Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja J Oy:n työntekijä oli kiinnittäessään suihkuseinää asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistossa porannut ruuvin rakenteen sisälle asennettuun pesukoneen poistoputkeen. Vahinko oli sattunut jossain vaiheessa asunto-osakeyhtiön linjasaneerausurakan aikana kesä - marraskuussa 2017. Huoneisto oli ollut linjasaneerauksen jälkeen tyhjillään 31.1.2018 saakka ja vesivahinko havaittiin huoneistossa sittemmin aloitetun pintaremontin yhteydessä. Vahinkokartoituksessa 15.6.2018 huoneiston eteisen seinärakenne ja välipohjarakenne eteisen, pesuhuoneen ja keittiön alueella todettiin kastuneeksi.
J Oy on hakenut korvausta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellä 10.7.2018 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa, koska vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattiin vesivahinkoja vain, mikäli ne olivat syntyneet äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Selvitysten mukaan vahinko oli aiheutunut linjasaneerauksen yhteydessä kesä - marraskuussa 2017 ja vesivahinko oli laajentunut pitemmän ajan kuluessa. Asiakkaan uudelleenkäsittelypyyntöön 20.7.2018 lähettämässään sähköpostiviestissä vakuutusyhtiö on lausunut putken vian syntyneen äkillisesti. Vahinko oli kuitenkin syntynyt, kun vesi oli päässyt tihkumaan poratusta putkesta vähitellen rakenteeseen. Tältä osin kyse oli hitaasta vähitellen tapahtuneesta vaikutuksesta. Kosteus oli aiheuttanut kartoitusraportin mukaan mikrobivaurioita, jotka syntyivät hitaasti. Näin ollen vahinko ei ollut syntynyt äkillisesti.
Asiakkaan valitus
J Oy on pyytänyt ratkaisusuositusta vahingon korvaamisesta toiminnan vastuuvakuutuksestaan.
J Oy on lausunut asentajansa lävistäneen poralla pyykinpesukoneen poistovesiputken etu ja takaseinämän. Ruuvi proppuineen oli täyttänyt etummaisen reiän, mutta takimmainen reikä oli jäänyt avoimeksi. Asukkaan alettua käyttää pesukonetta vesi oli suihkunnut putkesta paineella rakenteisiin. Koska putkessa oli ollut lyijykynän paksuinen avoin reikä, kyse ei ole ollut vakuutusyhtiön väittämästä tihkumisesta. Vesivahinko oli syntynyt sillä hetkellä äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. J Oy:n mukaan vakuutusyhtiön mainitsemat kosteuskartoitusraportissa todetut mikrobivauriot olivat olleet rakennusta 1960-luvulla rakennettaessa asennetuissa puukiiloissa. Ottaen huomioon osien kuudenkymmenen vuoden iän ja sen, että kiilat olivat pesuhuoneen rakenteessa, ei voitu varmuudella osoittaa, milloin mikrobivauriot olivat ilmestyneet. Tämä seikka ei siten voinut olla peruste korvaamatta jättämiselle.
Asunto oli ollut myynnissä saneerauksen jälkeen. Sinne muuttanut henkilö oli ollut työnsä vuoksi poissa viiden viikon jaksoja, joten pesukonetta ei ollut käytetty heti saneerauksen valmistuttua, jolloin vahinkoa ei ollut voitu huomata heti asennuksen jälkeen. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä oli kertonut, että jos vahinko olisi huomattu parin viikon kuluessa asennuksesta, ei korvattavuudessa olisi ollut mitään epäselvää. Kyse oli siis siitä, että viivästynyt muutto asuntoon oli heikentänyt J Oy:n vakuutussuojaa, mikä ei ollut ymmärrettävää.
Lisäkirjelmässään 16.8.2018 J Oy on lausunut, ettei pesukonetta ollut montaa kertaa käytetty sinä aikana, jonka asukas oli ehtinyt asua huoneistossa. Vakuutuksen rajoitusta "toistuva" oli siten tulkittu epäoikeudenmukaisesti asiakasta kohtaan. Tilanne olisi ymmärrettävä, jos esimerkiksi ilmastointilaitteen poistoputki valuttaisi kesäkaudella päivittäin kondenssivettä rakenteisiin tai väljä suihkuhanan kiinnitys päästäisi vettä liitoksesta seinän sisään päivittäin. Nyt pesukoneella saattoi hyvin olla vain yhtä monta käyttökertaa kuin korvattavaksi mainitussa parin viikon kuluessa havaitussa vahingossa. Tässä tapauksessa tuli antaa merkitystä asukkaan vähäiselle asunnon ja pesukoneen käytölle. J Oy on huomauttanut asukkaan havainneen vahingon ja ilmoittaneen siitä isännöitsijälle toukokuussa eikä kesäkuussa, kuten vakuutusyhtiö oli kertonut.
Lisäkirjelmissään 1.10.2018 ja 3.10.2018 J Oy on vedonnut vielä kohteessa tehtyihin kosteusmittauksiin, joiden perusteella J Oy on katsonut, että kosteutta oli täytynyt olla todella vähän. Vuotaneen poistoputken halkaisija oli ollut 25 mm, ei 50 mm.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on toistanut päätöksessään esittämänsä kannan. Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.2.1 rajoituksen perusteella kaikki kosteusvahingot on lähtökohtaisesti suljettu vakuutuksen ulkopuolelle. Vakuutuksen korvauspiiriin oli kuitenkin otettu sellaiset kosteusvahingot, joiden syynä oli rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen oli tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Tapahtuma ei ollut äkillinen ja odottamaton, kun se perustui esimerkiksi hitaaseen ja vähitellen tapahtuneeseen vaikutukseen tai toistuviin tapahtumiin. Jotta kosteusvahinko korvattaisiin, kummankin edellytyksen oli täytyttävä. Koska lähtökohtaisesti kosteusvahingot oli suljettu rajoituksella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, korvausta vaativalla eli vakuutuksenottajalla oli näyttötaakka siitä, että kyseessä oli korvattava kosteusvahinko.
Asiassa oli sinänsä riidatonta, että itse vika oli aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti ja odottamattomasti. Epäselvää oli, oliko tästä aiheutunut kosteusvahinko syntynyt ehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Vakuutusyhtiö on lausunut tiedustelleensa J Oy:ltä valituksen jälkeen, milloin asunto oli otettu saneerauksen jälkeen käyttöön ja pesukonetta käytetty. Saadun selvityksen mukaan muuttoilmoitus oli tehty 31.1.2018. Selvitystä siitä, milloin pesukonetta tarkalleen oli käytetty, ei ollut annettu. Vahinko oli todettu kesäkuussa 2018.
Vakuutusyhtiön mukaan asunnon alun tyhjillään olosta huolimatta oli todennäköistä, että pesukonetta oli käytetty useampaan otteeseen tammikuun ja kesäkuun 2018 välillä. Tänä aikana vettä oli päässyt toistuvasti rakenteisiin. Vettä oli sinänsä voinut tulla reiästä kerralla paljonkin. Merkityksellistä oli kuitenkin se, että vettä oli todennäköisesti päässyt rakenteisiin toistuvasti ja pitkän ajan kuluessa. Kyse ei ollut vakuutusehdoissa tarkoitetusta äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti syntyneestä kosteusvahingosta, vaan vahinko oli syntynyt hitaasti veden päästessä toistuvasti rakenteisiin pesukonetta käytettäessä. Näin ollen ei ollut perustetta muuttaa päätöstä.
Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 3.10.2018, että vettä oli päässyt rakenteisiin vähäisiä määriä joka kerta pesukonetta käytettäessä. Vahinko oli syntynyt noin viiden kuukauden aikana. Nykyisten pyykinpesukoneiden käyttämä vesimäärä oli 40 - 60 litraa pesukertaa kohti. Vettä ei ollut voinut tulla reiästä kerralla valtavia määriä, sillä joka tapauksessa suurin osa siitä oli mennyt poistoputkea pitkin. Kun putken halkaisija lienee ollut vähintään 50 mm, vain pieni osa vedestä oli vuotanut porareiästä. Vahinko oli käytännössä syntynyt niin, että vettä oli tihkunut rakenteisiin aina konetta käytettäessä. Näin ollen vahinko ei ollut syntynyt heti vaan ajan kuluessa. Vettä oli ollut rakenteissa paljon, joten kysymys oli ollut useasta koneen käyttökerrasta. Kun rakenteista löytyi jo mikrobivaurioita, oli kyse hitaasti syntyneestä vahingosta.
Asunnossa oli asuttu 31.1.2018 lukien. Nykyinen asukas oli työnsä vuoksi ollut pitkiäkin aikoja poissa kotoa eikä pesukonetta käytetty jatkuvasti. Selvitystä siitä, milloin pesukonetta tarkalleen oli käytetty, ei ollut annettu. Vahinko oli todettu kesäkuussa 2018. Vakuutusyhtiön mielestä oli todennäköistä, että pesukonetta oli käytetty useaan otteeseen tammikuun ja kesäkuun 2018 välillä. Vettä oli päässyt rakenteisiin toistuvasti, joten vahinko oli syntynyt usean kuukauden aikana eikä äkillisesti.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko J Oy:n asentajan huoneiston seinärakenteen sisälle asennettuun pesukoneen poistoputkeen osuneen kiinnitysruuvin porauksen aiheuttamaa vesivahinkoa pidettävä vastuuvakuutusehdoissa mainituin tavoin äkillisenä, kun vettä oli huoneiston myöhemmän käyttöönoton jälkeen päässyt valumaan rakenteisiin aina pesukonetta käytettäessä ja vesivahinko oli havaittu vasta usean kuukauden kuluttua asennustyön valmistumisesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan vahingonkorvausvelvollisuus, joka aiheutuu vakuutuksenottajan toiminnasta. Vakuutettu toiminta on merkitty vakuutuskirjaan tai sen liitteeseen.
Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 5.2.14 mukaan vakuutus ei kata vahinkoa, joka aiheutuu
- kosteudesta tai vedestä,
- sadeveden, sulamisveden tai viemärivesien aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena.
Vakuutusturva korvaa kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti.
Tapahtuma ei ole äkillinen ja odottamaton kun se perustuu esimerkiksi
- hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen,
- toistuviin tapahtumiin,
- jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin
- vesi- ja viemäriputkien alimitoitukseen.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että toiminnan vastuuvakuutuksella katetaan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa sitä vahingonkorvausvelvollisuutta, joka vakuutetulle voi seurata vakuutetussa toiminnassa tapahtuvasta virheestä tai laiminlyönnistä.
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on J Oy:lle myöntämäänsä toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa rajoittanut kosteudesta tai vedestä aiheutuvat vahingot pääsääntöisesti vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Rajoitusehtoon sisällytetyn poikkeuksen mukaan vakuutuksesta kuitenkin korvataan sellaiset kosteudesta tai vedestä aiheutuvat vahingot, joiden syynä on ollut rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute. Lisäedellytykseksi vahingon korvattavuudelle on tällöin asetettu se, että vahingon täytyy myös syntyä äkillisesti.
Asiasta saadun selvityksen perusteella vesivahinko oli aiheutunut siitä, että J Oy:n asentajan kiinnittäessä suihkuseinää ruuveilla pora oli lävistänyt rakenteen sisälle asennetun pyykinpesukoneen poistoputken. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että kuvatulla tavalla tapahtuneessa putken rikkoutumisessa on ollut sinänsä kyse vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 poikkeusmääräyksen mukaisesta rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntyneestä viasta. Mainittu äkillinen vika putkeen oli syntynyt jossain vaiheessa asunto-osakeyhtiön rakennuksessa kesä - marraskuussa 2017 suoritetun linjasaneeraustyön aikana.
Asiakirjatietojen mukaan vahinkohuoneisto oli ollut työn valmistumisen jälkeen ensin tyhjillään. Huoneistoon oli muuttanut asukas 31.1.2018. Lautakunta pitää ilmeisenä, että vettä on tämän jälkeen vuotanut pesukoneen poistoputkessa olleesta reiästä rakennuksen rakenteisiin aina pyykinpesukonetta käytettäessä. Se, kuinka paljon vettä on kerrallaan päässyt vuotamaan ja kuinka usein pesukonetta oli käytetty, on jäänyt asiassa tarkemmin selvittämättä. Putkesta vuotanut vesi on kuitenkin aiheuttanut rakenteissa vähitellen laajenneen kosteusvaurion.
Vian sijaittua piilossa rakenteiden sisällä itse vahinko eli vuodon aiheuttamat seuraukset olivat tulleet ilmi vasta usean kuukauden kuluttua huoneistossa suoritetun korjaustyön yhteydessä. Vahingon tarkka havaitsemisajankohta ei ilmene lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista, mutta sitä koskenut vahinkokartoitus on tehty 15.6.2018. Lautakunta toteaa, että vakuutusehdon sanamuodon mukaan kosteus- ja vesivahinkojen korvattavuus on kuitenkin kytketty ainoastaan siihen seikkaan, oliko vahinko syntynyt äkillisesti, muttei siihen, milloin vahinko oli havaittu tai se olisi ylipäätään ollut mahdollista havaita.
Vakuutuksenottaja ei yleensä vapaudu puheena olevan kaltaisia kosteus- ja vesivahinkoja koskevasta tuottamukseen perustuvasta vahingonkorvausvelvollisuudestaan vain sillä perusteella, että vahinkoseuraamuksen syntyminen on mahdollisesti vienyt jonkin aikaa. Vaikka asiaan sovellettavien vakuutusehtojen perusteella vakuutuksenottajan saama vakuutussuoja jääkin sanotusta syystä myös J Oy:n kuvaamalla tavalla satunnaiseksi, lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohta 5.2.14 ole sisällöltään sinänsä epäselvä. Rajoitusehdon perusteella pääosa tässä tapauksessa aiheutuneesta vesivahingosta jää siten J Oy:llä voimassa olleen toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Asiassa on kuitenkin edellä lausutun mukaisesti ilmeistä, että poistoputki oli vuotanut heti pyykinpesukoneen ensimmäisellä käyttökerralla. Vakuutuslautakunta katsoo, että tällaista putken epätiiveydestä ensimmäisellä käyttökerralla aiheutuvaa vesivahinkoa voidaan pitää vakuutusehtojen kohdassa 5.2.14 mainittuna äkillisesti syntyvänä vahinkona. Aiheutuneen vahingon korvattavuutta ei tällöin poista pelkästään se seikka, että sama putki mahdollisesti pääsee vuotamaan myös myöhemmin sen vuoksi, että ensimmäistä vuotoa ei ollut voitu vian sijainnin vuoksi havaita, vaikka sittemmin jatkuvien vuotojen aiheuttama rakennuksen vesivahingon vähittäinen laajeneminen jääkin vakuutusehdon mukaisesti korvauksen ulkopuolelle.
Tämän perusteella ja koska jo J Oy:n rikkoman putken korjaamiseksi sekä myös J Oy:n asennustyön jälkeisellä poistoputken ensimmäisellä käyttökerralla äkillisesti tapahtuneen vuodon vuoksi huoneiston pesuhuoneen rakenteet olisi pitänyt joka tapauksessa rakenteiden kuivattamiseksi avata, lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee tältä osin suorittaa korvaus vahingon korjauskustannuksista. Sen sijaan muualle huoneiston välipohjaan pitemmän ajan kuluessa levinneestä kosteudesta aiheutunut osuus vahingosta jää hitaasti syntyneenä vahinkona vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut ottaa kantaa korvattavan vahingon määrään, mutta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen ja määrittämään ja korvaamaan huoneiston pesuhuoneen vaatimien korjaustöiden osuuden vesivahingon korjauskustannuksista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee vahingon uudelleen ja korvaa J Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta pesuhuoneen vaatimien korjausten osuuden huoneiston vahingon korjauskustannuksista.
Ratkaisusuositus syntyi äänin 3-3. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Makkula ja Nyyssölä. Jäsenten Akselinmäki, Jaakkola ja Sarpakunnas eriävä mielipide on liitteenä.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Eri mieltä olleiden jäsenten mielipide
Jäsenet Akselinmäki, Jaakkola ja Sarpakunnas:
Kosteusvahingon osalta toteamme, että toiminnan vastuuvakuutuksella katetaan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa sitä vahingonkorvausvelvollisuutta, joka vakuutetulle voi seurata vakuutetussa toiminnassa tapahtuvasta virheestä tai laiminlyönnistä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on J Oy:lle myöntämäänsä toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa pääsääntöisesti rajoittanut kosteudesta tai vedestä aiheutuvat vahingot vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Rajoitusehtoon sisällytetyn poikkeuksen mukaan vakuutuksesta kuitenkin korvataan sellaiset vesivahingot, joiden syynä on ollut rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute. Lisäedellytykseksi vesivahingon korvattavuudelle on vielä asetettu se, että kosteudesta tai vedestä aiheutuvan vahingon täytyy myös syntyä äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Tapahtuma ei ole vakuutusehtojen mukaan äkillinen ja odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai toistuviin tapahtumiin. Ehdon mukaan kosteusvahinko ei ole korvattava, jos molemmat edellytykset eivät täyty.
Toimitetun selvityksen perusteella vesivahinko oli aiheutunut, kun J Oy:n työntekijä on kiinnittänyt suihkuseinää asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistossa ja työtä tehdessään porannut ruuvin rakenteen sisälle asennettuun pesukoneen poistoputkeen. Katsomme, että kuvatulla tavalla tapahtuneessa putken rikkoutumisessa on ollut kyse vakuutusehtojen kohdan 5.2.14 poikkeusmääräyksen mukaisesta rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntyneestä viasta. Mainittu äkillinen vika putkeen on syntynyt, kun sen läpi on porattu ruuvi.
Vakuutusehtojen mukaan korvauksen edellytyksenä on kuitenkin myös se, että vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Tapahtuma ei ole vakuutusehtojen mukaan äkillinen ja odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai toistuviin tapahtumiin. Pidämme ilmeisenä, että kun kyseessä on ollut ruuvin aiheuttama reikä, vettä on päässyt valumaan rakenteisiin toistuvasti pieniä määriä aina kun pesukonetta on käytetty asuntoon muuttamisesta 31.1.2018 lukien ja tästä on vähitellen aiheutunut kesäkuussa 2018 havaittu kosteusvaurio.
Katsomme siten, ettei virheen aiheuttama kosteusvahinko ole syntynyt äkillisesti vaan kyseessä on ollut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla hitaasti ja vähitellen syntynyt vahinko, joka on syntynyt hitaasti ja vähitellen, kun vettä on valunut rakenteisiin useiden kuukausien aikana. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta. Putken korjauksen osalta suositamme vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen korjauskustannuksista.