei enää kierrä koneessa. Asiakas hämmästelee sitä, miten muuten kuin pohjakosketuksen seurauksena vahinkotapahtumaan asti kunnossa ollut moottori olisi voinut rikkoutua. 

Asiakas kritisoi vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan menettelyä erityisesti siltä osin, että kesällä 2017 vahinkotarkastuksen yhteydessä vahinkotarkastaja ei havainnut moottorin jäähdytysvesipumpun tukkeutumista ja rikkoutumista mudan johdosta. Hän vetoaa vakuutusyhtiön sähköpostitse lähettämään viestiin, jossa todetaan, että moottorin pumpun rikkoutumisen ja jumiutumisen ohella vakuutus korvaa pohjakosketuksen aiheuttamat vahingot moottorille. 

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa asiakas toistaa tyytymättömyytensä vahinkotarkastaja R:n menettelyyn. Hän kertoo, että veneessä on ollut alusta alkaen Volvo Pentan 7.4 litrainen V8 –moottori. Asiakas viittaa varustamolla työnjohtajana toimivan T:n lausuntoon, josta ilmenee myös T:n katsovan, että asiakkaan vene on rikkoutunut pohjakosketuksen seurauksena. Hän selostaa myös paikalla olleiden henkilöiden kertomuksia vahinkotapahtumasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastauksessaan asiakkaan lisäkorvausvaatimukset. Veneen kuljetuskustannusten osalta vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu vaatimuksia tai selvityksiä aiheutuneista kuluista. Yhtiö pyytää asiakasta toimittamaan tältä osin korvausvaatimuksensa vakuutusyhtiölle.   

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa on riidatonta, että veneen vetolaite on imaissut pohjamutaa, minkä seurauksena merivesipumppu on tukkeutunut. Yhtiö katsoo, että kyseessä on tältä osin venevakuutuksesta korvattava pohjakosketuksen aiheuttama vahinko. Yhtiö katsoo, että se on korvannut pohjamudasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot edellä mainittuja kuljetuskustannuksia lukuun ottamatta. Merivesipumpun rikkoutuminen pohjamudan johdosta on katsottu vakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. Tämän lisäksi on korvattu korjausliike S:n kustannukset, jotka ovat liittyneet vian tutkimiseen ja moottorin avaamiseen. 

Kiistaa asiassa on siitä, mitä vaurioita veneen moottorille on aiheutunut pohjakosketuksen seurauksena ja mitkä kustannukset on katsottava vakuutuksen korvauspiiriin kuuluviksi. Vakuutusyhtiö viittaa SVT Oy:n vahinkotarkastaja R:n kirjalliseen lausuntoon, jonka mukaan veneen moottorissa havaitut ylikuumenemisvauriot eivät ole voineet aiheutua kerrotun mukaisen tapahtuman seurauksena. Moottorin jäähdytys toimii makeavesi / raakavesi – periaatteella, jolloin moottorissa kiertää suljetussa kierrossa jäähdytinneste ja nyt tukkeutunut merivesipumppu kierrättää ns. raakavettä, jonka tarkoitus on jäähdyttää moottorissa kiertävää jäähdytinnestettä. R:n lausunnon mukaan pelkkä merivesipumpun tukkeutuminen ei voi aiheuttaa moottorin ylikuumenemista ja lopulta kiinni leikkaamista, koska moottorissa kiertää oma jäähdytinneste, jonka olisi ennen ylikuumenemista täytynyt kuumentua niin kuumaksi, että neste olisi kiehunut ja tullut kovalla ylipaineella paisuntasäiliön korkista ulos. Tämän lisäksi moottorin käyttöpaneelissa on hälytin, joka ilmoittaa kovaäänisellä summerilla moottorin ylikuumenemisesta. 

Asiakas oli kertonut, että hän oli pohjakosketuksen jälkeen tarkoituksella ajanut venettä miniminopeudella, jotta saisi käsityksen, onko pohjakosketuksesta tullut vaurioita. Noin 150 metrin ajon jälkeen hän kertoi huomanneensa koneen lämpöjen nousun ja sammuttaneensa koneen välittömästi. R:n lausunnon mukaan veneen moottori ei voi ylikuumentua ja leikata kiinni, jos sillä ajetaan miniminopeudella ja moottori sammutetaan välittömästi, kun lämpöjen havaitaan nousevan. Voimakas lämpöjen nousu olisi aiheuttanut järjestelmän hälytyksen ja moottorin jäähdytysnesteet olisivat kiehuneet ja tulleet kovalla ylipaineella paisuntasäiliön korkista ulos, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. 

Vakuutusyhtiö katsoo R:n lausuntoon viitaten, että moottorivaurion on täytynyt syntyä pidemmän ajon aikana, eikä vahinkotapahtuman ja moottorin vaurioiden välistä syy-yhteyttä ole osoitettu. Pohjakosketus ei ole aiheuttanut moottorille vaurioita, vaan ne ovat aiheutuneet puutteellisesta jäähdytysnesteen kierrosta. Venevakuutuksen korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu puutteellisesta jäähdytysnesteen kierrosta veneen moottorille.

Korvauskäsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että veneessä on 330 – 340-hevosvoimainen moottori, vaikka vene on Trafin tietojen mukaan rekisteröity 260-hevosvoimaiselle moottorille ja tämä on veneen suurin sallittu moottoriteho. Myös vakuutusyhtiölle on ilmoitettu veneen osalta 260 hevosvoiman moottoriteho. Moottori on näin ollen rekisteröity ja vakuutettu väärillä tiedoilla ja veneessä on huomattavasti sallittua suuritehoisempi moottori.

Vakuutusyhtiö toteaa lopuksi, että asiakkaan tulee pyytää tarkemmat selvitykset siitä, mikä veneessä on rikki, mitä veneelle on tehty ja missä vene tällä hetkellä sijaitsee moottorin tutkineelta yritykseltä. Vakuutusyhtiö katsoo, että moottorin vaurioiden korjaus on asiakkaan ja venekorjaamon välinen asia. Yhtiö ei ota kantaa ylikuumenemisen aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen liittyviin kysymyksiin. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä on riidatonta, että veneen moottorin vetolaitteen vesipumpun tukkeutuminen ja rikkoutuminen pohjakosketuksessa pumppuun tulleen mudan johdosta on venevakuutuksesta korvattava vahinko. Osapuolten välinen erimielisyys koskee pääasiassa sitä, ovatko moottorille ylikuumenemisesta aiheutuneet vauriot sekä eräät muut asiakkaan korvattavaksi vaatimat kulut venevakuutuksesta korvattavia. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Venevakuutusehtojen (voimassa 1.4.2010 alkaen) kohdan 6 (Korvattavat vahinkotapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan kohdassa 10 mainittujen korvaussäännösten mukaan vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle
· karilleajosta, pohjakosketuksesta tai yhteentörmäyksestä
· tahallisesta vahingonteosta tai varkaudesta
· irti päässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta
· myrskystä tai rajuilmasta […]

Ehtokohdan 7 (Korvausvastuun rajoitusehdot) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoja, jotka aiheutuvat
· puutteellisesta öljyn tai jäähdytysnesteen kierrosta veneen moottorille ja sen lisälaitteille, voimansiirtokoneistolle ja jäähdytysjärjestelmälle

Ehtokohdan 10.1 (Arvioimis- ja korvaussäännökset, korvauksen laajuus) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinkotapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. [Vakuutusyhtiö] täyttää korvausvelvollisuutensa joko maksamalla korjauskustannukset, suorittamalla korvauksen rahana, lunastamalla veneen tai hankkimalla tilalle samanarvoisen veneen tai sen osan.
[…]

Asian arviointi

Käsittelyratkaisut

Asiakas on vaatinut veneen korjaamolle kuljettamisesta aiheutuneiden kulujensa korvaamista. Vakuutusyhtiön mukaan yhtiölle ei tältä osin ole esitetty aiemmin korvausvaatimusta. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan tulee veneen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen osalta esittää ensi vaiheessa korvausvaatimuksensa vakuutusyhtiölle, eikä lautakunta anna tältä osin asiassa ratkaisuositusta. Asiakas on vaatinut korvausta myös T:n moottorivauriota koskevasta lausunnosta ja tähän liittyneestä moottorin avaustyöstä. Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan yhtiö ei ole antanut korvauspäätöstä myöskään asiakkaan tästä vaatimuksesta, minkä johdosta asiakkaan tulee myös tältä osin esittää korvausvaatimuksensa ensi vaiheessa vakuutusyhtiölle. 

Asiakas on valituksessaan katsonut, että vakuutusyhtiön olisi kumppaniensa avulla tullut hoitaa veneen korjaustyö oma-aloitteisesti. Hän on myös tiedustellut veneensä korjauksen edistymisestä ja korjaustyöhön liittyvistä osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. 

Vakuutuslautakunta toteaa korvauskäytännössä vakiintuneena lähtökohtana olevan, että vakuutusyhtiö ei toimi korjaustyön tilaajana, vaan korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Korvausta vaativan tulee riitatilanteessa näyttää, että vakuutusyhtiön rooli on poikennut tavanomaisesta maksajan roolista.

Esillä olevassa tapauksessa asiakas ei ole väittänytkään, että vakuutusyhtiö olisi toiminut korjaustyön tilaajana. Selvitysten perusteella ainakin moottorivaurion ilmenemisen jälkeen tapahtunut veneen korjaamolle hinauttaminen on tapahtunut asiakkaan toimeksiannosta. Asiakirjoista ilmenee, että vakuutusyhtiö on heinäkuussa 2018 sopinut asiakkaan kanssa siitä, että vene siirretään S-korjaamolle moottorin tutkimista varten. Yhtiö on korvannut S:n laskun mukaiset tutkimuskulut, mutta esitetty selvitys ei viittaa siihen, että vakuutusyhtiö olisi tässäkään yhteydessä tilannut moottorivaurion korjaustyötä tai myöskään käyttänyt vakuutusehtojen mukaista oikeuttaan määrätä korjaamo, jossa vauriot korjataan. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan harkittavaksi jää, millä tavoin moottori on tarkoituksenmukaista korjata. Asiakkaan itsensä tulee valvoa työn edistymistä ja osoittaa sitä koskevat tiedustelunsa korjaustoimeksiannon saaneelle korjaamolle. 

Onko moottorin vaurioituminen venevakuutuksesta korvattava vahinko?

Asiakas on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö on ilmoittanut sähköpostitse asiakkaalle, että moottorin vauriot ovat vakuutuksesta korvattavia. Asiakkaan vetoamassa vakuutusyhtiön viestissä on kuitenkin todettu nimenomaisesti vain merivesipumpun vaurioiden olevan korvattavia. Moottorin osalta vakuutusyhtiön viestissä on ilmaistu, että korvausten maksaminen edellyttää vielä vaurioiden laadun lähempää selvittämistä. Vakuutuslautakunta katsoo, että yhtiö on moottorivaurion tarkemman laadun selvittyä S:n tekemissä tutkimuksissa voinut arvioida korjauskustannusten korvattavuutta pohjakosketusvahingon lukuun ilman, että yhtiön aiemmalla pohjakosketuksesta aiheutuneen vahingon korvattavuutta koskevalla viestillä olisi vakuutusyhtiön myöhemmän korvauspäätöksen kannalta ennalta sitovaa vaikutusta. 

Esillä olevassa tapauksessa osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että moottorin merivedellä toimivaan jäähdytysjärjestelmän osaan vettä pumppaavan merivesipumpun tukkeutuminen ja rikkoutuminen on vakuutuksesta pohjakosketuksena korvattava vahinkotapahtuma. Tämän johdosta asiassa ei ole tarpeen arvioida enemmälti asiakkaan vetoamaa laajaa näyttöä, joka koskee sitä, onko pohjakosketusta tapahtunut. 

Asiakkaan vene on vakuutettu muun muassa pohjakosketuksesta aiheutuneiden suoranaisten esinevahinkojen varalta. Venevakuutukseen ei sisälly turvaa moottorin sisäisten rikkoutumisten varalta. Tämän vuoksi tapauksessa on arvioitava, onko moottorin rikkoutuminen aiheutunut pohjakosketuksesta. 

Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on perustunut siihen, että yhtiö katsoo R:n lausuntoon vedoten, että moottorin vaurioituminen ylikuumenemisen johdosta ei ole voinut aiheutua asiakkaan kertomalla tavalla veneellä pohjakosketuksen jälkeen vain noin 150 metrin matkan miniminopeudella ajamisen seurauksena. Yhtiö katsoo, että vaurio ei ole aiheutunut merivesipumpun tukkeutumisesta. Asiakas on puolestaan katsonut, että merivesipumpun tukkeutuminen on kokonaan estänyt moottorin jäähdytyksen toiminnan ja on ollut vaurion syynä. Hän on vedonnut T:n asiassa antamaan lausuntoon. 

Asiassa esitetystä R:n lausunnosta 1.8.2018 ilmenee, että korjaamoliike S:n edustaja on veneen moottoria tutkittaessa todennut starttimoottorin olevan jumissa. Moottorin 1. sylinteri on leikannut vähän kiinni, ja siinä on vuotoa sylinterikannen välistä. Sylinterikannet on irrotettu ja moottorin kansitiivisteistä on paljastunut ylikuumenemisen aiheuttama kansitiivisteen palamisvika. 

R:n lausunnon mukaan moottorin jäähdytysjärjestelmä toimii siten, että moottorissa kiertää suljetussa kierrossa jäähdytysnestettä, jossa on 50 % vettä ja 50 % glykolia. Pohjakosketuksessa rikkoutunut merivesipumppu puolestaan kierrättää ns. raakavettä (merivettä), jonka on tarkoitus jäähdyttää moottorissa kiertävää jäähdytysnestettä.  

Vakuutusyhtiö on vedonnut kielteisen kantansa tueksi rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata jäähdytysnesteen puutteellisesta kierrosta veneen moottorille aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusyhtiö on kuitenkin ensisijaisesti vedonnut siihen, että moottorin suljetussa järjestelmässä oleva jäähdytysnesteen kierto ei ole tapauksessa estynyt, vaan laitteisto on tältä osin toiminut normaalisti. Tämän perusteella yhtiö on arvioinut tilannetta siten, että pelkästään lauhduttimen kautta tapahtuvan meriveden kierron estyminen ei yhtiön mukaan ole voinut johtaa moottorin ylikuumenemiseen ja rikkoutumiseen ilman, että ylikuumenemisen seurauksena aiheutunut sisäisen kierron jäähdytysnesteen voimakas kuumeneminen olisi ollut ennen moottorin rikkoutumista havaittavissa joko jäähdytysnesteen kiehumisen tai moottorin varoitusjärjestelmän antaman varoituksen perusteella. 

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan moottorin ylikuumeneminen, moottorin kansitiivisteen palaminen tai sylinterissä tapahtuva kiinnileikkaaminen voivat johtua useista eri syistä. Moottorin jäähdytysjärjestelmän toimintahäiriö on sinänsä eräs edellä kuvatun moottorivaurion mahdollisista syistä. Lautakunta kuitenkin yhtyy R:n lausunnossa selostettuun käsitykseen siitä, että mikäli veneen kuljettaminen noin 150 metrin matkan verran merivesipumpun tukkeutumisen jälkeen olisi lauhduttimeen johdetun meriveden kierron estymisen johdosta aiheuttanut moottorin niin voimakkaan ylikuumenemisen, että siitä olisi seurannut muun muassa yhden sylinterin kiinnileikkaaminen ja kansitiivisteen palaminen, ylikuumenemisen olisi samalla täytynyt aiheuttaa myös moottorin sisäisessä jäähdytysjärjestelmässä kiertävän jäähdytysnesteen hyvin voimakas kuumeneminen. Tällaisesta ei asiakkaan ilmoituksen mukaan ole ilmennyt merkkejä, kuten järjestelmän varoitusääntä tai jäähdytysnesteen suihkuamista paisuntasäiliöstä. Lautakunta toteaa, että myös asiakkaan vetoamassa T:n lausunnossa on tältä osin R:n johtopäätösten kanssa yhtenevästi päädytty katsomaan, että suurempia vaurioita aiheuttava lämpötilan nousu on havaittavissa joko hälytysanturista tai viimeistään siitä, että ”kone keittää”.

Esillä olevassa tapauksessa on todennäköistä, että merivesikierron estymisestä johtunut, moottorivaurioon johtanut ylikuumeneminen olisi väistämättä johtanut myös jäähdytysnesteen kuumenemiseen siten, että tämä olisi ilmennyt moottorin antamana hälytyksenä ja moottorin sisäisen kierron jäähdytysnesteen voimakkaana kuumenemisena. Asiakas ei kuitenkaan ole kertonut tällaisista havainnoista, vaan kertonut yleisellä tasolla havainneensa ”lämpöjen nousseen” ja sammuttaneensa tämän jälkeen moottorin. Lautakunta katsoo selvitysten perusteella epäselväksi, miten pohjakosketuksesta aiheutunut merivesipumpun tukkeutuminen on voinut johtaa asiakkaan kertomalla tavalla ilmenneen moottorivaurion syntymiseen. Vakuutuslautakunta katsoo tämän vuoksi asiassa jäävän näyttämättä, että moottorin vaurioituminen (kiinnileikkaaminen ja kansitiivisteiden vauriot) pohjakosketusta seuranneen lyhyen ajomatkan aikana olisi aiheutunut pohjakosketuksesta johtuneesta merivesipumpun tukkeutumisesta ja rikkoutumisesta. 

Vakuutusyhtiön vastineesta ilmenee vakuutusyhtiön pitävän mahdollisena, että moottorivaurio on voinut aiheutua merivesipumpun vaurioitumisen seurauksena, jos veneen kuljettamista on jatkettu niin pitkään, että moottorin lämpötila on noussut liian korkeaksi, minkä seurauksena myös sisäisen jäähdytyskierron jäähdytysneste on ylikuumentunut. Tämän asiakas on kiistänyt. 

Vakuutuslautakunta on autovakuutusta koskevassa lausuntokäytännössään katsonut, että vakuutusehdoissa tarkoitettuna suoranaisena esinevahinkona ei voida pitää sitä, että korvattavan vahinkotapatuman seurauksena vakuutuksen kohteena olevalle ajoneuvolle aiheutuneet vauriot laajentuvat tai ajoneuvolle aiheutuu lisävaurioita sen seurauksena, että auton kuljettamista jatketaan vahinkotapahtuman jälkeen. 

Mikäli moottorivaurio olisi aiheutunut asiakkaan kertomuksesta poiketen jatkettaessa veneen kuljettamista pidempään ilman, että moottorin lämpötilan nousua olisi havaittu tai siihen reagoitu ennen moottorin toimintahäiriön ilmenemistä, Vakuutuslautakunta katsoo, että tällä tavoin syntynyttä moottorivauriota ei voitaisi enää pitää aiemmin tapahtuneesta pohjakosketuksesta aiheutuneena suoranaisena esinevahinkona, minkä vuoksi vahinko ei olisi myöskään tässä tilanteessa vakuutuksesta korvattava. Koska kyse ei tällöin lainkaan olisi korvattavaan vahinkotapahtumaan liittyvästä suoranaisesta esinevahingosta, lautakunta ei katso tarpeelliseksi lausua puutteellista jäähdytysnesteen kiertoa koskevan rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiön korvauspäätöksen muuttamista. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:

Maso
Niemi
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia