Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen 16.5.2018 mukaan hänen Searay 240 Sundancer -veneessään oli todettu telakalla (keväthuollon yhteydessä) lasikuituvaurio noin 3 metriä keulasta. Vahinko oli sattunut kesällä 2017. Asiakas ei muista vahinkoa tapahtuneen, ja talven vene oli ollut telakalla. Veneellä oli viimeksi käyty 13.9.2017, jolloin se oli ajettu telakalle.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään asiakkaan kertomukseen siitä, että hän ei tiennyt, minä ajankohtana kesällä 2017 vahinko oli sattunut tai miten vahinko on voinut tapahtua. Asiakas oli myöhemmin epäillyt, että veneen ollessa kiinnitettynä saaren rantaan siihen olisi tullut iskemä pohjaan. Vahinkotarkastuksessa veneen pohjasta todettiin karilleajon seurauksena tullut vaurio. Koska venettä ei ollut korjattu heti vahingon tapahduttua, olivat veneen eristeet imeneet vettä ja tämä oli aiheuttanut lisävahinkoa veneelle. Vahinkotarkastajan arvion mukaan veneen on täytynyt olla useamman viikon vedessä vahinkotapahtuman jälkeen, koska se oli ehtinyt vettyä näin paljon. Vakuutusyhtiö on antanut korjaamolle laskutusluvan iskemän korjaukselle, mutta vettymisen aiheuttamaa lisävahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Venevakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiön tulee korvata välitön suoranainen esinevahinko. Näin ollen vakuutuksenottajan tulisi pystyä selvittämään, koska ja miten vahinko on sattunut. Korvauspäätöksen mukaan vakuutusyhtiö on päätynyt korvaamaan veneessä olevat iskemän aiheuttamat vahingot, vaikka asiakas ei ole pystynytkään varmuudella määrittelemään vahinkotapahtuman ajankohtaa tai sitä, miten vahinko on sattunut. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan korvaa vettymisen aiheuttamaa lisävahinkoa, koska tämä on seurausta siitä, että venettä ei korjattu heti vahingon tapahduttua. Venevakuutusehtojen mukaan vähitellen aiheutuneet vahingot eivät kuulu vakuutuksen piiriin.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään. Asiakas toistaa kertomuksensa siitä, että vaurio havaittiin vasta telakalla kevätkunnostuksen aikana. On ilmeistä, että vaurio on aiheutunut silloin, kun veneessä ei ole ollut ketään. Todennäköisesti kyse on ollut veneen ranta-ankkurissa ollessa aallokon aiheuttamasta vauriosta. Vaurion syntymistä ei ole voitu ennakoida. Asiakkaan mielestä veneen rungon vaurion aiheuttamaa veden pääsyä veneen rakenteisiin ei voida rinnastaa vakuutusehdoissa mainittuihin kulumiseen, hankaantumiseen, naarmuuntumiseen, syöpymiseen tai lahoamiseen.  

Vakuutusyhtiö toisti uudessa korvauspäätöksessään aikaisemman kantansa. Yhtiö vetosi lisäksi vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuutta koskevaan yleisten sopimusehtojen kohtaan. Veneen pohja on vettynyt pikku hiljaa, koska venettä ei nostettu ylös vahingon jälkeen. Vaurion suuruudesta voidaan päätellä, että veneen on täytynyt vuotaa myös veneen sisälle.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että veneen vauriot korvataan vakuutuksesta myös vakuutusyhtiön epäämältä osin. Asiakas on kuvannut vahinkotapahtuman niin hyvin kuin on voinut. Veneen sisätiloihin ei ole vuotanut vaurioituneesta kohdasta vettä, minkä vuoksi sitä ei ole huomattu aikaisemmin. Asiakkaan mukaan korvauspäätöksen laatinut korvauskäsittelijä kertoi, että korvauspäätöksessä mainitulla veden veneen sisälle vuotamisella ei ole tarkoitettu sisätiloihin tulevaa vuotoa, vaan veneen uloimman ja sitä seuraavan runkokerroksen väliin vuotanutta vettä. Asiakas katsoo, että hän ei ole voinut huomata veneen pohjarakenteeseen erittäin pienelle alueelle tulleesta vedestä aiheutunutta muutosta veneen kulkuominaisuuksissa. Asiakas viittaa myös vaurioista lähettämiinsä valokuviin.

Asiakas hämmästelee vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa sitä, miksi vakuutusyhtiö ajoittain vetoaa rakenteiden vettymisen aiheutumiseen vähitellen, kun välillä yhtiö taas vetoaa siihen, että vettyminen on johtunut asiakkaan laiminlyönnistä rajoittaa vahinkoa. Asiakkaan mielestä vähitellen aiheutuvana ilmiönä ei tule pitää korvattavan vahinkotapahtuman seurannaisvaikutuksia. Asiakas huomauttaa myös, että pohjan vauriota ei ilman vettymistäkään olisi ollut mahdollista korjata ”paklaamalla pintaa”, vaan rakennetta olisi joka tapauksessa tullut avata ja korjata se myös sisäpuolelta.

Asiakas kiistää menetelleensä vahingon aiheutumisen suhteen huolimattomasti tai yhtiön vasta vastinevaiheessa vetoamien suojeluohjeiden mukaisen ”hyvän merimiestavan” vastaisesti. Asiakas ihmettelee myös sitä, miksi vakuutusyhtiö vasta kuukausia vahingon korvaamisesta antamansa päätöksen jälkeen vetoaa asiakkaan vahinkotapahtumaa koskevaan selvitysvelvollisuuteen ja pyytää vasta tässä vaiheessa lausuntoa venekorjaamolta. Tämä osoittaa asiakkaan mielestä, että vakuutusyhtiön alkuperäinen päätös ei ole perustunut vahinkoa koskeviin konkreettisiin tietoihin, vaan perättömiin väitteisiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Asiakas ei ole kertonut vakuutusyhtiölle, miten ja milloin vahinko on tapahtunut. Hänen oman ilmoituksensa mukaan veneellä ei ole ajettu karille tai kiville. Ainoa mahdollisuus on, että vene hakkautunut keulastaan johonkin. Vahingosta on ilmoitettu vakuutusyhtiöön toukokuussa 2018.

Vakuutusyhtiö viittaa yleisten sopimusehtojen määräyksiin, joiden mukaisesti vakuutusyhtiö tarvitsee vahinkotapahtumasta riittävät tiedot korvausvastuunsa ratkaisemiseksi. Oleellista on tietää, missä ja miten vahinko on tapahtunut, mitkä ovat olleet vahinko-olosuhteet ja kuka venettä on kuljettanut. Esillä olevassa tapauksessa tulee myös selvittää, miten vene on ollut kiinnitettynä. Koska vahinkoajankohta ei ole tiedossa, näitä tietoja ei jälkeenpäin voida varmistaa. Vesillä on yleisesti aallokkoa joko tuulen tai toisten veneiden aiheuttamana. Aallokon aiheuttama veneen liikkuminen ei pääsääntöisesti ole korvattava vahinkotapahtuma. Koska vakuutusyhtiön venevakuutus ei ole all risk –tyyppinen vakuutus, vaan vakuutusehdoissa on kuvattu korvattavat vakuutustapahtumat, vahinko-olosuhteiden ja vahingon sattumisajankohdan selvittäminen on erityisen tärkeää.

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on päättänyt korvata suoranaisena esinevahinkona veneen keulassa olevan reiän. Reikä on voinut syntyä törmäyksestä (veneen ollessa paikallaan). Sen sijaan veneen pohjan vettymistä vaurioalueen ympäriltä ei vakuutus korvaa. Vakuutusehdoissa on vähitellen syntyviä vahinkoja koskeva rajoitus. Veneen pohjan materiaalit eivät vety päivissä vaan kyse on useammasta viikosta, jollei jopa kuukausista. Sillä seikalla, että vakuutuksenottaja ei ole tiennyt veneen pohjassa olevasta reiästä, ei ole vähitellen tapahtuvaa ilmiöstä koskevan rajoitusehdon kannalta merkitystä. Rajoitusehto on yksiselitteinen. Myöskään vakuutuksenottajan huolellisuus tai tietämättömyys ei vaikuta sen soveltamiseen. Vakuutuslautakunta on antanut vastaavan sisältöisiä lausuntoja mm. tapauksissa VKL 44/03 ja VKL 207/06.

Mikäli Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata koko veneen pohjan korjaus täysimääräisesti suoranaisena esinevahinkona, vakuutusyhtiö vetoaa venevakuutuksen suojeluohjeiden veneen turvallista säilyttämistä koskevaan määräykseen (ehtokohta 10.4). Veneen hakkautuminen keulastaan kallioon, kiveen tai muuhun vastaavaan aallokon aiheuttamana on vakuutusyhtiön mielestä aiheutunut siitä, ettei vene ole ollut asianmukaisesti kiinnitettynä hyvää merimiestapaa noudattaen. Vakuutusyhtiön korjaamolta saaman suullisen lausunnon mukaan veneen korjaus olisi voitu suorittaa vain ulkopuolelta korjaten. Koska veneen väliaineet olivat vettyneet, eikä tiedossa ollut, kuinka suurelta alueelta, oli korjaus tehtävä myös sisäpuolelta avaten.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys asiakkaan veneelle aiheutuneiden vaurioiden korvattavuudesta venevakuutuksesta. Vakuutusyhtiön vetoamien seikkojen johdosta kyse on siitä, onko asiakas esittänyt vahinkotapahtumasta riittävän selvityksen. Erimielisyyttä on myös siitä, onko asiakas laiminlyönyt noudattaa suojeluohjeita siten, että korvauksen alentaminen on tällä perusteella perusteltua, ja onko veneen rakenteille vettymisestä aiheutuneiden vaurioiden osalta kyse vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla vähitellen aiheutuneesta vahingosta tai vahingon rajoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuneesta lisävahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 32 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehtojen kohdan 1.2 (Venevakuutuksen sisältö ja laajuus) mukaan Laajan Venevakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat palo-, räjähdys-, salamanisku-, varkaus-, ilkivalta-, myrsky-, säilytys-, kuljetus-, törmäys- sekä karilleajo- ja pohjakosketusvahingot.

Ehtokohdan 4.1.2 (Laaja Venevakuutus) mukaan Laajasta Venevakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumia kohtien 4.2.1–4.2.9 ja mukaisesti. Lisäksi korvataan vakuutukseen ja vakuutuskirjalle merkittyjen lisäturvien vahinkoja ehtojen kohtien 6-9 mukaisesti.

Ehtokohdan 4.2.7 (Törmäys) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen.

Ehtokohdan 4.2.8 (Karilleajo tai pohjakosketus) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut karilleajosta tai pohjakosketuksesta veneen ollessa kulussa.

Ehtokohdan 4.3.7 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset, Vähitellen aiheutunut vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ehtokohdan 10.4 (Veneen turvallinen säilyttäminen) mukaan […]

• Veneen on oltava tarpeellisen valvonnan alaisena ja turvallisesti kiinnitettynä, kun sitä ei käytetä.

• Veneen kiinnitysköysien paksuuden ja vetolujuuden on oltava oikeassa suhteessa veneen kokoon nähden.

[…]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa (pelastamisvelvollisuus), VSL 32, 34 ja 61 §) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuutetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaisille ja vaatia oikeudessa rikoksen tekijöille rangaistusta, jos vakuutusyhtiön etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita. Vakuutusyhtiö korvaa edellä mainitun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun pelastamisvelvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon tahallisuus tai huolimattomuuden olosuhteet muutoin. 

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön antama korvauspäätös, vahingon selvittäminen ja suojeluohjeet

Vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöksissään ja vastineessaan siihen, että veneen pohjan vaurioitumiseen johtaneen sattumisajankohta ja -tapa ovat jääneet avoimiksi. Tämän vuoksi vahinkotapahtumaa ei ole asiakkaan toimesta riittävästi selvitetty. Koska veneen vaurioituminen on todennäköisimmin aiheutunut sen ollessa ankkuroituna tai muuten rantaan kytkettynä, vakuutusyhtiö on toissijaisesti katsonut vahingon aiheutuneen suojeluohjeiden vastaisesta menettelystä.

Vakuutusyhtiö on antanut esillä olevassa tapauksessa 31.5.2017 korvauspäätöksen, jossa se on katsonut veneen pohjan vaurioitumisen korvattavaksi vahinkotapahtumaksi, tosin katsoen, että veneen pohjan vaurioita ei korvata siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet pohjan vettymisestä pidemmän ajan kuluessa. Vakuutusyhtiöllä on tätä korvauspäätöstä tehdessään ollut tiedossaan asiakkaan vahinkoilmoitus, josta käy Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan täysin selvästi ilmi, että asiakas ei tiedä, millä tavalla ”kesällä 2017” tapahtuneeksi ilmoitettu pohjan vaurioituminen on syntynyt. Korvauspäätöksestä käy ilmi, että vakuutusyhtiöllä on ollut tiedossaan myös veneen vaurioiden laatu, koska yhtiö on ilmoittanut, että rakenteiden vettymisestä aiheutunut vahingon osuus ei kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. Yhtiön tiedossa on korvauspäätöksen perusteella ollut myös se, että vauriot ovat mahdollisesti syntyneet veneen ollessa kiinnitettynä rantaan.

Yhtiö on korvauspäätöksessään vedonnut vakuutuksenottajan selvittämisvelvollisuuteen, mutta tämän jälkeen ilmoittanut, että vahinko on kuitenkin päädytty (veneen pohjan rakenteiden vettymistä lukuun ottamatta) korvaamaan. Esitetyn selvityksen perusteella ei Vakuutuslautakunnan mielestä voida perustellusti päätyä siihen johtopäätökseen, että veneen pohjan mekaaninen vaurioituminen olisi tullut alkuperäisen vahinkoilmoituksen perusteella vakuutussopimuslain 69 §:ssä tarkoitetulla tavalla riittävästi selvitetyksi, kun taas vettymisestä aiheutuneen vahingon osuus ei olisi tullut. Suojeluohjeiden laiminlyönnin seuraamuksena on, että korvausta kaikilta osin alennetaan suojeluohjeiden vastaisen menettelyn moitittavuuteen nähden kohtuullisessa määrin. Vakuutusyhtiön tiedossa on kuitenkin korvauspäätöstä annettaessa ollut myös se, että vahinko on mahdollisesti sattunut veneen ollessa kytkettynä rantaan. Tästä huolimatta vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksessään vedonnut suojeluohjeiden laiminlyöntiin tai vähentänyt korvausta väittämänsä suojeluohjeiden laiminlyönnin perusteella.

Vakuutusyhtiö on kuvannut vastineessaan ja myöhemmissä korvauspäätöksissään laajasti vahingosta esitettyjen tietojen riittävyyden keskeistä merkitystä venevakuutustuotteensa korvauskäsittelyprosessin kannalta. Yhtiö on kuitenkin katsonut korvauspäätöksissään, että vahinkotapahtuma on tapaustyypiltään korvattava. Sama kanta on toistettu myös yhtiön Vakuutuslautakunnalle antamissa vastineissa. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei näissä olosuhteissa voi enää tehokkaasti vedota vahinkotapahtuman puutteelliseen selvittämiseen tai suojeluohjeiden laiminlyöntiin veneen rakenteiden vettymisestä aiheutunutta vahinkoa koskevan kielteisen korvausratkaisunsa tueksi.

Vahingon rajoittamisvelvollisuus. Onko kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla vähitellen aiheutuneesta vahingosta?

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, ovatko veneen vettymisestä johtuneet vauriot aiheutuneet vakuutusyhtiön esittämällä tavalla vähitellen tai onko vaurioiden laajeneminen ollut seurausta vahingon rajoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu valokuvia veneen pohjasta, korjaustyötä koskeva lasku ja vakuutusyhtiön korjauskustannuslaskelmia. Vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksissään tai lautakuntakäsittelyyn liittyvissä kirjelmissään ottanut lähemmin kantaa siihen, minkä euromääräisen osuuden korjauskustannuksista se on hyväksynyt korvattavaksi. Korjauslaskelmassa 25.5.2018 kohdassa ”Merkinnät” on teksti: ”Veneessä seurannaisvahinkoa. Venettä ei ole nostettu ylös vedestä karilleajon jälkeen ja välipohjan eriste (uretaani) on päässyt vettymään. Tätä ei korvata vakuutuksesta -> kosteudesta johtuvaa”.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön vetoamissa, autovakuutusta koskevissa aiemmissa lautakunnan käsittelemissä tapauksissa on ollut kyse tilanteista, joissa vakuutuksen kohteena oleva auto on ulosajon seurauksena vaurioitunut, ja auton moottorin käynnistäminen tai matkan jatkaminen on johtanut siihen, että ajoneuvon moottorille on aiheutunut lisävaurioita puutteellisen öljyn ja jäähdytysnesteen kierron seurauksena. Näissä tapauksissa korvauksen epääminen on perustunut nimenomaiseen, puutteellisen öljyn tai jäähdytysnesteen kiertoa koskevaan rajoitusehtoon. Vakuutuslautakunta on lisäksi eräissä aiemmissa ratkaisusuosituksissaan katsonut, että esimerkiksi tien reunakivetykseen törmäyksessä jo vaurioituneelle autolle matkan jatkamisen seurauksena aiheutuneet lisävahingot eivät kuulu korvattaviksi kolarointivakuutuksesta välittömänä esinevahinkona.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön vetoama venevakuutuksen rajoitusehto 4.3.7, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, hankaantumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneita vahinkoja, koskee sanamuotonsa mukaan tilanteita, joissa vahingon syynä on ollut jokin hitaasti etenevä ilmiö tai olosuhde. Rajoitusehto ei lautakunnan mielestä sovellu sinänsä korvattavan vahinkotapahtuman seurannaisvahinkoihin, kuten veneen rakenteiden vaurioitumiseen veneen pohjan vaurion kautta rakenteisiin päässeen veden seurauksena. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä korvaamasta välipohjan eristeiden korjauskustannuksia tämän rajoitusehdon perusteella.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vielä siihen, että vahinko on ollut seurausta siitä, että asiakas on laiminlyönyt rajoittaa vahinkoa. Korvauspäätöksessään yhtiö on arvioinut veneen pohjan vettymisen tapahtuneen pikku hiljaa, koska venettä ei nostettu ylös vahingon jälkeen. Päätöksen mukaan vaurion suuruudesta voi päätellä, että veneen on täytynyt vuotaa myös veneen sisälle.

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Asiakas on kertonut johdonmukaisesti, että hän ei ole havainnut vahinkotapahtuman sattumista. Asiakas on kiistänyt, että vauriokohdasta olisi vuotanut vettä veneen sisäpuolelle siten, että vuoto olisi ollut tällä perusteella tai muutenkaan venettä käytettäessä havaittavissa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain mukainen velvollisuus rajoittaa vahinkoa koskee vain tilanteita, joissa vahinkotapahtuma ja sen uhkaava laajentuminen ovat vakuutetun havaittavissa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida todeta, että asiakas olisi ollut tietoinen pohjan vaurioitumisesta ennen kuin vaurio on havaittu telakalla. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakas ei esillä olevassa tapauksessa ole myöskään laiminlyönyt velvollisuuttaan rajoittaa vahinkoa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa veneen pohjan vaurion korjauskustannukset myös välipohjan eristeiden korjauskustannusten osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho