Haku

FINE-013256

Tulosta

Asianumero: FINE-013256 (2018)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 17.12.2018

Lakipykälät: 9

Korvattavien oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärä. Ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun aloittamista aiheutuneet kustannukset. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiö oli päätöksellään 14.1.2016 myöntänyt I Oy:lle oikeusturvaedun irtaimen kaupan purkamista koskeneeseen riita-asiaan, jossa I Oy oli vastaajana. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan vakuutuksen enimmäiskorvaus oli 25 000 euroa, mutta ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun aloittamista aiheutuneista kustannuksista sekä kustannuksista asiassa, joka ratkaistiin ilman oikeudenkäyntiä, vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden enimmäismäärä oli 50 prosenttia vakuutusmäärästä.

Riita oli alkanut jo 21.8.2015, mutta asia oli tullut vireille käräjäoikeudessa vasta 19.1.2017. Sen vuoksi I Oy:n asiamies oli pyytänyt kirjeellään 26.1.2017 vakuutusyhtiöltä ennakkokorvauksen maksamista vakuutuksesta. Päätöksellään 20.3.2017 vakuutusyhtiö olikin maksanut asiamiehen laskujen perusteella 12 500 euron korvauksen. Asiamiehelle ja I Oy:lle osoittamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö oli jälleen ilmoittanut siitä, että korvauksen enimmäismäärä ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun aloittamista aiheutuneista kustannuksista oli 50 prosenttia vakuutusmäärästä.

Asianomaisen käräjätuomarin kehotuksesta osapuolet olivat neuvotelleet sovintoratkaisusta vielä asialle määrättynä pääkäsittelypäivänä 4.1.2018. Neuvottelujen aikana I Oy:n asiamies oli tiedustellut vakuutusyhtiöltä sovinnon hyväksyttävyyttä ehdolla, että riidan kumpikin osapuoli vastaisi omista oikeudenkäyntikuluistaan. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut suostuvansa sopimukseen ja pyytänyt toimittamaan kululaskun yhtiölle. Sähköpostilla 11.3.2018 ja korvauspäätöksellä 2.5.2018 vakuutusyhtiö kuitenkin ilmoitti, ettei lisäkorvausta maksettu, koska ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn aloittamista aiheutuneiden kulujen enimmäiskorvausmäärä 12 500 euroa oli jo maksettu täyteen. Vakuutusyhtiö vetosi aiemmissa päätöksissään antamaansa tietoon korvauksen enimmäismäärästä ennen pääkäsittelyä aiheutuneiden kulujen osalta ja siihen, että riita-asia oli sovittu ennen pääkäsittelyn aloittamista.

Asiakkaan valitus

I Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta oikeusturvavakuutuksen sovittuun 25 000 euron enimmäiskorvausmäärään saakka. Perusteluinaan I Oy on lausunut, että ilmoittaessaan hyväksyvänsä riita-asiassa tehtävän sovintosopimuksen vakuutusyhtiön edustaja ei ollut maininnut sitä, että vakuutusyhtiö ei tulisi enää maksamaan enempää korvausta I Oy:n oikeudenkäyntikuluista. I Oy oli sopinut asian vakuutusyhtiön ilmoituksen perusteella ja jäänyt perustellusti käsitykseen, että vakuutusyhtiö korvaisi oikeudenkäyntikulut vakuutuksen enimmäismäärän puitteissa.

I Oy on katsonut vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa, ja että tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta oli aiheutunut sille 12 500 euron suuruinen vahinko. Vakuutusyhtiön 14.1.2016 tekemän päätöksen perusteella I Oy:llä oli ollut oikeus luottaa siihen, että korvaus maksettaisiin päätöksen mukaisin ehdoin asian päättyessä sovintoon pääkäsittelyn yhteydessä tai tuomioon. Perusteltua luottamusta oli vahvistanut vakuutusyhtiön hyväksyntä sovintosopimukselle 4.1.2018.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuussa puutteellisista, virheellisistä taikka harhaanjohtavista tiedoista, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Vakuutussopimus on tällöin voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Vakuutuksenantaja ei voi korjata virheellistä tiedonantoaan jälkikäteen annetuilla tiedoilla.

Vakuutusyhtiön olisi tullut viimeistään 4.1.2018 suostumusta antaessaan ilmoittaa, ettei se korvaa enää I Oy:n kuluja, mikäli asia sovittiin esitetyin ehdoin. Vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja johtanut I Oy:tä harhaan, minkä vuoksi sen oli korvattava asianajo- ja oikeudenkäyntikulut 25 000 euroon asti.

I Oy on lisäksi katsonut, että 4.1.2018 tehty sovintosopimus oli syntynyt pääkäsittelyn yhteydessä. Pääkäsittelypäivänä oli pidetty lyhyt jatkettu suullinen valmistelu varsinaisen oikeudenkäynnin yhteydessä. Ennen pääkäsittelyn asiaesittelyyn siirtymistä puheenjohtaja oli kehottanut asianosaisia keskustelemaan sovinnon mahdollisuudesta, eli sovinto oli syntynyt pääkäsittelyyn siirryttäessä. Näkemystä vakuutusyhtiön velvollisuudesta korvauksen maksamiseen puolsi sekin, että epäselvää sopimusehtoa oli tulkittava laatijansa vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut päätöksensä rajata korvaus 50 prosenttiin I Oy:n vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä vakuutusehtojen mukaiseksi ja oikeaksi. Vakuutusyhtiö on kiistänyt laiminlyöneensä tiedonantovelvollisuuttaan vakuutussopimuslain 9 §:ssä mainitulla tavalla. Vakuutusyhtiö on vedonnut oikeusturva-asiassa antamaansa korvauspäätökseen ja ennakkokorvauksen maksamisen yhteydessä antamaansa tietoon. Vakuutusehtoihin sisältyneestä vakuutusmäärän rajoituksesta oli kerrottu kummassakin tilanteessa.

Riita-asiassa oli tehty sovinto ennen pääkäsittelyn aloittamista. Sillä, että pääkäsittely olisi seurannut välittömästi suullista valmistelua, ei ollut merkitystä. Korvauskäsittelijä oli sovinnon tekemispäivänä vastannut asiamiehen kysymykseen totuudenmukaisesti ja kertonut, että laskutus käsiteltäisiin vakuutusehtojen mukaisesti. Korvauskäsittelijä ei ollut tässä yhteydessä velvollinen kertomaan asiasta laajemmin. Asiamiehen olisi tullut selvittää, poikettaisiinko ja mistä syystä aiemmin ilmoitetusta vakuutusehtoihin sisältyvästä rajoituksesta.

Vakuutusyhtiön mielestä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta VKL 628/12 ilmenevät periaatteet soveltuivat myös nyt käsiteltyyn asiaan. Vakuutuslautakunnan käsittelemässä tapauksessa vakuutusyhtiön edustaja oli vastannut myöntävästi vakuutuksenottajan asiamiehen tiedusteluun asian sopimisesta "kulut kuittiin". Vakuutusyhtiön ei katsottu tällöin luvanneen korvata kaikkia syntyneitä asianajokuluja, vaan sen oli katsottu täyttäneen vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa. Myös I Oy:n tapauksessa vakuutusyhtiö oli täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa ja maksanut korvauksen oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut vakuutusehtojen perusteella oikeus rajoittaa I Oy:n oikeusturvavakuutuksesta maksetun korvauksen määrä 50 prosenttiin vakuutussopimuksen mukaisesta 25 000 euron vakuutusmäärästä, ja oliko vakuutusyhtiö laiminlyönyt korvausasian käsittelyn yhteydessä vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Käsiteltävään asiaan sovellettavan vakuutussopimuslain (543/94) 7 §:n 2 momentin mukaan vakuutustapahtuman jälkeen vakuutuksenantajan on annettava tarpeellisia tietoja sille, jolla on oikeus vaatia suoritusta vakuutuksenantajalta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

I Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusehtojen kohdan 7.1.1 mukaan vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana jokaisessa vakuutustapahtumassa.

Vakuutusehtojen kohdan 7.1.2 mukaan vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden enimmäismäärä ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn tai tuomioistuinsovittelun aloittamista aiheutuneista kustannuksista sekä kustannuksista asiassa, joka on ratkaistu ilman oikeudenkäyntiä, on kuitenkin 50 % vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä.

Asian arviointi

Asiakirjojen mukaan I Oy on vaatinut vakuutusyhtiöltä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista tilanteessa, jossa se on ollut vastaajana käräjäoikeudessa vireillä olleessa riita-asiassa, jonka käsittely on päättynyt sovintoon oikeuden asian pääkäsittelylle määräämänä päivänä. Käräjäoikeuden 4.1.2018 antaman päätöksen mukaan asiassa oli kyseisenä päivänä pidetty jatkettu suullisen valmistelun istunto, jonka yhteydessä pidetyissä neuvotteluissa asianosaiset olivat päässeet sovintoon ja pyytäneet oikeudelta sovinnon vahvistamista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin asian käsittely oikeudessa on päättynyt sovintoon ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn aloittamista. I Oy:n korvausvaatimus on näin ollen koskenut oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 7.1.2 piiriin kuuluvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, joiden osalta korvausta maksetaan vakuutusehdon mukaan enintään 50 prosenttia vakuutuskirjassa mainitusta vakuutusmäärästä. Kyseisen 12 500 euron enimmäiskorvauksen vakuutusyhtiö oli suorittanut jo I Oy:n asiamiehen ennakkokorvaushakemuksen jälkeen 20.3.2017 tekemällään korvauspäätöksellä.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että vakuutusehdossa mainittua enimmäiskorvausmäärää sovelletaan ehdon sanamuodon mukaan sen piiriin kuuluviin kustannuksiin myös siinä tapauksessa, että asian käsittely oikeudessa etenee pääkäsittelyvaiheeseen. Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on ollut vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukainen.

I Oy on myös väittänyt vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan asian korvauskäsittelyn kuluessa, ja että tästä laiminlyönnistä olisi aiheutunut sille 12 500 euron vahinko.

Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö oli ilmoittanut vakuutussopimuksen 25 000 euron enimmäiskorvausmäärästä ja nimenomaisesti myös ennen pääkäsittelyä päättyviin asioihin soveltamastaan vakuutusehtojen kohdan 7.1.2 mukaisesta korvausmäärän rajoittamisesta jo oikeusturvaedun myöntämisestä I Oy:lle ja sen asiamiehelle 14.1.2016 lähettämässään päätöksessä. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut rajoituksesta toistamiseen asiamiehen hakemaa ennakkokorvausta koskeneessa päätöksessä 20.3.2017.

Lautakunta katsoo, että I Oy ja asiamies olivat saaneet mainituista vakuutusyhtiön päätöksistä asianmukaisen tiedon vakuutuksessa kyseisen riita-asian osalta käytettävissä olevista korvausmääristä. Saamansa tiedon perusteella jo vakuutusyhtiön 20.3.2017 päivättyyn korvauspäätökseen perehtymällä I Oy:n ja asiamiehen olisi pitänyt havaita, että vakuutusyhtiön maksamalla 12 500 euron ennakkokorvauksella riita-asian pääkäsittelyä edeltäneiden asianajokustannusten osalta käytettävissä ollut vakuutusmäärä oli maksettu loppuun.

Asiassa on kuitenkin arvioitava, onko vakuutusyhtiö antanut vakuutuksesta harhaanjohtaneen tiedon, kun sen edustaja ei ollut vastatessaan I Oy:n asiamiehen esittämään sovintosopimuksen hyväksyttävyyttä koskeneeseen tiedusteluun uudelleen huomauttanut siitä, että vakuutussopimuksen mukainen enimmäiskorvausmäärä oli jo edellä lausutuin tavoin maksettu asian pääkäsittelyä edeltäneiden kulujen osalta.

Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön mahdollinen laiminlyönti koskisi tässä tapauksessa vakuutussopimuslain silloisen 7 §:n 2 momentin mukaista velvollisuutta antaa korvauksen hakijalle tarpeellisia tietoja vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen. Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin ja lain valmisteluasiakirjojen (HE 113/1993 vp, s. 30) mukaan vakuutuksenantajan 9 §:n mukainen vastuu ei tältä osin koske vakuutustapahtuman jälkeen annettavia tietoja tulevasta korvauksesta, kuten tietoja korvausmäärästä tai sen suorittamistavasta. Vakuutuksenantajalle voi viimeksi mainituissa tilanteissa syntyä korvausvastuu esimerkiksi harhaanjohtaneista tiedoista vain, mikäli vakuutuksenantajan menettely on aiheuttanut vahinkoa korvauksen hakijalle.

Lautakunnan ymmärtämän mukaan I Oy on ilmeisesti katsonut vahingokseen vakuutusmäärästä sovinnon vuoksi saamatta jääneen 12 500 euron osuuden. Tässä tapauksessa I Oy ei kuitenkaan ole esittänyt seikkoja, jotka tukisivat käsitystä siitä, että se olisi voinut saavuttaa vakuutuksen rajoitusehdosta muistutuksen saatuaankaan riita-asiassa sovinnon, jossa vastapuoli olisi suostunut korvaamaan myös I Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Ottaen huomioon, että vakuutusyhtiö oli jo joka tapauksessa maksanut käräjäoikeuden pääkäsittelyä edeltävien oikeudenkäyntikulujen enimmäiskorvausmäärän siinä vaiheessa, kun sovinnosta 4.1.2018 neuvoteltiin, ei I Oy olisi voinut saada vakuutusyhtiöltä näistä kuluistaan enempää korvausta siinäkään tapauksessa, että se olisi päättänyt jatkaa oikeudenkäyntiä. Asiasta käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei myöskään ole mahdollista arvioida, mikä oikeudenkäynnin lopputulos olisi ollut I Oy:n kannalta, mikäli asia olisi viety käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.

Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella voida todeta, että vakuutusyhtiön menettelyn johdosta I Oy:lle olisi aiheutunut sen väittämä vahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asian lopputulokseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia