Haku

FINE-013158

Tulosta

Asianumero: FINE-013158 (2019)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 04.02.2019

Toiminnan vastuu. Viemäriputkiston korjaustyössä aiheutunut vesivahinko. Sadevesiviemärin sukitustyössä avaamatta jätetyn viemärihaaran aiheuttama tulviminen ja vuoto. Oliko urakoitsijan osoitettu toimineen huolellisesti?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja X Oy oli suorittanut urakkasopimuksen perusteella A:n asuinrakennuksen viemäriputkien korjaustyötä. X Oy:n työntekijät olivat 23.4.2018 asentaneet sukan rakennuksen sadevesiviemärin runkolinjaan, jolloin katolle johtanut viemärihaara oli tulppautunut. Viemärihaara oli jätetty poraamatta auki, koska työntekijät olivat arvioineet työn lopputuloksen kannalta paremmaksi antaa sukan asennukseen käytetyn epoksin kovettua kunnolla ennen poraamista. Sääennusteen mukaan seuranneeksi yöksi ei odotettu sadetta. Yöllä kuitenkin satoi, minkä seurauksena katolle johtaneeseen viemärihaaraan oli patoutunut vettä. Vielä korjaamatta ollut viemärihaara oli vuotanut vettä talon rakenteisiin.

Korvausta vesivahingon korjauskustannuksista on haettu X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellä 31.5.2018 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vahinko ollut aiheutunut X Oy:n huolimattomuudesta vaan se oli seurausta jo aiemmin vaurioituneesta putkiliitoksesta tai putken puutteellisesta kannakoinnista. Vakuutusyhtiö on vedonnut 17.5.2018 laadittuun kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaan sadevesiviemärin liitos oli vuotanut joko auettuaan putkeen kertyneen veden painosta kannakkeissa olleen vian takia tai oltuaan jo aiemmin viallinen.

Asiakkaan valitus

X Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vahingon korvaamisesta vastuuvakuutuksesta, koska vahinko oli aiheutunut sen toimenpiteiden seurauksena. Perusteluinaan X Oy on lausunut, että vahinko oli ollut ennalta arvattava ja se olisi ollut helposti vältettävissä. Haaralinjasta runkolinjaan olisi pitänyt porata reikä, jotta vesi olisi päässyt sateen sattuessa kulkemaan. Sateen mahdollisuutta ei voitu koskaan sulkea pois. Asentajan olisi tullut ottaa huomioon, että 44 vuoden ikäinen sadevesiviemäri oli ollut käyttöikänsä päässä eikä sen voitu olettaa kestävän normaalia kuormitusta huomattavasti suurempaa rasitusta.

Sadevesiviemäri oli asennettu vuonna 1974. Se oli ollut vahinkopäivään asti kunnossa. Kosteuskartoitusraportin mukaan ”ennen sukitusta sadevesiviemärin liitoksissa ei oltu havaittu merkittäviä puutteita ja vikoja. Lähinnä talon käyttövesien viemäreissä on ollut vikoja ja ongelmia, joiden vuoksi suoritettiin sukitusta. Samalla oli päätetty sukittaa myös sadevesiviemärilinjat."

X Oy on katsonut, ettei sadevesiviemärissä ollut osoitettu olleen vikaa. Tarkastusraportissa oli todettu, että "normaaliolosuhteissa vesi on voinut päästä liitoksen ohi ilman vuotoa". Sadevesiviemäri oli ollut vuoden 1974 rakennustavan ja määräysten mukainen. Vuotoa ei olisi tapahtunut kovimmallakaan sateella, jos putki ei olisi ollut tukossa X Oy:n toimenpiteiden vuoksi.

X Oy on lausunut lisäkirjelmässään 18.9.2018, etteivät vakuutusyhtiön mainitsemat rakentamismääräykset koskeneet sadevesiviemäreitä tai -järjestelmiä. Vesijohdoilta ja viemäreiltä edellytettiin riittävää käyttökestävyyttä normaalin uusimisjakson puitteissa. Kohteen vuonna 1974 asennettu sadevesiviemäri oli ollut muovia. Alan kokemusten mukaan 1970-luvun alun muoviputket olivat materiaaliltaan huomattavasti nykyistä huonompia. Niiden uusimisjakso oli kohteesta riippuen 20 — 40 vuotta. Rakenteiden sisällä olleen sadevesiviemärin liitokset ja kannakkeet olivat olleet alttiina ympäröivien rakenteiden elämiselle, minkä vuoksi viemäri oli voinut vahingoittua. Uusimisjakson loppupuolella vikojen ja vaurioiden todennäköisyys kasvoi.

X Oy oli tiennyt, että rakennuksen viemäreissä oli ollut vikoja ja ongelmia. Sen vuoksi viemäreiden sukitus oli tilattu. X Oy oli alan ammattilaisena tiennyt, että 44 vuotta sitten asennetut putket olivat vanhoja, käyttöikänsä päässä ja 1970-luvun alun muoviputkien huonon laadun vuoksi todennäköisesti ohi sen. Putki- ja viemäriurakoitsijalta tuli alan erityispiirteiden vuoksi voida edellyttää varsin korkeaa ammattiosaamista ja huolellisuutta. Huolimattomuudesta johtuneet vahingot olivat usein taloudellisesti merkittäviä.

Sääennusteeseen ei voinut koskaan täysin luottaa, sillä ennuste saattoi olla virheellinen. Näkemys siitä, että asentajat olivat voineet luottaa viemärin kestävän putken täyttymisestä johtuvan paineen, oli edellä esitetyillä putkiston kuntoa koskevilla perusteilla myös virheellinen. Korjauskohteessa vahinkoriski oli huomattavasti kohonnut eikä viemärien enää voitu luottaa kestävän tavanomaisen käytön ylittävää painetta. Rikkinäisten vesijohtojen ja viemäreiden tarkoituksellinen suuri ylikuormitus oli moitittavaa ja huolimatonta toimintaa.

Kosteusvahinko oli syntynyt, vaikka olisi voitu toimia huolellisesti. Työ olisi voitu ajoittaa niin, että haaralinjaa ei tukittu yöksi. Haaralinja olisi myös voitu suojata niin, että siihen ei päässyt sadevettä. Vahinko oli suorassa syy-yhteydessä urakoitsijan huolimattomaan toimintaan ja laiminlyönteihin. X Oy on huomauttanut, että vahinkokartoituksen perusteella vuodon tarkasta syystä ei myöskään ollut näyttöä, vaan kyse oli oletuksista. Vahinko oli havaittu 28.4.2018 ja väitetysti vahingoittuneista liitoksista tai kannakkeista ei ollut kuvia.

Lisäkirjelmässään 20.11.2018 X Oy on vedonnut urakkaan sovellettuihin rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998. Ehtojen 2 § 1 momentin e kohdan mukaan urakoitsijan sivuvelvollisuuksiin kuului rakennusosien suojaaminen työstä aiheutuvasta vahingoittumisesta. Ehtojen 3 § 2 momentin e kohdan mukaan urakoitsijan työmaapalveluihin kuuluivat rakennuskohteen sekä siihen liittyvien rakennusosien suojaaminen vaurioitumiselta. Ehtojen 25 §:n 1 momentin mukaan sopijapuolen vastuu käsitti velvollisuuden korvata toiselle sopijapuolelle kaikki ne vahingot, jotka aiheutuivat siitä, että urakkasopimuksen mukaiset velvollisuudet jäivät jossain suhteessa täyttämättä, tai jotka tämä muutoin aiheutti toiselle sopijapuolelle. 2 momentin mukaan sopijapuoli vapautui vastuusta ainoastaan kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattamalla.

X Oy on huomauttanut, että viemäri puhdistettiin ja karhennettiin ennen sukitusta putken sisällä liikkuvalla pyörivällä työkoneella, josta aiheutui tärinää ja rasitusta putkelle ja kannakkeille. Putki, liitokset ja kannakkeet saattoivat työvaiheessa liikkua, joten ne olivat voineet vaurioitua saneerauksen aikana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei X Oy ollut korvausvastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta tuottamuksen ja syy-yhteyden puuttumisen vuoksi. Siten vahinkoa ei voitu korvata X Oy:lle myönnetystä vastuuvakuutuksesta.

X Oy ei ollut menetellyt moitittavasti eikä vahinko ollut X Oy:n toiminnan välttämätön seuraus. Yksin se seikka, että X Oy oli suorittanut viemäreiden korjaustyötä, jonka aikana vesivahinko oli syntynyt, ei perustanut korvausvastuuta työn suorittajalle. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan menettelyn tuottamuksellisuutta. Lisäksi edellytetään vahinkoa edeltäneen teon ja aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä. Lähtökohtaisesti teko tai laiminlyönti oli tuottamuksellinen, jos toimijan olisi tullut menetellä toisin. Moitittavasta menettelystä oli kyse silloin, kun henkilön toiminta poikkesi vallitsevista toimintatavoista tai siitä, miten kuvitteellinen huolellinen toimija olisi tilanteessa menetellyt.

Tässä tapauksessa X Oy:n asentajat olivat 23.4.2018 sukittaneet sadevesiviemärin runkolinjan. Haaralinjaa ei ollut vielä sukitettu eikä sen kohdalle ollut tehty reikää, koska oli arvioitu parhaaksi antaa epoksin kuivua kunnolla ennen reiän poraamista. Sääennusteen mukaan yöksi ei ollut tiedossa sadetta.

Kohteen rakennusvuonna 1974 voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan rakennuksessa olevat viemärit oli hyvin tuettava rakennuksen kantaviin osiin (Kiinteistöjen vesijohtoja ja viemäreitä koskevat määräykset, 1973, Suomen Kunnallistekninen yhdistys, julkaisu nro 5, kohta 48). Jo rakennuksen rakentamisajankohtana viemäreiden tuennasta oli tullut huolehtia niin, että kannakkeet olivat kestävät. Viemäriliitosten ja niiden tuennan oli kestettävä viemäreiden täyttymisestä aiheutuva paine, mikä oli otettava huomioon tuottamusarvioinnissa.

X Oy oli toiminut siinä uskossa, että viemäriputkien tuenta täytti rakennuksen rakentamishetkellä voimassa olleiden rakentamisohjeiden määräykset. Asianmukaisesti tuetut ja kestävät putket eivät olisi antaneet periksi, eikä sadevesiviemärin runkolinja olisi valahtanut alas ja aiheuttanut vuotoa. Huomionarvoista oli, että sääennusteen mukaan 23. - 24.4.2018 väliseksi yöksi ei ollut ennustettu sadetta. Asentajat olivat sääennusteeseen luottaen arvioineet sukituksen kannalta parhaaksi jättää haaralinjan poraamatta, koska epoksin tuli kuivua kunnolla ennen poraamista. Yöllinen sade oli ollut yllättävä eikä sääennusteeseen luottaminen osoittanut työntekijöiden huolimattomuutta.

Vakuutusyhtiön mielestä X Oy:n asentajat eivät olleet aiheuttaneet vahinkoa sellaisella moitittavalla menettelyllä, joka oli edellytys vahingonkorvausvastuun syntymiselle. Heidän ei olisi tullut toimia tilanteessa toisin, vaan he olivat voineet luottaa siihen, että haaralinjan täyttymisestä huolimatta viemäriliitokset ja kannakkeet kestäisivät. Näin ollen X Oy:n tuottamuksen puuttuessa perustetta korvausvastuun syntymiselle ei ollut.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellytti myös sitä, että vahinko oli syy-yhteydessä vahingon aiheuttajan menettelyyn. Vahinkotapahtuman tuli olla vahingon aiheuttajan menettelyn välttämätön seuraus. Vahingonaiheuttajan vastuuta oli rajattu siten, että vastuu ulottui vain niihin seurauksiin, jotka olivat niin sanotussa adekvaattisessa syy-yhteydessä hänen menettelyynsä. Syy-yhteys katsottiin adekvaattiseksi vain, jos vahinko oli ollut ainakin jossain määrin ennakoitavissa.

Tässä tapauksessa moitittavaksi oli väitetty sitä, että runkolinjan sukkaan ei ollut porattu haaralinjan kohdalle reikää. Tämä ei kuitenkaan ollut vahinkoon syy-yhteydessä, koska veden vuotaminen kiinteistöön ei ollut reiän poraamatta jättämisen välttämätön seuraus. Seuraus ei myöskään ollut ennakoitavissa, koska viemäriputkien liitosten ja tuentojen oli tullut kestää putken täyttymisestä aiheutunut paine.

Tosiasiassa vahinko oli aiheutunut siitä, että putkien kannakkeissa oli ollut vikaa. Kosteuskartoitusraportin mukaan mahdollisesti putken sisällä olleen veden paino oli saanut koko pystyviemärilinjan painumaan alaspäin, jolloin putkien liitoskohtaan oli tullut rako. Vesivahinko oli aiheutunut joko siksi, että liitos oli auennut veden painosta, tai siksi, että liitoksessa oli ollut jo aiemmin jotain vikaa, joka tuli esille vasta putken täytyttyä. Siten X Oy:n menettely ei ollut aiheuttanut vesivahinkoa, vaan se oli johtunut viemäriputken liitoksen viasta tai putken puutteellisesta tuennasta.

Lisävastineessaan 29.10.2018 vakuutusyhtiö on lausunut X Oy:n pyrkineen estämään vahinkoja arvioimalla, että epoksin tuli antaa kuivua kunnolla ennen reiän poraamista. Veden joutuminen putkeen ennen epoksin kuivumista olisi aiheuttanut vahinkoa, jota näin toimimalla pyrittiin välttämään. Asentajat olivat toimineet huolellisesti, eikä suorituksessa ollut virhettä. Vahinkoa ei olisi voinut välttää poraamalla haaralinja auki, sillä se olisi vaarantanut koko työn. Vuoden 1973 määräykset kiinteistöjen vesijohdoista ja viemäreistä koskivat myös sadevesiviemäreitä. Näin ollen myös ne oli tullut tukea kantaviin rakenteisiin ja X Oy oli voinut luottaa kohteen määräysten mukaisuuteen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, oliko X Oy:n suorittaman A:n asuinrakennuksen viemäreiden saneerauksen yhteydessä tapahtunut vuotovahinko aiheutunut X Oy:n työnaikaisesta huolimattomuudesta ja onko vahinko sen perusteella korvattava X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen 1.11.2017 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan vain sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa. Vahingonkorvausvelvollisuuden aiheuttaa pääsääntöisesti tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheutettu vahinko. Tuottamuksella tarkoitetaan kulloinkin kysymyksessä olevissa olosuhteissa tai tehtävää suoritettaessa tavanomaisesti vaadittavan huolellisuuden laiminlyömistä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut, ettei X Oy ollut aiheuttanut A:n asuinrakennuksen vesivahinkoa tuottamuksellaan, joten se on kieltäytynyt maksamasta korvausta X Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta.

Puheena oleva vahinko on aiheutunut sopimussuhteessa, jonka sisältönä on ollut X Oy:n A:lle suorittama viemäriputkiston korjaustyö. Lautakunta toteaa, että pelkkä mainittuun työhön ryhtyminen ei merkitse sitä, että X Oy olisi vastuussa tähän työhön mahdollisesti liittyneistä A:lle aiheutuneista vahingoista. Arvioitaessa korvausvastuuta sopimusvelvoitteen täyttämisen yhteydessä syntyneistä vahingoista vahingon aiheuttajan eli tässä tapauksessa X Oy:n tulee kuitenkin voimassa olevan oikeuden mukaan osoittaa menetelleensä huolellisesti vapautuakseen korvausvastuusta. Korvausta vaativan on sen saadakseen puolestaan pystyttävä osoittamaan korvausvastuun edellyttämä syy-yhteys sopimuskumppaninsa toiminnan ja syntyneen vahinkoseurauksen välillä.

Lautakunnan käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen mukaan vesivahinkoon johtanut tapahtumaketju oli saanut alkunsa siitä, että X Oy:n asentajat olivat sadevesiviemärin runkolinjan sukittamisen jälkeen jättäneet rakennuksen katolta tulevan viemärihaaran umpeen. Viemärihaara oli jätetty poraamatta auki, koska sukan asennukseen käytetty epoksi ei ollut vielä ehtinyt täysin kovettua ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi poraus oli päätetty jättää seuraavaan päivään. Sääennusteen mukaan yön ajaksi ei ollut odotettu sadetta.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei X Oy:n puolelta ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, millaista sateen todennäköisyyttä koskeneen sääennusteen perusteella sen työntekijät olivat päättäneet jättää kyseisen viemäriyhteen avaamatta, ja oliko sääennuste mahdollisesti otettu huomioon jo harkittaessa ehdittäisiinkö työ sadevesiviemärin runkolinjan osalta saada asianmukaisesti valmiiksi. X Oy oli mainitulla päätöksellään ensisijaisesti pyrkinyt suojaamaan oman urakkasuorituksensa toteutumista, mutta ei tilaajan omaisuutta, kuten kysymyksessä olevan urakkasopimuksen ehdoissa oli edellytetty. Näin toimiessaan X Oy oli ottanut tietoisen riskin siitä, että rakennuksen katolle mahdollisesti satava vesi padottuisi kokonaan umpeen jätettyyn ja vielä korjaamatta olleeseen sadevesien pystyviemäriin.

Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät X Oy sen paremmin kuin vakuutusyhtiökään ole osoittaneet, että X Oy olisi mainitulla tavalla toimiessaan menetellyt ammattimaiselta putki- ja viemäriurakoitsijalta edellytettävällä huolellisuudella.

X Oy:n menettelyn ja vahingon välistä syy-yhteyttä koskevan vahingonkorvausvastuun edellytyksen osalta lautakunta toteaa, ettei toimitetuista asiakirjoista ilmene edellä mainittua viemäriyhteen umpeen jättämistä lukuun ottamatta tarkempaa syytä sadevesiviemärin vuotamiselle. Tältä osin käytettävissä olevassa kosteuskartoitusraportissa on esitetty ainoastaan joitakin arveluja. Tämän vuoksi lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että viemäriin kertyneen sadeveden pääsy rakenteisiin olisi johtunut viemärin tiiveyden tai sen kannakoinnin aiemmasta ilmeisestä puutteellisuudesta. Vuodon mahdollisena syynä on yhtälailla voinut olla ikääntyneen viemärin putki- tai tiivistemateriaalien heikkous, joka oli aiheuttanut vuodon putkeen kohdistuneen tavanomaisesta poikenneen rasituksen vuoksi.

Lautakunta katsoo, että urakkaan ryhtyessään ja työtapoja valitessaan X Oy on alan ammattilaisena voinut ottaa huomioon myös viimeksi mainituista tekijöistä johtuvien vahinkojen mahdollisuuden valitsemalla sellaisen työjärjestyksen, jossa vaarallista veden kertymistä ikääntyneisiin putkiin ei pääse tapahtumaan.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että X Oy on menettelynsä perusteella vahingonkorvausvastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan X Oy:n menettelystä A:lle aiheutuneen vahingon X Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia