Haku

FINE-013114

Tulosta

Asianumero: FINE-013114 (2018)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 17.12.2018

Vakuutuksen korvauspiiri. Rajoitusehdon soveltaminen. Vuokranantajan rakennukselle aiheutunutta vesivahinkoa koskeva vahingonkorvausriita. Oliko kyse huoneenvuokrasuhteeseen liittyneestä asiasta?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja Y Oy:n rakennuksen A:lle vuokratussa asuinhuoneistossa oli todettu viereiseen huoneistoon ulottunut vesivahinko. Y Oy:n teettämän vahinkokartoituksen ja tutkimusten perusteella veden arveltiin todennäköisimmin olleen lähtöisin A:n huoneistossa auki jääneestä vesipisteestä. Y Oy katsoi vesivahingon aiheutuneen A:n huolimattomuudesta ja vaati tältä korvausta rakennuksen 20 935,99 euron korjauskustannuksista. A on kiistänyt Y Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen.

Y Oy on hakenut näin syntyneeseen riitaan vakuutusyhtiöltään oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 11.4.2018 ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 24.5.2018 antamallaan päätöksellä evännyt oikeusturvaedun vedoten vakuutusehtojen kohtaan 5.2.2, jonka mukaan oikeusturvavakuutuksesta ei korvattu kustannuksia asiassa, joka liittyi huoneenvuokrasuhteeseen. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli rajoitusehdon piiriin kuuluneesta riidasta, koska vastapuoli oli hallinnut asuntoa vuokrasopimuksen perusteella ja Y Oy oli vedonnut korvausvaatimuksessaan vuokrasopimukseen ja lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta.

Asiakkaan valitus

Y Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, voitiinko asiaan soveltaa huoneenvuokrasuhteeseen liittyviä asioita koskevaa rajoitusehtoa. Y Oy on lausunut pyytäneensä vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen sillä perusteella, että riita oli koskenut vesivahingon korvausvelvollisuutta eikä huoneenvuokrasuhdetta. Vaikka A:lle esitetyssä korvausvaatimuksessa oli vedottu vuokrasopimukseen ja lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta, vesivahingon korvausvelvollisuus ei ollut sidoksissa niihin, vaan määräytyi vahingonkorvauslain perusteella.

Se, että laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta säädettiin vuokralaisen kunnossapitovelvollisuudesta, ei tarkoittanut, että asunnossa aiheutettu vahinko saattoi olla seurausta vain kyseisen lain rikkomisesta. Tässä tapauksessa Y Oy oli katsonut, että A oli tuottamuksellaan aiheuttanut vesivahingon huoneistossa. Huoneistosta ei ollut löytynyt rikkonaista vesiputkea tai käyttölaitetta, jotka olisivat voineet selittää aiheutuneen vahingon. Korvausvastuu saattoi syntyä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetusta laista riippumatta, mikäli huoneistossa oli esimerkiksi unohdettu hana auki. Tässä tapauksessa vahingolle ei ollut löydetty mitään syytä, joten ainoa selitys oli asukkaan tuottamus. Tilannetta olisi voitu arvioida toisin, mikäli korvausvastuu voisi perustua ainoastaan huoneenvuokrasuhteeseen. Oikeusturvaedun myöntämisen kannalta ei ollut ratkaisevaa, mihin lainkohtaan asukasta vastaan oli vedottu.

Vakuutuslautakunta oli ratkaisukäytännössään todennut, että oikeusturvaetu voitiin evätä vain, mikäli asialla oli "looginen ja kiinteä yhteys" rajoitusehdossa mainittuun seikkaan. Puheena olevan riidan osalta vahingonkorvausvastuu syntyi suoraan jo vahingonkorvauslain perusteella, joten asialla ei ollut kiinteää yhteyttä huoneenvuokrasuhteeseen. Y Oy on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 371/08. Korvausvastuu vesivahingon aiheuttamisesta kiinteistöllä ei perustunut vain huoneenvuokrasuhteeseen, koska vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaisesti jokainen oli velvollinen korvaamaan tuottamuksellaan aiheuttamansa vahingon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt Y Oy:n korvausvaatimuksen. Perusteluinaan vakuutusyhtiö on lausunut, että Y Oy:n omistamassa vuokrahuoneistossa oli sattunut vesivahinko, jonka syy oli jäänyt epäselväksi. Kyse oli vesivahingon korvausvastuuta koskeneesta riidasta, jossa Y Oy vaati vuokranantajana vuokralaiseltaan A:lta vahingonkorvausta. A oli kiistänyt aiheuttaneensa vahinkoa ja vaatinut Y Oy:ltä vuokran palautusta siltä ajalta, kun huoneistossa ei voinut vahingon vuoksi asua, sekä korvausta ylimääräisestä sähkönkulutuksesta ja vaurioituneista kalusteista.

Vakuutusyhtiön mukaan Y Oy oli kohdistanut vaatimuksensa A:han nimenomaan sillä perusteella, että epäselväksi jäänyt vesivahinko oli tapahtunut A:n vuokrasopimuksen perusteella hallitsemassa huoneistossa. Sen vuoksi A:n oletettiin aiheuttaneen vahingon ja hänen katsottiin vuokrasuhteen perusteella olleen korvausvelvollinen huoneistolle aiheutuneista vahingoista. Oikeusturvavakuutuksen kannalta ei ollut niinkään merkitystä sillä, mihin lainsäädäntöön vuokranantajan ja vuokralaisen välinen riita perustui. Jos kyse oli huoneenvuokrasuhteeseen liittyneestä riidasta, ei oikeusturvaetua vakuutusehtojen mukaan myönnetty.

Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (1995/481) sovellettiin asuinhuoneiston vuokrasuhteisiin, jollainen Y Oy:n ja A:n välillä kiistatta oli. Laissa oli säädetty vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten vuokran maksusta, huoneiston käytöstä, kunnosta ja kunnossapidosta sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta. Vahingonkorvauslaki oli yleislaki ja sellaisena toissijainen niihin erityislakeihin nähden, joissa säädettiin vahingonkorvauksesta. Huoneenvuokralaissa määriteltiin vuokranantajan ja vuokralaisen välinen vahingonkorvausvastuu. Lain 6 §:ssä oli oma säännös vuokralaisen mahdollisen vahingonkorvauksen sovittelulle. Vuokranantajan ja vuokralaisen välillä sovellettiin siten ensisijaisesti huoneenvuokralain säännöksiä.

Vuokralaisen keskeisiin velvollisuuksiin huoneenvuokrasuhteessa kuului huoneenvuokralain 25 §:n mukaan hoitaa asuntoa huolellisesti. Tämän velvollisuuden laiminlyönnistä seurasi vahingonkorvausvelvollisuus. Osapuolten välisessä riidassa oli kyse huoneenvuokralaissa vuokralaiselle määritellystä keskeisestä velvollisuudesta hoitaa asuntoa huolellisesti ja tämän velvollisuuden mahdollisesta laiminlyönnistä seuraavasta samassa laissa määritellystä vahingonkorvausvastuusta. Osapuolten välinen riita liittyi nimenomaan huoneenvuokrasuhteeseen ja sillä oli looginen ja kiinteä yhteys rajoitusehdon tarkoitukseen. Vakuutuksen rajoitusehdon vuoksi riitaan ei voitu myöntää oikeusturvaetua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö sovellettavien vakuutusehtojen perusteella velvollinen myöntämään Y Oy:lle oikeusturvaedun riitaan, joka on koskenut Y Oy:n vuokralaisen A:n mahdollista vahingonkorvausvastuuta vuokrahuoneistossa ja muualla Y Oy:n rakennuksessa todetusta vesivahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 17.11.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistukseen, hallintaan tai hoitoon liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan välittömästi saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 5.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa,

joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen…

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseessä on vahingonkorvausriita, joka on koskenut Y Oy:n omistamaa rakennusta kohdannutta A:n aiheuttamaksi väitettyä vesivahinkoa. Saadun selvityksen mukaan vahingon on arvioitu saaneen alkunsa huoneistosta, jota A on hallinnut Y Oy:n kanssa solmimansa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen perusteella. Vesivahingon syytä ei ole saatu selville, mutta Y Oy on epäillyt vahingon aiheutuneen huoneistossa auki jääneestä vesipisteestä. A on kiistänyt häneen kohdistetun vahingonkorvausvaatimuksen.

Y Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 rajoituksen mukaan vakuutuksen piiriin eivät kuulu asiat, jotka liittyvät huoneenvuokrasuhteeseen. Vakuutusalan soveltamiskäytännön ja Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan rajoitusehdossa käytettyä ilmaisua ”liittyy” on tulkittu siten, että rajoituksen perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävällä asialla on oltava todettavissa oleva tosiasiallinen yhteys rajoitusehdossa mainittuun olosuhteeseen tai seikkaan, tässä tapauksessa huoneenvuokrasuhteeseen.

Vaikka kysymyksessä oleva vahingonkorvausriita ei välittömästi koskekaan Y Oy:n ja A:n välistä huoneenvuokrasopimusta, on siihen perustuva huoneenvuokrasuhde riidan taustalla. Yleisesti tarkasteltuna A:n mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus Y Oy:n rakennuksen väitetystä vahingoittamisesta voisi sinänsä perustua myös vahingonkorvauslakiin. Tässä tapauksessa Y Oy on kuitenkin nimenomaisesti ilmoittanut A:lle vaativansa korvausta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n nojalla. Myös käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan Y Oy:n vahingonkorvausvaatimus on tosiasiassa perustunut olennaisesti A:lla huoneiston haltijana huoneenvuokrasuhteen perusteella olleeseen velvollisuuteen asunnon huolellisesta hoitamisesta, ottaen huomioon, ettei asiassa ole voitu yksilöidä mitään tiettyä A:n virhettä tai vahingon aiheuttanutta tekoa, johon A:n yleinen vahingonkorvauslakiin perustuva korvausvelvollisuus saattaisi perustua.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on kyse vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 rajoituksen mukaisesta huoneenvuokrasuhteeseen liittyvästä riidasta, johon vakuutusehtojen mukaan ei myönnetä oikeusturvaetua.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia