Tapahtumatiedot
Asiakas suistui autollaan tieltä lumipenkkaan hiljaisessa vauhdissa joulukuussa 2017. Tieltä suistumisen yhteydessä auton jarruputki alkoi vuotaa. Autoa tutkineen autovahinkotarkastajan lausunnon mukaan vuotokohta oli auton taka-akselin vetopyörästön yläpuolella. Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan jarruputkessa tai sen välittömässä läheisyydessä ei näkynyt merkkejä ulkoisesta osumasta. Jarruputki ei ollut taipunut tai vääntynyt. Lausunnon mukaan korjaamolla ei ollut huomattu osumajälkiä jarruputkessa. Jarruputket ja auton alusta olivat korroosiovaurioituneet. Vahinkotarkastaja piti todennäköisenä, että tieltä suistumisen yhteydessä jarrua on painettu normaalia voimakkaammin, jonka seurauksena jarruputki on alkanut teknisen vian vuoksi vuotaa. Vakuutusyhtiö antoi vahingosta kielteisen päätöksen ja katsoi, että jarruputken vaurioituminen ei ole seurausta törmäysvahingosta, vaan tekninen vika.
Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön päätökseen ja vetosi mm. siihen, että autoa oli huollettu ja katsastettu säännöllisesti. Jarruputket eivät voineet olla niin ruostuneet, että ne olisivat tilanteessa rikkoutuneet. Auton nopeus oli alle 10 km/h eikä jarrua tarvinnut painaa. Autoon oli tehty jarruremontti lokakuussa 2016 ja jarruhuolto heinäkuussa 2017, jolloin kaikki on ollut kunnossa. Asiakas on ollut katsastuksessa maaliskuussa 2018 ja keskustellut tapahtuneesta katsastusmiehen kanssa. Katsastusmies on oudoksunut sitä, että alle vuodessa tapahtuisi niin paha ruostuminen ja pitänyt todennäköisenä, että auton paino ja lumimassa yhdessä aiheuttivat rikkoutumisen.
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin käsitteli vahingon uudelleen ja totesi edelleen, että kyseessä on ollut tekninen vika. Vakuutusyhtiön mukaan on vaikeaa ottaa kantaa huollon tai katsastuksen mahdollisuuksiin havaita korroosiovauriot. Vahinkotarkastuksen havainnot osoittavat korroosion olemassaolon. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko on aiheutunut pitkän ajan kuluessa ruostumisesta.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas vaatii, että korjauskulut korvataan vakuutuksesta. Hänen mukaansa on mahdollista, että jarruputket ovat rikkoutuneet lumen paineesta. Ojan kaltevuus oli noin 30 astetta ja lunta noin puoli metriä. Lumimassa ulottui auton pohjaan asti ja lumimassan paine puristi koko auton pituudelta. Jarruputkissa ei tällöin näkyisi selviä vauriokohtia, vaan putki antaisi heikoimmasta kohdasta periksi. Asiakas kertoo, että hän ei painanut jarrua missään vaiheessa normaalia enempää. Auto on ollut katsastettu ja tekninen vika olisi paljastunut katsastuksessa.
Vakuutusyhtiö viittaa aiemmin antamiinsa päätöksiin ja toteaa edelleen, että jarruputken vaurio ei ole seurausta törmäyksestä, eikä se näin ollen ole kolarointivakuutuksesta korvattava vahinko. Tätä näkemystä tukevat autovahinkotarkastajan lausunto sekä selvitys jarruputken vaurioitumisesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 3.1 mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut
1. ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta,
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä tai
3. kuorma-auton äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa ja purettaessa.
Kolarointivakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, kostumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko auton jarruputken vaurioitumisen syynä ollut vakuutusehtojen mukainen ajoneuvon tieltä suistuminen, törmäys tai muu autoa äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittanut syy. Vakuutusehtojen mukaan kolarointivakuutuksesta ei korvata hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten ruostumisesta, aiheutunutta vahinkoa. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko.
Asiakas on vedonnut mm. lumen takia alustaan kohdistuneeseen paineeseen sekä siihen, että auto on ollut huollettu ja katsastettu. Asiakas ei kertomansa mukaan ole vahinkotilanteessa painanut jarrua normaalia enempää.
Tammikuussa 2018 tehdyssä vahinkotarkastuksessa sekä toukokuussa 2018 laaditussa selvityksessä on todettu, että jarruputkessa ei ole ollut havaittavissa merkkejä ulkoisesta osumasta. Jarruputkessa ei ole ollut ulkoiseen osumaan viittaavaa muodonmuutosta. Jarruputken vuotokohta on sijainnut alustassa suojaisessa paikassa taka-akselin vetopyörästön yläpuolella. Auton alustasta otetuista valokuvista on nähtävissä, että alustassa, jarruputkissa ja niiden liitoskohdissa on ollut ruostevaurioita.
Ottaen erityisesti huomioon, että auton alustassa ei ole ollut jälkiä yksittäisestä iskusta, eikä jarruputki esitetyn selvityksen mukaan ole ollut vääntynyt tai taipunut, FINE katsoo, että tapauksessa ei ole näytetty vahingon aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesti tieltä suistumisesta tai muusta äkillisestä ulkoisesta syystä. FINE toteaa, että pelkkä jarrunesteen vuodon ajallinen yhteys esimerkiksi tieltä suistumiseen ei riitä selvitykseksi vaurion syystä. Tämä tulkinta vastaa FINEn Vakuutuslautakunnan aiempaa ratkaisukäytäntöä tilanteissa, joissa on arvioitu sitä, ovatko vauriot aiheutuneet törmäyksestä tai muusta vastavasta ulkoisesta syystä. Tällaisia vahinkotapahtumia on arvioitu mm. oheisissa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksissa VKL 752/14 ja VKL 119/13.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä