Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 21.3.2017 mukaan A:lle (s. 1949) määrättiin 21.1.2015 Tavanic-antibioottikuuri kyynärpään limapussin leikkaushoidon jälkeisen tulehduksen hoitoon. Muutaman päivän käytön jälkeen tuntui vasemmassa nilkassa rasahdus ja noin puolen tunnin kuluttua toisessakin nilkassa. Kävely oli vaikeaa. A luuli, että tilanne johtui hänen sairastamastaan reumasta. Kolmen viikon kuluttua A hakeutui terveyskeskukseen ja hänellä havaittiin katkenneet akillesjänteet. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että molempien akillesjänteiden katkeaminen oli Tavanic-lääkkeen aiheuttama korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle mm. pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 2 (alaraajan lievä toiminnanvajaus) mukaan.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen pysyvän haitan osalta ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Jalkojen vaurioituminen lääkevahingon seurauksena on heikentänyt merkittävästi liikkumista ja selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Liikkuminen on rajoittunutta ja epätasaisella alustalla kulkeminen turvallisesti mahdotonta. Kävely on vaikeaa ja hidasta. Tasaisella alustalla A voi liikkua vain lyhyitä matkoja ja sekin on hapuilevaa. Ilman jalkineita ei voi kävellä. Liikkumisessa tulisi käyttää kahta kyynärsauvaa, mutta tämä ei onnistu oikeaan yläraajaan aiemmin tehdyn kiertäjäkalvosinleikkauksen takia. A joutuu käyttämään liikkumiseen kaduilla ja kaupassa pyörätuolia. Sisätiloissa kotona A ei voi käyttää pyörätuolia, koska tiloja ei ole suunniteltu sitä varten.

Kantapään arpikudoksesta puuttuu vaimentava rasvakudos. Kantapäässä on ainoastaan kantapään luu ja kivuliaat arvet. Haitta ei ole vakiintunut vuodessa, vaan se pahenee koko ajan. Kipu tuntuu myös lepoasennossa eli makuulla säteillen nilkkoihin asti. Jalkojen kunnon takia A joutuu tukeutumaan erityisesti perheenjäsenten apuun. A katsoo, että kyse ei ole alaraajan lievästä toiminnanvajauksesta vaan vähintään keskivaikeasta toiminnanvajavuudesta. Haitta on edelleen etenevä ja kipu on muuttunut hallitsevammaksi. Tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat ja varaaminen pahentaa kipua. Lihas ja voima ovat kadonneet. Vamma on vienyt A:n itsenäisen toimintakyvyn. Ilman lääkityksen aiheuttamia vaurioita A olisi edelleen itsenäisesti liikkuva ja toimiva. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat eivät ole niin rajoittavia kuin akillesjänteiden vauriot. A pyytää pysyvän haitan korvauksen korottamista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö toteaa, että A:lle on lääkevahinkona korvatun akillesjänteiden katkeamisen jälkeen jäänyt liikkumisen vaikeutta ja varpaille nousu ei onnistu. A:lla on kuitenkin myös muita tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, joten hänen toimintakykynsä alentuminen ei ole ainoastaan akillesjänteisiin liittyvää. Yhtiö katsoo, että kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksen (1649/2009) mukaan arvioituna alaraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka kaksi. A:n valituksessa ei ole esitetty sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella haittakorvausta voitaisiin korottaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 28.7.2017 ̶ 6.3.2019.

Keskussairaalan kirurgian poliklinikan sairauskertomustekstin 15.10.2014 mukaan A on sairastanut useita kertoja vasemman kyynärpään limapussintulehduksen, jonka johdosta on päädytty limapussin poistotoimenpiteeseen. Muina sairauksina A:lla on atooppinen ekseema, lihasnivelkipuja vuonna 1978 sairastetun virusperäisen aivokalvontulehduksen jälkeen, sydänlihasrappeuma (kardiomyopatia), Hortonin neuralgia, vuodesta 2002 alkaen määrittämätön reumatauti (kollagenoosi/SLE-epäily) sekä fibromyalgia. Vuonna 2002 A:lle on tehty luudutustoimenpide kaularangan ahtauman vuoksi avarrustoimenpide. Molemmat polvet on protetisoitu vuonna 2012. Vasemman kyynärpään limapussin poisto 15.10.2014 on sujunut ongelmitta. Sairauskertomustekstin 22.10.2014 mukaan kyynärpäähän on kehittynyt leikkauksen jälkeinen infektio. Leikkaushaava on avattu ja puhdistettu toimenpiteessä 23.10.2014. Infektio-ongelmien edelleen jatkuttua on 21.1.2015 määrätty Tavanic-kuuri. Vastaanottokäynnillä 4.2.2015 A on tuonut esille uutena ilmaantuneen nilkkakivun ja hänelle on kerrottu Tavaniciin liittyvästä jännetulehduksen vaarasta.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 16.3.2015 mukaan A on tullut vastaanotolle nilkkojen ja akillesjänteiden kipujen vuoksi. Tavanic-antibioottikuurin aikana nilkat ja akillesjänteen seudut ovat kipeytyneet. A:n mukaan jänteet ovat kävellessä retkahtaneet molemmin puolin ja tämän jälkeen jalat ovat tulleet mustiksi ilmeisesti verenpurkaumista johtuen. A:n puoliso on hakenut liikkumisen tueksi kyynärsauvat terveysasemalta. Tasapaino on ollut huono, kun jaloissa ei ole ollut kipua eikä voimaa. Terveyskeskuksessa on kliinisen tilan perusteella epäilty akillesjänteiden repeämiä ja ohjelmoitu ultraäänitutkimus, jossa radiologin lausunnon 20.3.2015 mukaan on todettu akillesjänteen repeämään sopivat löydökset molemmilla puolilla. Keskussairaalan kirurgian poliklinikan sairauskertomustekstin 27.11.2015 mukaan A:lle on tehty vasemman akillesjänteen rekonstruktio jännesiirteellä. Merkinnän 8.2.2016 mukaan vasemmasta jalasta on poistettu kipsisaapas. Fysioterapeutin kontrollissa kävely kyynärsauvojen kanssa on onnistunut hyvin ja nyt on suunniteltu kantakorotusta kahden kuukauden ajaksi.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 6.3.2019 mukaan oikean akillesjänteen rekonstruktio on tehty marraskuussa 2016. Molemmat korjaustoimenpiteet ovat sujuneet hyvin ja vuosi sitten tehdyssä ultraäänitutkimuksessa siirteet ovat olleet ehjät. A ei kuitenkaan ole kunnolla päässyt mobilisoitumaan leikkausten jälkeen. Liikkuminen on hankalaa ja A tarvitsee tukea joko kepistä tai sisätiloissa seinistä. Pahimmillaan ja esimerkiksi kauppa-asioilla ja ulkona liikkuessa lumisemmalla kelillä A käyttää kahta kyynärsauvaa. A:lla on hankala kantapäiden seudun kiputila, jossa jalkapohjan puolelle tulee kipu liikkuessa. A on ollut kipujen takia ortopedin arviossa kesäkuussa 2017. Tuolloin on todettu vasemmassa nilkassa jonkinlaista nivelrikkoa, joka ei kuitenkaan ole kipualueella. Vuosi sitten A on ollut konsultaatiossa fysiatrian poliklinikalla, jolloin lannerangan magneettitutkimuksessa on todettu välilevyrappeumaa ja pullistumia, relatiivista juurikanavan ahtaumaa useammalla tasolla ja keskuskanavan ahtaumaa, minkä fysiatri on arvioinut mahdollisesti olevan osaltaan oireiden takana. Vastaanotolla 6.3.2019 A:n liikkuminen on ollut hyvin vaivalloista ja hän on liikkunut lyhyellä askelella kyynärsauvan tukemana. Jaloissa ei ole todettu turvotuksia. Jalkapohjissa on todettu kantapäiden tasolla vähän tunnusteluarkuutta, rasvapatti on tuntunut säilyneen kohtalaisen hyvin. Akillesjännesiirteet ovat olleet entisen kaltaiset. Kovin selvää tunnustelulöydöstä akillesjänteistä ei ole tullut ja Thompsonin testissä ei ole todettu kunnolla liikettä, mutta terveyskeskuslääkäri on arvioinut siirteiden olevan ennallaan. Jalkaterän ylöskoukistuksessa voima on ollut vasemmassa jalassa heikompi kuin oikeassa. Jalkaterän taivutuksessa jalkapohjan suuntaan voima on ollut kummassakin jalassa huono. Varpaille tai jalkaterille nousu ei ole onnistunut lainkaan. Lonkkien kierrot eivät ole erityisemmin aristaneet, takareisissä on todettu vähän kiristystä. Selkäkipuja ei ole nyt suuremmin ollut. Terveyskeskuslääkäri on arvioinut A:n terveyshaittojen kokonaishaittaluokaksi noin 9, pahimmillaan 11. Suuri osa liikkumisen ongelmista tulee akillesjännerepeämien seurannaisvaikutuksena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan suuruinen pysyvä haitta A:lle on jäänyt Tavanic-lääkkeen aiheuttaman lääkevahingon eli molemminpuolisen akillesjännerepeämän seurauksena.

Sovellettavat vakuutusehdot ja säännökset

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukon kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan näitä arvioperusteita käytetään, jollei edellä mainittuihin yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnanvajauksesta. Kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0 ̶ 5, kun vahingoittuneen kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 6 ̶ 10, kun vahingoittuneella ilmenee ontumista ja merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo on tarpeen lyhyelläkin matkalla.

Asian arviointi

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n oireiden ilmetessä on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on 21.1.2015 määrätty leikkauksen jälkeisen infektion hoitoon Tavanic-antibiootti, joka on aiheuttanut A:n molempien akillesjänteiden katkeamisen. Kumpaankin akillesjänteeseen on tehty onnistunut rekonstruktio jännesiirteellä. A ei kuitenkaan ole päässyt kunnolla mobilisoitumaan toimenpiteiden jälkeen, vaan liikkuminen on edelleen hankalaa. A tarvitsee liikkumiseen tukea joko kepistä tai sisätiloissa seinästä. Liikkuessa on ongelmana myös kantapäiden seudun kiputila. A:n liikkumisvaikeuksia saattavat osittain selittää vuonna 2018 todetut lannerangan rappeumamuutokset. Vakuutuslautakunta arvioi, että lääkevahingon osuus A:n alaraajojen toiminnallisesta kokonaishaitasta vastaa haittaluokitusasetuksessa tarkoitettua alaraajojen lievää toiminnanvajavuutta ja haittaluokkaa 4. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta siten, että pysyvästä haitasta maksettu kokonaiskorvaus vastaa haittaluokkaa 4.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila