Tapahtumatiedot
Poliisin tutkintailmoituksen 9.1.2018 mukaan asiakkaan kuorma-auton polttoainetankkiin oli laitettu vierasta ainetta mahdollisesti 22. - 27.12.2017 välisenä aikana auton ollessa pysäköitynä. Teko huomattiin 27.12.2017, kun kuorma-autoon oli tullut käyntihäiriöitä ja polttoaineen huomattiin olleen sameaa ja hyhmäistä. Asiakas on kertonut vakuutusyhtiöön 8.1.2018 tekemässään puhelinilmoituksessa korjaamon epäilleen vahingon syyksi urean joutumista polttoaineen joukkoon. Ureaa käytettiin kuorma-auton pakokaasujen puhdistamiseen. Polttoaine ja urea tankataan eri tankkeihin eikä tankin korkissa ollut lukkoa. Asiakkaan mukaan polttoainejärjestelmän vaurio johtui ilkivallasta. Korvausta auton korjauskuluista ja seisonta-ajalta haettiin kaskovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on päätöksellään 14.3.2018 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa. Vakuutusyhtiön mukaan polttoaineen RAMAN-analyysissä löytynyt aine oli teollista ureaa eikä näytteissä ollut viitteitä muista merkittävistä epäpuhtauksista. Kuorma-autossa käytettävä urea tankattiin ureatankkiin. Yhtiön mukaan ilkivallasta ei ollut merkkejä, joten oli epätodennäköistä, että ulkopuolinen olisi tahallaan laittanut ureaa polttoainetankkiin. Korjaamo oli epäillyt moottoriongelman syyksi tuoreeltaan väärän aineen tankkausta. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli seurausta väärän polttoaineen tai polttoaineseoksen aiheuttamasta polttoainejärjestelmän likaantumisesta, mikä on vakuutusehdoissa rajattu korvauspiirin ulkopuolelle.
Asiakas vei asian vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakumenettelyyn vedoten siihen, että ureaa ei ollut lähiaikoina ajoneuvoon tankattu. Asiakkaan mukaan polttoaineen ja urean tankkauspistoolien mekanismit oli suunniteltu siten, ettei tankkaaminen väärään tankkiin onnistunut, koska pistooli ei käynnistynyt väärässä tankissa. Muutoksenhaun johdosta 8.5.2018 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö on toistanut kantansa siitä, että asiakkaalla oli näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta ja siitä, että vauriot olivat todennäköisesti seurausta ilkivallasta. Vahinko oli aiheutunut väärästä polttoaineseoksesta, jota vakuutus ei korvaa, eikä ilkivallasta ollut näyttöä, joten vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas vaatii kuorma-auton 20 622,94 euron korjauskulujen korvaamista sekä seisontapäiväkorvausta ajalta 27.12.2017 - 2.3.2018. Asiakkaan mukaan ulkopuolinen henkilö oli tahallaan lisännyt polttoainetankkiin ureaa, joten kyseessä oli tahallinen vahingonteko ja ilkivalta. Virhetankkauksesta ei ollut kyse. Urean tankkaaminen polttoainetankkiin oli teknisesti mahdotonta, koska ureapistooli ei käynnistynyt polttoainetankissa. Hän itse tai kukaan työntekijöistä ei ollut lisännyt ureaa kanisterista.
Vakuutusyhtiö on vastineessaan toistanut kantansa asiassa ja vedonnut hankkimiinsa uusiin ja laajempiin RAMAN- ja SEM-EDS analyyseihin, joiden mukaan polttoaineesta löytynyt aine oli teollista ureaa. Teollista ureaa käytetään pakokaasujen puhdistusprosessissa. Ureasäiliö täytetään joko pistoolilla tankaten tai irtokanisterista määräajoin. Dieselpolttoaine- ja ureasäiliöt olivat vierekkäin. Heti korjaamolle vietäessä oli epäilty virhetankkausta, vaikka analyysia ei ollut tehty. Arvio tankissa olleesta aineesta ja nimenomaan ureasta heti vahingon jälkeen oli perustunut mitä ilmeisimmin tietoon jo tapahtuneesta virhetäytöstä.
Näyttöä siitä, että ulkopuolinen henkilö olisi erillisessä vahingoittamistarkoituksessa laittanut ureaa dieselpolttoöljyn sekaan, ei ollut, joten kyseessä ei ollut ilkivaltavahinko. Todennäköisin syy urean joutumiseen polttoaineen joukkoon oli virhetäyttö pistoolilla huoltoasemalla tankatessa tai erillisestä kanisterista täytettäessä. Vakuutuksenottajan tai työntekijöiden kiistäminen ei sellaisenaan kumonnut virhetäytön mahdollisuutta ottaen huomioon muu selvitys. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata väärästä polttoaineesta tai polttoaineseoksesta aiheutunutta vahinkoa. Näin ollen moottorin ja polttoainejärjestelmän korjauskuluja ei korvata vakuutuksesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Sovellettavien vakuutusehtojen (1.1.2006) rikosturvaehdon kohdan 205.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle ajoneuvolle aiheutuneen vahingon, jonka syynä on
− ajoneuvon tai sen vakiovarusteen varkaus, luvaton käyttö, käyttövarkaus tai näiden yritys (rikoslaki 28: 7-9c),
− tahallinen vahingonteko (ilkivalta).
Sovellettavien täyskaskon vakuutusehtojen (1.1.2014) vakuutusturvaehdon kohdan 201.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu:
-väärästä polttoaineesta tai polttoaineseoksesta.
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Ratkaisusuositus
Asiassa on riitaa siitä, onko teollista ureaa selvitetty laitetun asiakkaan kuorma-auton polttoainesäiliöön ilkivaltaisesti, jolloin vahinko korvattaisiin kuorma-auton vakuutuksen rikosturvaosasta. Mikäli vahinko on vakuutuksesta korvattava, koskee riita myös keskeytyskorvauksen maksamista.
Näyttövelvollisuus siitä, että vahingon eli tässä tapauksessa auton polttoainejärjestelmän likaantumisen syy on ollut jokin vakuutusehtojen mukaan korvaukseen oikeuttava tapahtuma, kuuluu korvauksen hakijalle. Korvausta saadakseen asiakkaan on tässä tapauksessa voitava osoittaa, että vahinko on todennäköisesti johtunut vakuutusehdoissa mainitusta kuorma-autoon kohdistuneesta tahallisesta vahingonteosta (ilkivallasta).
Asiakkaan mukaan joku ulkopuolinen henkilö oli tahallaan lisännyt kuorma-auton polttoainetankkiin ureaa, joten kyseessä on tahallinen vahingonteko ja ilkivalta. Asiakkaan edustaja on kiistänyt virhetankkauksen sillä perusteella, että urean tankkaaminen polttoainetankkiin tankkauspistoolilla oli teknisesti mahdotonta ja ettei hän tai kukaan työntekijöistä ollut lisännyt ureaa kanisterista.
Vakuutusyhtiö on puolestaan katsonut, ettei ilkivaltaa ole näytetty tapahtuneen, vaan vahinko on ollut seurausta tankkausvirheestä. Vakuutuksesta ei korvata väärästä polttoaineesta tai polttoaineseoksesta aiheutunutta vahinkoa.
Tässä tapauksessa vahinkotapahtumalla ei ole ilmoitettu olleen silminnäkijöitä, joten vahingon todennäköisintä syntytapaa joudutaan arvioimaan asiasta jälkeenpäin saatujen tietojen perusteella. Saadun selvityksen mukaan laboratoriotutkimuksilla on vahvistettu kuorma-auton polttoaineen epäpuhtauden olleen teollista ureaa. Ureaa käytetään nyt kyseessä olevassa ajoneuvossa pakokaasujen puhdistusprosessissa ja se tankataan erikseen erilliseen tankkiin. Polttoaine- ja ureatankit ovat autossa vierekkäin. Polttoainetankin korkissa ole selvityksen mukaan ollut lukitusta. Korjaamolla vian selvittelyssä oli tuoreeltaan epäilty moottoriongelman syyksi väärän aineen tankkausta.
FINE toteaa, että ulkoisia merkkejä autoon kohdistuneesta muusta ilkivallasta ei ole kerrottu löytyneen. Tahallinen teko olisi edellyttänyt sitä, että tekijä olisi valmistellut asiaa hankkimalla edeltä käsin jostakin ureaa kaataakseen sitä auton polttoaineen sekaan. Kyseisen kaltainen menettely ei FINEn näkemyksen mukaan ole ilkivaltaisille teoille tyypillistä. Asiassa ei ole tuotu esiin mitään muitakaan ilkivaltaan viitanneita seikkoja, vaan todennäköisimmäksi tapahtumienkuluksi jää jonkinlainen auton tankkauksessa sattunut erehdys. Pelkästään asiakkaan kiistämisen perusteella virheellisen tankkauksen mahdollisuutta ei myöskään ole voitu sulkea pois.
Selostetuin perustein FINE katsoo, ettei asiaa kokonaisuutena arvioiden tahallisesta vahingonteosta autolle aiheutuneen vahingon syynä ole esitetty riittävää selvitystä. Pelkästään väärän polttoaineseoksen aiheuttamat vahingot on rajattu kaskovakuutuksen vakuutusehdoissa korvauksen ulkopuolelle, joten vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä on pidettävä asianmukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä