Haku

FINE-013538

Tulosta

Asianumero: FINE-013538 (2019)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2019

Lääkevahingon korvaaminen. Azamun-lääkkeen aiheuttama akuutti haimatulehdus. Korvattavat oireet. Tilapäinen ja pysyvä haitta, hoitotuki ja hoitokulut.

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 8.3.2017 mukaan A:lle (s. 1953) määrättiin elokuussa 2015 Azamun-lääkitys neurosarkoidoosin hoitoon. Annostus oli tuolloin 50 mg 1 x 2. Annosta nostettiin huhtikuussa 2016 kolmeen tablettiin vuorokaudessa. Marraskuussa 2016 A:lla todettiin akuutti haimatulehdus, jonka todennäköisenä aiheuttajana pidettiin Azamunia. A haki lääkevahinkovakuutuksesta korvausta haimatulehduksen hoidosta aiheutuneista kustannuksista, tilapäisestä haitasta ja mahdollisesta pysyvästä haitasta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä oli korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle muun ohella korvausta tilapäisestä haitasta 2.500 euroa ja ajalta 23.12.2016 ̶ 31.3.2017 II luokan hoitotukea ja I luokan vaatelisän. Yhtiö ei maksanut korvausta pysyvästä haitasta. Yhtiö katsoi, etteivät A:n keuhkosairaus ja osteoporoosi olleet syy-yhteydessä korvattuun lääkevahinkoon, mistä johtuen korvauksia ei näiden sairauksien osalta voitu maksaa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

A toteaa, että Azamun on aiheuttanut hänellä todetun haimatulehduksen, joka on vaatinut tehohoitoa kolmen viikon ajan ja tämän jälkeen vielä sairaalahoitoa sisätautien osastolla ja terveyskeskuksen kuntoutusosastolla. Terveyskeskuksesta A kotiutui 23.12.2016. Vakuutusyhtiö on hyväksynyt lääkevahingon korvattavaksi, mutta katsonut, että siitä toipuminen ja kuntoutuminen on kestänyt vain kolme kuukautta. Yhtiö on katsonut, että kustannukset ja lääkärikäynnit tämän jälkeen ovat johtuneet A:n perussairaudesta. Aiemmin tehty neurosarkoidoosi-diagnoosi on kuitenkin ollut virheellinen eikä A:lla ole muita perussairauksia kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kaikki A:lle kustannuksia aiheuttaneet käynnit, lääkitykset ja sairaudet ovat johtuneet virheellisestä neurosarkoidoosi-diagnoosista ja siihen määrätyistä lääkityksistä, sekä Azamun-lääkkeen aiheuttamasta haimatulehduksesta ja sen jälkitilasta.

Vuoden 2017 aikana A on ollut haimatulehduksen jälkitilan vuoksi erilaisissa tutkimuksissa 51 eri kertaa. Vuonna 2017 A oli haimatulehduksen vuoksi pyörätuolissa 1 ̶ 3 kuukautta ja lääkäri on hyväksynyt tutkimukset kuntoutusta varten joulukuussa 2017. Kartoituksen jälkeen kuntoutus on aloitettu nopeasti. Vuoden 2018 aikana on 3.7.2018 mennessä tullut yhteensä 33 haimatulehduksen jälkitilasta johtuvaa tutkimus- ja hoitokäyntiä. A:n perussairaus kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii kontrollikäynnin sairaalassa kerran vuodessa. Vaikean haimatulehduksen jälkitila on muuttanut A:n elämän täysin. Useat ja toistuvat käynnit tutkimuksissa ja toimenpiteissä ovat jatkuneet melkein kaksi vuotta.

Keskussairaalassa on todettu, että haimakudos on osittain tuhoutunut ja A:lla on haimatulehduksen jälkitila. Vatsatautien lisäksi A:ta on hoidettu keuhkosairauksien yksikössä. Jo teho-osastolla keuhkojen toiminnassa oli ongelmaa ja jatkuva hengenahdistus, eikä keuhkojen toiminta ole palautunut normaaliksi. A on edelleen tutkittavana keuhkosairauksien yksikössä ja joutuu tekemään päivittäin pulloon puhalluksia keuhkojen toiminnan ylläpitämiseksi. A:lla ei ole ollut mitään keuhkosairautta eikä ongelmia keuhkojen toiminnassa ennen haimatulehdukseen sairastumista. Keuhkojen toimintakyvyn heikkenemisessä on selvä ajallinen yhteys haimatulehdukseen ja voimakkaisiin kortisonihoitoihin. Ennen neurosarkoidoosidiagnoosia ja kortisonihoitoa A painoi 51 kg, kun tehohoidossa ollessa paino oli 106 kg. Lääkevahinkovakuutus kiistää keuhkosairauden yhteyden lääkevahinkoon, vaikka niiden ajallinen yhteys on kiistaton. Neurosarkoidoosin hoitoon määrätyn kortisonin on todettu aiheuttaneen A:lle osteoporoosia jo ennen haimatulehdusta. Haimatulehduksen hoidon vuoksi A on saanut suuria määriä kortisonia, joka on sisätautilääkärin mukaan aiheuttanut vaikean osteoporoosin kehittymisen.

Haimatulehdus ei ole täysin parantunut, mutta se on paranemassa. Tulehdus on A:n kohdalla ollut vaikea ja kuntoutuksen tarve pitkäkestoinen. A käy fysioterapiassa kaksi kertaa kuukaudessa ja toteuttaa lisäksi kotiharjoittelua. Kuntoutuskustannukset tulee korvata täysimääräisinä 26.2.2018 alkaen. Hoitotukea A vaatii 30.6.2017 saakka. Tilapäisen haitan korvaus tulee maksaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 4, vaikeat vammat, mukaan. Lisäksi A vaatii pysyvän haitan korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamiaan korvauksia riittävinä ja asianmukaisina ja katsoo, ettei A:n valituksessa ole esitetty mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella korvausratkaisua tulisi muuttaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 22.1.2014 ̶ 28.5.2019.

Keskussairaalan neurologian poliklinikan tekstien (alkaen 12.9.2014) mukaan A:ta on tutkittu neurologian poliklinikalla erilaisten neurologisten oireiden vuoksi vuodesta 2014 lähtien. A on 13.11.2014 ollut vastaanotolla ALS-epäilyn vuoksi ja 30.12.2014 hän on tullut päivystykseen aivoinfarktiepäilyn vuoksi. A on ollut osastohoidossa 30.12.2014 ̶ 20.1.2015. Osastolla on todettu hyponatremia, jota on korjattu. Pään magneettitutkimuksessa 7.1.2015 on todettu löydöksiä, joiden perusteella on epäilty neurosarkoidoosia. Laajojen selvittelyjen jälkeen on 11.8.2015 asetettu neurosarkoidoosidiagnoosi ja aloitettu hoidoksi Prednisolon, Azamun ja Remicade-/Remsima-infuusiot. Muina sairauksina A:lla on todettu verenpainetauti, panhypopituitarismi (aivolisäkkeen vajaatoiminta) sekä osteoporoosi ja siihen liittyen selkärangan kompressiomurtumia. Lisäksi A on kärsinyt virtsatieinfektioista. Kortisonihoitoon liittyen on ollut painon nousua. A on kaatunut 21.12.2015 ja hänelle on aiheutunut reisiluun kaulan murtuma vasemmalle. Murtuma on 23.12.2015 korjattu osaproteesilla. A liikkuu rollaattorin tukemana.

Kirurgian päivystyksen tekstin 20.11.2016 mukaan A on tullut päivystykseen tummien oksennusten ja selkäkivun takia. Vatsan tietokonekerroskuvauksessa on todettu nekrotisoivaan pankreatiittiin sopiva löydös ja lisäksi vaikutelma sappirakkotulehduksesta. A on otettu hoitoon teho-osastolle. Hoitojaksoa 20.11. ̶ 12.12.2016 koskevan loppuarvion mukaan A on ollut teho-osastolla 5.12.2016 saakka ja tämän jälkeen vuodeosastolla 12.12.2016 saakka. Teho-osastohoidon aikana suurimpana ongelmana on ollut jatkuva hengenahdistus ja jatkuva CPAP-maskin tarve. CRP on ollut korkeimmillaan 300. Antibioottina on ollut aluksi Zinacef ja sittemmin Meronem, minkä jälkeen on ollut vielä septistä kuumeilua 40 celsiusasteeseen saakka ja on päädytty aloittamaan rinnalle Fluconazole-lääkitys. Tilanne on lähtenyt rauhoittumaan ja A on päässyt siirtymään vuodeosastolle 5.12.2016. Osastolla A on lähtenyt hiljalleen toipumaan ja painoa on saatu laskemaan; teho-osastolla se on korkeimmillaan ollut 106 kg ja osastolla 12.12.2016 93 kg. A on 12.12.2016 siirtynyt jatkohoitoon terveyskeskukseen. Terveyskeskuksesta A on kotiutettu 22.12.2016.  Neurologian poliklinikan tekstin 14.12.2016 mukaan Azamun-lääke on päädytty tauottamaan ja seuraavaan Remsima-infuusiota on päätetty lykätä, koska näillä on mahdollisesti ollut vaikutusta nekrotisoivan haimatulehduksen syntyyn. Merkinnän 3.1.2017 mukaan Azamunia on pidetty haimatulehduksen todennäköisimpänä syynä.

Neurologian poliklinikan tekstin 16.8.2017 mukaan A on ilahduttavasti toipunut edellisen talven ja kevään ongelmista ja pärjää tällä hetkellä kodin arjessa jo huomattavasti paremmin ja kykenee matkustamaan. Sisätiloissa A kävelee itsellisesti varoen, mutta käyttää mielellään rollaattoria tukena. Keskeisin ongelma on selän kivun ja jäykkyyden tunne. Paino on arviolta 80 kg, turvotuksia on edelleen. A on virkeämpi eikä enää niin väsynyt kuin keväällä. Selkeitä neurologisia oireita A ei kuvaa eikä sellaisia ole todettu myöskään kliinisessä tutkimuksessa. Neurologi on arvioinut, ettei tällä hetkellä ilmene aktiivisen sarkoidoosin taudinkuvaa. Vatsatautien poliklinikan väliarvion 17.11.2017 mukaan A:lle on tehty kontrollitietokonekerroskuvaus, jossa haiman runko- ja häntäosan kohdalla on nähty 3,6 x 9 cm kokoinen nesteontelo. Muutos on ollut vähän pienempi kuin edellisenä talvena ja fisteleitä ei ole todettu. Tehostuviakin alueita haimassa on, eli haima toimii eikä vajaatoimintaa ole kehittynyt. A:lla ei myöskään ole diabetesta. Haimakudos on siis osittain tuhoutunut, mutta toimivaa on riittävästi jäljellä.  Neurologin tekstin 24.1.2018 mukaan A:lle on suositeltu toiminta- ja liikuntakyvyn parantamiseksi fysioterapiaa terveyskeskuksessa. Fyysinen kunto on yleisesti heikko, samoin liikkuminen osteoporoosista, selän jäykkyydestä ja kivuista johtuen. Liikkumisen apuvälineenä on edelleenkin ulkona käytettynä rollaattori, sisätiloissa A liikkuu ilman apuvälineitä.

Terveyskeskuksen tekstin 14.12.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle hengenahdistustuntemusten vuoksi. A on kuvannut rasituksessa parin viikon ajan ilmenneitä hengenahdistustuntemuksia, joita on tullut esimerkiksi ylämäkeen kävellessä. Oireet ovat menneet itsekseen ohi. Vastaanotolla keuhkoista on kuultu symmetrisesti siistit hengitysäänet. A:lle on ohjelmoitu keuhkojen röntgentutkimus ja proBNP-tutkimus (tutkimus, jolla selvitellään mahdollista sydämen vajaatoimintaa). Merkinnän 18.12.2017 mukaan proBNP-tutkimus on ollut viitealueella. Keuhkokuvassa on nähty molemmin puolin atelektaasia (ilmattomuutta). Merkinnän 19.12.2017 mukaan asiassa on konsultoitu keuhkolääkäriä, joka on ohjeistanut jatkossa spirometrian ja kahden viikon PEF-seurannan sekä jatkotutkimukset keuhkosairauksien poliklinikalla, mikäli atelektaasit eivät kontrolliröntgentutkimuksessa ole hävinneet. Limanirrotukseen on kirjoitettu Erdopect-läke ja PEF-seurantaa varten ja hengenahdistusoireisiin Ventoline diskus. Keuhkosairauksien poliklinikan väliarvion 8.6.2018 mukaan A:lla on diagnosoitu keuhkosarkoidoosi. Lääkityksenä keuhko-oireisiin on Alvesco.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mitkä kaikki A:n oireet ja sairaudet ovat syy-yhteydessä Azamun-lääkkeen aiheuttamaan haimatulehdukseen sekä maksettavien haittakorvausten ja hoitotuen määrästä.

Siltä osin kuin A on valituksessaan viitannut mahdollisiin virheellisiin diagnooseihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin, Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa toimivallan puuttumisen takia.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

Lääkevahinkoon syy-yhteydessä olevat sairaudet ja korvattavat hoitokulut
 
A on vaatinut hänellä todettujen osteoporoosin ja keuhko-oireiden korvaamista lääkevahinkoon liittyvinä. Lisäksi A vaatii kuntoutuskulujen (fysioterapian) korvaamista.
 
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
 
A on vaatinut hänellä todettujen osteporoosin ja keuhko-oireiden korvaamista lääkevahinkoon liittyvinä. Vakuutuslautakunnan käytössä olevien lääketieteellisten selvitysten mukaan A:lla on todettu osteoporoosi jo vuonna 2015. Keuhkosairauksien poliklinikalta lautakunnalla ei ole käytössään muita selvityksiä kuin 8.6.2018 päivätty väliarvio, jonka mukaan A:lla on diagnosoitu keuhkosarkoidoosi. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla todettu osteoporoosi ja keuhko-oireet sovi Azamunin aiheuttamiksi. Vuonna 2018 aloitetun fysioterapian tarve liittyy lautakunnan näkemyksen mukaan merkittävimmiltä osin A:n muihin sairauksiin eikä lääkevahinkoon. Vakuutuslautakunta ei suosita näiltä osin lisäkorvausta.  

Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
 

A on vaatinut korotusta kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaukseen. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvausta 2500 euroa. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3, lievää vaikeammat vammat, puoliväliin.
 
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
 
Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1200 ̶ 3800 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että  

  • niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
  • niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
  • niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
  • niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 ̶ 3 viikoa,
  • toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 ̶ 7 kuukaudessa,
  • niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.
  • Luokkaan 4, vaikeat vammat (korvausasteikko 3800 ̶ 9000 euroa) kuuluville vammoille on ominaista mm., että
  • niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa,
  • ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3 ̶ 8 viikkoa,
  • toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja
  • niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

 
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on Azamun-lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut nekrotisoiva haimatulehdus, joka on vaatinut muun muassa yli kuukauden sairaalahoidon ja seurantakäyntejä myös sairaalahoidon päättymisen jälkeen. Ottaen huomioon aiheutuneen henkilövahingon ja sen vaatiman hoidon laadun ja keston sekä vahingosta A:lle aiheutuneen toimintakyvyn laskun Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle aiheutunut henkilövahinko sijoittuu tilapäisen haitan osalta liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 4 alakolmannekseen ja sitä vastaava tilapäisen haitan korvaus on 4500 euroa. Lautakunta suosittaa yhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Pysyvä haitta
 
Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.
 
Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n henkilövahingon ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antama asetus 768/2015.
 
Haittaluokka-asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 15 (Yleinen toiminnanvajaus) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0 ̶ 2, kun henkilö joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi tai joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi. Sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 3 ̶ 5, kun itsenäinen liikkuminen sujuu hyvissä olosuhteissa, mutta epätasaisella alustalla liikkuminen on lievästi rajoittunut. Henkilö selviytyy yleensä itsestä huolehtimisesta. Sorminäppäryys on alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista. Sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta, henkilö tarvitsee esimerkiksi jatkuvasti lähes koko kehon ihon voiteiden käyttöä tai ruokavalion noudattamista. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia.
 
Vakuutuslautakunta viittaa vatsatautien poliklinikan 17.11.2017 päivättyyn väliarvioon, jonka mukaan A:n haima on nekrotisoivan haimatulehduksen seurauksena osittain tuhoutunut, mutta toimiviakin alueita on eikä vajaatoimintaa ole kehittynyt. Lautakunta katsoo, ettei A:lla ole ilmennyt lääkevahingon seurauksena sellaisia pysyväisseurauksia, jotka oikeuttaisivat pysyvän haitan korvaukseen.

Hoitotuki

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukainen hoitotuki on normitettu korvaus, jolla on tarkoitus korvata vahinkoa kärsineelle hänen saamansa vamman seurauksena säännöllisestä avuntarpeesta aiheutuvat kulut. Jos vahinkoa kärsinyt voi osoittaa avuntarpeesta aiheutuvien kulujen olevan normikorvausta suuremmat, kulut on korvattava niiden todellisen määrän mukaan. II luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat jokapäiväistä säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta ja jotka ovat tämän vuoksi päivittäisissä toiminnoissaan jossain määrin riippuvaisia toisen henkilön avusta.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle II luokan hoitotukea 31.3.2017 saakka. A on vaatinut hoitotuen maksamista vielä 30.6.2017 saakka. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota tehohoidolle ominaiseen potilaan kunnon heikentymiseen ja pitää A:n vaatimusta hoitotuesta 30.6.2017 saakka perusteltuna. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta siten, että kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan kokonaiskorvaus on 4500 euroa ja II luokan hoitotuki jatkuu 30.6.2017 saakka. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Norio                                               Laine

puheenjohtaja                                 sihteeri

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia